Työelämälähtöisyys insinöörikoulutuksen innoittajana Lapin ammattikorkeakoulussa

Kirjoittajat: Katri Hendriksson & Timo Kauppi.

Lapin ammattikorkeakoulun missiona on antaa korkeakouluopetusta, joka perustuu erityisesti työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimustoimintaan. Lapin ammattikorkeakoulun arvojen mukaisesti koulutusorganisaatiossa toimitaan luottamuksen, ennakkoluulottomuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmista ja kehitetään jatkuvasti koulutusten sisältöjä vastaamaan työelämälähtöistä toimintaa. Lapin ammattikorkeakoulu on sitoutunut strategiassaan edistämään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. (Lapin AMK, 2020a.)

Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuvat konetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörit työllistyvät Meri-Lapin alueella esimerkiksi suuriin teollisuusyrityksiin, kuten Outokummun terästehdas, Stora Enson sellu- ja paperitehdas, Metsä Fibren sellutehdas tai Metsä Boardin kartonkitehdas. Insinöörien osaamista tarvitaan myös suunnittelutoimistoissa sekä asiantuntijatehtävissä.

Insinöörin toimenkuva

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettiin syksyllä 2019 teemahaastattelu, jolla selvitettiin koulusta 2009–2016 valmistuneiden konetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörien työllistymistilannetta ja työtehtäviä. Samansisältöinen teemahaastattelu tehtiin vuonna 2003-2008 valmistuneille insinööreille vuonna 2009.

Haastattelussa haluttiin selvittää Lapin AMK:sta valmistuneiden insinöörien työtehtäviä heti valmistumisen jälkeen sekä työuran kehittymistä. Teemahaastatteluissa insinöörejä haastateltiin puhelimitse, sähköpostitse sekä Webropol -kyselyn avulla. Kyselyn vastausprosentti oli n. 60 %. Annettujen vastausten perusteella työtehtävät jaettiin seuraaviin luokkiin: 1. ylemmät toimihenkilöt (YTH), 2. kunnossapidon työtehtävät, 3. suunnittelu, 4. asiantuntijatehtävät, 5. tuotannon työtehtävät, 6. opettajat sekä 7. tuotannon työntekijät. Kuvassa 1 on esitetty vastausten jakautuminen näihin luokkiin. Jakaumien perusteella suoraan tuotantoon liittyvät työtehtävät ovat lisääntyneet v. 2009 tehtyyn tutkimukseen verrattuna 8 %-yksikön verran ja puolestaan kunnossapitoon ja suunnitteluun liittyviin työtehtäviin työllistyminen on vähentynyt yhteensä 9 %-yksikköä. Suurin kasvu on ollut päällikkötason tehtävissä (YTH), joiden osuus on noussut 13 %. Tämä kertoo kehityksestä, jossa työnantajien arvostus ammattikorkeakouluopetusta kohtaan on vahvistunut. Perinteisesti päällikkötason työtehtävissä ovat toimineet diplomi-insinöörit.

Kuva 1. Vuosina 2003 – 2008 ja 2009 – 2016 valmistuneiden insinöörien työtehtävien jakauma.

Työelämätiedon hyödyntäminen opetuksessa

Kun jaetaan työtehtävät kolmeen luokkaan, on tulos se, että 47.4 % valmistuneista insinööreistä työskentelee esimiesasemassa, 47.4 % asiantuntijatehtävissä ja loput ovat työntekijätason tehtävissä. Kun tätä peilataan siihen mitä taitoja tuleville insinööreille tulisi opettaa on johtopäätös varsin yksinkertainen: esimiestaitoja, talouslaskentaa, luonnontieteitä, valmistusmenetelmiä ja -materiaaleja sekä koneenrakennusta ja koneautomaatiota. Tätä tietoa on hyödynnetty OPS 2021 työskentelyssä.

Haastateltavilta kysyttiin myös omia näkemyksiä ja kokemuksia koulutuksesta ja sen hyödyllisyydestä omissa työtehtävissä. Vastaajien mielestä koulutuksen sisältö oli hyvää ja laadukasta. Yleisopinnot olivat antaneet paljon tarvittavaa perustietämystä. Kommenttien perusteella opetukseen kaivattiin käytännönläheisyyttä sekä työnsuunnitteluun liittyvien työkalujen läpikäyntiä.

Työelämätiedon hyödyntäminen rajoittuu muutamiin opintojaksoihin ja sitä pitäisi käyttää paljon nykyistä enemmän opetuksen sisällön suunnittelussa. Tässä haasteeksi nousevat opettajien työelämätuntemus ja -kontaktit. Lapin ammattikorkeakoulussa on aloitettu aktiivinen kehittäminen opettajien työelämälähtöisyyden kasvattamiseksi esimerkiksi järjestämällä opettajille ”TET” -jaksoja alueen yrityksiin. Opettajien ”TET” -jaksojen toteutuminen on artikkelia kirjoittaessa otettu kehityksen alle. Opettajien osallistuminen TKI – toimintaan parantaa myös näitä taitoja.

Tällä hetkellä Lapin AMK:ssa järjestetään jo viidettä kertaa konetekniikan opiskelijoille työelämälähtöistä opetusta yritysmaailmasta saatujen tapaustutkimus toimeksiantojen avulla. Näiden läpiviennissä opiskelijat oppivat ongelmanratkaisua, projektimaista työskentelyä, projektipäällikön tehtävien hoitamista, verkostoitumista sekä perehtyvät siihen, millaista opinnäytetyön tekeminen tulee raportoinnin osalta olemaan. Näiden lukukausiprojektien aiheita ovat olleet mm. ”Vesileikkausprosessin sivuvirtojen hyödyntäminen”, ”X6CrNi25‐21 teräksen korjaushitsauksen kehitysprojekti” ja ”Ultraäänikovuusmittauksen soveltaminen teräksen kenttäkovuusmittauksiin”. Työelämälähtöinen opiskelu on saanut opiskelijoilta hyvää palautetta ja kiitosta siitä, että käytännönläheisyyttä on lisätty koulutuksiin.

