Xamk Ambulanssisimulaattori yhdistää opetuksen ja TKI:n

Kirjoittajat: Antti Jakonen, Jarno Hämäläinen & Hilla Sumanen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Kotkan kampuksella sijaitseva ambulanssisimulaattori on ainutlaatuinen ensihoidon oppimisympäristö ja alusta turvallisuuskriittisen hälytysajon tutkimiselle, kehittämiselle ja kouluttamiselle.

Ambulanssisimulaattori ja yhteistyökumppanit

Vuonna 2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kotkan kampukselle rakennettu ambulanssisimulaattori edustaa ainutlaatuista oppimisympäristöä, jonka rakentumisen alkuperäisenä lähtökohtana on ollut ambulanssin kuljettamisen sekä hälytysajon potilasturvallisuuden kehittäminen. Xamkin ambulanssisimulaattori on ainutlaatuinen jopa Euroopan tasolla. Yhteistyökumppaneiden avulla olemme saaneet luotua realistisen, turvallisen ja potilasturvallisuutta varmentavan ensihoidon opetus- ja oppimisympäristön. Ambulanssisimulaattori mahdollistaa kokonaisvaltaisen ensihoidon tapahtumaprosessien kuvauksen, ammatillisen ja liikenneturvallisen ambulanssin kuljettamisen, hälytysajon kouluttamisen sekä ensihoidon tutkimuksen ja kehittämisen alustan. Ambulanssisimulaattorin toteutuksessa yhteistyökumppaneina ovat toimineet Tamlans Oy, Creanex Oy, Nordic Simulators Oy, Pensi Oy, MediDyne Oy, Airbus Defence & Space, Sunit Oy ja Codea Oy.

Kohti turvallisempaa hälytysajoa I & II -tutkimus- ja kehittämishankkeet

Ensihoidossa suoritettava hälytysajo muodostaa yhden merkittävimmistä riskeistä ensihoidon työ-, potilas- ja liikenneturvallisuudelle (Blau ym. 2012; Brice ym. 2012; Koski & Sumanen 2019a; Maguire ym. 2002; Slattery & Silver 2013). Ensihoitoyksiköt ovat vuosittain osallisina monissa liikennevahingoissa ja -onnettomuuksissa, joista osassa on vakavia seurauksia (Custalow & Gravitz, 2004; De Graeve ym. 2003; Kahn ym. 2001; Sanddal ym. 2010; Suserud ym. 2013). Hälytysajon suorittamiseen ei vaadita Suomessa erillistä lupaa tai erityiskoulutusta. Lisäksi valtakunnallisesti yhteneviä ohjeistuksia hälytysajosta, Suomen Lakia lukuun ottamatta, ei ole olemassa. Suomen ensihoitojärjestelmässä ei ole myöskään tarpeeksi kiinnitetty huomiota hälytysajon turvallisuuteen. Tämän lisäksi hälytysajon turvallisuuden tutkimus on kartoittamatonta etenkin hälytysajon riskitekijöiden ja inhimillisten tekijöiden näkökulmasta myös kansainvälisellä tasolla.

Näistä syistä Xamkissa on käynnistetty ja toteutettu tutkimus- ja kehittämishankkeita ensihoidossa suoritettavan hälytysajon turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeiden kehittämisosioissa Xamkin ambulanssisimulaattori on toiminut avainasemassa mm. koulutuksen näkökulmasta.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Xamkin rahoittamassa Kohti turvallisempaa hälytysajoa I: riskit tiedoksi ja turvallisuus käytännöksi -tutkimus- ja kehittämishankkeessa selvitettiin ensihoitajien itsensä havaitsemia hälytysajonaikaisia turvallisuusriskitekijöitä, ensihoitajien hälytysajoon liittyviä asenteita sekä ensihoitajien keskinäistä hälytysajonaikaista kommunikointia. Hankkeessa selvitettiin lisäksi myös ensihoitajien ja ensihoidon ajokouluttajien visioita siitä, miten ilmailumaailmasta tuttu miehistöyhteistyö soveltuisi hälytysajoon ja kehittäisikö lisäkoulutus hälytysajon turvallisuuskriittisyyttä. Hankkeessa kartoitettiin myös ensihoitajien näkemyksiä siitä, miten he kehittäisivät hälytysajon turvallisuutta. Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2018–31.12.2019 ja loppuraportti hankkeesta on luettavissa Traficomin www-sivuilla.

Ensimmäinen hanke ja siinä tuotettu tutkimustieto keräsi kansallisella tasolla laajaa mielenkiintoa ja hankkeen aikana ilmeni selkeä tarve tutkia ja kehittää hälytysajon turvallisuutta vielä enemmän. Kohti turvallisempaa hälytysajoa II: ensihoitoyksikön turvallisuuskriittinen miehistöyhteistyö -hanke alkoi toukokuussa 2019. Jatkohankkeen tarkoituksena on kehittää tutkittuun tietoon perustuvaa ensihoitoyksikön turvallisuuskriittistä hälytysajonaikaista miehistöyhteistyötä sekä valmistella mahdollisen ensihoitoyksikön miehistöyhteistyön kansallisen implementoinnin vaatimaa ohjeistusta. Hankkeen tavoitteena on lisätä hälytysajon turvallisuutta valtakunnallisesti. Hanke päättyy elokuussa 2021. Hankkeen rahoittajina toimivat Traficom sekä Xamk. Hankkeen www-sivut löytyvät osoitteesta: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/kohti-turvallisempaa-halytysajoa-ii-ensihoitoyksikon-turvallisuuskriittinen-miehistoyhteistyo/.

Turvallisuuskriittinen hälytysajon koulutus

Ensimmäisessä Kohti turvallisempaa hälytysajoa -hankkeessa luotiin kaksi turvallisuuskriittisen hälytysajon pilottikurssia. Pilottikurssit olivat kaksipäiväisiä ja ne järjestettiin Xamkin Kotkan kampuksella joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019. Ensimmäisessä pilottikurssissa osallistujat olivat pääasiassa ensihoitajia, jotka olivat kiinnostuneita hälytysajon turvallisuudesta. Sisältö kurssille rakennettiin hankkeen tutkimusten (Koski & Sumanen 2019a; Koski & Sumanen 2019b) perusteella hälytysajon riskitekijöiden ympärille. Painopiste kurssin sisällössä oli ambulanssin henkilöstöstä johtuvissa riskitekijöissä ja erityisesti hälytysajon aikaisen tiimityön ja kommunikoinnin kehittämisessä, mutta myös ajoneuvon käsittelyharjoitteet kuuluivat ensimmäiseen pilottikurssiin.

Ensimmäisestä pilottikurssista saatujen palautteiden ja havaintojen perusteella toisen pilottikurssin sisällöstä jätettiin ajoneuvon käsittelyharjoittelu pois. Toiselle pilottikurssille kutsuttiin osallistujiksi ensihoidon hälytysajon ajokouluttajia ja asiantuntijoita. Pilottikurssilla testattiin asiantuntijoiden kokoontumisissa muodostettuja hälytysajon tarkistuslistojen luonnoksia, mutta muutoin koulutuksen sisältö vastasi ensimmäistä pilottikurssia. Toisen pilottikurssin jälkeen osallistujilta kerättyjen palautteiden perusteella kehitettiin jo työelämässä oleville ensihoitajille kohdennettu turvallisuuskriittisen hälytysajon lisäkoulutus, joka löytyy nykyisin Xamkin avoimen ammattikorkeakoulun kurssitarjonnasta.

Hälytysajon turvallisuuden tutkiminen ja kehittäminen

Ensimmäisessä hankkeessa kerättyjen tutkimusaineistojen perusteella miehistöyhteistyön koettiin soveltuvan myös ensihoitoon ja sillä nähtiin olevan positiivisia vaikutuksia hälytysajon turvallisuuteen. Erityisesti ensihoitoyksikön miehistöyhteistyöllä koettiin olevan mahdollisesti vaikutusta kommunikoinnin parantumiseen ja muun liikenteen huomioimiseen.

Hälytysajon ja potilaskuljetuksen tarkistuslistat

Hankkeiden aikana on järjestetty useita hälytysajon kouluttajien ja asiantuntijoiden kokoontumisia, joissa on kehitetty hälytysajon turvallisuutta ja suunniteltu ensihoitoyksikön miehistöyhteistyötä työpajaotteella. Työpajoissa yhteisideoinnilla syntyneestä materiaalista on jatkokehitetty esimerkiksi hälytysajon ja potilaskuljetuksen tarkistuslistat ensihoidossa suoritettavaan hälytysajoon ja potilaskuljetukseen. Muodostetut tarkistuslistat ovat olleet pilottikäytössä viidellä eri ensihoitoalueella Suomessa syksyllä 2019 ja pilotointiin osallistui noin 50 ensihoidon ammattilaista. Pilotti liittyy meneillä olevaan Kohti turvallisempaa hälytysajoa II: ensihoitoyksikön turvallisuuskriittinen miehistöyhteistyö -hankkeen tutkimukseen, jossa muodostetuista tarkistuslistoista kerätään käyttökokemuksia ja tutkitaan, olisiko tarkistuslistoja syytä implementoida päivittäiseen ensihoitotyöhön.

Ensihoidossa suoritettava hälytysajon aikainen komentokieli

Hälytysajon ja potilaskuljetuksen tarkistuslistojen lisäksi hälytysajon kouluttajien ja asiantuntijoiden työpajoissa on kerätty aineistoa ensihoitoyksikön turvallisuuskriittisen miehistöyhteistyön kehittämiseksi. Työpajojen lisäksi Kohti turvallisempaa hälytysajoa II: ensihoitoyksikön turvallisuuskriittinen miehistöyhteistyö -hankkeessa on suoritettu haastatteluja, joiden pohjalta tehtävässä tutkimuksessa selvitetään hälytysajon aikaisia kriittisiä ja tärkeitä kohtia, jotka tulisi varmistaa komentokielellä.

Tutkimus viedään myös käytäntöön; hälytysajon kouluttajien sekä asiantuntijoiden kokoontumisissa muodostettua ensihoitoyksikön miehistöyhteistyön komentokieltä pilotoidaan keväällä 2020 samoilla viidellä ensihoitoalueella, kuin tarkistuslistojen pilotoinnissa. Komentokielen pilottijakson jälkeen pilottiin osallistuneille ensihoidon ammattilaisille suoritetaan kysely, jonka avulla on tarkoitus selvittää, miten komentokieli toimisi päivittäisessä ensihoitotyössä.

Tavoitteemme turvallisuuskriittisen hälytysajon kehittämisessä ja Xamkin ambulanssisimulaattorin tuomat mahdollisuudet

Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että hälytysajossa olevan ensihoitoyksikön riski joutua liikennevahinkoon on merkittävästi koholla ja näin ollen hälytysajon turvallisuuden kehittäminen on erittäin tärkeää. Hankkeiden aikana tehdyt tutkimukset ja aiempi tieteellinen tieto osoittavat, että strukturoidulle hälytysajonaikaiselle toiminnalle on tarvetta. Suomen Lakia lukuunottamatta hälytysajon protokollat ovat vaihtelevia ja valtakunnallisesti yhteneviä ohjeistuksia hälytysajosta ei ole olemassa. Hälytysajon strukturoitujen toimintamallien tutkimisen ja kehittämisen lisäksi tavoitteenamme onkin myös valtakunnallisesti yhtenevien ohjeistuksien alustaminen hälytysajon kouluttamiselle ja suorittamiselle. Xamkin ambulanssisimulaattori sitoo ammattikorkeakoulussamme tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön ensihoidon koulutukseen, sillä moderni oppimisympäristö tarjoaa oivalliset puitteet järjestelmälliselle turvallisuuskriittisen hälytysajon kouluttamiselle.

Kirjoittajat

Antti Jakonen, ensihoitaja YAMK, väitöskirjatutkija, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, antti.jakonen(at)xamk.fi

Jarno Hämäläinen, sosiaali- ja terveysalan YAMK, ensihoidon lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, jarno.hamalainen(at)xamk.fi

Hilla Sumanen, dosentti, FT, ensihoidon yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, hilla.sumanen(at)xamk.fi


Blau, G., Gibson, G., Hochner, A. & Portwood, J. 2012. Antecedents of Emergency Medical Service High-Risk Behaviors: Drinking and Not Wearing a Seat Belt. Journal of Workplace Behavioral Health. 27:1, 47–61.

Brice, J., Studnek, JR., Bigham, BL., Martin-Gill, C., Custalow, C.B., Hawkins, E. & Morrison, L. 2012. EMS provider and patient safety during response and transport: proceedings of an ambulance safety conference. Prehospital Emergency Care 16, 1.

Custalow, CB. & Gravitz, CS. 2004. Emergency medical vehicle collisions and potential for preventive intervention. Prehospital Emergency Care 8, 175–184.

De Graeve, K., Deroo, KF., Calle, PA., Omer, VA. & Buylaert, WA. 2003. How to modify the risk-taking behavior of emergency medical services drivers? European Journal of Emergency Medicine 10, 111–116.

Jakonen, A., Koskinen, A. & Sumanen, H. 2019. Kohti turvallisempaa hälytysajoa: Riskit tiedoksi ja turvallisuus käytännöksi. Hankkeen loppuraportti. Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 33/2019. https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Kohti_turvallisempaa_h%C3%A4lytysajoa_Traficom_tutkimuksia_33_2019.pdf

Kahn, CA., Pirrallo R. & Kuhn, E. 2001. Characteristics of Fatal Ambulance Crashes in the United States: An 11-year Retrospective Analysis. Prehospital Emergency Care 5:261–269.

Koski, A. & Sumanen, H. 2019a. The risk factors Finnish Paramedics recognize when performing emergency response driving. Accident Analysis and Prevention 125, 40–48.

Koski, A. & Sumanen, H. 2019b. Miten suomalaiset ensihoitajat kehittäisivät hälytysajon turvallisuutta? Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 10/2019.

Maguire, BJ., Hunting, KL., Smith. GS. & Levick, NR. 2002. Occupational fatalities in emergency medical services: a hidden crisis. Ann. Emerg. Med. 40, 6.

Slattery, DE. & Silver, A. 2013. Hazards of Providing Care in Emergency Vehicles: An Opportunity for Reform. Prehospital Emergency Care 3, 388–397.

Sanddal, T., Sanddal, N., Ward, N. & Stanley, L. 2010. Ambulance Crash Characteristics in the US Defined by the Popular Press: A Retrospective Analysis. Emergency Medicine International vol 2010, 1–7.

Suserud, B. O., Jonsson, A., Johansson, A. & Petzall, K. 2013. Caring for patients at high speed. Emergency Nurse 21(7), 14–18.

Martikainen, pääkuva

Kokeilukulttuurilla uutta osaamista koulutusorganisaatioiden turvallisuusjohtamiseen

Suuressa osassa suomalaisia koulutusorganisaatioita on syntymässä turvallisuuden kehittämistä tukeva, turvallisuusmyönteinen ilmapiiri: ne haluavat tehdä työtä turvallisen opiskelu- ja työympäristön mahdollistamiseksi. Oppilaitosten ja korkeakoulujen turvallisuustyö on hyvä mieltää kokonaisuutena, joka näkyy läpi kaikessa toiminnassa. Se linkittyy erityisesti johtamiseen, jonka kautta syntyvät myös vastuut ja velvoitteet. Se edellyttää myös turvallisuusosaamista, jonka vuoksi tarvitaan henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden koulutusta sekä harjoituksien järjestämistä. Vasta aito, koeteltu kyky ja valmius toimia kaikissa tilanteissa mahdollistavat toiminnan jatkuvuuden normaaliolojen häiriötilanteissa, kuten myös poikkeusoloissa.  (Martikainen & Ranta 2014, 34.)

Kokeilumme turvallisuusjohtamisen kehittämiseksi käynnistyi tavoitteiden asettamisen kautta. Toivoimme kumppaniksemme kuntaa, joilla olisi halu lähteä kehittämään koulujensa turvallisuustyötä kohti kokonaisvaltaista turvallisuusjohtamista. Otimme yhteyttä erään eteläsuomalaisen sivistystoimen johtoon maaliskuussa 2016 ja teimme ehdotuksen peruskoulujen turvallisuusjohtamisen kehittämistä koskevasta kokeilusta. Turvallisuusjohtamisen toteuttaminen edellyttää kokemuksemme mukaan turvallisuustyön päämäärätietoista johtamista, jota tukemaan tarvitaan erilaisia ohjelmia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ajatuksena oli siksi tarjota kohteelle mahdollisimman kevyellä panoksella konkreettista apua kaikkien kunnan peruskoulujen kokonaisvaltaisen turvallisuusjohtamisen kehittämiseksi. Kokeilussa asetettiin kolme keskeistä tavoitetta paitsi auditoinnin onnistumiseksi niin myös lisäarvon tuottamiseksi auditoinnin kohteelle. Ehdotuksessa kuvattiin, mitä lisäarvoa hanke tuottaisi ja myös tarvittava aikaresurssi: tunti alkuhaastattelua varten sekä kolme tuntia itse auditointiin. Lisäksi tehtiin esitys auditointiin osallistujista. Kokeilu toteutettiin toukokuussa 2016.

Oppilaitosten ja korkeakoulujen turvallisuusjohtaminen vielä sirpaleista

”Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri” on paitsi kehotus niin myös kädenosoitukseksi tulkittava ele valtiovallan toimesta myös meille, jotka haluamme kehittää oppilaitosten ja korkeakoulujen turvallisuutta kohti kokonaisvaltaista turvallisuusjohtamista. Reimanin ja Oedewaldin (2008, 435) mukaan turvallisuusjohtamisella tarkoitetaan pyrkimystä edistää hyvinvointia päämäärätietoisella, tavoitteellisella, pitkäjänteisellä johtamisella ja ohjelmallisella kehittämistyöllä. Suurta osaa viime vuosina toteutetuista koulutusorganisaatioiden turvallisuuden kehittämishankkeista näyttää piinaavan edelleen sirpaleisuus; saman asian tutkiminen aina uudestaan ilman, että turvallisuustyön vaikuttavuus ja kokonaisvaltaisuus olisivat selvästi kehittymässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan peruskoulujen ja ammattikorkeakoulujen turvallisuustyö ei täytä vielä turvallisuusjohtamisen perusvaatimuksia (Martikainen 2016, 160).

Valtioneuvoston (2016) mukaan ”kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen”. Kokeilukulttuurin lähtökohtaa voidaan hyvin soveltaa turvallisuuden kehittämiseksi. Idea kokeilulle perustui havaintoihimme, jotka syntyivät osana meidän auditoijina toimineiden tutkijoiden väitöstutkimuksiin liittyvää tiedonkeruuta. Tällöin auditoimme työparina noin 80 eri oppilaitosta ja korkeakoulua Tutor-arviointimallilla. Tässä prosessissa syntyi oivallus auditoinnin toteuttamiseksi yksittäisten koulujen sijasta sen tahon kanssa, jolla on lain suoma oikeus ja velvollisuus vastata turvallisuustyön kehittämisestä niin riittävien puitteiden kuin myös periaatteiden määrittämisen kautta. Käytännössä tämä tehtävä on kunnissa osoitettu sivistystoimille, opetusvirastoille tai kasvatus- ja opetustoimille. Korkeakoulujen osalta tällaista ohjausta ei ole juurikaan opetus- ja kulttuuriministeriön taholta lainsäädännön lisäksi, joten päätimme keskittyä tässä kokeilussamme peruskouluihin.

Yksittäisten koulujen mahdollisuudet lähteä kehittämään omaa turvallisuustoimintaansa kohti kokonaisvaltaisuutta ilman kunnan osoittamia linjauksia ja taloudellista tukea on havaintojemme mukaan mahdotonta. Pohdimme koulutusorganisaatioiden auditointitulosten äärellä, miten kuntatasolla sivistystoimeen, opetusvirastoon tai kasvatus- ja opetustoimeen toteutettu kokonaisturvallisuuden auditointimenettely voisi tässä kohtaa toimia. Päätimme kokeilla, voisiko auditointihavaintojemme ja -tulostemme perusteella syntynyt ymmärrys tuottaa nopeammin ja pienemmin resurssein tulosta, ja saada näin kunta koordinoimaan, ohjaamaan ja jalkauttamaan kokonaisvaltaista turvallisuusjohtamista oppilaitoksiin. Otimme yhteyttä erään eteläsuomalaisen sivistystoimen johtoon. Heille tarjoamamme auditointimenettely kehittämistoimenpiteineen oli toivottu lisä kiireiseen arkeen. Käytimme auditoinnissa paitsi Tutor-arviointimallia, niin myös Asteria, konsultoivan auditoinnin menetelmää.

Tutor ja Asteri kokeilukulttuurin välineinä

Tutor-arviointimalli on palkittu, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kehittämä malli turvallisuusjohtamisen arviointiin (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 2011, 2; STT Info. 2011). Vaikka malli on kehitetty pelastusviranomaisen käyttöön, se soveltuu kokemuksemme mukaan hyvin myös ulkopuolisen auditoijan tekemään kokonaisvaltaisen turvallisuusjohtamisen arviointiin.

Tutor-arviointia tehdään kahdeksalla eri osa-alueella: hallinnollisessa johtamisessa, toiminnallisissa riskeissä, vaatimusten täyttymisessä, turvallisuusdokumentaatiossa, kiinteistö-ja turvallisuustekniikassa, turvallisuuskoulutuksessa, turvallisuusviestinnässä sekä turvallisuusjohtamisen tuloksissa ja vaikutuksissa. Keskeiset teemat, toisin sanoen riskit, sidosryhmät, raportointi, mittaaminen ja jatkuva parantaminen, tulevat esiin kaikissa osa-alueissa. Turvallisuusjohtamisen taso saadaan keskiarvona kaikkien Tutorin osa-alueiden keskiarvioista. (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 2012.)

Asterin, konsultoivan auditoinnin menetelmässä käytetään kahta auditoijaa, jotta konsultointia ja auditoinnin tulosten kirjaamista voidaan tehdä samaan aikaan. Auditointia suunniteltaessa auditoijat ottavat huomioon mahdolliset negatiiviset asenteet ja miettivät jo etukäteen keinoja toteuttaa auditointia rakentavassa hengessä. Rehtorin tai toimitusjohtajan osallistuminen auditointiin on erittäin tärkeää sekä tulevaisuuden tavoitteiden asettamiselle että korjaavien toimien käynnistämiselle. Auditoitavan kohteen valmistautuminen auditointiin pidetään minimissä. Organisaatio ei tee itsearviointia yksin, vaan se tehdään auditoijien ohjauksessa. Auditoitavan kohteen edustajia kannustetaan ajattelemaan ääneen auditoinnin aikana. Tämä sekä nopeuttaa auditointia että auttaa saamaan selville, mikä auditoinnin kohdetta askarruttaa ja miten turvallisuusjohtaminen toteutetaan käytännössä. Näin myös auditoijat tunnistavat organisaation vahvuuksia ja kehittämiskohteita, jotka numeerisen auditointituloksen lisäksi tuodaan esille auditoinnin kohteelle. (Martikainen 2016, 113–116.)

Kokeilulle asetetut tavoitteet

Tavoitteet tälle kokeilulle asetettiin mahdollisimman konkreettisiksi. Ensimmäisenä tavoitteena oli päästä auditoimaan kokeilukulttuurin hengen mukaisesti matalalla kynnyksellä kunnan sivistystoimea useiden yksittäisten koulujen sijasta. Näin turvallisuusjohtamista tukevat kehittämistoimet kohdistuisivat kaikkiin kunnan peruskouluihin.  Toisena tavoitteena oli luoda ennakolta kattava, konkretiaa tuova ja keskustelua herättävä mallidokumentaatio auditointitilanteeseen kohdeorganisaatiota varten. Tällä tavoiteltiin Asterin idean mukaisesti luottamuksellista ja vuorovaikutteista ilmapiiriä. Mallidokumenttien avulla pyrittiin kuvaamaan aiemmissa auditoinneissa haasteellisiksi koettuja turvallisuuskäsitteitä, niiden merkityksiä ja sisältöjä. Esimerkkejä mallidokumenttien sisällöistä ovat organisaatioturvallisuus, turvallisuusperiaatteiden määrittäminen turvallisuuspolitiikassa, vaara, riski ja riskienhallinta, turvallisuuden raportointijärjestelmä, turvallisuuden sidosryhmien kuvaaminen tarpeiden ja odotusten näkökulmasta, proaktiivisen turvallisuusviestinnän toteuttaminen sekä riskilähtöisen turvallisuuskoulutuksen toteuttamisen malli. Kolmantena tavoitteena ja aiempiin auditointeihin verrattuna uutena elementtinä kokeiluun sisällytettiin ennen auditointia järjestettävä ryhmähaastattelu. Sen tavoitteena oli saada aikaan osallistujien luottamus ja mahdollistaa näin sujuva siirtyminen itse auditointiin.

Kokeilun tulokset rohkaisevia

Ensimmäinen tavoite turvallisuusjohtamisen auditoinnista kunnan sivistystoimeen toteutui, kuten myös se, että sivistystoimi sai auditointitulokset analysoitavakseen ja priorisoitavakseen jatkotoimenpiteitä varten.

Itse auditoinnissa käytetyt mallidokumentit palvelivat hyvin tehtäväänsä toisen tavoitteen mukaisesti. Auditointikysymyksissä keskeistä oli, että auditoitavat pystyvät vastaamaan luottaen siihen, että ovat ymmärtäneet kysymysten sisällöt oikein. Myös se, että kaikilla auditointiin osallistuville oli uuteen auditointiteemaan lähdettäessä yhteinen ymmärrys sen sisällöstä, vaatimuksista ja merkityksistä, siivitti ryhmän keskustelemaan viivytyksettä. Vilkkaat keskustelut läpi koko auditoinnin osoittivat, että aiemmin haasteelliseksi koetut, turvallisuusalalle ominaiset käsitteet ja merkitykset avautuivat auditoitaville hyvin.

Myös kolmas, ryhmähaastattelua koskeva tavoite saavutettiin. Auditointiin osallistuvat pääsivät jokainen tasapuolisesti kuvaamaan suhdettaan turvallisuuteen. Ryhmähaastattelussa syntyi oivallista, keskinäistä yhteistyötä kuvaavaa keskustelua tärkeiksi koetuista turvallisuustyön sisällöistä, tavoitteista ja odotuksista. Auditoijille ryhmähaastattelu mahdollisti ryhmään tutustumisen sekä antoi vahvistuksen sille, miten itse auditointitilanteessa eri auditointiteemoja tulisi painottaa. Auditoijat kykenivät myös tunnistamaan ennakolta auditointiin osallistuvien henkilöiden erilaisia rooleja ja henkilökohtaisia odotuksia. Näin kokeneet auditoijat saivat uusia eväitä kehittää omaa auditointitoimintaansa.

Yhteenveto

Tämä kokeilu turvallisuusjohtamisen kehittämiseksi kuntatasolla osoitti, että turvallisuustyötä voi ja pitää kehittää systemaattisesti. Tutor -arviointimalli soveltuu erinomaisesti auditoitavan kohteen turvallisuustyön nykytilan tunnistamiseen kuin myös systemaattisten, priorisoitujen kehittämistavoitteiden asettamiseen valitulle kehittämisjaksolle. Kokeilu mahdollistaa kohteelleen systemaattisen ja kustannustehokkaan polun turvallisuustyön kehittämiseksi. Se mahdollistaa myös keinot, joilla päästään pois sirpaleisesta, resurssipulasta kärsivästä oppilaitoskohtaisesta turvallisuustyöstä.

Tässä kokeilussa keskityttiin peruskouluihin. Tutkimustulokset osoittavat, että sama Tutor-arviointimalli toimii erinomaisesti myös ammattikorkeakoulujen turvallisuusjohtamisen kehittämistyössä antaen kohteelleen selkeät, systemaattiset ja lakisääteisten vaatimusten mukaiset kehittämistavoitteet. Olisi toivottavaa, että tästä auditointimenettelystä tulisi valtakunnallinen malli oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen turvallisuusjohtamisen tueksi ja tasamitallisen turvallisuustyön kehittämisen mahdollistamiseksi jatkossa, kun resurssit entisestään tiukkenevat. Turvallisuutta ei voi ulkoistaa, mutta sitä voi ja pitää toteuttaa johdetusti, tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti.

Kirjoittajat

Soili Martikainen, TkT, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu, soili.martikainen(at)laurea.fi
Tiina Ranta, KM, turvallisuuspäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu, tiina.ranta(at)laurea.fi

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. 2011. Pelastusviranomaisen valvontasuunnitelman mukainen turvallisuustoiminnan riskienarviointimalli – TUTOR Max (suurasiakasversio). Etukäteen asiakkaalle toimitettava informaatioesite. Vantaa: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. 2012. Pelastusviranomaisen valvontasuunnitelman mukainen TUTOR-arviointi. Max versio. Vantaa: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos.

Martikainen, S. 2016. Development and Effect Analysis of the Asteri Consultative Auditing Process – Safety and Security Management in Educational Institutions. Acta Universitatis Lappeenrantaensis.  Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Martikainen, S. & Ranta, T. 2014. Turvallisuusjohtamisen kautta arjen turvaa. Turvallisuus & Riskienhallinta 6/2014, s. 34 – 35.

Reiman, T. & Oedewald, P. 2008. Turvallisuuskriittiset organisaatiot: onnettomuudet, kulttuuri ja johtaminen. Helsinki: Edita.

STT Info. 2011. OHTO-tuoteturvallisuuspalkinnot suomalaisille innovaatioille. Viitattu 6.9.2016. https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=51202

Valtioneuvosto. 2016. Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Viitattu 9.9.2016.  http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/digitalisaatio/karkihanke4