2/2018

Uraohjelmat paras ponnahduslauta työelämään

Kirjoittajat: Soili Fabritius ja Karoliina Pigg.

Rakennusalan yritykset ovat viime vuosina käynnistäneet opiskelijaohjelmia, joiden avulla he houkuttelevat tulevaisuuden osaajia urapoluilleen. Oulun ammattikorkeakoulun Rakentamistekniikan osaston opiskelijoille on tarjolla kolme ohjelmaa: YITin, Skanskan ja Lehto Groupin. Opiskelijat suorittavat ohjelmassa osan opinnoistaan ja yritys lupaa harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksia sekä päättötyöpaikan. Kun taidot karttuvat, tarjolla on haastavampia tehtäviä ja parhaimmillaan polun päässä odottaa vakituinen työsuhde.

Räätälöityjä urapolkuja

YIT-opinnoissa ja Skanskan Oppiva-harjoitteluohjelmassa on yhdistetty teoriaopintoja ja työmaajaksoja tai itsenäisiä tehtäviä. Tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat monipuolisesti paitsi rakentamiseen ja työmaan käytänteisiin myös projektinhallintaan ja johtamiseen. (Skanska 2017; YIT 2018.)

Opinnoissa käsitellään mm. työturvallisuuteen ja rakentamisen laatuun liittyviä asioita ryhmätöiden, case-esimerkkien ja työmaakäyntien avulla. Lisäksi varmistetaan, että tulevat ammattilaiset oppivat ymmärtämään projektien aikatauluttamiseen liittyvät asiat sekä esimiestyön.

Skanskan Oppiva-harjoitteluohjelmassa opiskelijat hakevat suoraan johonkin tiettyyn työtehtävään. Resurssisuunnittelun avulla kartoitetaan, millaisiin tehtäviin henkilöstöä tarvitaan kolmen vuoden kuluttua, ja paikkoja laitetaan tarjolle sen mukaan. Tulevaisuuden työvoimatarpeita ennakoidaan siis hyvissä ajoin.

Oppiva-harjoitteluohjelma kestää kolme vuotta. Keväisin järjestetään valmennuspäivät ja kesäkuukausina opiskelijat ovat harjoittelussa Skanskan eri työmailla ja toimistoilla. Kesän lopussa käydään palautekeskustelut, joissa kootaan kesän harjoittelujakson anti, kirjataan ylös odotukset seuraavalle työvuodelle ja valmentaudutaan kohti seuraavaa tehtävää.

– Räätälöimme työtehtävän mukaisen perehdytyksen, ja näin jokaiselle muodostuu henkilökohtainen Oppiva-polku, henkilöstönkehittäjä Tiia Nurminen toteaa. Yksilöllisestä koulutuksesta huolimatta opiskelijoita kannustetaan verkostoitumaan tiiviisti toisten opiskelijoiden kanssa.

– Ryhmäytymistä tuetaan jo perehdytysvaiheessa kokoontumalla yhdessä keilaamisen tai muun harrasteen äärelle. Tavoitteena on, että valmistumisen jälkeen tuoreella skanskalaisella on tuttuja kollegoja työmaillamme eri puolilla Suomea, Nurminen kertoo.

Tuorein yritysten tarjoamista opiskelijaohjelmista on Lehto Groupin (2018) Uralupaus-ohjelma, joka on käynnistetty vuoden 2018 alussa. Sitä ei ole sidottu mihinkään yhteiseen aikatauluun vaan mukaan voi mennä missä vaiheessa opintoja tahansa.

– Uralupaus-ohjelma tarkoittaa käytännössä palkallista harjoittelua omalla työpaikalla – oli se sitten rakennustyömaalla, toimistolla tai tehtaalla. Opiskelija voi osaamisen kehittyessä edetä yhä haastavampiin tehtäviin, kuvailee HR-asiantuntija Tanja Kanerva Lehto Groupilta.

Opiskelijaohjelmista työvoimaa ja tuoreinta osaamista

Uraohjelmiin rekrytoidaan vuosittain merkittävä määrä opiskelijoita, joten niiden suunnittelu ja toteutus vaativat paljon työtä. Liikkeelle lähdetään rekrytointiprosessista, ja valintojen jälkeen vuorossa ovat koulutuspäivien, kesäharjoittelujaksojen ja opinnäytetöiden organisointi ja ohjaus. Rekrytoinneista vastaava Tanja Kanerva kertoo kaiken olevan vaivan arvoista:

– Opiskelijoista huokuu innokkuus oppia uutta ja myös kehittää toimintaamme. Heillä on alan tuoreinta tietoa, ennakkoluulottomuutta ja he ovat tärkeä osa myös innovaatiotoimintaamme. Toimivin tiimi syntyy nuorten osaajien ja rautaisten konkareiden yhdistämisestä.

