Kuinka kansainväliset opiskelijat saadaan työllistymään?

Kirjoittajat: Anna Ollanketo ja Milla Roinainen.

Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita halutaan entistä tuloksellisemmin integroida Suomen työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Kilkas – Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi –hankkeen tavoitteena oli rakentaa kaikki ammattikorkeakouluja palveleva toimintamalli ulkomaalaisen korkeakouluopiskelijan työllistymisen edistämiseen Suomessa. Hanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta.

KILKAS-hanketta koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), ja se muodosti verkoston yhdessä Oulun, Seinäjoen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeessa ammattikorkeakoulut tekivät omia paikallisia kokeiluja ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi erityisesti liiketalouden opiskelijoiden parissa. Samaan aikaan kansallisessa työryhmässä prosessoitiin yhteistä toimintamallia.

Toimintamalli ja ketterät kokeilut

KILKAS-toimintamallin (Xamk n.d.) kohderyhmänä ovat kansainväliset tutkinto-opiskelijat ja ammattikorkeakoulujen henkilökunta. Mallin opiskelijoille suunnatussa englanninkielisessä versiossa kannustetaan ja ohjataan opiskelijaa kiinnittämään huomiota työllistymiseen opintojen alusta saakka (kuvio 1). Toimintamallin avulla opiskelijalle kerrotaan suomen kielen opintojen tärkeydestä, verkostoitumisesta Suomessa, työharjoittelusta, työelämäprojekteista, urasuunnittelusta ja mahdollisuuksista työllistyä Suomessa. Kaikkien opiskelijoiden tavoitteena ei ole työllistyä suomalaiseen yritykseen heti ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen, minkä vuoksi heille on kerrottu myös mahdollisuudesta perustaa yritys ja jatkaa opintoja. Malli on kuvattu ammattikorkeakoulututkintoa suorittaville ulkomaalaisille opiskelijoille, mutta sitä voi hyödyntää myös eri tutkintoasteilla.

Kuvio 1. Englanninkielinen KILKAS-toimintamalli kansainvälisille opiskelijoille.

Mallin suomenkielisessä versiossa (kuvio 2) kuvataan opiskelijan opintopolku, jossa tuetaan opiskelijan integroitumista ja työllistymistä Suomeen. Malli toimii työkaluna ohjaus- ja opetustyötä tekeville tukemalla koulutusohjelmasuunnittelua, opiskelijan opinto- ja uraohjausta ja työelämäyhteistyön kytkemistä opintoihin koko opiskeluprosessin ajaksi.

Kuvio 2. Suomenkielinen KILKAS-toimintamalli opetus- ja ohjaushenkilöstön tueksi.

Toimintamalliin kuuluvissa ketterissä kokeiluissa on kuvattu paikallisia työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, joita ammattikorkeakouluissa tehtiin hankkeen aikana. Onnistunut kokeilu oli esimerkiksi Career path – kansainvälisen opiskelijan polku työllistymiseen Suomessa, jossa paikalliset asiantuntijat TE-toimistosta, Uusyrityskeskuksesta, kehittämisyhtiöstä ja yrityksistä pitivät tietoiskuja työnhakemisesta, yrityksen perustamisesta, yrityksen rekrytointiprosesseista sekä alueen yritysrakenteesta ja suhdanteista (Xamk n.d.).

Uraohjauksen ketterässä kokeilussa, Job mentor -ohjelmassa, suomalaiset opiskelijat perehdyttivät kansainväliä opiskelijoita. Ohjelman tavoitteena oli perehdyttää kansainväliset opiskelijat suomalaiseen työkulttuuriin sekä antaa tietoa työmarkkinoista, työnhakemisesta, palkkauksesta ja työsuhteen solmimisesta. Job mentor -ohjelma antoi mahdollisuuden tavata ja verkostoitua suomalaisten kanssa sekä kehittää itseään suomalaisille työmarkkinoille. Mentorin avulla voi myös vahvistaa suomen kielen taitoa. (Järvinen, Ollanketo & Siitonen, 81–83.)

Erilaiset suomen kielen opetukseen liittyvät kokeilut olivat myös hyvin menestyksekkäitä. Turun ammattikorkeakoulun Business Finnish Communication -kurssilla haastettiin opiskelijoita pelien ja simulaatioiden avulla tutustumaan omiin vahvuuksiinsa ja suomalaisen työelämän piirteisiin. Opettajien kokemusten mukaan kurssi onnistui hyvin, koska opiskelijat olivat erittäin motivoituneita ja aktiivisia. Suomen kielen oppimisen kannalta tärkeintä olisi nivoa kielen opiskelu osaksi alan opintoja ja kaikkia opintojen vaiheita (Kivivuori & Sandberg 2018,15–23.)

Verkostoidu! – helpommin sanottu kuin tehty

Työharjoitteluun, kehittämisprojekteihin ja opinnäytteisiin liittyvistä ketteristä kokeilusta on löydettävissä yksi yhteinen nimittäjä, joka vaikuttaa ennakoivan opiskelijan työllistymistä. Tämä nimittäjä on verkostoituminen, tarkemmin ottaen verkostoituminen oman alan yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opiskeluja. Yritysten kehittämisprojekteja voi hankkeistaa oppimistehtäviksi ja opinnäytetöiksi.

Alumnitoiminnan kehittäminen liittyi läheisesti verkostoitumiseen. Alumnitoiminnan kokeiluista Tampereella ja Turussa opittiin se, että tarvitaan sekä koko ammattikorkeakoulun tasolla yhteisesti koordinoitua alumnitoimintaa että tutkinto-ohjelmien omaa yhteistyötä. Tämän lisäksi on hyvä pitää mielessä, että kaikkia valmistuneita ei saada mukaan alumneiksi, joten on tärkeää panostaa aktiivisiin alumneihin, jotta verkosto pysyy elävänä. (Hopeela, Le Grand & Tuomala 2018, 65–71.)

Verkostoitumisen tavoitetta tukee myös Opetushallituksen (2016) toteuttama Uutta osaamista pk-yrityksiin -hanke, jossa kartoitettiin sitä, miten ja miksi suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset hyödyntävät kansainvälistä osaamista ja millaisia esteitä hyödyntämisen tiellä on. Tuloksista käy ilmi, että koulutusorganisaatioiden tulisi viestiä kv-osaajien rekrytoinnin hyödyistä yrityksille entistä tehokkaammin ja tukea kansainvälisiä opiskelijoita myös itse yhteydenotoissa yrityksiin. Eräs suurimmista syistä siihen, miksi pk-yrityksissä ei ole ollut kv-osaajia on se, etteivät he ole hakeneet pk-yrityksiin. (Opetushallitus 2017.)

Verkostoituminen liittyy moniin eri toimintoihin ja tekemiseen. Käytännössä verkostoituminen voi tuntua yksilölle vaikealta – etenkin toisesta maasta tulleena. Tämän vuoksi tarvitaan ammattikorkeakouluilta verkostoitumista tukevia rakenteita: yritysvierailuja, alumnitapahtumia, asiantuntijaluennoitsijoita työelämästä ja kehittämisprojekteja kaikissa opintojen vaiheissa. Jatkossa lisää panostusta tarvitaan entistä räätälöidympään uraohjaukseen opinnoista työelämään siirtymisen nivelvaiheessa.

Kirjoittajat

Anna Ollanketo, Tradenomi (yamk) ja projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, anna.ollanketo(at)xamk.fi

Milla Roininen, VTM ja hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, milla.roininen(at)turkuamk.fi


XAMK (n.d.). KILKAS – Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. Haettu 3.5.2018 osoitteesta https://www.xamk.fi/kilkas

