Työn ja oppimisen vuoropuhelu uudistaa korkeakoulutusta

Kirjoittajat: Anu Moisio, Liisa Vanhanen-Nuutinen, Hannu Kotila ja Kimmo Mäki.

UAS Journalin numeron (2/2018) teemana on työhön kiinnittyminen korkeakouluopinnoissa. Ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä alueen työelämälle; niiden opiskelijat toimivat erilaisissa projekti- ja harjoittelutehtävissä työpaikoilla opintojen aikana, osallistuvat uusien innovaatioiden kehittämiseen yhdessä työelämän edustajien kanssa ja tekevät työtä mm. rahoittaakseen opintojaan.

Tiedolle ja teorioille syntyy merkitys vasta, kun niitä soveltavat ympäristössään toimivat elävät olennot.

Tämä pragmatistinen lähtökohta on ollut aina ammattikorkeakoulupedagogiikan ytimessä. Parhaiten se toteutuu autenttisen työn ja oppimisen integraatiossa. Koko olemassaolonsa ajan ammattikorkeakoulut ovat etsineet ja osin löytäneet luontevia integraation reittejä teorian ja käytännön välille. Työn ja opiskelun jatkuva vuoropuhelu tekee ammattikorkeakouluista kiinnostavia myös kansainvälisillä areenoilla.

Opiskelijat kiinnittyvät työmarkkinoille jo opintojen aikana. Useiden tutkimusten mukaan noin puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista tekee säännöllisesti työtä opintojen aikana. Tämä on monelta osin myös hyödyntämätön mahdollisuus. Opiskelu saman alan töissä madaltaa rekrytoitumisen kynnystä valmistumisen yhteydessä. Se myös tarjoaa mahdollisuuden työssä syntyneen osaamisen liittämiseksi osaksi omia opintoja, esimerkiksi opinnollistamisprosessin kautta. Työn opinnollistamisen mahdollisuudet voivat myös tuoda korkeakouluopintojen piiriin opiskelijoita, jotka eivät muuten edes harkitsisi korkeakouluopiskelua.

Opiskelijoiden opintojen aikaisesta työssäkäynnistä kertyvää osaamista on vasta viime vuosina ymmärretty hyödyntää ja sitoa osaksi korkeakouluoppimista. Olemme osaamispolun alussa ja tähän on vain löydettävä ja luotava kunnollisia mahdollisuuksia, joissa työssä syntyvä osaaminen ja opiskelu ruokkivat toinen toisiaan. Painopisteen siirtyminen tutkintojen suorittamiskeskeisyyden ohjaamisesta osaamisen mahdollistamiseen haastavat opetuksen ja ohjauksen rakenteet korkeakoulussa, opettajiston asenteet ja pedagogisen johtamisen. Myös opiskelijoiden tapa ajatella oppimistaan muuttuu, samoin työn paikkojen asiantuntijat joutuvat pohtimaan korkeakouluopiskelijan sparraamista uudestaan. Kyseessä on merkittävä korkeakoulun muutosprosessi, joka vaatii pitkäjänteistä johtamista ja eri osapuolien osallistamista onnistuakseen.

Työelämäprojektit, työharjoittelu ja omaehtoinen työssäkäynti opintojen aikana auttavat opiskelijoita kiinnittymään työhön, suunnittelemaan ja edistämään työuraansa. Useimmat opiskelijat myös työllistyvät valmistuttuaan opiskelupaikkakunnalleen tai sen lähistölle työpaikoille, jotka ovat tulleet tutuiksi opintojen aikana. Kaikki tämä edellä mainittu edellyttää toimivaa työelämäpedagogiikkaa, ohjausta ja yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä.

Tämä teemanumero esittelee erilaisia tapoja hyödyntää varhaista työhön kiinnittymistä. Lisää ratkaisuja kehitellään Toteemi-hankkeen piirissä. Toteemi tutkii ja kehittää käytännönläheisiä malleja työn ja korkeakouluopintojen yhdistämiseen. Toteemi on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke ja sen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.amktoteemi.fi

Kirjoittajat

Anu Moisio, prosessijohtaja (3AMK), anu.moisio(at)haaga-helia.fi

Liisa Vanhanen-Nuutinen, yliopettaja, liisa.vanhanen-nuutinen(at)haaga-helia.fi

Hannu Kotila, yliopettaja, projektipäällikkö, hannu.kotila(at)haaga-helia.fi

Kimmo Mäki, yliopettaja, kimmo.maki(at)haaga-helia.fi

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu


Vanhanen-Nuutinen, L., Saari, J., Kotila, H. & Mäki, M. (2018). Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa? Eurostudent VI -tutkimuksen artikkelisarja. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki 2018

Uraohjelmat paras ponnahduslauta työelämään

Kirjoittajat: Soili Fabritius ja Karoliina Pigg.

Rakennusalan yritykset ovat viime vuosina käynnistäneet opiskelijaohjelmia, joiden avulla he houkuttelevat tulevaisuuden osaajia urapoluilleen. Oulun ammattikorkeakoulun Rakentamistekniikan osaston opiskelijoille on tarjolla kolme ohjelmaa: YITin, Skanskan ja Lehto Groupin. Opiskelijat suorittavat ohjelmassa osan opinnoistaan ja yritys lupaa harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksia sekä päättötyöpaikan. Kun taidot karttuvat, tarjolla on haastavampia tehtäviä ja parhaimmillaan polun päässä odottaa vakituinen työsuhde.

Räätälöityjä urapolkuja

YIT-opinnoissa ja Skanskan Oppiva-harjoitteluohjelmassa on yhdistetty teoriaopintoja ja työmaajaksoja tai itsenäisiä tehtäviä. Tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat monipuolisesti paitsi rakentamiseen ja työmaan käytänteisiin myös projektinhallintaan ja johtamiseen. (Skanska 2017; YIT 2018.)

Opinnoissa käsitellään mm. työturvallisuuteen ja rakentamisen laatuun liittyviä asioita ryhmätöiden, case-esimerkkien ja työmaakäyntien avulla. Lisäksi varmistetaan, että tulevat ammattilaiset oppivat ymmärtämään projektien aikatauluttamiseen liittyvät asiat sekä esimiestyön.

Skanskan Oppiva-harjoitteluohjelmassa opiskelijat hakevat suoraan johonkin tiettyyn työtehtävään. Resurssisuunnittelun avulla kartoitetaan, millaisiin tehtäviin henkilöstöä tarvitaan kolmen vuoden kuluttua, ja paikkoja laitetaan tarjolle sen mukaan. Tulevaisuuden työvoimatarpeita ennakoidaan siis hyvissä ajoin.

Oppiva-harjoitteluohjelma kestää kolme vuotta. Keväisin järjestetään valmennuspäivät ja kesäkuukausina opiskelijat ovat harjoittelussa Skanskan eri työmailla ja toimistoilla. Kesän lopussa käydään palautekeskustelut, joissa kootaan kesän harjoittelujakson anti, kirjataan ylös odotukset seuraavalle työvuodelle ja valmentaudutaan kohti seuraavaa tehtävää.

– Räätälöimme työtehtävän mukaisen perehdytyksen, ja näin jokaiselle muodostuu henkilökohtainen Oppiva-polku, henkilöstönkehittäjä Tiia Nurminen toteaa. Yksilöllisestä koulutuksesta huolimatta opiskelijoita kannustetaan verkostoitumaan tiiviisti toisten opiskelijoiden kanssa.

– Ryhmäytymistä tuetaan jo perehdytysvaiheessa kokoontumalla yhdessä keilaamisen tai muun harrasteen äärelle. Tavoitteena on, että valmistumisen jälkeen tuoreella skanskalaisella on tuttuja kollegoja työmaillamme eri puolilla Suomea, Nurminen kertoo.

Tuorein yritysten tarjoamista opiskelijaohjelmista on Lehto Groupin (2018) Uralupaus-ohjelma, joka on käynnistetty vuoden 2018 alussa. Sitä ei ole sidottu mihinkään yhteiseen aikatauluun vaan mukaan voi mennä missä vaiheessa opintoja tahansa.