Työelämän tuomat haasteet ja tilastotiedosta pohjaa

Haastatteluissa kysyttiin myös kommentteja ja mielipiteitä koulutuksen tason vaikutuksesta työllistymiseen. Avoimia vastauksia ja kommentteja saatiin jonkin verran, jolloin pystyttiin analysoimaan sitä, minkä vuoksi vastavalmistuneet kone- ja tuotantotekniikan tai sähkötekniikan insinöörit eivät ole päätyneet koulutustaan vastaavaan työhön. Useimmissa kommenteissa tuli esille, että koulutuksen tasossa tai riittävyydessä ei ollut heikkouksia, mutta maailman tilanteen vuoksi työllistymissuunnitelmia oli ollut pakko muuttaa (Juntti, Toppila & Tyni 2019). Vuosina 2009-2016 Lapin AMKista valmistuneet insinöörit olivat sijoittuneet työelämässä ympäri Suomea ja työtehtävät olivat muuttuneet vuosien saatossa. Valmistuneita insinöörejä on päätynyt lukuisiin työtehtäviin kuten erilaisiksi päälliköiksi, vuorotyönjohtajiksi, tuotannon insinööreiksi tai suunnitteluinsinööreiksi. Lapin AMKista valmistuneet insinöörit saavat koulutuksessaan valmiudet toimia useissa erityyppisissä insinööriosaamista vaativissa tehtävissä ja pystyvät työskentelemään niin tuotannollisissa kuin myös suunnitteluun liittyvissä työtehtävissä.

Töissä.fi -sivustolle on kerätty laajaa tilastotietoa siitä millaisiin ammatteihin valmistuneet ovat sijoittuneet. Sivustolle tilastot on laadittu korkeakoulujen uraseurantakyselyiden pohjalta, jotka ovat toteutettu vuosina 2010-2019. Töissä.fi -sivustolta on nähtävissä, että AMK -opetusta on saatavilla 208 eri koulutusohjelmasta ja yliopisto -tasolla on valittavissa peräti 1082 eri pääainetta. (Töissä.fi 2019) Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa näistä 2018 AMK -tasoisista koulutusohjelmista peräti 25 (Lapin AMK 2020b). Kuvassa 2 nähdään hyvänä esimerkkinä konetekniikan insinööriksi valmistuneiden työelämäsijoittuminen tehtävän mukaan.

Kuva 2. Töissä.fi -sivuston konetekniikan insinöörin (AMK) valmistumisen jälkeinen sijoittuminen tehtävänimikkeen mukaan. (https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/insinoori-amk-konetekniikka)

Lapin ammattikorkeakoulusta nostetta työuralle – yhteenveto

Lapin ammattikorkeakoulussa tehdyn teemahaastattelun tulosten perusteella kone- ja tuotantotekniikan sekä sähkötekniikan koulutusohjelmista valmistuneet insinöörit ovat työllistyneet hyvin kansallisella tasolla sekä asiantuntija- että esimiestehtäviin. Insinöörien osaamista tarvitaan laajalla osaamiskentällä ja työtehtävät voivat vaihdella paljonkin.

Teemahaastattelun tavoitteena oli selvittää millaisiin työtehtäviin Lapin AMKista valmistuneet insinöörit ovat työllistyneet ja onko koulutus ollut heidän mielestään riittävää työssä tarvittavaa substanssia ajatellen.

Tulosten perusteella Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa laadukasta opetusta, josta saa hyvät valmiudet toimia työelämässä erilaisissa insinööritehtävissä. Lapin ammattikorkeakoulua pidettiin laadukkaana koulutusorganisaationa ja opiskelijat olivat mielestään saaneet hyviä työkaluja työelämässä selviämiseen. Tärkeimmäksi kehityskohteeksi tunnistettiin opetuksen työelämälähtöisyyden lisääminen.

Kirjoittajat

Katri Hendriksson, Ins. (YAMK), projektipäällikkö, Lapin AMK, katri.hendriksson(at)lapinamk.fi
Timo Kauppi, IWE, IWI-C, TkL, yliopettaja, Lapin AMK, timo.kauppi(at)lapinamk.fi

Juntti, M., Toppila, R. & Tyni, S. 2019. Insinöörielämää kestävyyskriisin keskellä.

Lapin AMK. 2020a. Lapin ammattikorkeakoulun LUC visio 2030.

Lapin AMK. 2020b. AMK-tutkinnot, koulutusohjelmat hakijalle. Haettu osoitteesta 10.9.2020 https://www.lapinamk.fi/fi/Hakijalle/AMK-tutkinnot

Töissä.fi -sivusto. 2019. Millaisia mahdollisuuksia koulutukseni tarjoaa minulle? Korkeakoulujen uraseurantakyselyt 2010-2019. Haettu osoitteesta 10.9.2020 https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/

Teollisuutta, matkailua, vihreyttä – mahdollisuus?

Kirjoittajat: Katri Hendriksson, Mirva Tapaninen & Satu Valli.

Matkailu on globaali ja sen myötä suhdanneherkkä toimiala. Kuluttajakäyttäytyminen on muuttumassa ryhmissä matkustavista matkailijoista yksilömatkailijoiksi, erilaisiksi ”heimoiksi”, jotka hakevat elämyksiä sekä laadukkaita palveluita. Globaalissa kilpailussa menestyminen edellyttää perifeeriseltä matkailualueelta syvää asiakasymmärrystä sekä yhteistyössä kehitettyjä, erottuvia ja alueen omiin erityispiirteisiin ja kulttuuriperintöön pohjautuvia palveluita. Teollisuusmatkailun näkökulman mukaan ottaminen matkailubisnekseen kasvattaa Meri-Lapin alueen kokonaistaloutta ja tuo ennen kaikkea uutta sisältöä ympärivuotiseen matkailuun sekä lisää yritysten moninaista verkostoitumista yli toimialojen. (Ruokamo 2018; Miettunen 2018.)

Lapin ammattikorkeakoulusta nostetta vihreämpään matkailuun

Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen tarve on lähtenyt liikkeelle Kemin kaupungin aloitteesta kehittää Meri-Lapin alueen matkailua ja reagoida muuttuvaan kuluttajakäyttäytymiseen. Matkailu Meri-Lapissa on pääasiassa kansainvälistä talvimatkailua, jossa matkailijoiden vierailut suunnataan kohti alueen isoja vetonauloja.