Lähijaksoja, kehitystehtäviä ja työmaavierailuja

Kuva 1. Antti Kurvinen ja Kanerva Huovinen ovat viittä vaille valmiita rakennusinsinöörejä. Kurvinen pääsi opiskelijaohjelmaan toisena opiskeluvuonnaan, Huovinen kolmantena työskenneltyään YIT:llä kesän ajan työnjohtoharjoittelijana. Kuva: Karoliina Pigg

Kanerva Huovinen päätyi YIT-opintoihin saatuaan positiivisen harjoittelukokemuksen.

– Harjoittelu oli hyvin ohjattu ja työporukka mukava. Sain antaa ja vastaanottaa palautetta. Toiveitani kuunneltiin, esimerkiksi sain lisää vastuuta pyydettyäni sitä. Ajattelin, että haluan työskennellä YIT:llä jatkossakin, Huovinen kertoo.

– Ajattelin, että YIT-opinnot voisivat auttaa hahmottamaan koulussa opiskeltuja sisältöjä yrityksen näkökulmasta käytännössä. Myös tulevat harjoittelu- ja lopputyömahdollisuudet yrityksessä motivoivat.
YIT:n tarjoamiin opintoihin sisältyi kolme lähijaksoa ja kaksi kehitystehtävää.

– Lähijaksojen sisältöihin saimme itse vaikuttaa. Kuulimme YIT:läisten uratarinoita ja opimme esimerkiksi yrityksen kulttuurista ja arvoista, rakentamisen laadusta, työturvallisuudesta ja asiakasymmärryksestä.

– Erityisesti esimiehenä toimiminen erilaisissa tilanteissa työmaalla oli helpompaa, kun asioita oli lähijaksoilla käsitelty, toteaa Antti Kurvinen.

Kurvinen oli tyytyväinen myös vierailuihin:

– Kävimme mm. Triplan työmaalla, josta sai perspektiiviä, miten asiat oikeasti isoilla työmailla hoidetaan.

Kuva 2. Huovinen vietti kesän 2017 työnjohtoharjoittelussa, jonka jälkeen hän jatkoi osa-aikaista työskentelyä vesitornityömaalla Raahessa. – On ollut mukavaa saada työskennellä opintojen ohella. Opiskelun ja työn yhdistäminen vaatii kuitenkin opiskelijalta paljon aikatauluttamista ja suunnitelmissa pysymistä. Jotkut asiat saattavat vaatia reagointia, vaikka olisi juuri opiskelutehtävien kimpussa tai ostosten kanssa kaupan kassalla. Kuva: YIT Rakennus Oy

Opinnoissa ei päällekkäisyyksiä

Antti Kurvisen mielestä Oamkin ja yrityksen tarjoamat opinnot tukevat toisiaan:

– YIT-opinnoissa asioita käsitellään yrityksen edun näkökulmasta, ja johtamisen ja esimiehenä toimimisen teemat koin erityisen hyödyllisiksi. Yrityksen tarjoamissa opinnoissa asioita käsitellään konkreettisemmin ja käytännönläheisemmin kuin koulussa. Oamkin tuotannon kurssit, kuten laadunhallinta- ja työturvallisuuskurssit, valmentavat hyvin YIT-opintoihin.

Kanerva Huovinen arvioi:

– Minulle oli tärkeää verkostoituminen muiden YIT-opinnoissa mukana olevien opiskelijoiden kanssa; hehän ovat tulevaisuudessa työkavereitani, kertoo Huovinen.

– Parasta oli juuri tutustuminen samanhenkisiin ja motivoituneisiin opiskelijoihin.

Tulevaisuus selkeänä

Kanerva Huovinen valmistuu rakennusinsinööriksi loppukeväällä. Jo ennen valmistumispäivää hän työskentelee kokoaikaisesti työmaainsinöörinä Kuopion Kuntolaaksossa, joka käsittää uuden uimahallin ja pysäköintilaitoksen rakentamisen sekä jäähallin perusparannuksen. Valmistumisen yhteydessä työsuhde vakinaistetaan.

Suunnitelmat ovat selkeinä Kurvisellakin:

– Haluan tehdä työnjohtajan tehtäviä jonkin aikaa, ehkä muutamia vuosia valmistumisen jälkeen. Tulevaisuudessa haluan olla kehittämässä tuotantoa ja työmaiden toimintaa, esimerkiksi kehitysinsinöörinä tai jonakin ylempänä toimihenkilönä konttorilla.