– Uralupaus-ohjelma tarkoittaa käytännössä palkallista harjoittelua omalla työpaikalla – oli se sitten rakennustyömaalla, toimistolla tai tehtaalla. Opiskelija voi osaamisen kehittyessä edetä yhä haastavampiin tehtäviin, kuvailee HR-asiantuntija Tanja Kanerva Lehto Groupilta.

Opiskelijaohjelmista työvoimaa ja tuoreinta osaamista

Uraohjelmiin rekrytoidaan vuosittain merkittävä määrä opiskelijoita, joten niiden suunnittelu ja toteutus vaativat paljon työtä. Liikkeelle lähdetään rekrytointiprosessista, ja valintojen jälkeen vuorossa ovat koulutuspäivien, kesäharjoittelujaksojen ja opinnäytetöiden organisointi ja ohjaus. Rekrytoinneista vastaava Tanja Kanerva kertoo kaiken olevan vaivan arvoista:

– Opiskelijoista huokuu innokkuus oppia uutta ja myös kehittää toimintaamme. Heillä on alan tuoreinta tietoa, ennakkoluulottomuutta ja he ovat tärkeä osa myös innovaatiotoimintaamme. Toimivin tiimi syntyy nuorten osaajien ja rautaisten konkareiden yhdistämisestä.

Lähijaksoja, kehitystehtäviä ja työmaavierailuja

Kuva 1. Antti Kurvinen ja Kanerva Huovinen ovat viittä vaille valmiita rakennusinsinöörejä. Kurvinen pääsi opiskelijaohjelmaan toisena opiskeluvuonnaan, Huovinen kolmantena työskenneltyään YIT:llä kesän ajan työnjohtoharjoittelijana. Kuva: Karoliina Pigg

Kanerva Huovinen päätyi YIT-opintoihin saatuaan positiivisen harjoittelukokemuksen.

– Harjoittelu oli hyvin ohjattu ja työporukka mukava. Sain antaa ja vastaanottaa palautetta. Toiveitani kuunneltiin, esimerkiksi sain lisää vastuuta pyydettyäni sitä. Ajattelin, että haluan työskennellä YIT:llä jatkossakin, Huovinen kertoo.

– Ajattelin, että YIT-opinnot voisivat auttaa hahmottamaan koulussa opiskeltuja sisältöjä yrityksen näkökulmasta käytännössä. Myös tulevat harjoittelu- ja lopputyömahdollisuudet yrityksessä motivoivat.
YIT:n tarjoamiin opintoihin sisältyi kolme lähijaksoa ja kaksi kehitystehtävää.

– Lähijaksojen sisältöihin saimme itse vaikuttaa. Kuulimme YIT:läisten uratarinoita ja opimme esimerkiksi yrityksen kulttuurista ja arvoista, rakentamisen laadusta, työturvallisuudesta ja asiakasymmärryksestä.

– Erityisesti esimiehenä toimiminen erilaisissa tilanteissa työmaalla oli helpompaa, kun asioita oli lähijaksoilla käsitelty, toteaa Antti Kurvinen.

Kurvinen oli tyytyväinen myös vierailuihin:

– Kävimme mm. Triplan työmaalla, josta sai perspektiiviä, miten asiat oikeasti isoilla työmailla hoidetaan.

Kuva 2. Huovinen vietti kesän 2017 työnjohtoharjoittelussa, jonka jälkeen hän jatkoi osa-aikaista työskentelyä vesitornityömaalla Raahessa. – On ollut mukavaa saada työskennellä opintojen ohella. Opiskelun ja työn yhdistäminen vaatii kuitenkin opiskelijalta paljon aikatauluttamista ja suunnitelmissa pysymistä. Jotkut asiat saattavat vaatia reagointia, vaikka olisi juuri opiskelutehtävien kimpussa tai ostosten kanssa kaupan kassalla. Kuva: YIT Rakennus Oy

Opinnoissa ei päällekkäisyyksiä

Antti Kurvisen mielestä Oamkin ja yrityksen tarjoamat opinnot tukevat toisiaan:

– YIT-opinnoissa asioita käsitellään yrityksen edun näkökulmasta, ja johtamisen ja esimiehenä toimimisen teemat koin erityisen hyödyllisiksi. Yrityksen tarjoamissa opinnoissa asioita käsitellään konkreettisemmin ja käytännönläheisemmin kuin koulussa. Oamkin tuotannon kurssit, kuten laadunhallinta- ja työturvallisuuskurssit, valmentavat hyvin YIT-opintoihin.

Kanerva Huovinen arvioi:

– Minulle oli tärkeää verkostoituminen muiden YIT-opinnoissa mukana olevien opiskelijoiden kanssa; hehän ovat tulevaisuudessa työkavereitani, kertoo Huovinen.

– Parasta oli juuri tutustuminen samanhenkisiin ja motivoituneisiin opiskelijoihin.

Tulevaisuus selkeänä

Kanerva Huovinen valmistuu rakennusinsinööriksi loppukeväällä. Jo ennen valmistumispäivää hän työskentelee kokoaikaisesti työmaainsinöörinä Kuopion Kuntolaaksossa, joka käsittää uuden uimahallin ja pysäköintilaitoksen rakentamisen sekä jäähallin perusparannuksen. Valmistumisen yhteydessä työsuhde vakinaistetaan.

Suunnitelmat ovat selkeinä Kurvisellakin:

– Haluan tehdä työnjohtajan tehtäviä jonkin aikaa, ehkä muutamia vuosia valmistumisen jälkeen. Tulevaisuudessa haluan olla kehittämässä tuotantoa ja työmaiden toimintaa, esimerkiksi kehitysinsinöörinä tai jonakin ylempänä toimihenkilönä konttorilla.

Aito kosketuspinta työelämään

Rakentamisen tuotantotekniikan yliopettaja Antero Stenius näkee yritysyhteistyön erittäin tärkeänä ja palkitsevana:

– Aktiivisten kontaktien avulla meillä säilyy aito yhteys työelämään ja pystymme tarkkailemaan rakennusalan töiden ja opiskelun vastaavuutta. Ala kehittyy koko ajan, joten eteen tulee uusia asioita, joita opinnoissa ei ole voitu käsitellä. Tuoreimpana esimerkkinä Stenius mainitsee YIT:n käyttöön ottaman TAHTI-aikataulusuunnittelumenetelmän, jolla pystytään lyhentämään merkittävästi sisävalmistusvaiheen läpimenoaikaa. Menetelmän opettaminen on sisällytetty välittömästi Oamkin insinöörikoulutukseen.

Antero Stenius kertoo myös opiskelijoiden hyötyvän oppilaitoksen ja yritysten välisestä yhteistyöstä:

– Opiskelijat ovat selvästi motivoituneempia päästessään tekemään harjoitustöitä aidoista aiheista. Tunneilla ja harjoitustöissä on voitu ratkoa yhdessä esimerkiksi rakentamisen laatuun ja työturvallisuuteen liittyviä ongelmanratkaisutehtäviä. Lisäksi on käyty läpi tuotannonohjauksen toimintamalleja esimerkiksi tilanteissa, kun urakoissa on jääty aikatauluista jälkeen. Yrityksiltä saatu monille opiskelijoille opinnäytetyötilauksia.
Antero Steniuksen mukaan yritysten ja oppilaitosten yhteistyö sisältää myös yhteiskuntavastuuta, sillä tavoitteena on edistää rakennusalan koulutusta yleisesti. Oulun ammattikorkeakoulun Rakentamistekniikan osastolta valmistuu vuosittain satakunta rakennusinsinööriä, -mestaria ja -arkkitehtia alan työtehtäviin. Oulun ammattikorkeakoulun osaajat ovat merkittävä tekijä Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämässä.

