FLEN – ruokaketjun koulutusvientiverkosto

Kirjoittajat: Antti Pasila, Elina Puska, Jukka Lähteenkorva. Kuva: Jukka Vainionpää.

Kuva: FLEN-verkosto SIAL China messuilla. Kuvassa vasemmalta: Tomi Hyttinen Savonia, Karoliina Väisänen JAMK, Elina Puska SeAMK, Jukka Lähteenkorva SeAMK ja Helena Kautola HAMK.

Suomalaisen ruokaketjun vahvuus on sen katkeamattomuus. Maailmalla on harvinaista, että kuluttajalle voidaan osoittaa katkeamaton ketju tilalta jalostuksen ja kaupan kautta kuluttajan pöytään. Suomalaisille tämä on arkipäivää. Vahvuutenamme ruokaketjun hallinnassa ovat pienet markkinat ja korkea teknologia, jotka mahdollistavat jäljitettävyyden. Haasteena on näiden meille itsestäänselvyyksien muotoilu houkutteleviksi vientituotteiksi. Markkinoille on mentävä asiakkaiden ehdoilla, jolloin tuotteiden räätälöinti ja markkinoiden hyvä tuntemus korostuvat.

FLEN –verkosto (Food Learning Export Network) on viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun perustama ruokaketjun koulutusvientiverkosto. Mukana ovat Hämeen, Jyväskylän, Seinäjoen, Tampereen ja Savonia –ammattikorkeakoulut.

Verkosto sitoutuu osaksi ruuan ja ruokateknologian vientiä. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla ruokaketjun toimialan koulutusta tarjotaan ulkomaille vietävän ruuan ja erityisesti ruokateknologian oheistuotteena. Tukena ovat suomalaisen ruokaketjun menestystekijät eli laadunhallinta, jäljitettävyys ja puhtaus.

FLEN-verkosto tulee toimimaan pilottina myös muille toimialavetoisille koulutusvientiverkostoille. Hyötyä ruokaketjun yrityksille haetaan verkoston jäsenten osaamisen yhdistämisestä. FLENin kohdealueina ovat erityisesti Aasia ja Gulfin alue, mutta koulutuksia tarjotaan myös muualle.

Miksi ruokaketjun koulutusvientiä tarvitaan?

Ruokaviennissä tuotteiden jalostusastetta tulisi nostaa. Tähän päästään mm. parantamalla yritysten yhteistyötä ja osaamista ruokaketjun sisällä. Uusien tuotteiden ja varsinkin ruokateknologian vienti edellyttävät ruokaketjun sisäisen kehityksen lisäksi onnistunutta ”vientimarkkinointia”. Finpron Food From Finland-kasvuohjelma (FFF) järjestää jo nyt lyhytkestoisia vientikoulutuksia. Tarve olisi tämän ohella myös laajemmalle koulutukselle.

Suomalaisten ykkösvahvuus on ruokaturvallisuus. Tähän liittyviä koulutusavauksia voidaan käyttää ”oven avaajina”. Esimerkkeinä ovat mm. ravitsemus- ja hygieniapassin tyyppiset koulutukset, ruokaympyräosaaminen sekä kouluruokailu. Näistä myös FLEN on kehittämässä koulutusvientituotteita.

Yhteiskunnallinen paine FFF:n kasvuohjelman toteuttamiseksi on suuri. Hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi on valittu ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun”. Vuonna 2016 julkaistu Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta ”Ruoka2030 – Suomi-ruokaa meille ja maailmalle” painottaa sekä alkutuotantoa että ruokavientiä.

Ruokaviennin edistäminen on ajankohtaista vallitsevan EU –alueen ja Venäjän välisen markkinahäiriön takia. Venäjä on ollut perinteisesti yksi merkittävimmistä Suomen ruokaviennin kumppaneista, mutta pakotteiden vuoksi vienti sinne on ainakin väliaikaisesti vähentynyt. Viennin vajaus on saatava takaisin uusilta markkina-alueilta, kuten esimerkiksi Kiinasta, ns. ”Gulfin alueelta” ja kehittyvistä maista.

FLEN -verkoston vahvuudet

FLEN –verkoston toimijoilla on jo valmiiksi yhteyksiä koulutusviennin kohdemaihin. Tämä mahdollistaa FLEN –verkoston suomalaisille yrityskumppaneille vientiponnisteluja edeltävät tapaamiset ja infotilaisuudet ulkomaisten toimijoiden tai viranomaisten kanssa. Ennakkotieto kohdemaan mahdollisesti poikkeavista vaatimuksista helpottaa myöhempien neuvottelujen etenemistä.

Verkosto kokoaa yhteen ruokaketjun osaamisen mukana olevista ammattikorkeakouluista. Suomalaisten yritysten ja verkostossa mukana olevien ammattikorkeakoulujen voimin tarjotaan ensi sijassa lyhyitä koulutuksia. Nämä pohjautuvat suomalaisiin ruokaketjun vahvuuksiin eli ruokaturvallisuuteen, jäljitettävyyteen, erityisruokavalioihin sekä ruokateknologiaan.

Yksi esimerkki kehitettävistä vientituotteista on sovellus, joka seuraa ihmisen päivittäisen ruoka-annoksen D –vitamiinitasoa. Sovellutuksella korjataan tilannetta, jossa ruoan D –vitamiinitaso on alhainen tai ympäristöolosuhteet ovat sellaiset, joissa ihmisen elimistössä ei muodostu D-vitamiinia.

Ruokateknologian laitevalmistajat kouluttavat itse prosessien käyttäjät. Ruokaturvallisuuden kannalta käyttäjille saattaa tämän ohella olla tarpeen tarjota lisäkoulutusta esimerkiksi prosessin hygienian pitämisestä korkealla tasolla. Samoin omavalvontajärjestelmien ja mikrobiologian perustietojen opetus tai kertaus prosessin käyttäjille voivat olla tarpeen.

FLEN -verkosto on ollut perustamisestaan saakka yhteydessä FFF –kasvuohjelmaan, joka tukee suomalaisten ruokaviennin kasvua tavoitteenaan nostaa ruokaviennin arvo kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. FLEN –verkosto on jäsenenä myös uudessa EF (Education Finland) –verkostossa. Verkoston asiantuntijoita ja yritysyhteyksiä käytetään hyödyksi myös FLEN -verkoston konseptien valmistelussa ja toteutuksessa.

Koulutusviennin järjestäminen käytännössä

FLEN –verkosto valmistelee koulutustuotteita, joista muodostuvien konseptien toimivuus testataan käytännössä. Testaus tehdään mahdollisuuksien mukaan ruokaviennin yritysten kanssa messutapahtumissa ja vientityöpajoissa. Tavoitteena on tehdä sopimuksia suoraan ulkomaisten asiakkaiden kanssa.

Toinen vaihtoehto on sopia suomalaisen osapuolen kanssa koulutuksen myymisestä ruuan tai ruokateknologian myynnin ohessa. Tällainen konsepti toisi todennäköisesti etuja kaikille vientikaupan osapuolille.

Koulutusviennin yhteydessä FLEN -verkosto on valmistellut vientiosaajien koulutusta Suomessa. Sitä varten on selvitetty nykyisiin koulutuksiin pohjautuvia vaihtoehtoja sekä markkinapohjaisia maksullisia koulutuksia. Ruoka-alan substanssiosaamista vientiponnistelujen tueksi on, mutta usein vientiosaamisen ja markkinoinnin taidot ovat vielä puutteellisia. Tarve kattavalle vientiosaajien koulutukselle on ilmeinen.

Miten FLEN –verkosto on tähän mennessä onnistunut?

FLEN –verkoston taustalla olevan Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on valmistella koulutusvientikonsepteja valituille kohdemarkkinoille. Verkoston toiminta on vakiinnutettu ja toimijoille on muodostettu osaamisprofiileja ja yhteisiä työmenetelmiä.

Verkosto osallistui toukokuussa 2017 erityisesti ruokatuotteisiin keskittyviin SIAL China-messuille Shanghaissa, messuvieraita oli n. 80 000 (Kuva 1). Koulutusvientituotteet poikkesivat messujen muusta tarjonnasta, mutta messuilta saatiin kuitenkin toimeksiantoja.

Erityisen tärkeää on messutapaamisten ennakkovalmistelu ja erilaiset oheistapaamiset messujen aikana. Toinen oppi oli messuilla muodostuneiden kontaktien jälkihoito, johon liittyy myös eri tasoisten viranomaisten roolit ja niiden merkityksen ymmärtäminen kaupan syntymiseksi.

Kolmas oppi näyttäisi ainakin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta olevan erilaisten välittäjäyritysten tarve, mikäli koulutuksen viejän oma kohdemaan tuntemus ei ole riittävän syvällistä. Välittäjäyritysten avulla on myös mahdollista koota kohdemaan yritysverkosto, jonka kanssa voi rakentaa kontakteja.

