Mervi Friman & Mauri Kantola
Mitä maailmassa oli ennen UAS Journalia? Paljonkin, vaikkakaan ei ihan samanlaista ammattikorkeasektorin lehteä. Ihan ensimmäiseksi oli Kever-verkoston eli Ammattikorkeakoulujen kehittäjaverkoston KeVer-lehti (2002–2009). Sen jälkeen syntyi rinnalle Osaaja (2008–2009). Näistä muodostui Kever-Osaaja (2010) ja tästä sitten AMK-lehti/UAS Journal (2011). Lehti voisi siis täyttää 10 vuoden sijasta myös 19 eli olla jo täysi-ikäisyyden saavuttanut.
Käymme seuraavassa läpi näiden lehtien perustehtävää sekä joitakin nostoja lehtien sisällöstä, missä olemme hyödyntäneet lehtien sähköistä arkistoa. Nämä arkistot ovat siis edelleen olemassa ja kaikkien käytettävissä. Tietovaraston säilytystehtävä ei ole ollut helppo, sillä järjestelmät ja systeemit ovat muuttuneet kahden vuosikymmenen aikana. Kauhun hetkiä on myös koettu, kun pariin kertaan luultiin arkiston jopa tyystin kadonneen. Eräänä kesänä harjoittelija työskenteli erittäin ikävässä ja yksitoikkoisessa työssä eräänkin pelastusoperaation parissa. Nyt arkisto löytyy täältä: https://arkisto.uasjournal.fi/
Amk-toimijoiden KeVer-lehti 2002–2009
KeVer-lehti syntyi yhtenä ammattikorkeakoulujen kehittäjäverkoston KeVerin toimintamuodoista. KeVer-verkosto otti tavoitteikseen tukea ja edistää ammattikorkeakoulua koskevaa tutkimusta, edistää tutkijoiden ja toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä käynnistää yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita. KeVer-verkkolehti puolestaan tuki verkoston tutkijoiden ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta, teki näkyväksi ammattikorkeakoulutusta koskevaa tutkimusta ja levitti ammattikkorkeakoulujen piirissä syntyneitä tutkimustuloksia. Verkkolehden synnystä saadaan kiittää tuolloin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa toiminutta Marja Wideniusta, jolla oli kokemusta kirjastoväen Kreodi-verkkolehdestä. Tällä kokemuksella hän ideoi Kever-lehden ja tuli sen aktiiviseksi toimitussihteeriksi Mervi Frimanin toimiessa päätoimittajana.
Verkkojulkaiseminen ei ollut vuonna 2002 mikään itsestäänselvyys ja niinpä ensimmäisessä numerossa todettiinkin:
”KeVer-verkkolehti julkaistaan verkkomuotoisena siksi, että verkkomuotoinen julkaiseminen on paperiseen julkaisemiseen verrattuna teknisesti helpompaa, vähemmän aikaa vievää ja taloudellisempaa.”
KeVerin artikkeleista rakentuvaa arkistoa pidettiin alusta saakka tärkeänä ja siitä kirjoitettiin seuraavasti:
”Tästä vähitellen kasvavasta arkistosta saa myöhemmin läpileikkauksen KeVer-verkoston vaiheista helposti lähestyttävässä muodossa. Näin KeVer-verkkolehden kirjoitukset jäävät muistiin ja säilyvät kulttuuriperintönä myöhemmällekin tarkastelijalle.”
KeVerin lehdet ilmestyivät verkoston teemaryhmien toimittajina (mm. pedagogiikka, metodologia, aluekehitys, ohjaus, johtaminen). Keskeinen muoto KeVer-lehdessä oli referee-artikkelien julkaiseminen. Ne pohjasivat usein ammattikorkeakoulutuksesta tehtyihin tai teon alla olleisiin väitöstutkimuksiin. Vuosien 2002–2009 aikana valmistui 81 ammattikorkeakoulutukseen fokusoitunutta väitöskirjaa (Rauhala ym., 2016) KeVer-lehteä ilmestyi kaikkiaan 38 numeroa. Kirjoittajien määrä oli 243 ja artikkelien 439. Lukijoita oli parhaimmillaan 500 ja pidimme sitä aikanaan aivan riittävänä määränä. (Kantola & Friman, 2012).
Sidosryhmille suunnattu Osaaja.net 2008–2009
Siinä missä KeVer-lehti suuntautui ammattikorkeakoulutuksen toimijoille ja tutkijoille, Osaaja halusi puhutella myös ulkoisia sidosryhmiä.
Päätoimittaja Riitta Rissanen (1/2008) totesi ensimmäisessä Osaajan numerossa:
“Painokkaasti työelämään sidottu tutkimus- ja kehittämistyö uhkaa jäädä ”arvottomaksi”, ellei työn tuloksia, ratkaisuja ja toimintamalleja onnistuta laajemmin siirtämään ja viestimään asiantuntijayhteisöjen käyttöön. Osaaja.net verkkojulkaisun perusta rakentuu tälle ajatukselle. Tavoitteena on, että käytännön ongelmien ja kehittämishaasteiden parissa toimivat ammattikorkeakoulun asiantuntijat, tutkijat ja kehittäjät siirtävä julkaisun välityksellä kehittämis- ja tutkimustyön tuloksia laajemmalle tiedon käyttäjäkunnalle.”
Osaaja.net -lehden kirjoittajat olivat pääasiassa ammattikorkeakoulujen tki-toimijoita. He keskittyivät artikkeleissaan laajasti ammattikorkeakoulukentän eri teemoihin mm. hyvinvointi, työelämän murros, innovaatiot ja luova tietoyhteiskunta. Lehdessä ilmestyi kahdeksan numeroa ja viimeisessä numerossa (2/2009) Ari Haasio kirjoitti:
“Luovuus on paras lamalääke. Uudet innovaatiot, rohkeat keskustelunavaukset ja uusien näkökulmien löytäminen tuttuihin asioihin on menestymisen edellytys. Luovuus ei ole vain taiteen ja tieteen yksinoikeus, sen tulee läpäistä kaikki elämän eri osa-alueet. Meidän tulee antaa luovuudella mahdollisuus, rohkaista ihmisiä toimimaan ennakkoluulottomasti ja ruokkia näin innovoimista. Tässä Osaaja.netin numerossa käsitellään luovuutta erityisesti tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Moderni teknologia on tuonut mukanaan runsaasti erilaisia innovaatioita. Samalla se on myös luovuuden kasvualusta ruokkien itse itseään. Internet ja sen tarjoamat lähes rajattomat mahdollisuudet ovat tästä oiva esimerkki.”
Yhdistymisvaihe eli Kever-Osaaja 2010
KeVer-verkoston rahoituksen ja toiminnan päätyttyä lehti yhdistettiin Osaaja.netiin. Päätoimittajaparina jatkoivat molempien lehtien aiemmän päätoimittajat Riitta Rissanen Osaaja.netistä ja Mervi Friman KeVer-lehdestä. He linjasivat lehteä ensimmäisessä numerossa (1/2010):
“Kever-Osaaja-verkkolehti tuo keskusteluun uutta tutkimus- ja kehittämistietoa monialaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Myöhemmin keväällä verkkojulkaisun yhteydessä avattavilla keskustelualustoilla on tarkoitus jatkaa vuoropuhelua sekä edelleen kehittää tutkimusideoita ja rakentaa asiantuntijaverkostoja. Verkkolehti osallistuu myös kansainväliseen soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön keskusteluun. Kever-Osaaja tarjoaa julkaisukanavan referee-artikkeleille, asiantuntija-artikkeleille ja puheenvuoroille, työelämän kehittämis- ja tutkimuskuvauksille kuin myös ajankohtaisille katsauksille. Verkkolehti rakentuu teemakohtaisesti ja sen missiona on tutkija- ja kehittäjäyhteisöjen, työelämän sekä asiantuntijoiden vuoropuhelu. Lehti pyritään rakentamaan siten, että teoria- ja käytäntöpainotteiset artikkelit tukevat ja täydentävät toisiaan.”
Ensimmäisen numeron pääkirjoitus ankkuroitui vahvasti huoleen Suomen kilpailukyvystä. Sen kirjoittaja valtiosihteeri Raimo Sailas totesi edelleen tutulta kuuluvia asioita.
“Työuria on saatava pitemmiksi. Hyvä nyrkkisääntö on saada eläkkeelle siirtymistä myöhennetyksi kolme vuotta ja työelämään tuloa aiennetuksi vuoden verran. Viimeksi mainitussa asiassa ei ole pitkään aikaan edetty mihinkään, pikemminkin päinvastoin…. Suomalainen koulutuspolitiikka on vuosikymmenien ajan keskittynyt voimakkaasti määriin. Koulutuspaikkoja on lisätty jopa yli tarpeen. Nyt on aika panostaa tosi mielessä laatuun kaikilla koulutustasoilla aina esikoulusta tohtoriopiskeluihin saakka. Ja tämä ei saa jäädä kliseeksi eikä kuolleeksi kirjaimeksi.”
Lehden konsepti oli hankala. Sisällöllä pyrittiin palvelemaan sekä amk-toimijoita että sidosryhmiä, jolloin lopputulema oli sekava. Aiheet olivat molempia lukijaryhmiä palvelevia kuten alumnitoiminta koulutuksen kehittäjänä, koulutuksen vaikuttavuus tai viestintätaitojen merkitys työelämässä. Vuoden 2010 lopulla, neljän ilmestyneen numeron jälkeen, päädyttiin lehden profilointiin työelämää palvelevaksi sekä ulkoasultaan aiempaa raikkaammaksi ja modernimmaksi.