Yhteistyön muodot tukevat hallituksen tavoitteita

Yksi pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista on työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Ohjelman mukaisesti tavoitteena ovat alkupäästä pidemmät työurat, mahdollisimman joustavat opintopolut koulutusasteiden sisällä ja välillä sekä nopea valmistuminen sekä siirtymät työelämään. Hallitus haluaa lisätä myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. (Valtioneuvosto 2015.)

Oulun ammattikorkeakoulun strategiaan 2017 – 2020 on työelämäkumppanuus kirjattu yhdeksi neljästä keskeisimmästä päivittäistä toimintaa ohjaavasta arvosta. Se on näkyvä osa oppilaitoksen arkea. (OAMK 2016.) Työelämän ja koulutuksen vuorovaikutuksen tiivistäminen esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteisillä opiskelijaohjelmilla tukee hallituksen tavoitteita saumattomasti.

Artikkelikuva: Kanerva Huovinen oli mukana perustusten teossa Simon tuulipuistotyömaalla 2016. Kuva: YIT Rakennus Oy

Kirjoittajat

Soili Fabritius, FM, suomen kielen ja viestinnän lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, soili.fabritius(at)oamk.fi
Karoliina Pigg, FM, suomen kielen ja viestinnän tuntiopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu, karoliina.pigg(at)oamk.fi


Lehto Group (2018.) Lehto Uralupaus – opiskelijaohjelman kautta uutta potkua opiskeluihin. Haettu 5.4.2018 osoitteesta https://lehto.fi/lehto-uralupaus-opiskelijaohjelman-kautta-uutta-potkua-opiskeluihin/.
OAMK (2016.) Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen. Oulun ammattikorkeakoulun strategia 2017 – 2020. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Haettu 5.4.2018 osoitteesta http://www.oamk.fi/strategia/.
Skanska (2017.) Skanska Oppiva -harjoitteluohjelma. Haettu 5.4.2018 osoitteesta https://www.skanska.fi/tietoa-skanskasta/toihin-meille/opiskelijoille/skanska-oppiva/.
Valtioneuvosto (2015.) Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10. Sivut 17– 18. Haettu 3.4.2018 osoitteesta http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma.
YIT (2018.) Paras ponnahduslauta tulevaisuuteen. Haettu 5.4.2018 osoitteesta https://www.yitgroup.com/fi/toihin-yitlle/opiskelijoille.

Yamk-opinnäytetyö johti yllättäen uuteen työpaikkaan

Kirjoittajat: Sari Saukkonen, Maarit Karhula ja Merja A.T. Reunanen.

Tiivistelmä

Artikkeli esittelee onnistuneen kiinnittymisen uuteen työhön ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (yamk) johtavan koulutuksen kuluessa. Sosiaali- ja terveysalan opiskelija teki yamk-opinnäytetyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) hankkeessa ja työllistyi yllättäen hankkeen asiantuntijaksi. Yamk-opinnäytetyö edellyttää samanlaista osaamista kuin TKI-projekti, joten osaamisen osoittaminen hankkeessa tuotti opiskelijalle kutsun uuteen työhön. Artikkeli kannustaa projektien ja opinnäytetöiden integraatioon.

Yamk-opinnäytetyö johti yllättäen uuteen työpaikkaan

Artikkelissa esitellään sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijan, opinnäytetyön ohjaajan ja TKI-asiantuntijan näkökulmista ja yhteiskirjoittamisen tuotoksena hankkeeseen integroidun yamk-opinnäytetyön vaiheita ja sen merkitystä uuteen työhön kiinnittymisessä.

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt tarjoavat yhteisen maaston yksittäisen opiskelijan ammatillisen osaamisen, alueellisesti tärkeän soveltavan tutkimuksen ja työelämän kehittämiselle. Yamk-tutkinnot tavoittelevat työelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- eli TKI-osaamista, jota tarvitaan vaativan tason asiantuntijatehtävissä.

Tein yamk-opinnäytetyötä hankkeen toimeksiannosta. Hankkeeseen tarvittiin lisätyövoimaa. Minua pyydettiin keskustelemaan muutamasta työtunnista, mutta yllättäen kyse olikin niin isosta työmäärästä, ettei työpaikan vaihtoa tarvinnut harkita paria minuuttia pitempään. Sain siis yamk-koulutusta vastaavaa työtä, vaikken edes tajunnut olevani oikeassa työhaastattelussa!

Yamk-opinnäytetyöllä valmiuksia työelämän asiantuntijatehtäviin

Artikkelin esimerkkinä ovat Monialainen toimintakyvyn edistäminen -koulutuksessa yamk-tutkintoaan viimeistelevän fysioterapeutti Sari Saukkosen kokemukset OSSI-hankkeessa toteutetusta opinnäytetyöstä (Saukkonen 2018) ja sen kuluessa tapahtuneesta siirtymästä TKI-asiantuntijaksi hankkeeseen. OSSI-hanke on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittama I&O-kärkihanke (Essote 2016), jonka aikana tuotetaan Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon vuosina 2016–2018. Opinnäytetyönä tuotettiin suositukset toimintamalliksi omaishoitajien hyvinvointia tukevien tavoitteiden laatimiseen.

Opinnäytetyön prosessin odotin kehittävän ja laajentavan valitsemani aiheen asiantuntemustani eli tietoa teoriassa ja käytännön toteutuksessa. Tähän odotukseen prosessi on vastannut. Samalla tunnistin itsessäni myös hanketyössä tarvittavia vahvuuksia.

Yamk-opinnäytetyön tekeminen oman ammattikorkeakoulun Kestävä hyvinvointi -vahvuusalan hankkeeseen integroituneena palveli monipuolisesti opiskelijan kehittämisosaamisen syventämistä, aluekehitystä ja myös opiskelijan työllistymistä.

Opiskelijan aikaisempi osaaminen hankkeen hyödyksi

Yamk-opiskelijoilla on usein jo pitkä työelämätausta. Opiskelijan aikaisempi työelämäosaaminen ja verkostot nähdään voimavarana, jota hän voi jakaa muille ja jonka perustalle hän kiinnostuksensa mukaan rakentaa syvempää ja laajentuvaa osaamista.

Onnistunut opinnäytetyöprosessi syntyy opiskelijaa kiinnostavan aiheen ja hankkeen tarpeiden yhdistyessä. Tärkeää on myös se, että opiskelijalla on aiheesta riittävä ymmärrys, mikä edelleen vahvistuu opinnäytetyötä tehtäessä. Hanketyöntekijän ja opettajan onkin hyvä jo opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa kartoittaa opiskelijan aikaisempi osaaminen hankkeen aihepiiristä ja tarvittaessa ohjata häntä hankkimaan lisää tietoa tai kokemuksia aiheesta.

Koulutuksen ja hanketoiminnan integraation haasteista ja mahdollisuuksista on puhuttu jo vuosia (Haapala 2014). Opetushenkilöstön, opiskelijoiden ja TKI-asiantuntijoiden kohtaamisia on tietoisesti suunniteltava, jotta erilaiset hankkeet näyttäytyvät opiskelijoille autenttisina oppimisympäristöinä ja opinnäytetyön tekemisen tukena.

Opinnäytteen aihetta pohtiessani tutkimuspäällikkö Maarit Karhula esitteli opintoryhmälleni hanketta, joka sisälsi itseäni kiinnostavan kehittämisteeman. Oltuani Maaritiin yhteydessä hän otti esille OSSI-hankkeen, jossa oli tarve kehittää samaista teemaa.

Opinnäytetyö väylänä työllistymiseen

Kehittämishankkeiden luonteeseen kuuluu se, että suunnitelmat muotoutuvat ja tarkentuvat prosessin aikana. Tutkimuksellisessa kehittämishankkeessa, jota OSSI-hankkeen Xamkin osahanke edustaa, vaadittava osaaminen on moninaista. Yhtäältä tutkimuksellisuus tuo vaateen edetä systemaattisesti suunnitelman mukaisesti ja toisaalta kehittämisorientaatio tuo mukanaan tarpeen reagoida muuttuviin tilanteisiin ja eteen tuleviin haasteisiin ketterästi. Erityisesti tämä näyttäytyy OSSI-hankkeen kaltaisissa monitoimijaisissa hankkeissa.

