Marko Forsell
Ammattikorkeakouluja tulee haastamaan lähivuosina neljän prosentin TKI-investointitason saavuttaminen bruttokansantuotteesta. Tämä vaatii oman osaamisen kehittämistä kansainvälisessä hankehaussa sekä rekrytoinneissa onnistumista.
Parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraportin mukaan Suomi nostaa TKI-panostuksensa neljään prosenttiin BKT:stä. Julkisen rahan osuus tästä on kolmasosa. Julkista rahoitusta aiotaan nostaa vuoden 2023 budjetoidusta 2,4 mrd. eurosta vuoteen 2030 mennessä 4,3 mrd. euroon. Valtion T&K-rahoitus kasvaa 40 %. (Parlamentaarinen TKI-työryhmä 2022, 28.) Vuonna 2022 yliopistojen osuus valtion TKI-rahoituksesta oli 721 m€ ja ammattikorkeakoulujen 90 m€.
TKI-panostusten kasvun voidaan olettaa suuntautuvan samankaltaisesti kuin tähänkin saakka, joten esimerkiksi TKI-työtä tekevän henkilöstön määrän voidaan arvioida kasvavan tuon 40 %. Tilastotietokanta Vipusen mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa oli 1 767 henkilötyövuotta vuonna 2022. Tämän täytyisi lisääntyä vuoteen 2030 mennessä lähes 2 500 henkilötyövuoteen ja itse uskon tarpeen olevan lähempänä 3 000 henkilötyövuotta. Lienee selvää, ettei vaadittavaa henkilömäärä ei löydy Suomesta, vaan kansainvälisiä tekijöitä tarvitaan.
Osaamista täytyy kehittää myös kansainväliseen hanketoimintaan, sillä neljän prosentin tavoite vaatii kansainvälisen TKI-rahoituksen kasvattamista. Suomi onnistui vuonna 2022 hyvin EU:n Horisontti-rahoituksessa, mutta esimerkiksi Teknologiateollisuus (Teknologiateollisuus 2023) toteaa, että meillä olisi mahdollisuudet vielä parempaan saantoon.
Kansainväliset TKI-työntekijät ovat tässä suuri mahdollisuus , koska heidän työkielensä on jo valmiiksi englanti. Toki korkeakouluilta vaaditaan ponnistuksia verkottumiseen, jotta tunnistetaan ns. voittavat konsortiot. Ammattikorkeakoulujen omaa osaamista täytyy kasvattaa ja tekemistä fokusoida niin, ne ovat kiinnostavia eurooppalaisten toimijoiden silmissä.
Edellä kuvatut ilmiöt eivät tule yllätyksenä ammattikorkeakouluille, mutta toimenpiteitä ne vaativat. Olemme Centrialla keskittyneet kehittämään seuraavia osaamisia. Kansainvälistymisessä liikumme kahdella kärjellä, joista toinen kehittää sisäisesti omaa kyvykkyyttämme verkottua ja osallistua eurooppalaisiin konsortioihin hakemaan suoraa EU-rahaa. Toinen kärki kehittää kykyämme palkata kansainvälisiä työntekijöitä erityisesti tekniikan aloille, joihin Centria saa jo nyt hyvin hakijoita. Tällä hetkellä TKI-työntekijöistämme seitsemän prosenttia tulee ulkomailta. Tämä pyritään kaksinkertaistamaan.
Opetussuunnitelmien uudistuksessa TKI nostettiin näkyväksi opiskelijoille ja samalla kehitimme polun opiskelijasta TKI-työntekijäksi. Korkeakouluna meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus rekrytoida valmistuvia opiskelijoita. Läpi opintojen TKI:n tutuksi tekeminen valmentaa heitä TKI-työhön. Tämä polku tuottaa myös yrityksille TKI-työntekijöitä. Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä opiskelijoita. Ikävä kyllä kaikki valmistuvat kansainväliset korkeakouluopiskelijat eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä. Toivomme, että muutama vuosi Centrian TKI-työntekijänä rohkaisisi työnantajia palkkaamaan heitä.
Marko Forsell, KTT, VTM, johtaja (TKI), Centria-ammattikorkeakoulu, marko.forsell(at)centria.fi.
Lähteet
Parlamentaarinen TKI-työryhmä. 2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164672/2023_VN_13.pdf.
Teknologiateollisuus. 2023. https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/suomen-pk-yritykset-menestyivat-eun-rahoitusjaossa-ennatyshyvin-suomi-voi.
Vastaa