Hopeela J., Le Grand N. & Tuomala M. (2018). Developing alumni activities in Tampere and Turku Universities of Applied Sciences. Julkaisussa Ollanketo A. (toim.) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Toimintamalli ja ketteriä kokeiluja. XAMK kehittää 36. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Järvinen T., Ollanketo A., & Siitonen M. (2018). Kokeiluja kansainvälisen opiskelijan uraohjauksessa. Julkaisussa Ollanketo A. (toim.) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Toimintamalli ja ketteriä kokeiluja. XAMK kehittää 36. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kivivuori J. & Sandberg R. (2018). Positiivinen vire suomen kielen oppimisessa. Julkaisussa Ollanketo A. (toim.) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Toimintamalli ja ketteriä kokeiluja. XAMK kehittää 36. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Opetushallitus (2017). Uutta osaamista pk-yrityksiin. Osataanko ulkomaalaisia opiskelijoita hyödyntää pienissä ja keskisuurissa yrityksissä? Raportti. Opetushallitus, Owal Group. Haettu 15.5.2018 osoitteesta http://uuttaosaamista.fi/wp-content/uploads/2016/05/Uuttaosaamista.pdf

HYVÄKSI-hanke

Hyvinvoinnin edistäminen teknologian keinoin

Suomalaisella korkealuokkaisella teknologiaosaamisella voitaisiin ratkaista useita sote-alan haasteita, mutta teknologian tarjoamasta potentiaalista ei ole hyödynnetty kuin murto-osa. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on toteuttanut useita hyvinvointiteknologiahankkeita ja ohjannut lukuisia aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä. Tutkimuksissa on todettu, että teknologian jalkauttamista vaikeuttavat sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet, käyttäjien teknologiatarpeiden tunnistamattomuus sekä yleinen tiedon puute teknologian tarjoamista mahdollisuuksista. SAMKin hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmä toteuttaa yhdessä Prizztech Oy:n kanssa HYVÄKSI (Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto – Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla) -hankkeen tähän haasteeseen vastaamiseksi Satakunnassa, mutta hankkeessa syntyvät hyvät käytänteet ovat sovellettavissa valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisestikin. (https://www.samk.fi/hankkeet/hyvaksi)

Yksilöllinen tarve kehitystyön keskiössä

Design for Somebody on erityisryhmien hyvinvointia edistävän teknologian tutkimuksessa sekä palvelu- ja tuotekehityksessä käytettävä monitieteinen lähestymistapa, jossa yksilöllinen tarve ja rajoitteet ovat kehitystyön keskiössä. Yksilöllisen asiakastarpeen tunnistaminen ja tulkinta sekä vaatimusten kääntäminen teknologian spesifikaatioiksi vaatii monitieteistä osaamista. Teknologian mahdollisuuksien ja todellisten tarpeiden kohtaaminen vaativat laajasti osallistavaa kehitystyötä, jossa mukana ovat sekä teknologian kehittäjät (teknologiayritykset ja kehitysorganisaatiot) että käyttäjät (asiakkaat, omaiset ja hoitoalan ammattilaiset).

Design for Somebody -filosofian mukaisesti teknologian kehityksestä suuri osa on todellisen tarpeen kartoittamista. Yksilöllisen tarpeen kuvaaja voi olla erittäin kapea käyttäjäryhmä tai jopa yksittäinen henkilö. Tällä menettelyllä varmistetaan teknologian kehittäminen aitoon tarpeeseen. Teknologiaa ei voi käytännössä kehittää jokaiselle yksilölle, mutta yleiskäyttöisempää teknologiaa voidaan modifioida hyvinkin pienellä panostuksella. Kehitettävästä teknologiasta merkittävä osa voi olla laajalle kohderyhmälle ja markkinoille suunnattua, mutta pieni osa teknologiakehityksestä panostetaan sen yksilöllistämiseen kapealle kohderyhmälle, jonka toimintakykyrajoitukset ja mieltymykset teknologian käytössä huomioidaan. Tämä luo yrityksille uusia kohdemarkkinoita, mutta erityisesti lisää teknologian käyttöä ja saavutettavuutta myös erityisryhmissä.

HYVÄKSI-hankkeessa käyttäjät osallistuvat suunniteltavien tuotteiden ja palvelujen koko kehittämisprosessiin yksilöllisten ominaisuuksien, helppokäyttöisyyden, luotettavuuden ja asiakasystävällisyyden varmistamiseksi. Elinkeinoelämän edustajien kannalta toiminnassa keskeistä on toimiala- ja organisaatiorajat ylittävä kehittäminen, joka edellyttääkin kumppanuuksien syntymistä. Kumppanuuksien syntymisessä sekä toiminnan vaatimassa vuoropuhelussa ja tulkinnassa ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli. Teknologian jalkautumista edesauttavat uudet jakelukanavat, joita hankkeessa luodaan palvelumuotoilun avulla. Keskeistä on edelleen kysyä palveluntarpeesta ja sisällöstä lopulliselta kohderyhmältä. Teknologian jalkauttamisen edesauttamiseksi kehitetään myös mittaristoa ja keinoja teknologian terveys- ja hyvinvointivaikutusten todennettavuuteen. Nämä auttavat päätöksentekijöitä hankintapäätöksissä ja tehostavat teknologiakehitystä aidosti hyvinvointia edistäväksi.

Avain tuntemattoman toimialan mahdollisuuksiin

Hyvinvointiteknologia on lähtökohtaisesti monitieteinen toimintakenttä. On äärimmäisen harvinaista, että yksilöllä on substanssiosaamista ja monien vuosien kokemusta sekä teknologia- että sote-alalta. Jotta teknologian mahdollisuudet saavuttaisivat hyvinvointialan ammattilaiset saati loppukäyttäjät, on teknologian potentiaalit osattava esitellä kohdennetusti ja asiakasryhmän kieltä käyttäen. Myös moni teknologiayritys on tietämätön tietotaitonsa soveltuvuudesta hyvinvointialalle. Tästä syystä HYVÄKSI-hankkeessa vuoropuhelua käydään kahteen suuntaan. Teknologiaratkaisuja kehitetään rakentamalla teknologiademonstraatioita, joiden ei ole tarkoitus olla valmiita tuotteita, vaan osoittaa teknologian käyttöpotentiaali hyvinvointialalla. Monesti vasta käsinkosketeltava laite saa kehitystarpeet ja todelliset käyttömahdollisuudet nousemaan esille, ja näihin tarpeisiin voidaan edelleen kehittää ratkaisuja.

Teknologian potentiaalit on osattava esitellä kohdennetusti ja asiakasryhmän kieltä käyttäen.

Demonstrointivaiheessa työ aloitetaan suorittamalla teknologiatiedonsiirtoa sote-alalle edellä mainittujen teknologiademonstraatioiden avulla, sekä samanaikaisesti tunnistamalla asiakastarpeita, joihin teknologiaratkaisut vastaavat. Demonstroinnin jälkeen päätetään, mitä teknologiasovelluksia lähdetään kehittämään, modifioimaan tai testaamaan kunkin yhteistyökumppanin kanssa. Mikäli tunnistettuun asiakastarpeeseen soveltuva tuote on kaupallinen tai lähellä kaupallistumista, edetään suoraan teknologian pilotointivaiheeseen. Mikäli asiakastarpeeseen vastaavaa ratkaisua ei löydy, jatketaan tuotekehitystä hankkeessa protoasteelle Design for Somebody -filosofian mukaisesti. Kun prototyyppi on todettu asiakastarpeen täyttäväksi, voidaan siirtyä pilotointivaiheeseen testaamaan prototyyppiä laajemmalle kohderyhmällä (esim. julkinen sektori) Living lab -mallin mukaisesti.

Living lab -testauksen perusajatuksena on tarjota yrityksille mahdollisuus testata hyvinvointiteknologian ratkaisuja aidoilla käyttäjillä ja aidoissa toimintaympäristöissä. Testausvaihe käynnistyy testausneuvottelulla, tuotteiden ja palveluiden käyttökoulutustilaisuuksilla, teknologiatuotteiden ohjelmoinneilla ja asennuksilla. Teknologian toimivuutta seurataan aktiivisesti ja yhteydenpito eri toimijoiden kesken testauksen etenemisestä on jatkuvaa. Käyttäjien kokemuksia ja palautetta kerätään koko testauksen ajan. Testauksen jälkeen saadut käyttäjäpalautteet analysoidaan ja kokemukset ja kehittämistoimenpide-ehdotukset koostetaan raporteiksi. Teknologioista ja testaustuloksista viestitään ja tiedotetaan laajasti tuotteiden tietoisuuden ja tunnettavuuden lisäämiseksi. (http://www.prizz.fi/livinglab#.Vji6SRGqpBc)