Hankkeeseen työllistymisessä avainasemassa oli opiskelijalle opinnäytetyöprosessin aikana kertynyt ymmärrys hankkeen kokonaisuudesta ja monitoimijaisesta verkostosta. Hankkeen kokonaisuuden hahmottaminen voidaankin nähdä juuri sellaisena yamk-tason vaativana johtamis- ja asiantuntijatehtävänä, joka tuottaa opiskelijalle valmiuksia toimia työelämän uudistajana ja kehittäjänä (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 2017).

Hankkeen haasteena on, että sen eri osat vaikuttavat toisiinsa, ja ajoittain on ketterästi hankkeen aikana pystyttävä muuttamaan suunnitelmia tai aikatauluja. Tällöin työntekijän substanssiasiantuntemuksen lisäksi korostuvat erityiset hanketyöhön liittyvät taidot ja valmiudet. Opinnäytetyö toi esille opiskelijan kyvyn sietää epävarmuutta, taidon tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa sekä viestiä omasta asiantuntemuksesta kulloisessakin tilanteessa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Varsinainen työprosessi tuntui käynnistyvän tuskastuttavan hitaasti ja jouduin luopumaan suunnittelemastani aikataulusta. Pääsin kuitenkin osallistumaan pilotin kehittämiseen, jossa auttoi aikaisempi työkokemukseni fysioterapeuttina. Tämä oli äärettömän mielenkiintoista ja auttoi saamaan käsityksen kokonaisuudesta sekä luomaan kontakteja.

Opinnäytetyön arviointikriteereissä näkyvätkin käsitteet luovuus, kriittisyys, innovatiivisuus ja tulevaisuuden muutoksen tuottaminen. Nämä ovat myös hanketyössä tarvittavan osaamisen kulmakiviä, ja ne välittyivät opiskelijan toiminnassa opinnäytetyöprosessin kuluessa.

Kaikkiaan hankkeen parissa työskentely antoi tunteen siitä, että omalta pieneltä osaltaan opinnäytetyöni on edistänyt hankkeen tavoitteita. Kun opinnäytetyö oli valmis, oli hyvin tyydyttävää päästä jatkamaan kesken jääneitä prosesseja hanketyöntekijänä.

Tulevaisuuden työntekijöiltä odotetaan nopeutta vastata jatkuviin muutoshaasteisiin sekä osaamista kehittää ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja työn tekemisen tapoja. Koska kehittämisen menetelmätkin muuttuvat, osaamisen kehittämiseksi tarvitaan työuran aikana koulutuksen ja työelämän sekä tutkimuksen tiivistä ja pitkäjänteistä vuorovaikutusta. (Työelämän kehittämisstrategia… 2012.) Artikkelissa esitellyt yamk-opiskelijan kokemukset hankkeeseen integroituneesta opinnäytetyöstä ja hankkeeseen työllistymisestä havainnollistavat niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita tutkimuksen, kehittämisen ja ammatillisen osaamisen syventäminen monitoimijaisessa ja verkostomaisessa oppimisympäristössä tuottavat. Artikkelin avulla haluamme rohkaista työelämän toimijoita, hanketyöntekijöitä, opettajia ja opiskelijoita yhdistämään voimansa ja ideansa yhteishankkeisiin ja integroimaan niihin opinnäytetöitä.

Ilman tätä opinnäyteprosessia en olisi varmasti uskaltanut tai edes hoksannut hakeutua hanketyöhön, joka on osoittautunut minulle erinomaisesti sopivaksi työksi.

Kirjoittajat

Sari Saukkonen, ft (AMK), yamk-opiskelija, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, sari.saukkonen(at)xamk.fi

Maarit Karhula, TtM, tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, maarit.karhula(at)xamk.fi

Merja A.T. Reunanen, YTT, TtL, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, merja.reunanen(at)xamk.fi


Essote (2017). Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon, OSSI-hanke 2016–2018. Haettu 15.5.2018 osoitteesta https://www.essote.fi/tietoa-meista/hankkeet/ossi-hanke-2016-2018/

Haapala, A. (2014). Oppiminen TKI-projekteissa. Teoksessa Haapala, A. (toim.) Opinnollistaminen TKI-projekteissa. Lähtökohtia toteutukseen ja kokemuksia käytännössä. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu. A: Tutkimuksia ja raportteja 95.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (2017). Monialainen toimintakyvyn edistäminen YAMK. Opetussuunnitelma.

Saukkonen, S. (2018). Omaishoitajan hyvinvointia tukevat tavoitteet. Elämänlaatumittarit apuvälineenä. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www.theseus.fi/handle/10024/121434

Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 (2012). Työ- ja elinkeinoministeriö. Haettu 15.5.2018 osoitteesta http://www.tyoelama2020.fi/files/35/tyoelaman_kehittamisstrategia_final.pdf

Kuinka kansainväliset opiskelijat saadaan työllistymään?

Kirjoittajat: Anna Ollanketo ja Milla Roinainen.

Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita halutaan entistä tuloksellisemmin integroida Suomen työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Kilkas – Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi –hankkeen tavoitteena oli rakentaa kaikki ammattikorkeakouluja palveleva toimintamalli ulkomaalaisen korkeakouluopiskelijan työllistymisen edistämiseen Suomessa. Hanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta.

KILKAS-hanketta koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), ja se muodosti verkoston yhdessä Oulun, Seinäjoen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeessa ammattikorkeakoulut tekivät omia paikallisia kokeiluja ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi erityisesti liiketalouden opiskelijoiden parissa. Samaan aikaan kansallisessa työryhmässä prosessoitiin yhteistä toimintamallia.

Toimintamalli ja ketterät kokeilut

KILKAS-toimintamallin (Xamk n.d.) kohderyhmänä ovat kansainväliset tutkinto-opiskelijat ja ammattikorkeakoulujen henkilökunta. Mallin opiskelijoille suunnatussa englanninkielisessä versiossa kannustetaan ja ohjataan opiskelijaa kiinnittämään huomiota työllistymiseen opintojen alusta saakka (kuvio 1). Toimintamallin avulla opiskelijalle kerrotaan suomen kielen opintojen tärkeydestä, verkostoitumisesta Suomessa, työharjoittelusta, työelämäprojekteista, urasuunnittelusta ja mahdollisuuksista työllistyä Suomessa. Kaikkien opiskelijoiden tavoitteena ei ole työllistyä suomalaiseen yritykseen heti ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen, minkä vuoksi heille on kerrottu myös mahdollisuudesta perustaa yritys ja jatkaa opintoja. Malli on kuvattu ammattikorkeakoulututkintoa suorittaville ulkomaalaisille opiskelijoille, mutta sitä voi hyödyntää myös eri tutkintoasteilla.

Kuvio 1. Englanninkielinen KILKAS-toimintamalli kansainvälisille opiskelijoille.

Mallin suomenkielisessä versiossa (kuvio 2) kuvataan opiskelijan opintopolku, jossa tuetaan opiskelijan integroitumista ja työllistymistä Suomeen. Malli toimii työkaluna ohjaus- ja opetustyötä tekeville tukemalla koulutusohjelmasuunnittelua, opiskelijan opinto- ja uraohjausta ja työelämäyhteistyön kytkemistä opintoihin koko opiskeluprosessin ajaksi.

Kuvio 2. Suomenkielinen KILKAS-toimintamalli opetus- ja ohjaushenkilöstön tueksi.

Toimintamalliin kuuluvissa ketterissä kokeiluissa on kuvattu paikallisia työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, joita ammattikorkeakouluissa tehtiin hankkeen aikana. Onnistunut kokeilu oli esimerkiksi Career path – kansainvälisen opiskelijan polku työllistymiseen Suomessa, jossa paikalliset asiantuntijat TE-toimistosta, Uusyrityskeskuksesta, kehittämisyhtiöstä ja yrityksistä pitivät tietoiskuja työnhakemisesta, yrityksen perustamisesta, yrityksen rekrytointiprosesseista sekä alueen yritysrakenteesta ja suhdanteista (Xamk n.d.).