Viennin parissa toimiville sitkeys on välttämätöntä, sillä uuden markkinan avaamiseen kuluu helposti 1-2 vuotta. Koulutusvientiin panostettaessa tämä on otettava huomioon. Avoin ja pitkäaikainen yhteistyö näyttää tuovan parhaat tulokset.

Yhteenveto

Meille suomalaisille katkeamaton ruokaketju ja sen seurauksena turvallinen ruoka ovat arkipäivää. Vahvuuksina Suomen ruokaviennissä ovat pienet markkinat ja korkea teknologia, jotka mahdollistavat jäljitettävyyden ja estävät elintarvikeväärennökset. Haasteena meille on näiden itsestäänselvyyksien muotoilu houkutteleviksi vientituotteiksi.

FLEN –verkoston suurin lisäarvo tulee ruokaketjun koulutusviennin kansallisesta toteutuksesta. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisillä markkinoilla varsin pieniä toimijoita, mikä tekee kilpailussa menestymisen vaikeaksi. Verkostomainen yhteistyö tuo toimintaan lisää sisältöä ja uskottavuutta.

Yhteistyö vientiorganisaatioiden sekä kone- ja laiteviejien kanssa avaa koulutusviennille konkreettisia toteutuskohteita. Yritysyhteistyö tuo lisäksi uuden näkökulman ruokaketjun koulutusvientiin. Toteutuessaan yhteistyö ohjaa koulutusviejiä suunnittelemaan ja toteuttamaan uudenlaisia koulutuksia yritysten kanssa.

Lisätietoja FLEN -verkostosta http://www.flen.fi/fi

Kirjoittajat

Antti Pasila, MMT, erityisasiantuntija TKI, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK Ruoka – yksikkö, antti.pasila(at)seamk.fi
Elina Puska, Tradenomi, asiantuntija TKI, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK Ruoka – yksikkö, elina.puska(at)seamk.fi
Jukka Lähteenkorva, MMM, CEO, Foodknow Oy, jukka.lahteenkorva(at)gmail.com

4YAMK-verkoston kokemuksia verkko-opetuksen järjestämisestä  

Kirjoittajat: Katja Raitio, Heikki Ellilä, Eija Tuliniemi, Nina Kilkku

Taustaa

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen (2016) mukaan ylempien ammattikorkeakoulu-tutkintojen tavoitteena on tuottaa työelämää kehittävää uutta osaamista. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveysalan työelämää kehittäviltä asiantuntijoilta vaaditaan yhä enemmän uusia tapoja toimia. Työskentelyssä pitäisi hyödyntää vahvasti muun muassa digitaalisia ja verkostomaisia tapoja toimia (mm. Larivaara 2016, Sosiaali‐ ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014, Mäntyranta ym. 2010). Neljän ammattikorkeakoulun yhteistyönä järjestetyissä mielenterveys- ja päihdetyön syventävissä YAMK-opinnoissa on pohdittu maantieteellisesti hajallaan olevien opiskelijoiden verkossa tapahtuvaa oppimista sekä verkostoistumista. Artikkelissa kuvataan opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia Eliademy-oppimisalustasta ja pohditaan kuinka verkostomaista työskentelyä verkossa kehitetään edelleen.

4YAMK-verkosto 

Mielenterveys- ja päihdetyön syventäviä YAMK-opintoja on järjestetty vuodesta 2011 alkaen. Opinnot järjestetään Tampereen, Jyväskylän, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyönä ja jokainen ammattikorkeakoulu vastaa vähintään yhdestä opintojaksosta. Opintojen laajuus on 20–30 opintopistettä ja opintokokonaisuus käynnistyy joka toinen vuosi. Syksyllä 2017 aloittava ryhmä on järjestyksessään neljäs. Yhteistyössä järjestetyt opinnot mahdollistavat verkoston osaamisen laaja-alaisen hyödyntämisen opiskelijoiden opinnoissa. Yhteistyö on ammatillisesti tärkeää myös osallistuville opettajille.

Opintojen kesto on puolitoista vuotta ja jokaisella opintojaksolla on sama rakenne: ennakkotehtävä, intensiivipäivät ja kirjallinen tehtävä. Intensiivipäivät järjestetään kerran jokaisessa ammattikorkeakoulussa ja niiden tarkoituksena on mahdollistaa yhdessä oppiminen sekä verkostoituminen.  Samalla opiskelijoista rakentuu jo opintojen aikana oma asiantuntijaverkostonsa. Intensiivipäivät edellyttävät opiskelijalta matkustamista, muuten opiskelu tapahtuu oman ammattikorkeakoulun lähipäivissä ja itsenäisesti verkossa.

Moodlesta blogin kautta Eliademyyn

Digitaaliset oppimisympäristöt ovat tärkeässä roolissa tämän kaltaisessa verkostoyhteistyössä. Kaikki opintoihin liittyvä informaatio, verkkoluennot, opiskelijoiden tehtävät ja niiden palautukset, keskustelut ja kysymykset täytyy olla helposti saatavilla digitaalisessa muodossa. Oppimisympäristön tulee tukea opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa palautteen antaminen sekä saaminen.

Ammattikorkeakoulujen järjestäessä ensimmäistä yhteistä toteutusta niillä oli käytössä kolme erilaista verkko-oppimisympäristöä. Koska näiden kaikkien verkkoympäristöjen omaksumista pidettiin liian haasteellisena, päädyttiin yhteisissä opinnoissa käyttämään yhtä oppimisympäristöä. Kahden ensimmäisen ryhmän kanssa käytössä oli TAMK:n koordinoima Moodle-oppimisympäristö ja kolmannen kanssa TAMK:n koordinoima blogialusta (WordPress). Sekä Moodle että blogialusta vaativat tuolloin hallinoivalta ammattikorkeakoululta tunnukset käyttöä varten. Tämä hankaloitti työtilan sujuvaa käyttöönottoa ja tuotti paljon ylimääräistä työtä.

Syksyllä 2015 aloittaneen ryhmän kanssa pilotoimme Eliademy -oppimisalustaa. Eliademy (www.eliademy.com) on suomalainen oppimisalusta, jossa kuka tahansa voi järjestää oman verkkokurssin tai osallistua siellä oleviin, kaikille avoimiin kursseihin. Eliademy mahdollistaa MOOC (Massive Open Online Course) -kurssit ja myös suljetut, määritellylle ryhmälle suunnatut verkkokurssit.  Kirjautuminen on helppoa, koska oppimisalustalle voi kirjautua esimerkiksi sähköpostiosoitteella, Google- tai Facebook -tunnuksilla. Maksuton oppimisalusta mahdollistaa opintojen vaatimat perustoiminnot (esimerkiksi dokumenttien jakaminen, tehtävien ajastaminen, keskustelualue), mutta maksulliset lisäominaisuudet mahdollistaisivat sujuvamman vuorovaikutuksen ja webinaarit oppimisalustalla. Verkostossa päädyttiin testaamaan ilmaista versiota.

Kokemuksia Eliademy-oppimisalustan pilotoinnista

Sekä opiskelijoilta että opettajilta kerättiin kokemuksia Eliademyn käytöstä  Padlet- ja Webropol-kyselyillä. Kyselyissä pyydettiin kertomaan oppimisalustan etuja sekä matkan varrella esiin tulleita hankaluuksia.

Opiskelijoiden palautteissa Eliademyn eduksi nousi sen helppokäyttöisyys. Opiskelijoiden mukaan oppimisalusta on selkeä ja kirjautuminen helppoa. Eliademystä tulee päivittäisenä koontina viesti sähköpostiin, kun oppimisalustalla on toimintaa. Näin ollen oppimisalustalla ei tarvitse käydä jatkuvasti tarkistamassa mahdollisia viestejä tai päivitettyjä kansioita. Kaikki opintoihin liittyvä materiaali säilyy koko opintojen ajan ja niihin on helppo palata.

Eliademyn käyttöön liittyi myös joitakin haasteita. Oppimisalustan käyttö eri verkkoselaimilla aiheutti sen, että yhden verkkoselaimen kautta palautetut tehtävät eivät aina näkyneet avattaessa oppimisalusta muilla verkkoselaimilla. Tehtävien palautuskansioista tulee herkästi sekavia, kun opinnoissa on paljon erilaisia, palautettavia tehtäviä. Kutsu Eliademyyn kirjautumiseen lähetetään suoraan oppimisalustalta opiskelijan sähköpostiin ja siellä se ohjautuu helposti roskapostiin. Osa opiskelijoista olisi halunnut muuttaa kirjautumistunnusta myöhemmin, mutta se ei ole mahdollista.

Opettajat kokivat Eliademyn käytännölliseksi, koska kaikki opintojaksot sisältöineen löytyvät samasta paikasta. Oppimisalusta on helppokäyttöinen ja mahdollistaa sähköpostien lähettämisen sekä koko ryhmälle, että yksittäiselle opiskelijalle. Opettaja näkee helposti ja nopeasti etusivulta koko oppimisalustan tapahtumat; palautetut tehtävät tai keskustelualueiden kommentit.

Eliademyn ilmaisversiossa ei ole mahdollista opiskelijoiden palauttamien tehtävien vertaisarviointi eli opiskelijat eivät pääse näkemään tai kommentoimaan toistensa tehtäviä. Keskusteluosion keskustelut jäävät myös helposti yhdeksi viestiketjuksi. Eliademyn ilmaisversio ei myöskään mahdollista pienryhmäkeskusteluita oman ryhmän kesken.

Miten tästä eteenpäin?

Opiskelijoille on tärkeää saada kokemuksia erilaisten digitaalisten menetelmien käytöstä jo opintojen aikana, jotta he voivat ottaa sujuvasti menetelmiä myös osaksi omaa tulevaa työtään (esim. Punna & Raitio 2016; Hopia ym. 2016). Jatkossa on tärkeää pohtia sitä, kuinka verkko-oppimista kehitetään edelleen tämän kaltaisissa verkosto- ja verkko-opinnoissa. Eliademyn ilmaisversio mahdollistaa hyvin perustoimintoja, mutta kokemuksemme mukaan tarvitaan myös vuorovaikutuksellisimpia kanavia.

Syksyllä 2017 aloittavan ryhmän opintoihin nivotaan webinaari-työskentelyä ja myös muita vuorovaikutuksen tapoja testataan. Padlet-alustaa aiotaan käyttää pienryhmän työskentelyn välineenä ja lisäksi keskustelualueelle rakennettuja teemakeskusteluita testataan yhtenä vuorovaikutuksen muotona.

Opiskelijoiden tekemiä tehtäviä olisi tärkeää hyödyntää myös yhteisessä oppimisessa. Hyödyntämisen mahdollistaisi esimerkiksi tehtävien tekeminen verkoston blogi-sivuille ja erilaiset videointitehtävät. Näin uudet näkökulmat ja asiantuntijuus tulisivat yhteisesti jaetuiksi. Koska oppimisalusta ei ole sidottu opiskelijatunnuksiin, on opiskelijan mahdollista päästä käsiksi opintojaksojen materiaaleihin ja sisältöihin vielä opintojen jälkeenkin. Näin ollen sekä oppimisalustaa että blogia voi hyödyntää jatkossa esimerkiksi oman oppimisen ja että alumnitoiminnan näkökulmista.

Opiskelijat tutustuvat opintojen alkaessa moniin erilaisiin käyttöjärjestelmiin sekä oppimisalustoihin. Eliademyä käytettäessä se tulee ottaa haltuun siinä missä muutkin oppimisympäristöt. Opiskelijoiden huolellinen informoiminen sekä käyttäjätuki ovat alkuvaiheessa tärkeitä. Pilotointiryhmän kohtaamat haasteet ja kysymykset auttavatkin seuraavan ryhmän informoinnissa.

Verkostomainen työtapa opinnoissa toimii jo kitkatta, mutta verkossa tapahtuva työskentely tarvitsee vielä jatkossa yhteistyön helposti ja sujuvasti mahdollistavia ratkaisuja.  Olennaista on, kuinka verkoston asiantuntijuus ja vuorovaikutus saadaan käyttöön myös Eliademyn kaltaisessa verkko-oppimisympäristössä.

Kirjoittajat

Katja Raitio, TtM, Lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, katja.raitio(at)jamk.fi
Heikki Ellilä, TtT, Yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu, heikki.ellila(at)turkuamk.fi
Eija Tuliniemi, TtM, Lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, eija.tuliniemi(at)samk.fi
Nina Kilkku, TtT, Yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, nina.kilkku(at)tamk.fi

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. 2016. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa. Raportti.

Hanke‐suunnitelma. Sosiaali‐ ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:50.

Hopia, H., Heikkilä, J., Lehtovirta, M. Terveyden mobiilisovellukset – hyötyä vai huvia? Tutkiva Hoitotyö 2016;14(1):44–46.

Larivaara, M. Kärkihanke ‐ Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Mäntyranta, T., Keistinen, T., Mattila, J., Hanhijärvi, H., Parvinen, I. & Gröhn, M. (Toim.). 2010. Tulevaisuuden terveydenhuolto 2022. Sitra julkaisut; 2010.

Punna, M. & Raitio, K. 2016. Mobiilimenetelmät ja pelillisyys työmenetelminä sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä. FinJeHeW 8(4), 224-230.

Sosiaali‐ ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Sosiaali‐ ja terveysministeriön julkaisuja 2014:13.