Aito kosketuspinta työelämään

Rakentamisen tuotantotekniikan yliopettaja Antero Stenius näkee yritysyhteistyön erittäin tärkeänä ja palkitsevana:

– Aktiivisten kontaktien avulla meillä säilyy aito yhteys työelämään ja pystymme tarkkailemaan rakennusalan töiden ja opiskelun vastaavuutta. Ala kehittyy koko ajan, joten eteen tulee uusia asioita, joita opinnoissa ei ole voitu käsitellä. Tuoreimpana esimerkkinä Stenius mainitsee YIT:n käyttöön ottaman TAHTI-aikataulusuunnittelumenetelmän, jolla pystytään lyhentämään merkittävästi sisävalmistusvaiheen läpimenoaikaa. Menetelmän opettaminen on sisällytetty välittömästi Oamkin insinöörikoulutukseen.

Antero Stenius kertoo myös opiskelijoiden hyötyvän oppilaitoksen ja yritysten välisestä yhteistyöstä:

– Opiskelijat ovat selvästi motivoituneempia päästessään tekemään harjoitustöitä aidoista aiheista. Tunneilla ja harjoitustöissä on voitu ratkoa yhdessä esimerkiksi rakentamisen laatuun ja työturvallisuuteen liittyviä ongelmanratkaisutehtäviä. Lisäksi on käyty läpi tuotannonohjauksen toimintamalleja esimerkiksi tilanteissa, kun urakoissa on jääty aikatauluista jälkeen. Yrityksiltä saatu monille opiskelijoille opinnäytetyötilauksia.
Antero Steniuksen mukaan yritysten ja oppilaitosten yhteistyö sisältää myös yhteiskuntavastuuta, sillä tavoitteena on edistää rakennusalan koulutusta yleisesti. Oulun ammattikorkeakoulun Rakentamistekniikan osastolta valmistuu vuosittain satakunta rakennusinsinööriä, -mestaria ja -arkkitehtia alan työtehtäviin. Oulun ammattikorkeakoulun osaajat ovat merkittävä tekijä Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämässä.

Yhteistyön muodot tukevat hallituksen tavoitteita

Yksi pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista on työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Ohjelman mukaisesti tavoitteena ovat alkupäästä pidemmät työurat, mahdollisimman joustavat opintopolut koulutusasteiden sisällä ja välillä sekä nopea valmistuminen sekä siirtymät työelämään. Hallitus haluaa lisätä myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. (Valtioneuvosto 2015.)

Oulun ammattikorkeakoulun strategiaan 2017 – 2020 on työelämäkumppanuus kirjattu yhdeksi neljästä keskeisimmästä päivittäistä toimintaa ohjaavasta arvosta. Se on näkyvä osa oppilaitoksen arkea. (OAMK 2016.) Työelämän ja koulutuksen vuorovaikutuksen tiivistäminen esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteisillä opiskelijaohjelmilla tukee hallituksen tavoitteita saumattomasti.

Artikkelikuva: Kanerva Huovinen oli mukana perustusten teossa Simon tuulipuistotyömaalla 2016. Kuva: YIT Rakennus Oy

Kirjoittajat

Soili Fabritius, FM, suomen kielen ja viestinnän lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, soili.fabritius(at)oamk.fi
Karoliina Pigg, FM, suomen kielen ja viestinnän tuntiopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu, karoliina.pigg(at)oamk.fi


Lehto Group (2018.) Lehto Uralupaus – opiskelijaohjelman kautta uutta potkua opiskeluihin. Haettu 5.4.2018 osoitteesta https://lehto.fi/lehto-uralupaus-opiskelijaohjelman-kautta-uutta-potkua-opiskeluihin/.
OAMK (2016.) Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen. Oulun ammattikorkeakoulun strategia 2017 – 2020. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Haettu 5.4.2018 osoitteesta http://www.oamk.fi/strategia/.
Skanska (2017.) Skanska Oppiva -harjoitteluohjelma. Haettu 5.4.2018 osoitteesta https://www.skanska.fi/tietoa-skanskasta/toihin-meille/opiskelijoille/skanska-oppiva/.
Valtioneuvosto (2015.) Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10. Sivut 17– 18. Haettu 3.4.2018 osoitteesta http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma.
YIT (2018.) Paras ponnahduslauta tulevaisuuteen. Haettu 5.4.2018 osoitteesta https://www.yitgroup.com/fi/toihin-yitlle/opiskelijoille.
Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *