Puheenvuorossa esitellään havaintoja ja huomioita ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen tutkimuspäiviltä Tampereelta 7.-8.11.2012. Kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen opiskelijoita. Tutkimuspäivien tavoitteena oli ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuksen levittäminen ja toimijoiden verkostoituminen. Pääteemana oli Arvot muutoksessa.
Vuorovaikutus ja valta muutoksessa -sessio
Jyväskylän ammattikorkeakoulusta opettajankouluttaja Helena Anttila ja yliopettaja Kirsti Vänskä pitivät esityksen vallasta terveysalan ohjauksen näyttämöllä. Siinä kerrottiin tutkimuksesta, joka kohdistui terveysalan ohjaajien käsityksiä käsityksiin ohjausosaamisesta. Esitys oli rakennettu hienosti lapsen piirtämälle taustalle, jonne esityksen edetessä tuli avainsanoja. Esittäjät kertoivat vuorotellen harjoittelun ohjauksen tilanteiden elementeistä, joihin sisältyi ohjauksen mahdollistavia ja estäviä tekijöitä, ohjauksen konteksti, ohjaaja ja ohjattava sekä situationaalinen ohjausosaaminen. Tähän luonnollisesti vaikuttavat myös kulttuuri, lainsäädäntö ja yhteiskunta. Erityistä tuloksissa oli se, mistä ei puhuttu: eli vallasta, vaikka se on aina läsnä. Ohjaustilanne ei ole koskaan tasavertainen, vaikka ohjaajat usein niin kokevat. Dialogisuuden ohjaajat kokivat ”samalla puolella olemisena”. Kieli on kulttuurisidonnainen vallan väline.
Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtorit Sanna-Mari Renfors ja Vappu Salo puhuivat aiheesta ’opiskelijan omat asiakaskokemukset palveluosaamisen opetuksen oppimistilanteina’. He kertoivat mielenkiintoisesta kaksivuotisesta hankkeesta, jossa matkailu- ja ravitsemusalan opiskelijat opiskelivat palveluosaamista ja josta kerättiin aineistoa. Opiskelussa käytettiin Mystery Shopping
-menetelmää, jossa opiskelijat menivät aitoihin asiakastilanteisiin, esimerkiksi syömään ravintolaan tai ottivat puhelimitse yhteyttä johonkin palvelun tarjoajaan. Opiskelijat havainnoivat tilanteita raportoiden havainnoistaan. Lisäksi aineiston keruussa käytettiin narratiivista kirjoittamista ja haastatteluja. Haastateltavina olivat asiakkaat, asiakaspalvelijat ja esimiehet. Opiskelijat myös purkivat tilanteita ryhmissä. Tähän mennessä on hankkeesta saatu paljon hyviä kokemuksia ja tarkoituksena on saada opetussuunnitelmaan opintopisteet tällaista opiskelua varten. Opiskelija ilmaisivat kokemuksenaan, että se oli ”silmät aukaiseva tehtävä”.
Eila Minkkinen pohti esityksessään vuorovaikutuksen merkitystä työn suorittamisen kannalta. Hän esitteli PK-yrityksille suunnatun suomenkielistä työyhteisöviestintää koskevan tutkimushankkeen tuloksia. Tutkimuksen päätulokset antavat suuntaa yrityksissä koetun suomenkielen taidon hyödyistä otettaessa kansainvälisiä työntekijöitä harjoitteluun. Suomen kielen taidon hyötyä perustellaan tutkimustulosten perusteella sillä, että työn tekemiseen liittyy oleellisesti tiedon vaihdantaa ja työtehtäviin liittyvää viestintää. Myös epäviralliset työympyröissä käytävät keskustelut on koettu tärkeiksi työilmapiiriä tukevaksi kanssakäymiseksi. Tutkimustulosten mukaan henkilöstön kuppikuntautuminen estyy parhaiten, jos työympäristössä puhutaan suomea. Vaikka englannin kieli olisikin kaikille tuttu, on se käyttö virallisena työkielenä koettu kuitenkin rajoittavan vuorovaikutuksen laatua ja sitä kautta vähentävän integroitumista organisaatioon.
Eija Mattila esitteli Luotsi-hanketta, jonka tarkoitus on tuoda mielenterveystyö kaiken kansan ulottuville arjen keskelle. Luotsin tarkoitus on helpottaa arjen sujumista ja edistää yleistä terveyttä ja hyvinvointia. Luotsi tekee tunnetuksi myös sen kumppaniverkostoja, jotka ovat hankkeen aikana aktiivisesti mukana palvelupisteen toiminnassa. Luotsin palvelupiste on toiminut määräaikaisesti eräässä kauppakeskuksessa. Luotsi-hanke on tutkinut toiminnassaan sitä, mihin ihmiset hakevat ohjausta ja neuvontaa ja millaisena he näkevät ohjaustilanteet. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta ohjauksen olevan tärkeää ja se on koettu saavuttavan helposti kauppakeskuksessa asioivat ohikulkijat. Luotsi-hanke on osoittautunut myös terveydenalan opiskelijoille mielenkiintoiseksi harjoittelupaikaksi, jossa he voivat rakentaa tietoa ihmisen kohtaamisesta. Myös eri organisaatiot ovat saaneet näkyvyyttä ja päässeet jalkautumaan kansan keskelle. Palvelu on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi ja Luotsin palvelupisteisiin osallistuvien myönteiset kokemukset puoltavat sitä, että sen ideaa kannattaisi kopioida laajemmallekin.
Vuokko Kohtamäki on selvittänyt tutkimuksessaan sisäisen johtajuuden luonteen merkitystä koulutusorganisaatioissa. Hän on vertaillut transaktionaalisen johtajuuden (ylhäältä alaspäin suuntautunut johtajuus) ja transformationaalisen johtajuuden (ihmisorientoitunut ja huolenpitoon perustuva johtajuus) koettuja eroja eri organisaatiotasoilla. Kohtamäki pohti puheenvuorossaan sitä, voisiko sosiaalinen media edesauttaa ylintä johtoa ”laskeutumaan” keskusteluissaan tasolle, joka koetaan olevan lähempänä arkipäivää. Hän otti myös rohkeasti esille sen, että pedagogisen pätevyyyden puute voi heikentää ymmärryksen rakentamista. Myös johtajakoulutus voisi edesauttaa transformationaalista johtajuutta.
Kirjoittajat
Heidi Kassara, Yliopettaja, TtL, Tampereen ammattikorkeakoulu
Pia Alasalmi, Opiskelija, Tampereen yliopisto (Tampereen yliopisto, ammattikasvatus)