Nykyinen AMK-lehti / UAS Journal vuodesta 2011
UAS Journalin toiminta alkoi vaivattomasti ja vakaalta pohjalta 2011 (Väänänen ym., 2020). Päätoimittajana jatkoi KeVer-Osaajasta Riitta Rissanen. Vuodesta 2014 lähtien päätoimittajana on toiminut Ilkka Väänänen Lahdesta. Lehden toimitus on Hämeen ammattikorkeakoulussa, missä jo KeVer-lehteäkin tehtiin.
UAS Journalia on tässä vaiheessa ilmestynyt 42 numeroa. Niistä kaksi on toimitettu yhdessä kansainvälisen EAPRIL-organisaation (European Association for Practitioner Research on Improving Learning) kanssa. UAS Journalia on pyritty kansainvälistämään myös tarjoamalla mahdollisuus artikkelien kirjoittamiseen englanniksi sekä tekemällä englanninkielinen tiivistelmä kaikista julkaistuista artikkeleista (Linko & Kantola, 2015).
Kehittämistyö
Lehtien taustalla on aina ollut toimituskunta, joka on linjannut sisältöä (mm. teemat), sparrannut ulkoisen asun kehittämistä, tuonut lukijapalautetta ja ideoinut tiedotukseen ja markkinointiin liittyviä toimia. Keskeisessä roolissa ovat olleet teematoimittajat. He ovat olleet oman alansa vankkoja asiantuntijoita, jotka ovat verkostojensa kautta saavuttaneet niin kirjoittajia, lukijoita kuin viestijöitäkin. (Linko et al. 2017).
KeVer-lehdestä alkaen kehittämistyötä on tehty toimintatutkimuksen menetelmää soveltaen (Linko & Kantola, 2014). Dataa kerätään systemaattisesti jäsentämään kehittämistoimia. Myös laatujärjestelmää on kehitetty DigiOrgComp-viitekehyksessä. Kehittämistoimia ovat olleet mm. vaikuttavuuden lisääminen, yhteiskirjoittamisen tukeminen, työelämäkumppanien ja opiskelijoiden liittyminen kirjoittajaryhmiin, saavutettavuuden parantaminen sekä monimediainen viestintä (Väänänen & Friman, 2018; Väänänen et al., 2019). Ulkoasua on kehitetty säännöllisesti sekä julkaisualustojen että esteettisyyden näkökulmista. Verkosto elää ja toimii.
Tässä kohdin on tarpeen kiittää lehtien eri vaiheissa saadusta tuesta ja kannustuksesta Arenea, entisiä rehtoreita Veijo Hintsasta, Ritva Laakso-Mannista, Pentti Rauhalaa ja Tapio Varmolaa. Pitkän rupeaman lehtien kehittämiseksi ovat tehneet Riitta Rissanen (Lapin amk) ja Lotta Linko (HAMK). Lämmin kiitos teille.
Kirjoittajat
Mervi Friman, UAS Journalin toimituskunnan jäsen, Hämeen ammattikorkeakoulu
Mauri Kantola, UAS Journalin toimituskunnan jäsen, Turun ammattikorkeakoulu
Kirjallisuutta
Kantola, M. & Friman, M. (2012). The Kever e-journal in Finnish Practical Oriented Higher Education 2002 – 2009. Egitania Sciencia 1/2012. Instituto Politécnico da Guarda.
Linko, L. & Kantola, M. (2014). Ammattikorkeakoulujen yhteiseen verkkolehteen kohdistuva toimintatutkimus. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2014/ Vol 16 no 3, sivut 53-64.
Linko, L. & Kantola, M. (2015). AMK-verkkolehden kansainvälistyminen. Teoksessa Mutka, U, Laitinen-Väänänen, S. & Virolainen, M. (toim.) Monitoimisuus haastaa koulutuksen – Uudistuvaa pedagogiikkaa ja TKI-toimintaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 206. Jyväskylä. s.268–275.
Linko, L., Kantola, M. & Friman, M. (2017). An online journal promoting digital collaboration in Finnish higher education institutions. EAPRIL conference proceedings. Leuven: European Association for Practitioner Research on Improving Learning, s. 228–238. Haettu 10.1.2020. https://eapril.org/sites/default/files/2017-03/Proceedings-final_0.pdf
Rauhala P., Kantola M., Friman, M. & Huttula, T. (2016). Ammattikorkeakoulutus tutkimuksen kohteena. Tiedepolitiikka 41(3), 57–68.
Väänänen I., & Friman, M. (2018). Julkaisutoiminnan vaikuttavuus. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 20(3), 35-43. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/akakk/article/view/84631
Väänänen, I., Friman, M., Kantola, M. & Lamberg, J. (2019). International sharing in European higher education — case co-publishing. EAPRIL 2018 Conference Proceedings (ss. 135–150). Haettu 27.2.2021. https://www.eapril.org/sites/default/files/2019-03/Proceedings%202018%20publication.pdf
Väänänen, I., Friman, M., Lamberg, J. & Kantola, M. (2020). UAS Journal – vastuullista TKI-viestintää 10 vuotta. Kreodi. https://www.kreodi.fi/arkisto/artikkelit/uas-journal-vastuullista-tki-viestintaa-10-vuotta.html