Uraohjauksen ketterässä kokeilussa, Job mentor -ohjelmassa, suomalaiset opiskelijat perehdyttivät kansainväliä opiskelijoita. Ohjelman tavoitteena oli perehdyttää kansainväliset opiskelijat suomalaiseen työkulttuuriin sekä antaa tietoa työmarkkinoista, työnhakemisesta, palkkauksesta ja työsuhteen solmimisesta. Job mentor -ohjelma antoi mahdollisuuden tavata ja verkostoitua suomalaisten kanssa sekä kehittää itseään suomalaisille työmarkkinoille. Mentorin avulla voi myös vahvistaa suomen kielen taitoa. (Järvinen, Ollanketo & Siitonen, 81–83.)

Erilaiset suomen kielen opetukseen liittyvät kokeilut olivat myös hyvin menestyksekkäitä. Turun ammattikorkeakoulun Business Finnish Communication -kurssilla haastettiin opiskelijoita pelien ja simulaatioiden avulla tutustumaan omiin vahvuuksiinsa ja suomalaisen työelämän piirteisiin. Opettajien kokemusten mukaan kurssi onnistui hyvin, koska opiskelijat olivat erittäin motivoituneita ja aktiivisia. Suomen kielen oppimisen kannalta tärkeintä olisi nivoa kielen opiskelu osaksi alan opintoja ja kaikkia opintojen vaiheita (Kivivuori & Sandberg 2018,15–23.)

Verkostoidu! – helpommin sanottu kuin tehty

Työharjoitteluun, kehittämisprojekteihin ja opinnäytteisiin liittyvistä ketteristä kokeilusta on löydettävissä yksi yhteinen nimittäjä, joka vaikuttaa ennakoivan opiskelijan työllistymistä. Tämä nimittäjä on verkostoituminen, tarkemmin ottaen verkostoituminen oman alan yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opiskeluja. Yritysten kehittämisprojekteja voi hankkeistaa oppimistehtäviksi ja opinnäytetöiksi.

Alumnitoiminnan kehittäminen liittyi läheisesti verkostoitumiseen. Alumnitoiminnan kokeiluista Tampereella ja Turussa opittiin se, että tarvitaan sekä koko ammattikorkeakoulun tasolla yhteisesti koordinoitua alumnitoimintaa että tutkinto-ohjelmien omaa yhteistyötä. Tämän lisäksi on hyvä pitää mielessä, että kaikkia valmistuneita ei saada mukaan alumneiksi, joten on tärkeää panostaa aktiivisiin alumneihin, jotta verkosto pysyy elävänä. (Hopeela, Le Grand & Tuomala 2018, 65–71.)

Verkostoitumisen tavoitetta tukee myös Opetushallituksen (2016) toteuttama Uutta osaamista pk-yrityksiin -hanke, jossa kartoitettiin sitä, miten ja miksi suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset hyödyntävät kansainvälistä osaamista ja millaisia esteitä hyödyntämisen tiellä on. Tuloksista käy ilmi, että koulutusorganisaatioiden tulisi viestiä kv-osaajien rekrytoinnin hyödyistä yrityksille entistä tehokkaammin ja tukea kansainvälisiä opiskelijoita myös itse yhteydenotoissa yrityksiin. Eräs suurimmista syistä siihen, miksi pk-yrityksissä ei ole ollut kv-osaajia on se, etteivät he ole hakeneet pk-yrityksiin. (Opetushallitus 2017.)

Verkostoituminen liittyy moniin eri toimintoihin ja tekemiseen. Käytännössä verkostoituminen voi tuntua yksilölle vaikealta – etenkin toisesta maasta tulleena. Tämän vuoksi tarvitaan ammattikorkeakouluilta verkostoitumista tukevia rakenteita: yritysvierailuja, alumnitapahtumia, asiantuntijaluennoitsijoita työelämästä ja kehittämisprojekteja kaikissa opintojen vaiheissa. Jatkossa lisää panostusta tarvitaan entistä räätälöidympään uraohjaukseen opinnoista työelämään siirtymisen nivelvaiheessa.

Kirjoittajat

Anna Ollanketo, Tradenomi (yamk) ja projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, anna.ollanketo(at)xamk.fi

Milla Roininen, VTM ja hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, milla.roininen(at)turkuamk.fi


XAMK (n.d.). KILKAS – Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. Haettu 3.5.2018 osoitteesta https://www.xamk.fi/kilkas

Hopeela J., Le Grand N. & Tuomala M. (2018). Developing alumni activities in Tampere and Turku Universities of Applied Sciences. Julkaisussa Ollanketo A. (toim.) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Toimintamalli ja ketteriä kokeiluja. XAMK kehittää 36. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Järvinen T., Ollanketo A., & Siitonen M. (2018). Kokeiluja kansainvälisen opiskelijan uraohjauksessa. Julkaisussa Ollanketo A. (toim.) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Toimintamalli ja ketteriä kokeiluja. XAMK kehittää 36. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kivivuori J. & Sandberg R. (2018). Positiivinen vire suomen kielen oppimisessa. Julkaisussa Ollanketo A. (toim.) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Toimintamalli ja ketteriä kokeiluja. XAMK kehittää 36. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Opetushallitus (2017). Uutta osaamista pk-yrityksiin. Osataanko ulkomaalaisia opiskelijoita hyödyntää pienissä ja keskisuurissa yrityksissä? Raportti. Opetushallitus, Owal Group. Haettu 15.5.2018 osoitteesta http://uuttaosaamista.fi/wp-content/uploads/2016/05/Uuttaosaamista.pdf

Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneet sijoittuvat ensisijaisesti maakunnan palvelukseen

1. Johdanto

Seinäjoen ammattikorkeakoulun strategian 2015 visiona on olla menestyvä, kansainvälinen sekä yrittäjähenkinen korkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen tavoitteeksi kuluvalla opetus‐ ja kulttuuriministeriön sopimuskaudella on määritelty työelämään ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvän opetuksen ja yrittäjyyden vahvistaminen. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulu turvaa oman profiilinsa mukaisen työvoiman saatavuuden. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain noin 700 osaajaa eri alojen tehtäviin kahdestakymmenestä ammattikorkeakoulututkintoon sekä seitsemään ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutusohjelmasta.

1.1 Seurantatutkimuksen taustaa ja tavoitteet

Monipuolinen arviointitoiminta on kiinteä osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) laadunvarmistusprosessia. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi Seinäjoen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän hyväksytysti vuonna 2009 kansainvälisenä auditointina. SeAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2005 ja se perustuu Euroopan laatupalkinto (EFQM) ‐malliin. Yksi tärkeä osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun laatu‐ ja itsearviointityötä on kartoittaa kolmen vuoden välein valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista työelämään ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.

Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sijoittumista työelämään seuraavat Tilastokeskuksen ohella eri alojen ammattijärjestöt, ja lisäksi monissa ammattikorkeakoulussa seurataan hiljattain valmistuneiden työllistymistä omin seurantatutkimuksin. Myös SeAMK on saanut tunnustusta aktiivisuudesta ja systemaattisuudesta valmistuneiden sijoittumisinformaation keräämisessä. Ensimmäinen valmistuneiden seurantatutkimus toteutettiin vuonna 1999, minkä jälkeen seuranta on toteutettu kolmen vuoden välein siten, että kaikki valmistuneet on kartoitettu 13 vuotta valmistumisen jälkeen. Keväällä 2011 valmistunut tutkimus on viides SeAMKista valmistuneiden sijoittumista käsittelevä selvitys.

Seurantatutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten ja millaisiin työtehtäviin opiskelijat ovat sijoittuneet valmistumisensa jälkeen. Lisäksi alatavoitteena oli selvittää, miten koulutus on vastannut työelämän vaatimuksia sekä miten tulokset eroavat neljästi aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksista. Tutkimuksen tuloksia käytetään ensisijaisesti koulutusohjelmien ja niissä tarjottavien opintojen edelleen kehittämiseen työelämän tarpeita vastaaviksi.

1.2 Tutkimuksen kohderyhmä ja aineisto

Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena neljään eri kohderyhmään kuuluville: (1) amk‐tutkinnon
v. 2006-2008 suorittaneet nuoret, (2) amk‐tutkinnon v. 2006-2008 suorittaneet aikuiset, (3) ylemmän amk‐tutkinnon v. 2003-2008 suorittaneet sekä (4) amk‐tutkinnon v. 1997-2000 suorittaneet nuoret. Kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneet (v. 1997-2000) otettiin mukaan nyt ensimmäistä kertaa sen selvittämiseksi, miten jo pidempään töissä olleet ovat sijoittuneet työelämässä.

Strukturoituun lomakekyselyyn loppuvuodesta 2010 vastasi yhteensä 1 858 valmistunutta vastausprosentin vaihdellessa kohderyhmittäin 5075 välillä. Lomakekyselyn lisäksi alumneja tavoiteltiin myös puhelimitse. Tutkimustulosten luotettavuutta arvioitaessa verrattiin eri vastaajaryhmien osalta karhuamisen jälkeen vastanneiden ja oma‐aloitteisesti vastanneiden profiilia esimerkiksi työllistymisen suhteen. Erot eivät olleet kuitenkaan näiden ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä. Vastaajat olivat valmistuneet Seinäjoen ammattikorkeakoulun viidestä eri yksiköstä (SeAMK Kulttuuri, SeAMK Liiketoiminta, SeAMK Maa‐ ja metsätalous, SeAMK Sosiaali‐ ja terveysala, SeAMK Tekniikka). Taulukosta 1 käyvät ilmi seurantatutkimuksen eri kohderyhmät, tavoitellut vastaajat sekä vastausprosentit.

Taulukko 1. Seurantatutkimuksen kohderyhmät ja vastaajat.
Taulukko 1. Seurantatutkimuksen kohderyhmät ja vastaajat.

Kyselylomakkeen sisältö rakennettiin kunkin vastaajaryhmän osalta seuraavien teemojen ympärille:

  1.  Vastaajan taustatiedot (sukupuoli, ikä. yksikkö ja koulutusohjelma, valmistumisvuosi, työskentely opintojen ohella)
  2. Nykyinen elämäntilanne (asuinpaikka, elämäntilanne, työtehtävien sisältö, työsuhteen ja työpaikan luonne, palkka, työtehtävien vastaavuus koulutukseen, etenemismahdollisuudet työssä, odotukset vs. toteutuma koulutuksen osalta, kiinnostus jatkokoulutukseen, työtehtävien liittyminen kansainvälistymiseen
  3. Koulutuksen vastaavuus työelämän vaatimuksiin (työelämävalmiuksien tärkeys nykyisessä työssä, miten amk‐opinnot kehittivät niitä, kuinka tärkeitä ovat tulevaisuudessa, eri opetusmenetelmien riittävyys, tutkinnon tunnettuus työelämässä, Seinäjoen ammattikorkeakoulun imago työelämässä)

Tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisesti PASW Statistics 18 ‐ohjelmistolla.

Eri tekijöiden välisten yhteyksien ja edellisen tutkimuksen tuloksiin tapahtuneiden muutosten tilastollinen merkitsevyys selvitettiin ristiintaulukoinnin yhteydessä x²‐riippumattomuus‐testillä ja keskiarvovertailujen yhteydessä t‐testillä tai varianssianalyysilla. Mikäli keskiarvotestien oletukset eivät olleet voimassa, käytettiin erojen ja muutosten toteamiseen vastaavia ei‐parametrisia testejä (Mann‐Whitneyn U‐testi ja Kruskal‐Wallisin testi).

2. Tulokset SeAMKISTA valmistuneiden sijoittumisesta

2.1 Maantieteellinen sijoittuminen

Taulukossa 2 on vertailtu neljän alumniryhmän asuinseutua tutkimushetkellä. Tulosten perusteella Seinäjoen ammattikorkeakoulua voi kuvata ns. suihkukaivo‐metaforalla. Tämä tarkoittaa, että suurin osa opiskelijoista rekrytoituu omasta maakunnasta ja suurin osa myös jää omaan maakuntaan töihin, mikä on alueellisten ammattikorkeakoulujen tarkoituskin. Vuosina 20062008 valmistuneista nuorista 55 % oli jäänyt asumaan ja töihin omaan maakuntaan joko Seinäjoen seudulle tai muualle Etelä‐Pohjanmaalle. Samaan aikaan valmistuneista aikuisista Etelä‐Pohjanmaalla asui ja työskenteli peräti 68 % ja ylemmän amk‐tutkinnon suorittaneista 45 %. Reilu kymmenen vuotta sitten valmistuneista nuorista lähes 50 % asui Etelä‐Pohjanmaalla.

Pohjanmaalla tai Keski‐Pohjanmaalla asui tutkimushetkellä eri alumniryhmistä noin kymmenesosa tai alle sen, samoin pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa asuvien osuus vaihteli 19–39 prosentin välillä valmistumisryhmästä riippuen.

Taulukko 2. Neljän alumniryhmän asuinpaikka.
Taulukko 2. Neljän alumniryhmän asuinpaikka.

Koulutusyksiköittäin tarkasteltuna Etelä‐Pohjanmaan alueella asui runsas kaksi kolmasosaa sosiaali‐
ja terveysalan sekä tekniikan valmistuneista, yli puolet liiketoiminnan, runsas kolmasosa ma ‐ ja
metsätalouden ja vajaa kolmasosa kulttuurin alalta vuosina 2006–2008 valmistuneista nuorista ja aikuisista.

2.2 Työllistyminen ja yrittäjyys

Tämäkin sijoittumistutkimus vahvistaa SeAMKin korkeaa yrittäjäintensiteettiä. Kolmen vuoden sisällä valmistuneista nuorista 6,5 % oli ryhtynyt yrittäjäksi (taulukko 3). Tämä on noin kaksinkertainen koko Suomen korkeakoulujen keskiarvoon verrattuna. Aikuisvalmistuneista yrittäjänä toimi 10,4 %. Huomionarvoista oli myös se, että kymmenen vuotta aiemmin eli 1997–2000 valmistuneista nuorista peräti 11,2 % toimi tutkimushetkellä yrittäjänä. Ylemmän tutkinnon suorittaneista yrittäjänä toimi 7,7 %, mutta sen lisäksi peräti 18 % heistä toimi sivutoimisena yrittäjänä oman päätoimensa ohella. Tämä on vahva osoitus sivutoimiyrittäjyyden merkityksen kasvusta yhteiskunnallisena ilmiönä (ks.
Taulukko 4).

V. 2006-2008 valmistuneista nuorista 74 % oli töissä toisen palveluksessa. Työttömänä työnhakijana oli 2,6 % ja lisäksi työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli 0,9 %. Päätoimisena opiskelijana oli 5,9 % ja erilaisilla äitiys‐ ja perhevapailla 10,2 %. Kulttuurista valmistuneilla vastaajilla ei ollut korkea työttömyysaste, mutta heikoista työnsaantimahdollisuuksista kertoo mitä todennäköisimmin se, että peräti 17,1 % heistä oli päätoimisia opiskelijoita tutkimushetkellä.

Aikuisista amk‐tutkinnon suorittaneista 82 % oli töissä toisen palveluksessa tutkimushetkellä. Yrittäjänä toimi 10,4 %. Työttömänä oli 1,4 % ja lisäksi työvoimapoliittisessa koulutuksessa 0,7 %. Ylemmän tutkinnon suorittaneista vastaajista töissä toisen palveluksessa oli lähes 85 %. Yrittäjänä toimi 7,7 %. Työttömänä oli 3,8 %, päätoimisena opiskelijana 1,9 % ja äitiys‐ tai muilla vanhempainvapailla 1,9 %. Lisäksi sivutoimisena yrittäjänä toimi peräti 18 % ylemmän tutkinnon suorittaneista. Taulukossa 3 on vertailtu neljän alumniryhmän elämäntilannetta tutkimushetkellä ja taulukossa 4 sivutoimiyrittäjyyden roolia kussakin alumniryhmässä.

Taulukko 3. Neljän alumniryhmän elämäntilanne tutkimushetkellä.
Taulukko 3. Neljän alumniryhmän elämäntilanne tutkimushetkellä.
Taulukko 4. Neljän alumniryhmän sivutoimiyrittäjyys.
Taulukko 4. Neljän alumniryhmän sivutoimiyrittäjyys.

Vaikka tutkimushetkellä hyvin harva oli työttömänä, yli kolmasosa (37 %) nuorista v. 20062008 valmistuneista oli kokenut työttömyyden jossain vaiheessa. Positiivista oli kuitenkin se, että 85 % nuorista oli työllistynyt kuukauden sisällä valmistumisesta.

2.3 Työnantajat

Työnantajissa oli huomattavia eroja eri alumniryhmien välillä. Nuorten valmistuneiden työnantajat olivat pääasiassa yrityksiä, kun taas sekä aikuisvalmistuneissa että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneissa suurimmalla osalla työnantaja oli kunta tai kuntayhtymä. Tulos ehkä kertoo siitä, että julkisen sektorin työntekijät ovat halukkaampia opiskelemaan työn ohessa ja/tai julkisella sektorilla suhtaudutaan positiivisemmin työntekijöiden jatkokoulutukseen kuin yksityisellä sektorilla.

Taulukko 5. Neljän alumniryhmän työnantajat.
Taulukko 5. Neljän alumniryhmän työnantajat.

Työpaikkojen koot myötäilivät osittain edellä mainittua työnantajaprofiilia. Hiljattain valmistuneet nuoret työskentelivät keskimäärin pienemmissä organisaatioissa kuin muut alumniryhmät. Toisaalta kymmenen vuotta sitten tai sitä aiemmin valmistuneiden nuorten sijoittuminen on ollut hyvin polarisoitunutta; he ovat toisaalta sijoittuneet pieniin ja toisaalta isoimpiin organisaatioihin.

Ylemmän tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet suhteellisesti eniten 11–50 tai 51–100 työntekijän organisaatioihin.

Neljästä alumniryhmästä toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita oli eniten niillä, joiden valmistumisesta oli ehtinyt kulua pidempi aika. Näin ollen kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneilla nuorilla voimassa olevia työsuhteita oli 90 prosentilla, kun 3,5 vuotta tai sitä vähemmän aikaa sitten valmistuneilla nuorilla vakituisia työsuhteita oli 73:lla prosentilla. Seurantatutkimuksissa määräaikaisten työsuhteiden osuus on koko ajan laskenut ja toistaiseksi voimassa olevien vastaavasti kasvanut. Esimerkiksi vuoden 2007 tutkimuksessa voimassa olevia työsopimuksia oli 64 %:lla ja vuonna 1999 vain 47 %:lla. Kokopäiväisesti tai osapäiväisesti työskentelevien osuudessa ei ollut juurikaan eroja neljän eri alumniryhmän kesken.

2.4 Työtehtävien vastaavuus koulutukseen nähden

Sekä nuorista että aikuisista valmistuneista noin puolet (49 %) oli oman arvionsa mukaan täysin tutkintoa vastaavissa työtehtävissä. 39 % teki osittain tutkintoa vastaavia työtehtäviä, mutta kymmenellä prosentilla työtehtävät ja tutkinto eivät vastanneet lainkaan toisiaan. Parhaiten nykyiset työtehtävät ja suoritettu amk‐tutkinto vastasivat toisiaan sosiaali‐ ja terveysalan vastaajilla. 75 % yksiköstä valmistuneista nuorista oli sitä mieltä, että ne vastaavat täysin toisiaan. Kulttuurissa oli selkeästi eniten niitä (27 %), joiden työtehtävät eivät lainkaan vastanneet tutkintoa.

Taulukossa 6 on kuvattu, millaisiin työtehtäviin neljä eri alumniryhmää ovat sijoittuneet. Ylemmän tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet selvästi eniten vaativampiin tehtäviin (esimies‐, ylimmän johdon‐ sekä asiantuntijatehtäviin). Hiljattain valmistuneista nuorista 54 % oli erilaisissa suoritusasteen tehtävissä, mutta kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneista suoritustason tehtävissä oli selkeästi vähemmän, 32 %. Edelleen tulokset osoittavat, että kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneista nuorista vain kaksi prosenttiyksikköä enemmän oli esimiestehtävissä ja samoin kaksi prosenttiyksikköä enemmän ylimmän johdon tehtävissä kuin 3,5 vuotta tai sitä vähemmän aikaa sitten valmistuneista. Tämän perusteella voidaan päätellä, että eteneminen esimies‐ ja johtotehtäviin ei ole kovin tyypillistä tai ainakaan nopeaa nuorilla valmistuneilla. Tähän vaikuttaa luonnollisesti se, että suurin osa pidempäänkin valmistuneista on jäänyt Etelä‐ Pohjanmaalle ja pienissä yrityksissä, jotka ovat nuorten valmistuneiden tyypillisiä työnantajia, ei esimiestason tehtäviä ole kovin paljon tarjolla. Asiantuntija‐ ja projektitehtävissä kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneista työskenteli 31 %, kun vastaava osuus hiljattain valmistuneilla nuorilla oli 22 %. Kun verrataan samaan aikaan 2006–2008 valmistuneita nuoria ja aikuisia, työskentelee aikuisvalmistuneista selkeästi pienempi osa sueoritustason tehtävissä. Nuoriin verrattuna aikuisista suurempi osa työskentelee esimiestehtävissä, asiantuntijatehtävissä ja opetustehtävissä.

Taulukko 6. Neljän alumniryhmän pääasialliset työtehtävät.
Taulukko 6. Neljän alumniryhmän pääasialliset työtehtävät.

2.5 Palkat

Kuviossa 1 on vertailtu neljän eri alumniryhmän palkkoja. Selkeästi korkein keskipalkka oli ylemmän tutkinnon suorittaneilla, yli 3 300 euroa. Toiseksi korkein oli kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneilla nuorilla, lähes 3 000 euroa. 2006–2008 valmistuneilla aikuisilla (2 598€) oli parisataa euroa parempi keskipalkka kuin samaan aikaan valmistuneilla nuorilla (2 335€). Suurimmat keskihajonnat palkoissa olivat ylemmän tutkinnon suorittaneilla ja kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneilla nuorilla eli näissä kahdessa ryhmässä olivat suurimmat erot palkoissa. Kummassakin ryhmässä maksimipalkat olivat noin 8 000 euroa. Koulutusaloittain tarkasteltuna eniten ansaitsivat tekniikan alalta valmistuneet. Kaikkiaan SeAMKista valmistuneet eivät ole pärjänneet valtakunnallisissa palkkavertailuissa johtuen todennäköisesti alumnien suuresta sijoittumisesta omaan pienyritysvaltaiseen maakuntaan, missä palkkataso ei ole verrattavissa esimerkiksi pääkaupunkiseudun palkkoihin.

Kuvio 1. Neljän alumniryhmän palkat.
Kuvio 1. Neljän alumniryhmän palkat.

2.6 Tutkinnon tunnettuus työelämässä ja kiinnostus jatko‐opintoihin

Kuviossa 2 on vertailtu kolmen eri alumniryhmän mieliteitä oman tutkintonsa tunnettuudesta. Tässä asiassa ylemmän tutkinnon suorittaneet olivat kaikkein kriittisimpiä. Heistä vain 6 % piti oman tutkintonsa tunnettuutta hyvänä, kun aikuisvalmistuneista tutkinnon tunnettuutta piti hyvänä 49 % ja nuorista valmistuneista 41 %.

Kuvio 2. Kolmen alumniryhmän tutkinnon tunnettuus
Kuvio 2. Kolmen alumniryhmän tutkinnon tunnettuus

Tutkimustulokset osoittivat myös, että ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat edelleen erittäin kiinnostuneita erilaisista jatko‐opinnoista. Nuorista 20062008 valmistuneista 42 % oli kiinnostunut ylemmistä amk‐tutkinnoista. Myös yliopisto‐opinnoista oli kiinnostunut yli kolmannes (34 %). Ylemmän amk‐tutkinnon suorittaneista yli kolmasosa (35 %) oli kiinnostunut yliopistojen tieteellisistä jatkotutkinnoista eli lisensiaatin‐ ja tohtorintutkinnoista.

2.7 Valmistuneiden arvio työelämävalmiuksien tärkeydestä

Valmistuneilta kysyttiin keskeisiä työelämävalmiuksia koskien, kuinka tärkeinä he pitivät valmiuksia nykyisessä työssä, miten amk‐opiskelu kehitti niitä ja kuinka tärkeitä he arvelivat niiden olevan tulevaisuudessa. Alun perin työelämävalmiuksia oli 23, mutta niistä pystyttiin muodostamaan viisi eri faktoria eli kattavampaa työelämävalmiuden kokonaisuutta. Taulukossa 7 on vertailtu neljän alumniryhmän mielipiteitä työelämävalmiuksien tärkeydestä. Lähes jokaisen työelämävalmiuden suhteet erot eri alumniryhmien kesken olivat tilastollisesti merkitseviä. Nykyisessä työssä kansainvälistymisvalmiuksia pitivät tärkeimpänä kymmenen vuotta sitten tai sitä aiemmin valmistuneet nuoret. Yrittäjyysvalmiuksia, sosiaalisia ja esimiestaitoja sekä yleisiä työelämävalmiuksia pitivät tärkeimpinä nykyisessä työssään ylemmän tutkinnon suorittaneet. Vertailu osoittaa, että hiljattain valmistuneet nuoret eivät omasta mielestään tarvinneet nykyisessä työssään niin paljon erilaisia työelämävalmiuksia kuin muut alumniryhmät arvioivat tarvitsevansa, mutta toisaalta hiljattain valmistuneet nuoret arvioivat erilaisten valmiuksien tarpeiden kasvavan eniten tulevaisuudessa. Tämä kertonee hiljattain valmistuneiden nuorten käsityksestä työtehtäviensä sisällön kehittymisestä vaativampaan suuntaan. Vuosina 1997−2000 valmistuneilta ei kysytty, kuinka amk‐opiskelu kehitti näitä valmiuksia, koska valmistumisesta oli kulunut jo yli 10 vuotta.

Taulukko 7. Neljän alumniryhmän työelämävalmiudet asteikolla 1–5 (1=ei lainkaan tärkeä / ei kehittänyt lainkaan, 5=erittäin tärkeä/kehitti erittäin paljon).
Taulukko 7. Neljän alumniryhmän työelämävalmiudet asteikolla 1–5 (1=ei lainkaan tärkeä / ei kehittänyt lainkaan, 5=erittäin tärkeä/kehitti erittäin paljon).

2.7 SeAMKin imago työmarkkinoilla

Vastaajat arvioivat myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun imagoa yhdeksän adjektiiviparin avulla. Vastaajia pyydettiin asteikolla 1–5 ottamaan kantaa, onko Seinäjoen ammattikorkeakoulu tuntematon vai tunnettu, laatutietoinen vai laadusta piittaamaton jne. Tulokset on esitetty keskiarvoina eli mitä korkeampi keskiarvo on, sitä positiivisemman arvion vastaajat ovat keskimäärin antaneet. Taulukossa 8 on vertailtu vuosina 2006−2008 valmistuneiden nuorten ja aikuisten käsityksiä Seinäjoen ammattikorkeakoulun imagosta työmarkkinoilla. Nuoret ja aikuiset pitivät SeAMKia erityisesti hyvämaineisena, laatutietoisena ja laaja‐alaisena. Kukin näistä sai keskiarvon 3,7. Kuten taulukko‐osuudesta näkyy, oli aikuisvalmistuneilla lähes kaikista adjektiivikuvaajista parin kymmenyksen positiivisempi käsitys kuin nuorten tutkinnosta valmistuneilla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun imagoa koskevat ominaisuudet korreloivat kaikki keskenään. Näin pystyttiin muodostamaan yhteismuuttuja SeAMKin imago, jossa on mukana kaikki yhdeksän ominaisuutta. Kokonaisimagoa kuvaavan muuttujan keskiarvot on esitetty taulukon viimeisenä rivinä. Nuorten imagomuuttuja sai arvon 3,5 ja aikuisten arvon 3,7. Tämä ero on myös tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 8. SeAMKin imago kahden alumniryhmän näkemyksenä.
Taulukko 8. SeAMKin imago kahden alumniryhmän näkemyksenä.

2.8 Lopuksi

Viidennen SeAMKista valmistuneiden sijoittumistutkimuksen tulokset vahvistavat omalta osaltaan ammattikorkeakoulujen merkitystä oman alueen työvoiman sekä yrittäjien tuottajana. Ammattikorkeakouluilla on aluevaikuttavuutta sekä opetuksen että TKI‐toiminnan kautta, mutta yksittäisistä suoritteista ja prosesseista asiantuntevan ja ammattitaitoisen työvoiman tuottaminen omalle alueella on kiistatta aluevaikuttamisen tehtävistä merkittävin. Omalle alueelle palkkatyöhön sijoittumisen lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun sijoittumistuloksissa on erityisen ilahduttavaa yrittäjäksi ryhtyneiden osuus. Etelä‐Pohjanmaalla, kuten kaikissa muissakin Suomen maakunnissa, suurena haasteena on, miten löytää jatkajia alueen pk‐yrityksiin suurten ikäluokkien eläköityessä. Yrittäjäidentiteetistään tunnettu Etelä‐Pohjanmaa ei ole viime vuosina pystynyt kasvattamaan yritysten ja yrittäjien nettomäärää samassa suhteessa kuin moni muu maakunta. On erityisen tärkeää, että ammattikorkeakoulussa opiskeleville tarjotaan jo opintojen aikana mahdollisuuksia arvioida omaa yrittäjäidentiteettiään, tarjotaan yrittäjyysuraa tukevia opintopolkuja ja että opiskelijoille tuodaan todeksi yrittäjäksi ryhtymisen eri vaihtoehdot uusperustannasta ja sukupolvenvaihdoksista aina yritys‐ ja liiketoimintaostoihin saakka. Edelleen olisi tärkeää, että ammattikorkeakoulu myös valmistumisen jälkeen pystyisi tarjoamaan tukea omien alumnien yrittäjyyspyrkimyksille ja heidän yritystoimintansa kehittämiseen erilaisten koulutus‐ sekä TKI‐ palvelujen kautta.

Tulokset osoittavat, että vaikka todennäköisesti kukin ammattikorkeakoulu Suomessa on vajaan 20 vuoden aikana saavuttanut merkittävän aseman oman alueensa kehittäjänä, on eri koulutusalojen tutkintojen tunnettuudessa edelleen paljon tekemistä. Tällä saralla riittää työtä kullekin suomalaiselle ammattikorkeakoululle, sen henkilökunnalle ja alumneille. Ei kannata pitää itsestään
selvänä, että jokainen työnantaja automaattisesti tietää mistä ammattikorkeakoulututkinnoissa on
kyse, mitä ne sisältävät ja minkälaista osaamista tutkinnon suorittaneella on.

Kirjoittajat

Elina Varamäki, KTT, dosentti, tutkijayliopettaja, elina.varamaki(at)seamk.fi, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Tarja Heikkilä, FM, lehtori, tarja.heikkila(at)seamk.fi, Seinäjoen ammattikorkeakoulu