1/2020, Puheenvuoro

Onko Suomi tuhansien unohdettujen projektien maa?

Kirjoittaja: Katri Halonen.

Ammattikorkeakoulut ovat olleet luotsaamassa lähes viittäsataa projektia Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakaudella 2014–2020 (datalähde RR-tietopankki 2020). Tuhannet työtunnit ovat olleet täynnä kehittämistä, hankehallintoa, intoa – ja varmasti myös karikkoja. Projektit alkavat ja päättyvät, mutta mitä niistä jää loppukahvien jälkeen käteen?

Mitä juurtuminen oikeastaan on?

Olen koordinoinut yhden toimenpidekokonaisuuden valtakunnallista osiota Osuma-hankkeen (2018) puitteissa (erityistavoite 9.1. siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen). Rahoitusta tästä ohjelmasta on myönnetty ammattikorkeakoulujen hallinnoimiin projekteihin yli 62 miljoonaa (datalähde RR-tietopankki 2020), joista valtakunnalliseen osioon kuuluu noin viidennes. Koordinointityö on tarjonnut kurkistuksen ammattikorkeakoulujen TKI-projektitoimintaan ja etenkin sen vaikuttavuuden ja uusien käytänteiden käyttöön ottamisen onnistumisiin ja haasteisiin.

Juurruttamisesta puhutaan paljon ja se on ollut tavoitteena jo kauan (ks. Uusitalo 2018; Peltola & Vuorento 2007). Olen rakentanut oman ”4V” -mallini juurruttamisen avuksi (Halonen 2019). Siinä ensi tulee viestintä, jossa kerrotaan hankkeesta ja kutsutaan juurtumisen kannalta keskeisiä asiantuntijoita mukaan. Seuraavaksi projektin kokeiluja varioidaan ja yhteiskehitetään eteenpäin. Kolmatta etappia kutsun valtavirtaistamiseksi, jolloin kokeilujen tuloksia tarkastellaan kriittisesti, mallinnetaan ja jaetaan eteenpäin ammattilaisyhteisöille. Viimeinen juurruttamisen vaihe on vakiinnuttaminen. Projektin uusi käytänne — tai jotkin toimivimmaksi koetut idut siitä — vakiinnuttaa paikkansa arjen työkaluina muuttuen projektista vakiintuneeksi toiminnaksi.

Verkostot ja osaava hallinto ovat oppilaitosten valtti

Osallistamalla osaamista -projektiryppään kautta analysoituna ammattikorkeakouluilla on laajat verkostot alueellisesti ja valtakunnallisesti. Valtakunnallista rahoitusta on saanut 19 hanketta, joista puolessa päätoteuttajana on ammattikorkeakoulu. Lisäksi neljässä hankkeessa ammattikorkeakoulu toimii kumppanin roolissa. Projektien rikkaus on niiden toteuttajaverkostossa, joka kattaa tässä kokonaisuudessa yli 90 organisaatiota. Varsin usein kumppanit ovat yhdistyksiä nuorisotyön, kulttuurin ja liikunnan aloilta. Toisinaan lähes 100 organisaation rypäs antaa hyvän alustan juurruttamiselle. Osa hankkeista löytää jatkoa toteuttajaorganisaatioiden osana — harvoin ihan sellaisenaan, mutta joiltakin osin. Vaikuttavuutta tulee esimerkiksi uusiutuvien oppisisältöjen kautta.

Toinen korkeakoulujen valtti on hallinto, johon kertyy erilaisiin hankerahoituksen ehtoihin perehtyneitä taloushallinnon spesialisteja. Sellainen on parhaimmillaan todellinen kultakimpale yleensä sisältöasiantuntijuuden pohjalta valitulle projektipäällikölle.

Ammattikorkeakouluissa projekteja toteuttavat seisovat usein vahvasti kahdella jalalla: toinen jalka oman erityisalan arjessa ja toinen opettajuudessa. Tämä alan toimintatapojen ymmärtäminen liitettynä ryhmien orkestroinnin ja osaamisen kehittämisen asiantuntijuuteen toimii juurruttamisen perustana useissa hankkeissa. Juurruttamisen kannalta juuri toimintatapojen ymmärtäminen, yhteisen kielen löytäminen ja kehittämisen mukavuusalueen ja sen reunojen tunnistaminen luovat parhaimmillaan luottamuksellisen perustan eri sektorien yhteistyölle.