Ympärivuotista matkailua tarvitaan koko vuodelle, eritoten hiljaisille ajoille. Kesätuotteiden kehittämiseen löytyy potentiaalia, kuten mm. kokous- ja kongressimatkailun kehittäminen, jonka kautta kesämatkailuun voitaisiin innovoida uusia, kiinnostavia sisältöjä. (Lapin matkailustrategia 2020). Teollisuusmatkailu mahdollistaa koko alueen näkemisen uudesta ja erilaisesta suunnasta, tarjoten loputtomasti mahdollisuuksia alueen omista vahvuuksista ammentaen, esimerkiksi kulttuuriperinnön, arktisen teollisuuden ja tieteellisen turismin yhdistäen. Teollisuusmatkailun kehittäminen edistää ympärivuotisten matkailupalveluiden tarjontaa ja toimii keinona laajentaa alueelle saapuvaa kansainvälistä asiakaspohjaa (Kuva 1.). (Miettunen 2018; Lapin Yrittäjät 2020.) Kiinnostus matkailua kohtaan tulee säilymään. Lähi-, luonto- ja virtuaalimatkailun uskotaan kasvavan tulevaisuudessa (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK 2020).

Teollisuusmatkailulle tulee luoda konsepti, joka kuvaa aluetta. Raahessa on suunniteltu teollisuusmatkailun konseptille termiä Ruukki experience. Vastaavanlainen myyvä termi voisi herättää kiinnostusta myös Meri-Lapin matkailua kohtaan. Maiseman ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan elinympäristön kunnioittaminen, jonka avulla lisätään matkailijoiden kulttuurituntemusta, edistää arvokkaalla tavalla kestävää kehitystä luoden ympärilleen vihreää matkailua (Teollisuusmatkailun kehittämissuunnitelma n.d.).

Kuva 1. Kemin risteilyalus Sampo on erityisesti kansainvälisten matkailijoiden suosiossa elämysten kokemisen osalta.
Kuva 1. Kemin risteilyalus Sampo on erityisesti kansainvälisten matkailijoiden suosiossa elämysten kokemisen osalta. Lähde: Kemin Matkailu Oy / Experience365.

Lapin AMKin rooli matkailua koskevan tiedon tuottajana kasvaa kehitettäessä uusia matkailupalveluita. Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeessa Lapin AMK hyödyntää vahvuuksiaan erityisesti kehitettäessä palveluiden laatua, turvallisuutta ja aitouden tuottamista. Matkailun moninainen kenttä kiinnittyy luontevasti osaksi ammattikorkeakoulun roolia alueellista työelämää palvelevana tutkimus- ja kehittämisorganisaationa. Meri-Lapin alueella oleva erityisosaaminen ja kehittämisympäristöt (mm. metsä-, bio- ja kiertotalous) on tehty näkyväksi osaksi matkailupalveluita (Lapin matkailustrategia 2020). Hankkeessa kehitetty malli teollisuusmatkailutuotteille on hyödynnettävissä ammattikorkeakouluissa laajemmin hankkeen päättymisen jälkeen.

Teolliset symbioosit sivuvirtojen hyödyntämisen keskiössä

Kiertotalouden toteutuminen materiaalien ja tuotteiden uusien ratkaisujen innovoinnissa tulisi miettiä jo niiden elinkaaren alkuvaiheessa. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää prosessiteollisuudesta saatavaa sivuvirtamateriaalia; elinkaaren eri vaiheiden ylijäämämateriaalit kerätään ja sijoitetaan uudelleen prosessin kiertoon, jolloin elinkaaren lopussa materiaalisekoitteet saadaan hyödynnettyä uusissa tuotteissa. Kiertotalous toteutuu teollisuuden osalta silloin, kun luonnonvaroja säästetään ja tuotteista saadaan pitkäikäisiä ja niille on mahdollista tehdä korjaustoimenpiteitä. Meri-Lapin alueella ja erityisesti Kemin ja Tornion teollisuusalueilla teollisten kiertojen ydin on hukan vähentämisessä prosessiteollisuudessa (kuva 2). Meri-Lapin alueella teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä on kehitetty jatkuvasti ja kehitetty samalla myös Suomen vahvaa teknologiaosaamista kiertojen tehostamisen suhteen. (Sitra, Teollinen kiertotalous 2020.)

Teollisesta symbioosista puhuttaessa muodostuu kokonaisuus, joka on useamman yrityksen muodostama ja siinä toisiaan täydentävät yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa. Yhteiskehittämisen avulla teollisista symbiooseista saadaan uusia ja tehokkaita tapoja ideoida, kehittää ja testata erilaisia tuote- ja palveluinnovaatioita. Teollisten symbioosien yksi positiivisista vaikutuksista tulee esille myös uuden osaamisen rakentumisessa liiketoiminnan yhteydessä. Teolliset symbioosit pitävät sisällään teollista toimintaa, energiantuotantoa, alkutuotantoa ja jätteen käsittelyä sekä näitä kaikkia tukevia palveluita, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Teollinen symbioosi kukoistaa erityisesti teollisuusmatkailun saralla, koska esimerkiksi Meri-Lapin alueen suuryritykset ja pienemmät alueen toimijat luovat yhdessä suurempaa kokonaisuutta, jota voidaan turisteille kohdentaa (Sitra, Teolliset symbioosit 2020).

Kuva 2. Stora Enso Kemin Veitsiluodon tehdas on yksi Meri-Lapin teollisuustoimijoista.
Kuva 2. Stora Enso Kemin Veitsiluodon tehdas on yksi Meri-Lapin teollisuustoimijoista. Lähde: Taisto Saari.

Teollisuusmatkailun konseptointi –hankkeesta ideoita Meri-Lapin alueelle

Euroopassa teollisuuteen liittyvä matkailu kasvattaa suosiotaan ja matkailussa on hyödynnetty teollisuuden olemassa olevia kohteita ja perintökohteita. Tämä mahdollistaa myös Meri-Lappiin näkymät, jolloin voidaan hyödyntää teollisuuskohteiden potentiaalia tuottaen alueelle mielenkiintoisia matkailuelämyksiä. Hyvänä esimerkkinä Kemijoki, joka on ollut Pohjanlahden tuottoisin lohijoki ennen vuotta 1949, jonka jälkeen joki padottiin sähköntuotantoon. Ennen patoamista Kemijoki tarjoili antimiaan lähes 400 000 kiloa vuosittain. Kehittämällä teollisuusmatkailuun liittyviä palveluita säilytetään palanen historiaa ja historian esiintuonti matkailijoille edesauttaa turistien kiinnostusta alueen potentiaalia kohtaan (Meri-Lapin kehittämiskeskus 2020).

Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen tarkoituksena on kehittää teollisuusmatkailupalveluita, jolloin voidaan kehittää samalla myös Meri-Lapin aluetta laajentamalla palvelutarjontaa. Palveluiden tarjonnan laajentamisella parannetaan myös alueen ympäristön yleisilmettä entisöimällä vanhoja teollisuusalueita. Alueen potentiaalisiin teollisuusmatkailukohteisiin voisikin kuulua esimerkiksi Tornion Panimolla oluen valmistukseen tutustuminen, vanhan Kemi Oy:n pääkonttorilla sellunvalmistuksen ja sahatoiminnan historiaan tutustuminen tai Keminmaan Myllyniemen rannassa jokisuulla harrastettava tukkijuoksu nokipannukahvien tuoksuun yhdistettynä. Matkailijoille halutaan tarjota elämyksiä ja historian havinaa, teollisuusmatkailun kehittyminen on onnistunut silloin kun saadaan historia ja nykyisyys kohtaamaan mielenkiintoisella tavalla.

Kestävästi matkaillen

Kemin kaupunki on profiloitunut ekologisempien toimintatapojen aktiivisena kehittäjänä. Kemin kaupungille on myönnetty kansainvälinen ISO 14001 -ympäristösertifikaatti ensimmäisenä kuntana Manner-Suomessa.  Kemissä on tuotu kestävät arvot osaksi kaupungin strategiaa ja päätöksentekoa.  Vihreä ja kestävä Kemi -toimintamalli sisältyy myös kaupunkistrategiaan (Digipolis 2020).

Kestävä matkailu huomioi ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen sekä kulttuurillisen kestävyyden ja näin ollen tasapainottaa näiden osa-alueiden kehitystä. Esimerkiksi ekologista kestävyyttä voidaan parantaa säilyttämällä teollisuusympäristön monimuotoisuus ja pyrkimällä parantamaan ympäristöä viihtyisäksi virkistyskäyttöä varten. Tällöin huolehditaan alueen teollisen kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja siirretään historiaa tuleville sukupolville. Kestävä matkailu ja ekologinen kestävyys kohdentuvat erityisesti teollisuusmatkailun kehittämiseen niin Kemissä kuin kokonaisuudessaankin Meri-Lapin alueella. Teollisuusmatkailun kehittäminen vastaa Kemin vihreään ja kestävään toimintamalliin ja yhteistyön mahdollisuudet kasvavat. Kestävän kehityksen määritelmä soveltuu matkailun osalta erityisesti olemassa olevien alueiden hyödyntämiseen monipuolisesti ja kytkeytyen teolliseen toimintaan. (Digipolis 2020; Sustainable Travel Finland 2020.)

Yhteenveto

Teollisuusmatkailusta on hyvää vauhtia kehittymässä yksi tulevaisuuden matkailualan kehittäjistä, innovatiivisuus ja elämyksien tarjoaminen on nousussa matkailijoiden kohdalla. Matkailijoiden suosimat kohteet tarjoavat erilaisia palveluita ja Meri-Lapin alueen yritykset, toimijat ja teollisuudenalat haluavat vastata tarpeeseen erityisesti kehittämällä omia palveluitaan sekä toteuttamalla symbioosia muiden toimijoiden kanssa.

Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen yksi tavoitteista on tuottaa hankeaikana Meri-Lapin alueelle erilaisia konsepteja, jotka toteutetaan yhdessä alueen matkailuyritysten, teollisuuden ja sidosryhmien kanssa. Erilaisten konseptien ja toimenpiteiden avulla edistetään teollisuusmatkailun kehittämistä, joka on vielä tällä hetkellä puuttunut Lapin alueelta.

Teollisuusmatkailun konseptointi -hanke on rahoitettu Lapin liiton myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston Vipuvoimaa EU:lta -tuella (276 853 €), kokonaisbudjetin ollessa 346 069 €. Hanke on alkanut 8/2019 ja päättyy 12/2021. Hankkeen päätoteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Lapin yliopisto.

Kirjoittajat

Katri Hendriksson, Insinööri (YAMK), Projektipäällikkö, Lapin AMK, katri.hendriksson(at)lapinamk.fi

Mirva Tapaninen, Restonomi (YAMK), Projektipäällikkö, Lapin AMK, mirva.tapaninen(at)lapinamk.fi

Satu Valli, HTM, Lehtori, Lapin AMK, satu.valli(at)lapinamk.fi


Digipolis artikkelit. (2020). Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeessa tehdään toimenpiteitä, joita tarvittaisiin meiltä kaikilta –artikkeli. Haettu osoitteesta 30.3.2020
https://www.digipolis.fi/artikkelit/vihre%C3%A4-ja-kest%C3%A4v%C3%A4-kemi-hankkeessa-tehd%C3%A4%C3%A4n-toimenpiteit%C3%A4-joita-tarvittaisiin-meilt%C3%A4-kaikilta

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK. (2020). Miltä matkailu näyttää koronan jälkeen –webinaari. Haettu osoitteesta 23.4.2020. https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/xamkin-digifoorumi-valoi-uskoa-matkailun-tulevaisuuteen/

Lapin matkailustrategia 2020–2023. (2020). Haettu osoitteesta 24.4.2020 http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=18283&name=DLFE-35916.pdf

Lapin Yrittäjät. (2020). Haettu osoitteesta 23.4.2020. https://www.yrittajat.fi/lapin-yrittajat/a/blogit/teollisuusmatkailu-matkailun-seuraava-megatrendi

Meri-Lapin Kehittämiskeskus. (2020). Haettu osoitteesta 30.3.2020 http://www.meri-lappi.fi/fi/asuminen/historia/alueen-teollisuuden-historia/

Miettunen, M. (2018). Meri-Lapin Teollisuusmatkailu esiselvitys.

Ruokamo, O. (2018). Teollisuusmatkailusta kilpailuetua Kemiin – opinnäytetyö.

Sitra. (2020). Kiertotalous teollisuudessa. Haettu osoitteesta 31.3.2020 https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalous-teollisuudessa/#mista-on-kyse

Sitra. (2020). Teolliset symbioosit. Haettu osoitteesta 30.3.2020 https://www.sitra.fi/aiheet/teolliset-symbioosit/#mista-on-kyse

Sustainable Travel Finland. (2020). Haettu osoitteesta 29.3.2020 https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/sustainable-travel-finland/

Teollisuusmatkailun kehittämissuunnitelma. (n.d.). Visit Raahe – Raahen matkailuneuvonta. Haettu osoitteesta 24.04.2020 https://www.visitraahe.fi/sites/visitraahe.fi/files/Teollisuusmatkailun_kehittamissuunnitelma.pdf

Askelmerkit Lapin ammattikorkeakoulun kestävyystoimintaan

Kirjoittajat: Saila Puukko & Sanna Tyni.

Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat nousseet globaalilla tasolla teemoiksi, joiden kautta valtiot ovat heränneet tarkastelemaan toimintaansa entistä kriittisemmin. Suomi on ollut vahva edelläkävijä bio- ja kiertotalouden jalkauttamisessa eri yhteiskunnan sektoreille mm. Sitran laatiman kiertotalouden tiekartan (Sitra, 2016) kautta. Tiekartta päivitettiin keväällä 2019 (Sitra, 2020) tuoden konkretiaa kiertotalouden toimenpiteiden toteuttamiseen.

Koulutusorganisaatiot ovat omalta osaltaan merkittäviä vaikuttavuuden levittäjiä kouluttamalla työvoimaa yhteiskunnan eri sektoreille. Kestävyyden ja kiertotalouden kytkeminen osaksi korkeakoulujen koulutus- sekä TKI-toimintaa ovat yksi tapa edistää tietoisuutta kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteista. Syksyllä 2019 ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene linjasi kestävän kehityksen ja vastuullisuustoiminnan osaksi strategiaansa (Arene, 2019). Linjauksella Arene halusi osoittaa kuinka merkittävä rooli ammattikorkeakouluilla on kestävään kehitykseen liittyvän tiedon ja osaamisen siirtämisessä työelämään.

Kestävän kehityksen tavoitteet Lapin ammattikorkeakoulussa

Lapin ammattikorkeakoulun keskeisiä strategisia teemoja ovat luonnonvarojen älykäs käyttö sekä etäisyyksien hallinta. Bio- ja kiertotalousteeman vahvistuminen osana toimintaa käynnisti myös pohdinnan kestävän kehityksen tilasta organisaatiossa yleisellä tasolla. Vuonna 2019 Lapin AMKiin perustettiin kestävän kehityksen työryhmä kartoittamaan korkeakoulutoiminnan kestävyys sekä laatimaan toimintasuunnitelma kestävyyden edistämiseksi.

Lähtökartoitus osoitti, että kestävä kehitys on kytköksissä koulutus- ja TKI-toimintaan, mutta koko organisaation osalta puuttuivat selkeät tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Vuosille 2020-2022 laadittuun Lapin AMKin ensimmäiseen kestävän kehityksen ohjelmaan kiinnitettiin muutamia keskeisiä ydinteemoja, joiden kautta kehitystyö käynnistettiin. Ohjelman tavoitteita ovat organisoida kestävän kehityksen työ osaksi Lapin AMKin toimintaa, pienentää hiilijalanjälkeä vähentämällä hävikkiä ja kulutusta sekä edistää hyvien käytäntöjen ja toiminnan näkyvyyttä opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa. Ohjelman toteutumista seurataan ja päivitetään jatkossa vuosittain. Lapin AMKin tavoitteena on edistää konkreettisten toimenpiteiden kautta toiminnan kestävyyttä ja sitouttaa myös opiskelijoita ja henkilökuntaa edistämään kestävyyttä omalla toiminnallaan.

Toimenpiteet ja tulosten mittaaminen

Ohjelman toteutus käynnistyi vuoden 2020 alusta. Kevään aikana on kartoitettu nykytilannetta erityisesti organisaation hiilijalanjälkeen vaikuttavien tietojen osalta sekä asetettu konkreettisia tavoitteita vuodelle 2020. Lapin AMKin kestävän kehityksen ohjelma koostuu neljästä pääteemasta (Kuvio 1): 1) kestävän kehityksen työn organisoituminen, 2) ravintola- ja kiinteistöasiat, 3) yleinen kestävän kehityksen edistäminen sekä 4) viestintä ja tapahtumat. Toiminnassa on alkuvaiheessa keskitytty erityisesti kiinteistöjen, ravintolapalveluiden ja matkustamisen hiilijalanjäljen alentamiseen sekä kestävän kehityksen tietoisuuden kasvattamiseen henkilöstön ja opiskelijoiden osalta viestinnän kautta.

Kuvio 1. Lapin AMKin kestävän kehityksen toimintasuunnitelman aikajana ja keskeiset toimenpiteet vuodelle 2020.
Kuvio 1. Lapin AMKin kestävän kehityksen toimintasuunnitelman aikajana ja keskeiset toimenpiteet vuodelle 2020.

Kiinteistöjen hiilijalanjälki

Yksi toteutetuista toimenpiteistä on ollut tiedonkeruu kiinteistöjen energiankulutuksesta. Arvioinnin pohjana käytettiin mm. suurten yritysten energiakatselmointia, jossa on tarkasteltu energiankulutusprofiilia ammattikorkeakoulun kiinteistöissä. Katselmointiin koottiin energiatiedot vuodesta 2015 lähtien. Taustatiedon kartoituksella on konkreettinen vaikutus tavoitteiden asetteluun sekä todellisen tilannekatsauksen arviointiin.

Energiakatselmoinnin osalta havaittiin ongelmaksi kulutustietojen puuttuminen vuosilta 2015–2017. Tämä esti vuosittaisen kulutusprofiilin muutosten tarkemman analysoinnin kyseiseltä ajanjaksolta. Vuodesta 2018 lähtien tulokset kulutusprofiileista edustivat todenmukaisempia lukemia. Tulosten osalta todettiin kiinteistöjen lämmönkulutuksen olevan Motivan asettamia vertailuarvoja suurempaa. Lapin AMKissa suurin osa CO2 -päästöistä muodostuu lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Jatkossa hiilijalanjäljen alentaminen näiden osalta on yksi keskeisistä toimenpiteistä. Kevään aikana toteutettu siirtymä vesivoimalla tuotetun vihreän sähkön käyttöön, jonka päästöluokka on 0, alentaa jo osaltaan hiilijalanjälkeä. Jatkotoimenpiteiden kartoitus on käynnissä, esim. kuinka jatkossa kiinteistöjen osalta huomioidaan hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät esimerkiksi remonttien suunnittelun yhteydessä.

Ravintolapalvelut ja ruokahävikki

Ruokahävikin alentamiseksi Lapin AMKin Rovaniemen ja Kemin toimipisteissä otettiin käyttöön Hävikkimestaripalvelu (Lassila & Tikanoja Oyj n.d.) helmikuussa 2020. Palvelun kautta seurataan ruokailijoiden jättämää lautashävikkiä sekä ruoka-ainekohtaisesti ruoan valmistuksessa muodostuvaa biojätehävikkiä. Rovaniemen ja Kemin ravintolapalvelut muodostivat työryhmän, joka seuraa hävikkiä ja kehittää toimintoja hävikin vähentämiseksi. Palvelua hyödynnetään myös koulutustyökaluna ravintoloiden henkilöstölle hävikin seurantaan liittyen.

Vuoden 2020 osalta oli tarkoitus luoda kokonaiskuva ruokahävikin suhteen, mutta koronaviruksen aiheuttama ravintoloiden sulkeutuminen katkaisi seurannan maaliskuussa. Kuviossa 2 on koottu esimerkki seurantatiedoista helmi- ja maaliskuun ajalta 2020 ennen poikkeustilan vaikutusta ravintolapalveluihin. Tällä aikavälillä suurin hävikki vaikuttaa muodostuneen lautashävikistä sekä tarjolla olevasta ruoasta eli nämä voisivat olla potentiaalisia toimenpiteiden kohteita tilanteen normalisoituessa.

Kuvio 2. Hävikkimestari tuottaa visuaalisia raportteja hävikin määrästä.
Kuvio 2. Hävikkimestari tuottaa visuaalisia raportteja hävikin määrästä.

Ravintolapalveluiden osalta on toteutettu pieniä, lyhyellä aikavälillä vaikuttavia toimenpiteitä mm. järjestämällä kasvisruokavaihtoehto ruokalinjaston ensimmäiseksi ruokalajiksi. Toimenpide toteutettiin vain Rovaniemen kampuksella, koska Kemin ja Tornion kampuksella toteutus ei ollut mahdollista johtuen ravintolatilojen ja toimintojen sijoitteluista tiloihin. Rovaniemellä toimenpiteiden tuloksena havaittiin nopeasti kasvisruoan menekin kasvaneen 2–3-kertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna (esim. syksy 2018: n. 10–60 ruoka-annosta/päivä vrt. syksy 2019: n. 30–128 ruoka-annosta/päivä). Ruokahävikin vähentämisen haasteeksi taas on havaittu opiskelijoiden vaihteleva läsnäolo kampuksilla etäopiskelumahdollisuuksien lisääntyessä sekä toimipistekohtaiset erot ravintolapalveluiden suhteen. Toteutettavat toimenpiteet on siis suunniteltava kampuskohtaisesti ja huomioitava suunnittelussa erilaisia toteutukseen vaikuttavia tekijöitä.

Viestinnällä vaikuttavuutta

Kestävän kehityksen ohjelman yksi keskeisistä teemoista on viestintä, koska sen avulla voidaan kasvattaa kohderyhmien ymmärrystä kestävästä kehityksestä ja siihen liittyvistä arjen ratkaisuista. Viestinnän tukena voidaan käyttää erilaisia havainnoinnin ja visualisoinnin työkaluja, kuten infograafeja (esim. lajitteluohjeita tai hävikkiruokatempauksiin liittyviä materiaaleja). Viestinnällä on siis rooli tiedon popularisoinnissa ja datan ymmärrettäväksi tekemisessä.

Erityisen tärkeää on organisaation sisäinen viestintä, sillä kestävän kehityksen toimenpiteet kohdistuvat erityisesti henkilöstöön ja opiskelijoihin. Toisaalta ulkoinen viestintä on tärkeä osa vaikuttavuutta. Ulkoisen viestinnän merkitys konkretisoituu saavutettujen tulosten myötä, kun pystytään arvioimaan toimenpiteiden hyöty organisaatiolle. Kestävän kehityksen edistäminen toiminnan eri osa-alueilla ja selkeästi esille nostetut tulokset konkretisoivat toimenpiteiden merkitystä.

Kestävän kehityksen ohjelman myötä Lapin AMK tulee huomioimaan kestävyysnäkökulmat mm. tapahtumasuunnittelussa, toiminnasta viestimisessä sekä organisaation toiminnan raportoinnissa. Kestävän kehityksen jalkautuessa osaksi toimintaa entistä vahvemmin, se tulee myös todennäköisesti näkymään entistä enemmän myös koulutus- ja TKI-toiminnassa ja niiden sisällöissä.

Yhteenveto

Lapin ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelma on saanut ensimmäisen muotonsa ja työskentely ohjelman jalkauttamiseksi osaksi korkeakoulun toimintaa on aloitettu. Vuosi 2020 on Lapin AMKin kestävän kehityksen toiminnan käynnistämisen ja pohjatyön vaihe. Keskeisiä jo saavutettuja tuloksia ovat siirtyminen vihreään sähköön, hiilijalanjäljen arviointiin tarvittavan tiedon keruu, joka tosin jatkuu edelleen, ravintolapalveluissa käyttöön otettu Hävikkimestari-palvelun hyödyntäminen sekä viestintätoimenpiteiden käynnistäminen kestävän kehityksen toiminnasta.

Toiminnan alkuvaiheessa keskeiseen roolin on noussut datan keräys sekä valittujen mittareiden toimivuuden arviointi. Kerätyn aineiston avulla voidaan asettaa tarkempia suuntaviivoja ja indikaattoreita tulevalle kehitystyölle ja strategisille linjauksille. Viestinnän osalta on tärkeää saattaa henkilöstö ja opiskelijat tietoisiksi tehdyistä toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista. Tietoisuuden kasvattaminen ja toimintaan sitouttaminen ovat keskeisimpiä tavoitteita vuodelle 2020.

Kestävän kehityksen toiminnan käynnistymisen alkuvaiheessa on jo havaittu, että kolmelle eri paikkakunnalle sijoittuvat toimipisteet tuovat omat haasteensa toimenpiteiden toteuttamiselle. Kestävän kehityksen ohjelmat ja niihin sisällytetyt toimenpiteet on syytä tarkastella organisaatio- tai jopa toimipaikkakohtaisesti.

Lapin AMKin kestävän kehityksen ohjelma on laadittu ensimmäisessä vaiheessa vuosille 2020–2022. Vuosittaisen arvioinnin yhteydessä on syytä tarkastella kriittisesti toteutuneiden toimenpiteiden onnistumista ja tarvittaessa päivittää toimenpiteitä sekä niiden tavoitteita. Tulevat vuodet muokkaavat varmasti ohjelmaa mutta ensimmäiset askeleet tiellä kohti kestävämpää korkeakoulutoimintaa on nyt otettu Lapin AMKin osalta.

Kirjoittajat

Saila Puukko, KM, Kestävän kehityksen koordinaattori, Lapin AMK, saila.puukko(at)lapinamk.fi

Sanna Tyni, FT, Erityisasiantuntija, Lapin AMK, sanna.tyni(at)lapinamk.fi


Arene. (2019). Kestävyys ja vastuullisuus, vetovoima sekä digitalisaatio Arenen painopisteinä vuonna 2020. Haettu 24.4.2020 osoitteesta: http://www.arene.fi/ajankohtaista/kestavyys-ja-vastuullisuus-vetovoima-seka-digitalisaatio-arenen-painopisteina-vuonna-2020/

Lassila & Tikanoja Oyj. (n.d.). Hävikkimestari. Haettu 13.5.2020 osoitteesta https://havikkimestari.lassila-tikanoja.fi/

Sitra. (2016). Kierrolla kärkeen, Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025. Sitran selvityksiä 117. Haettu 24.4.2020 osoitteesta: https://media.sitra.fi/2017/02/27175308/Selvityksia117-3.pdf

Sitra. (2020). Kriittinen siirto Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0. Haettu 24.4.2020 osoitteesta: https://www.sitra.fi/hankkeet/kriittinen-siirto-kiertotalouden-tiekartta-2/#toimenpiteet

Ammattikorkeakouluihin lisää kestävyyttä ja vastuullisuutta

Kirjoittajat: Kari Laasasenaho, Nina Kokkonen, Sanna Tyni & Petri Lempinen.

Kestävän kehityksen tuominen näkyviin on tärkeää, koska ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli tiedon siirtämisessä työelämään.

Kestävä kehityksen periaatteet on yleisesti hyväksytty jo useamman vuosikymmenen ajan, ja ne ovat tulleet osaksi myös ammattikorkeakoulujen toimintaa mm. kestävän kehityksen ohjelmien kautta. Monet ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet esimerkiksi Green Office-järjestelmään tai YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Viime vuosina kestävä kehitys on noussut aikaisempaa suuremmaksi keskustelunaiheeksi ilmastonmuutoksen takia, koska muutoksen ehkäisemiseksi tarvitaan nopeita toimia. Esiin on noussut uusia käsitteitä, kuten resurssitehokkuus, vähähiilisyys, hiilineutraalisuus ja ilmastokompensaatiot, jotka ovat antaneet aiheitta pohtia vastuullisuutta entistä enemmän myös ammattikorkeakouluissa. Korkeakouluilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden jalkauttamisessa yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Monissa ammattikorkeakouluissa erilaisten näkyvien toimenpiteiden tekeminen on entistä tärkeämpää. (YK 2019)

Kestävän kehityksen alle on myös muodostunut uusia käsitteitä kuten kiertotalous, joka on noussut 2010-luvulla kansainväliseksi megatrendiksi (Sitra, Kierrolla kärkeen, 2016). Kiertotalous on vaihtoehto fossiilisiin luonnonvaroihin perustuvalle taloudelle. Siirtyminen perinteisestä kestämättömästä “Tuota-kuluta-hävitä” (Take-Make-Waste)- taloudesta kiertotalouteen on monitieteinen ja monialainen prosessi, joka vaatii laajaa yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. Muutos kiertotalouteen vaatii lisäksi uudistamista ja mukauttamista kaikilla koulutuksen tasoilla. Koska ammattikorkeakouluilla on tiivis suhde työelämän kanssa, suomalaisten ammattikorkeakoulujen rooli on tunnistettu ratkaisevaksi toimijaksi kiertotalouden koulutuksen kehittämisessä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan monien elinkeinojen harjoittamiseen v. 2050 tultaessa, mikä vaatii etsimään ratkaisuja mm. kiertotalouden liiketoimintamalleista (Deloitte/Elinkeinoelämän keskusliitto 2020).

KiertotalousAMK-hanke edistää kestävyyttä ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakoulut edistävät kestävää kehitystä muun muassa erilaisten hankkeiden kautta. Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluille, tuttavallisemmin KiertotalousAMK on Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittama hanke (1.1.2018–31.12.2020), jossa on mukana yhteensä 19 suomalaista ammattikorkeakoulua (Kuva 1). Hankkeen tavoitteena on integroida kiertotalous paremmin osaksi ammattikorkeakoulun opetus- ja ohjausmetodeja sekä päivittäistä toimintaa. Hankkeen kautta tuotetaan yli 200 op kiertotalouden opintomateriaaleja, kehitetään siihen liittyviä oppimisympäristöjä ja luodaan uusia menetelmiä kiertotalouden opettamiseksi. (KiertotalousAMK, 2018)

Kuva 1. Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin-hankkeen esittelyposteri ja hankkeen toteutukseen osallistuvat ammattikorkeakoulut.
Kuva 1. Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin-hankkeen esittelyposteri ja hankkeen toteutukseen osallistuvat ammattikorkeakoulut.

KiertotalousAMK-hankkeen toiminnalla haluttiin tukea myös ammattikorkeakoulukampusten arjen kestäviä toimintatapoja vaikuttamalla ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ohjelmien laatimiseen ja uudistamiseen. Ohjelmat ohjaavat kampusten näkyvää toimintaa, kuten kierrätystä, energiankäyttöä tai ruokailua ja niillä on tärkeä rooli korkeakoulujen toiminnan kokonaiskuvassa. Hankkeessa on koottu toimenpidelistaa kampusten ja organisaatioiden kestävän kehityksen työstä sekä jaettu kokemuksia ja käytännön vinkkejä kestävän kehityksen toiminnasta eri ammattikorkeakouluissa. Uusia toimintatapoja voivat olla esimerkiksi etäopiskelun ja –työskentelyn tukeminen, kimppakyydit, ruokahävikin myynti, sähköautojen latauspisteet tai tulosteiden määrän vähentäminen kampuksilla.

Yhteistyöllä vaikuttavuutta

Uudistustyön osalta kestävyystoiminnan vaikuttavuutta haluttiin lisätä yhteistyöllä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kanssa. KiertotalousAMK-hanke ja Arene käynnistivät syksyllä 2019 keskustelut kestävän kehityksen entistä paremmasta huomioimisesta ammattikorkeakoulujen toiminnassa (KiertotalousAMK, Arene, 2019). Keskustelut paineesta vastuullisuuden huomioimiseen oli käynnistetty Arenen sisällä jo aiemmin, minkä vuoksi yhteistyötä KiertotalousAMK-hankkeen kanssa kannatettiin.

Ammattikorkeakoulujen pitäisi ottaa laajemmin huomioon kestävät toimintatavat ja vastuullisuus. Näihin sisältyvät ammattikorkeakoulujen toimintatavat ja prosessit sekä koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sisällöt. Kestävyys ja vastuullisuus ovat hyvin laajoja teemoja. Ne sisältävät mm. opetussuunnitelmien ja jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisen, tilojen, energian ja raaka-aineiden käytön, hankinnat, oppilaitosruokailun sekä matkustamisen. Kestävän kehityksen tuominen näkyviin on tärkeää, koska ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli tiedon siirtämisessä työelämään. Samalla se viestii ammattikorkeakouluista opiskelu- ja työpaikkoina.

Kestävän kehityksen toimenpiteiden toteuttaminen ja kestävyysnäkökulman huomioiminen toiminnassa saattavat vaikuttaa yhä enemmän nuorten opiskeluvalintoihin tulevaisuudessa. Nuorisobarometrin mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut merkittävästi kymmenessä vuodessa (Pekkarinen & Myllyrinne 2019, s. 65). Haasteena on sekä ammattikorkeakoulujen oman toiminnan tekeminen vastuulliseksi että opintosisältöjen päivittäminen. Osaaminen pitää tehdä näkyväksi työelämään ja opiskelupaikkaa hakeville.

Arenen ja KiertotalousAMK-hankkeen keskusteluiden perusteella on päädytty siihen, että kiertotalouteen sitoutumista voidaan tukea jokaisen ammattikorkeakoulun kärkialoilla. Tällä voidaan välttää se, että kaikki ammattikorkeakoulut viestisivät kestävyydestä ja vastuullisuudesta samalla lailla. Lisäksi kärkialoilla kannustetaan viestimään teeman alla tapahtuvasta toiminnasta. Toisaalta jokainen ammattikorkeakoulu tekee omat ratkaisut siitä, kuinka kiertotalous näkyy kestävän kehityksen ohjelmatyössä. Ohjelmien uudistamistyö onkin käynnissä jo monessa ammattikorkeakoulussa KiertotalousAMK-hankkeen kautta tai korkeakoulujen omina kestävän kehityksen ohjelmien päivityksinä.

Arene perustamassa Kestävyys ja vastuullisuus -työryhmää

Kestävän kehitys tullaan jatkossa huomioimaan myös entistä enemmän Arenen omassa toiminnassa. Vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan on kirjattu ”kestävän kehityksen ja kiertotalouden huomioiminen toiminnassa”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuoden 2020 aikana Areneen perustetaan Kestävyys ja vastuullisuus -työryhmä, johon kutsutaan ammattikorkeakoulujen edustajat. Yliopistoilla on jo oma -vastuullisuustyöryhmä (Unifin, 2020). (Arene, Toimintasuunnitelma, 2019). Tavoitteena on löytää keinoja, jotka vaikuttavat ammattikorkeakoulujen arkeen ja muuttavat toimintaa. Kestävän ja vastuullisen toiminnan kautta ammattikorkeakoulut auttavat myös työelämää uudistumaan.

Yhteistä viestintää

KiertotalousAMK-hankkeen ja Arenen välisellä yhteistyöllä haluttiin ennen kaikkea lisätä vaikuttavuutta ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen toiminnassa. Tämä artikkeli on yksi esimerkki Arenen ja KiertotalousAMK-hankkeen yhteistyöstä. Arenen kanssa on luotu vuodelle 2020 tavoitteita muun muassa kestävän kehityksen näkyvyyden lisäämisestä Arenen toiminnassa sekä kestävään kehitykseen liittyvien asioiden esille nostamiseksi ja edistämiseksi rehtorineuvoston kokouksissa. Kestävää kehitystä nostetaan myös esille molempien tahojen sosiaalisen median viestinnässä vuoden 2020 aikana.

Kestävyys ja vastuullisuus tulevat näkymään vuonna 2020 ammattikorkeakoulujen arjessa, käytännön toimenpiteissä sekä viestinnässä. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden, korkeakoulujen henkilökunnan sekä sidosryhmien tietoisuutta kestävästä kehityksestä sekä kiertotaloudesta. Aihe on erittäin ajankohtainen ja tärkeä sekä se vaikuttaa kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaan 2020-luvun alussa.

Kirjoittajat

Kari Laasasenaho, FT, TKI-asiantuntija, SeAMK, kari.laasasenaho(at)seamk.fi

Nina Kokkonen, MMM, lehtori, HAMK, nina.kokkonen(at)hamk.fi

Sanna Tyni, FT, Erityisasiantuntija, Lapin amk, sanna.tyni(at)lapinamk.fi

Petri Lempinen, FT, toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, petri.lempinen(at)arene.fi

Arene, Toimintasuunnitelma (2019). Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toimintasuunnitelma ja talousarvio 2020. Haettu 13.1.2020 osoitteesta: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2019/Toimintasuunnitelma_ja_talousarvio_2020.pdf?_t=1575550127

Deloitte/Elinkeinoelämän keskusliitto, (2020). Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaiseen elinkeinoelämään – skenaariotyön taustaraportti: Deloitten selvitys Elinkeinoelämän keskusliitolle. Tammikuu 2020. Haettu 21.1.2020 osoitteesta: https://ek.fi/wp-content/uploads/Ilmastonmuutoksen-vaikutukset-suomalaiseen-elinkeinoelamaan_Deloitte_EK_raportti_tammikuu-2020_FINAL.pdf

KiertotalousAMK (2018). Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin, hankesivusto. Haettu 13.1.2020 osoitteesta: https://kiertotalousamk.turkuamk.fi

KiertotalousAMK, Arene (2019). Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin, hankesivusto. Haettu 13.1.2020 osoitteesta: https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/kiertotalousamk-hanke-esilla-arenen-koulutusvaliokunnassa/

KiertotalousAMK, Blogit (2018). Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin, hankesivusto. Haettu 13.1.2020 osoitteesta: https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/blogi/
Sitra, Kierrolla kärkeen (2016). Sitran selvityksiä 117, Kierrolla kärkeen, Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025, Haettu 13.1.2020 osoitteesta: https://media.sitra.fi/2017/02/27175308/Selvityksia117-3.pdf

Pekkarinen, E. & Myllyrinne, S. (2019). Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Haettu 21.1.2020 osoitteesta: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/03/NB_2018_web.pdf

Unifin, (2020). Suomen yliopistojen rehtorineuvosto, nettisivusto. Haettu 13.1.2020 osoitteesta: https://www.unifi.fi

YK, (2019). YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2015-2030. Haettu 12.12.2019 osoitteesta: https://www.un.org/sustainabledevelopment/development-agenda/