Jaloilla pelaamista
Kuva: Sari Merilampi

Palvelumuotoilu teknologian jalkauttamisen avuksi

Erityisryhmille suunnattu teknologia tarvitsee tyypillisesti ympärilleen erilaisia tukipalveluja. Pilotoinnin rinnalla HYVÄKSI-hankkeessa toteutetaankin teknologiaratkaisujen palvelumuotoilua. Käytännössä tämä tarkoittaa palvelulla tuotavan lisäarvon kartoittamista ja luomista sekä teknologian paketointia palvelun muotoon. Teknologian tuottaja ei välttämättä ole lopullisen palvelun tuottaja, vaan palvelun toteuttajana voi toimia esimerkiksi yksityinen sote-alan toimija. Kehittämistoimintaa ajatellen yksityiset toimijat ovatkin ketterämpiä ja aktiivisempia uusien toimintamallien etsimisessä, kun taas julkisen sektorin haasteena ovat byrokratia ja rajalliset tutkimus- ja kehittämistyön resurssit. Palvelu voi tarkoittaa esimerkiksi tarvittavan teknologian vuokraamista ja käyttöönottoa (B2B), kertaluontoista teknologia-avusteista kuntoutusta (B2B) tai ulkoistettua viriketoimintaa (B2B). Palveluntarjoajat voivat hyödyntäjäorganisaatioiden lisäksi tarjota samaa teknologiaa suoraan loppukäyttäjälle. Uusien palvelujen myötä yksityisten palveluntarjoajien kilpailukyky paranee ja toiminta monimuotoistuu, mutta samalla julkiselle sektorille avautuu mahdollisuus palvelun muodossa tarjottavien asiakaslähtöisten teknologioiden pilotointiin ennen massiivisia hankintoja. Kun teknologia on toteutettu asiakaslähtöiseksi, johtaa pilotointi todennäköisesti teknologian hankintaan joko edelleen palvelumuotoisena tai suoraan teknologiatuotteen hankintana.

Hankkeesta hyviä käytänteitä

HYVÄKSI-hankkeessa kehitetään yksilölähtöistä hyvinvointiteknologiaa toimialarajat murtaen. Vaikka hanke on vasta aluillaan, ovat tulokset lupaavia. Hankkeessa on meneillään useita elinkeinoelämän kanssa verkottuneita tutkimus- ja testauscaseja. Hanketyö on poikinut myös rutkasti uusia tutkimus- ja kehitysideoita ja aineksia potentiaalisesti kaupallistuville ratkaisuille. Syy onnistumisiin piilee työelämälähtöisyydessä ja löydetyssä win-win asetelmassa, jossa hyötyjinä ovat niin teknologian kehittäjät kuin käyttäjätkin. Erityisesti hyviksi käytänteiksi ovat nousemassa teknologian yksilölähtöisyys ja teknologian yksilöinti, kaksisuuntainen tiedonsiirto, demonstrointi ja pilotointi, monialainen verkostomainen toiminta ja yhteiskehittäjyys sekä palvelumuotoinen teknologia ja uudet palvelumallit.

Artikkelin kuvat: Sari Merilampi

Kirjoittajat

Sari Merilampi, vetäjä, projektipäällikkö, TkT, Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmä, Satakunnan ammattikorkeakoulu, sari.merilampi(at)samk.fi
Mirka Leino, automaation tutkimusryhmän vetäjä, tutkijaopettaja, FM, Satakunnan ammattikorkeakoulu, mirka.leino(at)samk.fi
Andrew Sirkka, yliopettaja, hyvinvointiteknologia, KT, Satakunnan ammattikorkeakoulu, andrew.sirkka(at)samk.fi
Antti Koivisto, tutkija, DI, Satakunnan ammattikorkeakoulu, antti.koivisto(at)samk.fi

Hyvinvointialan Living lab -hankkeen verkkosivu. Prizztech. Haettu 19.5.2016 osoitteesta http://www.prizz.fi/livinglab#.Vji6SRGqpBc

HYVÄKSI-hankkeen verkkosivu, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Haettu 19.5.2016 osoitteesta https://www.samk.fi/hankkeet/hyvaksi