Haasteita ESR+ -kaudella vastattavaksi

Hanketoiminnassa monialaisuus on valttia, ja se on ainakin paperilla vahvasti myös ammattikorkeakoulujen valtti. Käytännössä kuitenkin monialaisuus on osoittautunut hyvin vaikeaksi: yhteisen kielen, toisen alan asiantuntijan aktiivisen kuuntelun ja ymmärtämisen sekä toimintatapojen yhteensovittamisen viidakko on osoittautunut usein moninkertaisesti odotettua vaikeammaksi. Ehkäpä jatkossa projektit pääsisivät nopeammin kehittämisen äärelle, jos jo hakuvaiheessa olisi aidosti etsitty yhteinen kieli ja toimintatavat — sekä ennen kaikkea luottamus monialaisen yhteistyön hedelmällisyyteen kumppanuusverkoston sisällä.

Keskeisenä näyttäytyy myös viestinnän haaste. Monet hankkeet aloittavat omien kotisivujen, logojen ja visuaalisen ilmeen luomisella. Siihen voi vierähtää monta kuukautta hankkeen toiminta-ajasta. Sen jälkeen jatketaan viestimällä siitä, mitä ”me” aiomme saada aikaiseksi hankkeessa ja miten ”me” sen aiomme tehdä. Tämä menneestä informoiva viestintä kuorrutetaan ESR-hankejargonilla, joka latistaa innostavimmankin kehittämistyön nopeasti. Viestinnän soisi olevan mieluummin tulevaisuudesta kertova kutsu, jonka pääsanomana voisi olla ”tule kanssamme kehittämään, ota parhaat palat itsellesi käyttöön, me autamme sinua kehittämään näitä oman työsi välineiksi”.

Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli Euroopan sosiaalirahastojen tavoitteiden kansallisessa ja alueellisessa toteuttamisessa. Meneillään olevan hankekauden loppuvaiheessa on jo nähtävissä ammattikorkeakoulujen vahvat verkostot, kyky orkestroida projekteja ja kääntää ketterän kehittämisen myötä syntyviä havaintoja osaamisen kielelle. Ehdotan seuraavaksi yhteiseksi kehittämisalueeksemme juurruttamisen tehostamisen ja arvioinnin sekä näkyväksi tekemisen. Ketterien kokeilujen parhaat palat ja oivallukset pitää saada kaikkien toimijoiden hyödynnettäväksi. Voisivatko ammattikorkeakoulut ottaa siinä suunnan näyttäjän roolin?

Kirjoittaja

Katri Halonen, YTT, FL, kulttuurituotannon yliopettaja, Osuma – osallistamalla osaamista -koordinaatiohankkeen projektipäällikkö, Metropolia ammattikorkeakoulu, katri.halonen(at)metropolia.fi


Halonen K. (2017). Juurruttamisen 4 V:tä : viesti, varioi, valtavirtaista, vakiinnuta. Metropolia ammattikorkeakoulu. Haettu 4.1.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-068-7

Osuma-hanke (2018). Osuma-hankkeen www-sivut. Haettu 4.1.2020 osoitteesta http://osuma.metropolia.fi

Peltola, U. & Vuorento, M. (2007). Juurruttamisen edistäjät ja estäjät. Kokemuksia työllistymispalvelujen kehittämishankkeista. Kuntoutussäätiön työselosteita 33/2007. Haettu 4.1.2020 osoitteesta https://kuntoutussaatio.fi/files/172/Juurruttamisen_edistajat_ja_estajat.pdf

RR-tietopankki (2020). Data-ajo tehty 4.1.2020 osoitteessa https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

Uusitalo, S. (2018). Projektista pysyväksi toiminnaksi – kynnys vai piikkilankaa? Paikko-hankkeen blogi julkaistu 28.11.2018. Haettu 4.1.2020 osoitteesta https://www.paikko.fi/projektista-pysyvaksi-toiminnaksi-kynnys-vai-piikkilankaa/

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli