1/2020

Xamk Ambulanssisimulaattori yhdistää opetuksen ja TKI:n

Kirjoittajat: Antti Jakonen, Jarno Hämäläinen & Hilla Sumanen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Kotkan kampuksella sijaitseva ambulanssisimulaattori on ainutlaatuinen ensihoidon oppimisympäristö ja alusta turvallisuuskriittisen hälytysajon tutkimiselle, kehittämiselle ja kouluttamiselle.

Ambulanssisimulaattori ja yhteistyökumppanit

Vuonna 2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kotkan kampukselle rakennettu ambulanssisimulaattori edustaa ainutlaatuista oppimisympäristöä, jonka rakentumisen alkuperäisenä lähtökohtana on ollut ambulanssin kuljettamisen sekä hälytysajon potilasturvallisuuden kehittäminen. Xamkin ambulanssisimulaattori on ainutlaatuinen jopa Euroopan tasolla. Yhteistyökumppaneiden avulla olemme saaneet luotua realistisen, turvallisen ja potilasturvallisuutta varmentavan ensihoidon opetus- ja oppimisympäristön. Ambulanssisimulaattori mahdollistaa kokonaisvaltaisen ensihoidon tapahtumaprosessien kuvauksen, ammatillisen ja liikenneturvallisen ambulanssin kuljettamisen, hälytysajon kouluttamisen sekä ensihoidon tutkimuksen ja kehittämisen alustan. Ambulanssisimulaattorin toteutuksessa yhteistyökumppaneina ovat toimineet Tamlans Oy, Creanex Oy, Nordic Simulators Oy, Pensi Oy, MediDyne Oy, Airbus Defence & Space, Sunit Oy ja Codea Oy.

Kohti turvallisempaa hälytysajoa I & II -tutkimus- ja kehittämishankkeet

Ensihoidossa suoritettava hälytysajo muodostaa yhden merkittävimmistä riskeistä ensihoidon työ-, potilas- ja liikenneturvallisuudelle (Blau ym. 2012; Brice ym. 2012; Koski & Sumanen 2019a; Maguire ym. 2002; Slattery & Silver 2013). Ensihoitoyksiköt ovat vuosittain osallisina monissa liikennevahingoissa ja -onnettomuuksissa, joista osassa on vakavia seurauksia (Custalow & Gravitz, 2004; De Graeve ym. 2003; Kahn ym. 2001; Sanddal ym. 2010; Suserud ym. 2013). Hälytysajon suorittamiseen ei vaadita Suomessa erillistä lupaa tai erityiskoulutusta. Lisäksi valtakunnallisesti yhteneviä ohjeistuksia hälytysajosta, Suomen Lakia lukuun ottamatta, ei ole olemassa. Suomen ensihoitojärjestelmässä ei ole myöskään tarpeeksi kiinnitetty huomiota hälytysajon turvallisuuteen. Tämän lisäksi hälytysajon turvallisuuden tutkimus on kartoittamatonta etenkin hälytysajon riskitekijöiden ja inhimillisten tekijöiden näkökulmasta myös kansainvälisellä tasolla.

Näistä syistä Xamkissa on käynnistetty ja toteutettu tutkimus- ja kehittämishankkeita ensihoidossa suoritettavan hälytysajon turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeiden kehittämisosioissa Xamkin ambulanssisimulaattori on toiminut avainasemassa mm. koulutuksen näkökulmasta.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Xamkin rahoittamassa Kohti turvallisempaa hälytysajoa I: riskit tiedoksi ja turvallisuus käytännöksi -tutkimus- ja kehittämishankkeessa selvitettiin ensihoitajien itsensä havaitsemia hälytysajonaikaisia turvallisuusriskitekijöitä, ensihoitajien hälytysajoon liittyviä asenteita sekä ensihoitajien keskinäistä hälytysajonaikaista kommunikointia. Hankkeessa selvitettiin lisäksi myös ensihoitajien ja ensihoidon ajokouluttajien visioita siitä, miten ilmailumaailmasta tuttu miehistöyhteistyö soveltuisi hälytysajoon ja kehittäisikö lisäkoulutus hälytysajon turvallisuuskriittisyyttä. Hankkeessa kartoitettiin myös ensihoitajien näkemyksiä siitä, miten he kehittäisivät hälytysajon turvallisuutta. Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2018–31.12.2019 ja loppuraportti hankkeesta on luettavissa Traficomin www-sivuilla.

