Työelämälähtöisyys insinöörikoulutuksen innoittajana Lapin ammattikorkeakoulussa

Kirjoittajat: Katri Hendriksson & Timo Kauppi.

Lapin ammattikorkeakoulun missiona on antaa korkeakouluopetusta, joka perustuu erityisesti työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimustoimintaan. Lapin ammattikorkeakoulun arvojen mukaisesti koulutusorganisaatiossa toimitaan luottamuksen, ennakkoluulottomuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmista ja kehitetään jatkuvasti koulutusten sisältöjä vastaamaan työelämälähtöistä toimintaa. Lapin ammattikorkeakoulu on sitoutunut strategiassaan edistämään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. (Lapin AMK, 2020a.)

Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuvat konetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörit työllistyvät Meri-Lapin alueella esimerkiksi suuriin teollisuusyrityksiin, kuten Outokummun terästehdas, Stora Enson sellu- ja paperitehdas, Metsä Fibren sellutehdas tai Metsä Boardin kartonkitehdas. Insinöörien osaamista tarvitaan myös suunnittelutoimistoissa sekä asiantuntijatehtävissä.

Insinöörin toimenkuva

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettiin syksyllä 2019 teemahaastattelu, jolla selvitettiin koulusta 2009–2016 valmistuneiden konetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörien työllistymistilannetta ja työtehtäviä. Samansisältöinen teemahaastattelu tehtiin vuonna 2003-2008 valmistuneille insinööreille vuonna 2009.

Haastattelussa haluttiin selvittää Lapin AMK:sta valmistuneiden insinöörien työtehtäviä heti valmistumisen jälkeen sekä työuran kehittymistä. Teemahaastatteluissa insinöörejä haastateltiin puhelimitse, sähköpostitse sekä Webropol -kyselyn avulla. Kyselyn vastausprosentti oli n. 60 %. Annettujen vastausten perusteella työtehtävät jaettiin seuraaviin luokkiin: 1. ylemmät toimihenkilöt (YTH), 2. kunnossapidon työtehtävät, 3. suunnittelu, 4. asiantuntijatehtävät, 5. tuotannon työtehtävät, 6. opettajat sekä 7. tuotannon työntekijät. Kuvassa 1 on esitetty vastausten jakautuminen näihin luokkiin. Jakaumien perusteella suoraan tuotantoon liittyvät työtehtävät ovat lisääntyneet v. 2009 tehtyyn tutkimukseen verrattuna 8 %-yksikön verran ja puolestaan kunnossapitoon ja suunnitteluun liittyviin työtehtäviin työllistyminen on vähentynyt yhteensä 9 %-yksikköä. Suurin kasvu on ollut päällikkötason tehtävissä (YTH), joiden osuus on noussut 13 %. Tämä kertoo kehityksestä, jossa työnantajien arvostus ammattikorkeakouluopetusta kohtaan on vahvistunut. Perinteisesti päällikkötason työtehtävissä ovat toimineet diplomi-insinöörit.

Kuva 1. Vuosina 2003 – 2008 ja 2009 – 2016 valmistuneiden insinöörien työtehtävien jakauma.

Työelämätiedon hyödyntäminen opetuksessa

Kun jaetaan työtehtävät kolmeen luokkaan, on tulos se, että 47.4 % valmistuneista insinööreistä työskentelee esimiesasemassa, 47.4 % asiantuntijatehtävissä ja loput ovat työntekijätason tehtävissä. Kun tätä peilataan siihen mitä taitoja tuleville insinööreille tulisi opettaa on johtopäätös varsin yksinkertainen: esimiestaitoja, talouslaskentaa, luonnontieteitä, valmistusmenetelmiä ja -materiaaleja sekä koneenrakennusta ja koneautomaatiota. Tätä tietoa on hyödynnetty OPS 2021 työskentelyssä.

Haastateltavilta kysyttiin myös omia näkemyksiä ja kokemuksia koulutuksesta ja sen hyödyllisyydestä omissa työtehtävissä. Vastaajien mielestä koulutuksen sisältö oli hyvää ja laadukasta. Yleisopinnot olivat antaneet paljon tarvittavaa perustietämystä. Kommenttien perusteella opetukseen kaivattiin käytännönläheisyyttä sekä työnsuunnitteluun liittyvien työkalujen läpikäyntiä.

Työelämätiedon hyödyntäminen rajoittuu muutamiin opintojaksoihin ja sitä pitäisi käyttää paljon nykyistä enemmän opetuksen sisällön suunnittelussa. Tässä haasteeksi nousevat opettajien työelämätuntemus ja -kontaktit. Lapin ammattikorkeakoulussa on aloitettu aktiivinen kehittäminen opettajien työelämälähtöisyyden kasvattamiseksi esimerkiksi järjestämällä opettajille ”TET” -jaksoja alueen yrityksiin. Opettajien ”TET” -jaksojen toteutuminen on artikkelia kirjoittaessa otettu kehityksen alle. Opettajien osallistuminen TKI – toimintaan parantaa myös näitä taitoja.

Tällä hetkellä Lapin AMK:ssa järjestetään jo viidettä kertaa konetekniikan opiskelijoille työelämälähtöistä opetusta yritysmaailmasta saatujen tapaustutkimus toimeksiantojen avulla. Näiden läpiviennissä opiskelijat oppivat ongelmanratkaisua, projektimaista työskentelyä, projektipäällikön tehtävien hoitamista, verkostoitumista sekä perehtyvät siihen, millaista opinnäytetyön tekeminen tulee raportoinnin osalta olemaan. Näiden lukukausiprojektien aiheita ovat olleet mm. ”Vesileikkausprosessin sivuvirtojen hyödyntäminen”, ”X6CrNi25‐21 teräksen korjaushitsauksen kehitysprojekti” ja ”Ultraäänikovuusmittauksen soveltaminen teräksen kenttäkovuusmittauksiin”. Työelämälähtöinen opiskelu on saanut opiskelijoilta hyvää palautetta ja kiitosta siitä, että käytännönläheisyyttä on lisätty koulutuksiin.

Työelämän tuomat haasteet ja tilastotiedosta pohjaa

Haastatteluissa kysyttiin myös kommentteja ja mielipiteitä koulutuksen tason vaikutuksesta työllistymiseen. Avoimia vastauksia ja kommentteja saatiin jonkin verran, jolloin pystyttiin analysoimaan sitä, minkä vuoksi vastavalmistuneet kone- ja tuotantotekniikan tai sähkötekniikan insinöörit eivät ole päätyneet koulutustaan vastaavaan työhön. Useimmissa kommenteissa tuli esille, että koulutuksen tasossa tai riittävyydessä ei ollut heikkouksia, mutta maailman tilanteen vuoksi työllistymissuunnitelmia oli ollut pakko muuttaa (Juntti, Toppila & Tyni 2019). Vuosina 2009-2016 Lapin AMKista valmistuneet insinöörit olivat sijoittuneet työelämässä ympäri Suomea ja työtehtävät olivat muuttuneet vuosien saatossa. Valmistuneita insinöörejä on päätynyt lukuisiin työtehtäviin kuten erilaisiksi päälliköiksi, vuorotyönjohtajiksi, tuotannon insinööreiksi tai suunnitteluinsinööreiksi. Lapin AMKista valmistuneet insinöörit saavat koulutuksessaan valmiudet toimia useissa erityyppisissä insinööriosaamista vaativissa tehtävissä ja pystyvät työskentelemään niin tuotannollisissa kuin myös suunnitteluun liittyvissä työtehtävissä.

Töissä.fi -sivustolle on kerätty laajaa tilastotietoa siitä millaisiin ammatteihin valmistuneet ovat sijoittuneet. Sivustolle tilastot on laadittu korkeakoulujen uraseurantakyselyiden pohjalta, jotka ovat toteutettu vuosina 2010-2019. Töissä.fi -sivustolta on nähtävissä, että AMK -opetusta on saatavilla 208 eri koulutusohjelmasta ja yliopisto -tasolla on valittavissa peräti 1082 eri pääainetta. (Töissä.fi 2019) Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa näistä 2018 AMK -tasoisista koulutusohjelmista peräti 25 (Lapin AMK 2020b). Kuvassa 2 nähdään hyvänä esimerkkinä konetekniikan insinööriksi valmistuneiden työelämäsijoittuminen tehtävän mukaan.

Kuva 2. Töissä.fi -sivuston konetekniikan insinöörin (AMK) valmistumisen jälkeinen sijoittuminen tehtävänimikkeen mukaan. (https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/insinoori-amk-konetekniikka)

Lapin ammattikorkeakoulusta nostetta työuralle – yhteenveto

Lapin ammattikorkeakoulussa tehdyn teemahaastattelun tulosten perusteella kone- ja tuotantotekniikan sekä sähkötekniikan koulutusohjelmista valmistuneet insinöörit ovat työllistyneet hyvin kansallisella tasolla sekä asiantuntija- että esimiestehtäviin. Insinöörien osaamista tarvitaan laajalla osaamiskentällä ja työtehtävät voivat vaihdella paljonkin.

Teemahaastattelun tavoitteena oli selvittää millaisiin työtehtäviin Lapin AMKista valmistuneet insinöörit ovat työllistyneet ja onko koulutus ollut heidän mielestään riittävää työssä tarvittavaa substanssia ajatellen.

Tulosten perusteella Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa laadukasta opetusta, josta saa hyvät valmiudet toimia työelämässä erilaisissa insinööritehtävissä. Lapin ammattikorkeakoulua pidettiin laadukkaana koulutusorganisaationa ja opiskelijat olivat mielestään saaneet hyviä työkaluja työelämässä selviämiseen. Tärkeimmäksi kehityskohteeksi tunnistettiin opetuksen työelämälähtöisyyden lisääminen.

Kirjoittajat

Katri Hendriksson, Ins. (YAMK), projektipäällikkö, Lapin AMK, katri.hendriksson(at)lapinamk.fi
Timo Kauppi, IWE, IWI-C, TkL, yliopettaja, Lapin AMK, timo.kauppi(at)lapinamk.fi

Juntti, M., Toppila, R. & Tyni, S. 2019. Insinöörielämää kestävyyskriisin keskellä.

Lapin AMK. 2020a. Lapin ammattikorkeakoulun LUC visio 2030.

Lapin AMK. 2020b. AMK-tutkinnot, koulutusohjelmat hakijalle. Haettu osoitteesta 10.9.2020 https://www.lapinamk.fi/fi/Hakijalle/AMK-tutkinnot

Töissä.fi -sivusto. 2019. Millaisia mahdollisuuksia koulutukseni tarjoaa minulle? Korkeakoulujen uraseurantakyselyt 2010-2019. Haettu osoitteesta 10.9.2020 https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/

Teollisuutta, matkailua, vihreyttä – mahdollisuus?

Kirjoittajat: Katri Hendriksson, Mirva Tapaninen & Satu Valli.

Matkailu on globaali ja sen myötä suhdanneherkkä toimiala. Kuluttajakäyttäytyminen on muuttumassa ryhmissä matkustavista matkailijoista yksilömatkailijoiksi, erilaisiksi ”heimoiksi”, jotka hakevat elämyksiä sekä laadukkaita palveluita. Globaalissa kilpailussa menestyminen edellyttää perifeeriseltä matkailualueelta syvää asiakasymmärrystä sekä yhteistyössä kehitettyjä, erottuvia ja alueen omiin erityispiirteisiin ja kulttuuriperintöön pohjautuvia palveluita. Teollisuusmatkailun näkökulman mukaan ottaminen matkailubisnekseen kasvattaa Meri-Lapin alueen kokonaistaloutta ja tuo ennen kaikkea uutta sisältöä ympärivuotiseen matkailuun sekä lisää yritysten moninaista verkostoitumista yli toimialojen. (Ruokamo 2018; Miettunen 2018.)

Lapin ammattikorkeakoulusta nostetta vihreämpään matkailuun

Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen tarve on lähtenyt liikkeelle Kemin kaupungin aloitteesta kehittää Meri-Lapin alueen matkailua ja reagoida muuttuvaan kuluttajakäyttäytymiseen. Matkailu Meri-Lapissa on pääasiassa kansainvälistä talvimatkailua, jossa matkailijoiden vierailut suunnataan kohti alueen isoja vetonauloja.

Ympärivuotista matkailua tarvitaan koko vuodelle, eritoten hiljaisille ajoille. Kesätuotteiden kehittämiseen löytyy potentiaalia, kuten mm. kokous- ja kongressimatkailun kehittäminen, jonka kautta kesämatkailuun voitaisiin innovoida uusia, kiinnostavia sisältöjä. (Lapin matkailustrategia 2020). Teollisuusmatkailu mahdollistaa koko alueen näkemisen uudesta ja erilaisesta suunnasta, tarjoten loputtomasti mahdollisuuksia alueen omista vahvuuksista ammentaen, esimerkiksi kulttuuriperinnön, arktisen teollisuuden ja tieteellisen turismin yhdistäen. Teollisuusmatkailun kehittäminen edistää ympärivuotisten matkailupalveluiden tarjontaa ja toimii keinona laajentaa alueelle saapuvaa kansainvälistä asiakaspohjaa (Kuva 1.). (Miettunen 2018; Lapin Yrittäjät 2020.) Kiinnostus matkailua kohtaan tulee säilymään. Lähi-, luonto- ja virtuaalimatkailun uskotaan kasvavan tulevaisuudessa (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK 2020).

Teollisuusmatkailulle tulee luoda konsepti, joka kuvaa aluetta. Raahessa on suunniteltu teollisuusmatkailun konseptille termiä Ruukki experience. Vastaavanlainen myyvä termi voisi herättää kiinnostusta myös Meri-Lapin matkailua kohtaan. Maiseman ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan elinympäristön kunnioittaminen, jonka avulla lisätään matkailijoiden kulttuurituntemusta, edistää arvokkaalla tavalla kestävää kehitystä luoden ympärilleen vihreää matkailua (Teollisuusmatkailun kehittämissuunnitelma n.d.).

Kuva 1. Kemin risteilyalus Sampo on erityisesti kansainvälisten matkailijoiden suosiossa elämysten kokemisen osalta.
Kuva 1. Kemin risteilyalus Sampo on erityisesti kansainvälisten matkailijoiden suosiossa elämysten kokemisen osalta. Lähde: Kemin Matkailu Oy / Experience365.

Lapin AMKin rooli matkailua koskevan tiedon tuottajana kasvaa kehitettäessä uusia matkailupalveluita. Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeessa Lapin AMK hyödyntää vahvuuksiaan erityisesti kehitettäessä palveluiden laatua, turvallisuutta ja aitouden tuottamista. Matkailun moninainen kenttä kiinnittyy luontevasti osaksi ammattikorkeakoulun roolia alueellista työelämää palvelevana tutkimus- ja kehittämisorganisaationa. Meri-Lapin alueella oleva erityisosaaminen ja kehittämisympäristöt (mm. metsä-, bio- ja kiertotalous) on tehty näkyväksi osaksi matkailupalveluita (Lapin matkailustrategia 2020). Hankkeessa kehitetty malli teollisuusmatkailutuotteille on hyödynnettävissä ammattikorkeakouluissa laajemmin hankkeen päättymisen jälkeen.

Teolliset symbioosit sivuvirtojen hyödyntämisen keskiössä

Kiertotalouden toteutuminen materiaalien ja tuotteiden uusien ratkaisujen innovoinnissa tulisi miettiä jo niiden elinkaaren alkuvaiheessa. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää prosessiteollisuudesta saatavaa sivuvirtamateriaalia; elinkaaren eri vaiheiden ylijäämämateriaalit kerätään ja sijoitetaan uudelleen prosessin kiertoon, jolloin elinkaaren lopussa materiaalisekoitteet saadaan hyödynnettyä uusissa tuotteissa. Kiertotalous toteutuu teollisuuden osalta silloin, kun luonnonvaroja säästetään ja tuotteista saadaan pitkäikäisiä ja niille on mahdollista tehdä korjaustoimenpiteitä. Meri-Lapin alueella ja erityisesti Kemin ja Tornion teollisuusalueilla teollisten kiertojen ydin on hukan vähentämisessä prosessiteollisuudessa (kuva 2). Meri-Lapin alueella teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä on kehitetty jatkuvasti ja kehitetty samalla myös Suomen vahvaa teknologiaosaamista kiertojen tehostamisen suhteen. (Sitra, Teollinen kiertotalous 2020.)

Teollisesta symbioosista puhuttaessa muodostuu kokonaisuus, joka on useamman yrityksen muodostama ja siinä toisiaan täydentävät yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa. Yhteiskehittämisen avulla teollisista symbiooseista saadaan uusia ja tehokkaita tapoja ideoida, kehittää ja testata erilaisia tuote- ja palveluinnovaatioita. Teollisten symbioosien yksi positiivisista vaikutuksista tulee esille myös uuden osaamisen rakentumisessa liiketoiminnan yhteydessä. Teolliset symbioosit pitävät sisällään teollista toimintaa, energiantuotantoa, alkutuotantoa ja jätteen käsittelyä sekä näitä kaikkia tukevia palveluita, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Teollinen symbioosi kukoistaa erityisesti teollisuusmatkailun saralla, koska esimerkiksi Meri-Lapin alueen suuryritykset ja pienemmät alueen toimijat luovat yhdessä suurempaa kokonaisuutta, jota voidaan turisteille kohdentaa (Sitra, Teolliset symbioosit 2020).

Kuva 2. Stora Enso Kemin Veitsiluodon tehdas on yksi Meri-Lapin teollisuustoimijoista.
Kuva 2. Stora Enso Kemin Veitsiluodon tehdas on yksi Meri-Lapin teollisuustoimijoista. Lähde: Taisto Saari.

Teollisuusmatkailun konseptointi –hankkeesta ideoita Meri-Lapin alueelle

Euroopassa teollisuuteen liittyvä matkailu kasvattaa suosiotaan ja matkailussa on hyödynnetty teollisuuden olemassa olevia kohteita ja perintökohteita. Tämä mahdollistaa myös Meri-Lappiin näkymät, jolloin voidaan hyödyntää teollisuuskohteiden potentiaalia tuottaen alueelle mielenkiintoisia matkailuelämyksiä. Hyvänä esimerkkinä Kemijoki, joka on ollut Pohjanlahden tuottoisin lohijoki ennen vuotta 1949, jonka jälkeen joki padottiin sähköntuotantoon. Ennen patoamista Kemijoki tarjoili antimiaan lähes 400 000 kiloa vuosittain. Kehittämällä teollisuusmatkailuun liittyviä palveluita säilytetään palanen historiaa ja historian esiintuonti matkailijoille edesauttaa turistien kiinnostusta alueen potentiaalia kohtaan (Meri-Lapin kehittämiskeskus 2020).

Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen tarkoituksena on kehittää teollisuusmatkailupalveluita, jolloin voidaan kehittää samalla myös Meri-Lapin aluetta laajentamalla palvelutarjontaa. Palveluiden tarjonnan laajentamisella parannetaan myös alueen ympäristön yleisilmettä entisöimällä vanhoja teollisuusalueita. Alueen potentiaalisiin teollisuusmatkailukohteisiin voisikin kuulua esimerkiksi Tornion Panimolla oluen valmistukseen tutustuminen, vanhan Kemi Oy:n pääkonttorilla sellunvalmistuksen ja sahatoiminnan historiaan tutustuminen tai Keminmaan Myllyniemen rannassa jokisuulla harrastettava tukkijuoksu nokipannukahvien tuoksuun yhdistettynä. Matkailijoille halutaan tarjota elämyksiä ja historian havinaa, teollisuusmatkailun kehittyminen on onnistunut silloin kun saadaan historia ja nykyisyys kohtaamaan mielenkiintoisella tavalla.

Kestävästi matkaillen

Kemin kaupunki on profiloitunut ekologisempien toimintatapojen aktiivisena kehittäjänä. Kemin kaupungille on myönnetty kansainvälinen ISO 14001 -ympäristösertifikaatti ensimmäisenä kuntana Manner-Suomessa.  Kemissä on tuotu kestävät arvot osaksi kaupungin strategiaa ja päätöksentekoa.  Vihreä ja kestävä Kemi -toimintamalli sisältyy myös kaupunkistrategiaan (Digipolis 2020).

Kestävä matkailu huomioi ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen sekä kulttuurillisen kestävyyden ja näin ollen tasapainottaa näiden osa-alueiden kehitystä. Esimerkiksi ekologista kestävyyttä voidaan parantaa säilyttämällä teollisuusympäristön monimuotoisuus ja pyrkimällä parantamaan ympäristöä viihtyisäksi virkistyskäyttöä varten. Tällöin huolehditaan alueen teollisen kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja siirretään historiaa tuleville sukupolville. Kestävä matkailu ja ekologinen kestävyys kohdentuvat erityisesti teollisuusmatkailun kehittämiseen niin Kemissä kuin kokonaisuudessaankin Meri-Lapin alueella. Teollisuusmatkailun kehittäminen vastaa Kemin vihreään ja kestävään toimintamalliin ja yhteistyön mahdollisuudet kasvavat. Kestävän kehityksen määritelmä soveltuu matkailun osalta erityisesti olemassa olevien alueiden hyödyntämiseen monipuolisesti ja kytkeytyen teolliseen toimintaan. (Digipolis 2020; Sustainable Travel Finland 2020.)

Yhteenveto

Teollisuusmatkailusta on hyvää vauhtia kehittymässä yksi tulevaisuuden matkailualan kehittäjistä, innovatiivisuus ja elämyksien tarjoaminen on nousussa matkailijoiden kohdalla. Matkailijoiden suosimat kohteet tarjoavat erilaisia palveluita ja Meri-Lapin alueen yritykset, toimijat ja teollisuudenalat haluavat vastata tarpeeseen erityisesti kehittämällä omia palveluitaan sekä toteuttamalla symbioosia muiden toimijoiden kanssa.

Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen yksi tavoitteista on tuottaa hankeaikana Meri-Lapin alueelle erilaisia konsepteja, jotka toteutetaan yhdessä alueen matkailuyritysten, teollisuuden ja sidosryhmien kanssa. Erilaisten konseptien ja toimenpiteiden avulla edistetään teollisuusmatkailun kehittämistä, joka on vielä tällä hetkellä puuttunut Lapin alueelta.

Teollisuusmatkailun konseptointi -hanke on rahoitettu Lapin liiton myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston Vipuvoimaa EU:lta -tuella (276 853 €), kokonaisbudjetin ollessa 346 069 €. Hanke on alkanut 8/2019 ja päättyy 12/2021. Hankkeen päätoteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Lapin yliopisto.

Kirjoittajat

Katri Hendriksson, Insinööri (YAMK), Projektipäällikkö, Lapin AMK, katri.hendriksson(at)lapinamk.fi

Mirva Tapaninen, Restonomi (YAMK), Projektipäällikkö, Lapin AMK, mirva.tapaninen(at)lapinamk.fi

Satu Valli, HTM, Lehtori, Lapin AMK, satu.valli(at)lapinamk.fi


Digipolis artikkelit. (2020). Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeessa tehdään toimenpiteitä, joita tarvittaisiin meiltä kaikilta –artikkeli. Haettu osoitteesta 30.3.2020
https://www.digipolis.fi/artikkelit/vihre%C3%A4-ja-kest%C3%A4v%C3%A4-kemi-hankkeessa-tehd%C3%A4%C3%A4n-toimenpiteit%C3%A4-joita-tarvittaisiin-meilt%C3%A4-kaikilta

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK. (2020). Miltä matkailu näyttää koronan jälkeen –webinaari. Haettu osoitteesta 23.4.2020. https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/xamkin-digifoorumi-valoi-uskoa-matkailun-tulevaisuuteen/

Lapin matkailustrategia 2020–2023. (2020). Haettu osoitteesta 24.4.2020 http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=18283&name=DLFE-35916.pdf

Lapin Yrittäjät. (2020). Haettu osoitteesta 23.4.2020. https://www.yrittajat.fi/lapin-yrittajat/a/blogit/teollisuusmatkailu-matkailun-seuraava-megatrendi

Meri-Lapin Kehittämiskeskus. (2020). Haettu osoitteesta 30.3.2020 http://www.meri-lappi.fi/fi/asuminen/historia/alueen-teollisuuden-historia/

Miettunen, M. (2018). Meri-Lapin Teollisuusmatkailu esiselvitys.

Ruokamo, O. (2018). Teollisuusmatkailusta kilpailuetua Kemiin – opinnäytetyö.

Sitra. (2020). Kiertotalous teollisuudessa. Haettu osoitteesta 31.3.2020 https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalous-teollisuudessa/#mista-on-kyse

Sitra. (2020). Teolliset symbioosit. Haettu osoitteesta 30.3.2020 https://www.sitra.fi/aiheet/teolliset-symbioosit/#mista-on-kyse

Sustainable Travel Finland. (2020). Haettu osoitteesta 29.3.2020 https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/sustainable-travel-finland/

Teollisuusmatkailun kehittämissuunnitelma. (n.d.). Visit Raahe – Raahen matkailuneuvonta. Haettu osoitteesta 24.04.2020 https://www.visitraahe.fi/sites/visitraahe.fi/files/Teollisuusmatkailun_kehittamissuunnitelma.pdf