Ensimmäinen hanke ja siinä tuotettu tutkimustieto keräsi kansallisella tasolla laajaa mielenkiintoa ja hankkeen aikana ilmeni selkeä tarve tutkia ja kehittää hälytysajon turvallisuutta vielä enemmän. Kohti turvallisempaa hälytysajoa II: ensihoitoyksikön turvallisuuskriittinen miehistöyhteistyö -hanke alkoi toukokuussa 2019. Jatkohankkeen tarkoituksena on kehittää tutkittuun tietoon perustuvaa ensihoitoyksikön turvallisuuskriittistä hälytysajonaikaista miehistöyhteistyötä sekä valmistella mahdollisen ensihoitoyksikön miehistöyhteistyön kansallisen implementoinnin vaatimaa ohjeistusta. Hankkeen tavoitteena on lisätä hälytysajon turvallisuutta valtakunnallisesti. Hanke päättyy elokuussa 2021. Hankkeen rahoittajina toimivat Traficom sekä Xamk. Hankkeen www-sivut löytyvät osoitteesta: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/kohti-turvallisempaa-halytysajoa-ii-ensihoitoyksikon-turvallisuuskriittinen-miehistoyhteistyo/.

Turvallisuuskriittinen hälytysajon koulutus

Ensimmäisessä Kohti turvallisempaa hälytysajoa -hankkeessa luotiin kaksi turvallisuuskriittisen hälytysajon pilottikurssia. Pilottikurssit olivat kaksipäiväisiä ja ne järjestettiin Xamkin Kotkan kampuksella joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019. Ensimmäisessä pilottikurssissa osallistujat olivat pääasiassa ensihoitajia, jotka olivat kiinnostuneita hälytysajon turvallisuudesta. Sisältö kurssille rakennettiin hankkeen tutkimusten (Koski & Sumanen 2019a; Koski & Sumanen 2019b) perusteella hälytysajon riskitekijöiden ympärille. Painopiste kurssin sisällössä oli ambulanssin henkilöstöstä johtuvissa riskitekijöissä ja erityisesti hälytysajon aikaisen tiimityön ja kommunikoinnin kehittämisessä, mutta myös ajoneuvon käsittelyharjoitteet kuuluivat ensimmäiseen pilottikurssiin.

Ensimmäisestä pilottikurssista saatujen palautteiden ja havaintojen perusteella toisen pilottikurssin sisällöstä jätettiin ajoneuvon käsittelyharjoittelu pois. Toiselle pilottikurssille kutsuttiin osallistujiksi ensihoidon hälytysajon ajokouluttajia ja asiantuntijoita. Pilottikurssilla testattiin asiantuntijoiden kokoontumisissa muodostettuja hälytysajon tarkistuslistojen luonnoksia, mutta muutoin koulutuksen sisältö vastasi ensimmäistä pilottikurssia. Toisen pilottikurssin jälkeen osallistujilta kerättyjen palautteiden perusteella kehitettiin jo työelämässä oleville ensihoitajille kohdennettu turvallisuuskriittisen hälytysajon lisäkoulutus, joka löytyy nykyisin Xamkin avoimen ammattikorkeakoulun kurssitarjonnasta.

Hälytysajon turvallisuuden tutkiminen ja kehittäminen

Ensimmäisessä hankkeessa kerättyjen tutkimusaineistojen perusteella miehistöyhteistyön koettiin soveltuvan myös ensihoitoon ja sillä nähtiin olevan positiivisia vaikutuksia hälytysajon turvallisuuteen. Erityisesti ensihoitoyksikön miehistöyhteistyöllä koettiin olevan mahdollisesti vaikutusta kommunikoinnin parantumiseen ja muun liikenteen huomioimiseen.

Hälytysajon ja potilaskuljetuksen tarkistuslistat

Hankkeiden aikana on järjestetty useita hälytysajon kouluttajien ja asiantuntijoiden kokoontumisia, joissa on kehitetty hälytysajon turvallisuutta ja suunniteltu ensihoitoyksikön miehistöyhteistyötä työpajaotteella. Työpajoissa yhteisideoinnilla syntyneestä materiaalista on jatkokehitetty esimerkiksi hälytysajon ja potilaskuljetuksen tarkistuslistat ensihoidossa suoritettavaan hälytysajoon ja potilaskuljetukseen. Muodostetut tarkistuslistat ovat olleet pilottikäytössä viidellä eri ensihoitoalueella Suomessa syksyllä 2019 ja pilotointiin osallistui noin 50 ensihoidon ammattilaista. Pilotti liittyy meneillä olevaan Kohti turvallisempaa hälytysajoa II: ensihoitoyksikön turvallisuuskriittinen miehistöyhteistyö -hankkeen tutkimukseen, jossa muodostetuista tarkistuslistoista kerätään käyttökokemuksia ja tutkitaan, olisiko tarkistuslistoja syytä implementoida päivittäiseen ensihoitotyöhön.

Ensihoidossa suoritettava hälytysajon aikainen komentokieli

Hälytysajon ja potilaskuljetuksen tarkistuslistojen lisäksi hälytysajon kouluttajien ja asiantuntijoiden työpajoissa on kerätty aineistoa ensihoitoyksikön turvallisuuskriittisen miehistöyhteistyön kehittämiseksi. Työpajojen lisäksi Kohti turvallisempaa hälytysajoa II: ensihoitoyksikön turvallisuuskriittinen miehistöyhteistyö -hankkeessa on suoritettu haastatteluja, joiden pohjalta tehtävässä tutkimuksessa selvitetään hälytysajon aikaisia kriittisiä ja tärkeitä kohtia, jotka tulisi varmistaa komentokielellä.

Tutkimus viedään myös käytäntöön; hälytysajon kouluttajien sekä asiantuntijoiden kokoontumisissa muodostettua ensihoitoyksikön miehistöyhteistyön komentokieltä pilotoidaan keväällä 2020 samoilla viidellä ensihoitoalueella, kuin tarkistuslistojen pilotoinnissa. Komentokielen pilottijakson jälkeen pilottiin osallistuneille ensihoidon ammattilaisille suoritetaan kysely, jonka avulla on tarkoitus selvittää, miten komentokieli toimisi päivittäisessä ensihoitotyössä.

Tavoitteemme turvallisuuskriittisen hälytysajon kehittämisessä ja Xamkin ambulanssisimulaattorin tuomat mahdollisuudet

Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että hälytysajossa olevan ensihoitoyksikön riski joutua liikennevahinkoon on merkittävästi koholla ja näin ollen hälytysajon turvallisuuden kehittäminen on erittäin tärkeää. Hankkeiden aikana tehdyt tutkimukset ja aiempi tieteellinen tieto osoittavat, että strukturoidulle hälytysajonaikaiselle toiminnalle on tarvetta. Suomen Lakia lukuunottamatta hälytysajon protokollat ovat vaihtelevia ja valtakunnallisesti yhteneviä ohjeistuksia hälytysajosta ei ole olemassa. Hälytysajon strukturoitujen toimintamallien tutkimisen ja kehittämisen lisäksi tavoitteenamme onkin myös valtakunnallisesti yhtenevien ohjeistuksien alustaminen hälytysajon kouluttamiselle ja suorittamiselle. Xamkin ambulanssisimulaattori sitoo ammattikorkeakoulussamme tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön ensihoidon koulutukseen, sillä moderni oppimisympäristö tarjoaa oivalliset puitteet järjestelmälliselle turvallisuuskriittisen hälytysajon kouluttamiselle.

Kirjoittajat

Antti Jakonen, ensihoitaja YAMK, väitöskirjatutkija, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, antti.jakonen(at)xamk.fi

Jarno Hämäläinen, sosiaali- ja terveysalan YAMK, ensihoidon lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, jarno.hamalainen(at)xamk.fi

Hilla Sumanen, dosentti, FT, ensihoidon yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, hilla.sumanen(at)xamk.fi


Blau, G., Gibson, G., Hochner, A. & Portwood, J. 2012. Antecedents of Emergency Medical Service High-Risk Behaviors: Drinking and Not Wearing a Seat Belt. Journal of Workplace Behavioral Health. 27:1, 47–61.

Brice, J., Studnek, JR., Bigham, BL., Martin-Gill, C., Custalow, C.B., Hawkins, E. & Morrison, L. 2012. EMS provider and patient safety during response and transport: proceedings of an ambulance safety conference. Prehospital Emergency Care 16, 1.

Custalow, CB. & Gravitz, CS. 2004. Emergency medical vehicle collisions and potential for preventive intervention. Prehospital Emergency Care 8, 175–184.

De Graeve, K., Deroo, KF., Calle, PA., Omer, VA. & Buylaert, WA. 2003. How to modify the risk-taking behavior of emergency medical services drivers? European Journal of Emergency Medicine 10, 111–116.

Jakonen, A., Koskinen, A. & Sumanen, H. 2019. Kohti turvallisempaa hälytysajoa: Riskit tiedoksi ja turvallisuus käytännöksi. Hankkeen loppuraportti. Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 33/2019. https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Kohti_turvallisempaa_h%C3%A4lytysajoa_Traficom_tutkimuksia_33_2019.pdf

Kahn, CA., Pirrallo R. & Kuhn, E. 2001. Characteristics of Fatal Ambulance Crashes in the United States: An 11-year Retrospective Analysis. Prehospital Emergency Care 5:261–269.

Koski, A. & Sumanen, H. 2019a. The risk factors Finnish Paramedics recognize when performing emergency response driving. Accident Analysis and Prevention 125, 40–48.

Koski, A. & Sumanen, H. 2019b. Miten suomalaiset ensihoitajat kehittäisivät hälytysajon turvallisuutta? Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 10/2019.

Maguire, BJ., Hunting, KL., Smith. GS. & Levick, NR. 2002. Occupational fatalities in emergency medical services: a hidden crisis. Ann. Emerg. Med. 40, 6.

Slattery, DE. & Silver, A. 2013. Hazards of Providing Care in Emergency Vehicles: An Opportunity for Reform. Prehospital Emergency Care 3, 388–397.

Sanddal, T., Sanddal, N., Ward, N. & Stanley, L. 2010. Ambulance Crash Characteristics in the US Defined by the Popular Press: A Retrospective Analysis. Emergency Medicine International vol 2010, 1–7.

Suserud, B. O., Jonsson, A., Johansson, A. & Petzall, K. 2013. Caring for patients at high speed. Emergency Nurse 21(7), 14–18.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli