Ilona Tanskanen
Tietosuojalainsäädännön muutokset ovat haastaneet kiinnittämään huomiota tutkimus- ja kehittämistoiminnan säädöspohjaan sekä päivittämään opinnäytetyön käytänteitä. Hiljakkoin esillä ovat olleet erityisesti digitaaliset aineistot ja avoimen tieteen käytänteet. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kehittäminen on eri asiantuntijuusalojen kohtaamispaikka.
Opinnäytetyön yhteisten linjausten yhtenä tehtävänä on ollut ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ominaispiirteiden artikulointi ja toisena laadunvarmistus. Monialaisessa ammattikorkeakoulussa oppilaitoskohtaisia käytänteitä, ohjeita sekä materiaaleja kehitettäessä on korostunut sen tunnistaminen ja esiin tuominen, mikä on yhteistä eri alojen tutkimus-, kehittämis- ja innovointityölle. Samaan aikaan on kuitenkin ollut myös perustellusti erilaisia käytänteitä siksi, että se on alojen luonteiden vuoksi välttämätöntä. Yksityiskohtaistuva säädöspohja on osaltaan nostanut esiin kysymykset, miltä osin yhteisistä, koko monialaisen oppilaitoksen käytänteistä on hyötyä ja missä tarvitaan nimenomaan alakohtaisia linjauksia, ohjeita ja materiaaleja.
Lisäksi on tarpeen katsella opintojen ulkopuoliseen maailmaan. Kansainväliset lähdeviittausjärjestelmät ovat vahva vaihtoehto oppilaitoskohtaisille sovelluksille jatkokouluttautumista sekä tutkimus- ja kehittämistyössä hyödyllistä viitteidenhallintajärjestelmien käyttöä silmällä pitäen.
Eettiset ja juridiset kysymykset kehystävät opinnäytetyötä ja sen digiloikkaa
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/679 (GDPR) sekä tietosuojalain tultua voimaan eettiset ja juridiset kysymykset ovat haastaneet niin opinnäytetyön tekijän kuin ohjaajankin (ks. Tietosuojalaki 5.12.2018/1050). Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry suosittaa koulutuksen järjestämistä opinnäytetyön ohjaajille mm. tutkimuksen yleisistä ja alakohtaisista eettisistä periaatteista sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa koskevasta lainsäädännöstä (Arene ry 2019, 4). Turun ammattikorkeakoulussa on ohjaajien perehdytysten lisäksi laadittu opinnäytetyön tekijöiden käyttöön lomakepohjat tukemaan tutkimustiedotteen, suostumuslomakkeen ja tietosuojailmoituksen tekemistä.
Myös opinnäytetyön sopimuskokonaisuuden avulla voidaan kohdistaa huomiota juuri eettisiin ja juridisiin seikkoihin. Ammattikorkeakoulujen avoin TKI -hankkeessa on luotu Opinnäytetyön sopimusreppu, joka sisältää muokattavan opinnäytetyösopimuksen ja valmistelulomakkeen sekä näiden ohjeet. Sitä on hyödynnetty Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä koskevaa sopimuskokonaisuutta päivitettäessä (ks. AMKit – Avoin toimintakulttuuri 2020).
Viimeistään koronakevät 2020 osoitti, että paperisten ja kynällä allekirjoitettavien lomakkeiden aika on ohi. Turun ammattikorkeakoulussa on käytössä digitaaliset opinnäytetyön arviointilomakkeet (AMK & YAMK), joilla arviointilausunto on mahdollista koostaa hyödyntäen arvioinnin viitekehykseen perustuvia, manuaalisesti muokattavia lausumia. Arvioinnin viitekehys rakentuu kansallisen tutkintojen viitekehyksen sovelluksesta ammattikorkeakouluja varten ja tutkintojen yhteisistä kompetensseista sekä Turun ammattikorkeakoulun linjauksista, innovaatiopedagogiikasta (ks. Arene ry 2010; Turun ammattikorkeakoulu n. d.). Arene ry on hiljakkoin päivittänyt suosituksensa ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta, mikä on jatkossa otettava huomioon (ks. Arene ry 2022). Myös toimeksiantajan lausuntolomake opinnäytetyöstä on mahdollista täyttää ja allekirjoittaa digitaalisesti. Lisäksi on tarjolla itslearning-verkko-oppimisympäristössä mallipohja opinnäytetyön ohjausta varten sekä opinnäytetyötekstin mallipohja.
Opinnäytetyön sopimusrepun tarjoamasta lähtökohdasta huolimatta useita asiakokonaisuuksia kattavan sopimuskokonaisuuden digitalisointi on edellyttänyt arkisto-, kirjasto- ja informaatiopalveluiden, IT-, viestinnän, laki- ja sopimuspalveluiden sekä koulutusalojen asiantuntijoidensinnikästä yhteistyötä ja on tätä kirjoitettaessa edelleen käynnissä (ks. AMKit – Avoin toimintakulttuuri 2020). Sopimuskokonaisuuden tulee sopia luonteeltaan erilaisiin opinnäytetöihin sekä kattaa tutkimus- ja kehittämistyön valmistelu, esimerkiksi mahdollisten henkilötietojen käsittely, tuotetun tutkimusaineiston mahdollinen jatkokäyttö sekä tulosten oikeudet ja julkistamiseen liittyvät seikat.
Yhteiset materiaalit vastaamaan erilaisiin tarpeisiin
Turun ammattikorkeakoulussa yhteisten prosessikuvausten (ks. kuvio 1), ohjeistojen, lomake- ja mallipohjien laatimisessa ja kehittämisessä lähtökohtana on ollut se, että niiden tulee mahdollistaa erilaisten koulutusten omaleimaisten opinnäytetöiden tekeminen ja ohjaus laadukkaasti ja luontevasti mukaan lukien kaikki opinnäytetyöhön kytkeytyvät toimijat. Säädösten yksityiskohtaistuessa tämä ei ole ollut aivan yksinkertaista. Riittävän yksityiskohtaisista materiaaleista tulee helposti sellaisia, että niissä on osalle toimijoista ns. ylimääräistä sisältöä.
Parhainkaan materiaalipankki ei kuitenkaan yksinään kykene ohjaamaan opinnäytetyön tekijää. Tarvitaan eri alojen asiantuntijoiden ja opiskelijan välistä kommunikaatiota samoin kuin vertaistukea niin pienryhmissä kuin vertaisparityöskentelyssäkin – myös ammattikorkeakoulujen kesken opinnäytetyötä kehitettäessä.
Ilona Tanskanen, FT, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, ilona.tanskanen(at)turkuamk.fi
Lähteet
AMKit – Avoin toimintakulttuuri 2020. Avoin TKIO-verkoston Workspace 2018–2021. Opinnäytetyön sopimusreppu – Versio 2.0 (joulukuu 2020). Haettu 15.3.2022 https://tt.eduuni.fi/sites/amkit/avoin/_layouts/15/start.aspx#/Shared%20Documents/Forms/AllItems.aspx?RootFolder=%2Fsites%2Famkit%2Favoin%2FShared%20Documents%2FOpinn%C3%A4ytety%C3%B6n%20sopimusreppu%2FVersio%202%2E0%20%28joulukuu%202020%29&FolderCTID=0x0120000C1B946244FDD142BC7E373DB239637F&View=%7BFF0D5BC4%2D59A0%2D460C%2DB546%2DE7A54F8B69C9%7D
Arene ry 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. Työryhmä: Pekka Auvinen (PKAMK), Johanna Heikkilä (JAMK), Hanna Ilola (ARENE ry.), Outi Kallioinen (Laurea), Timo Luopajärvi (ARENE ry.), Katariina Raij (Laurea) ja Janne Roslöf (Turun AMK). Haettu 15.3.2022 http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_nqf.pdf
Arene ry 2019. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. Haettu 15.3.2022 http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSITUKSET%202020.pdf?_t=1578480382
Arene ry 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Työryhmän kokoonpano: Pekka Auvinen, Eveliina Asikainen, Anu Hakonen, Päivi Marjanen, Pekka Risku ja Saija Silvennoinen. Haettu 15.3.2022 https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572
Tietosuojalaki 5.12.2018/1050. Haettu 15.3.2022 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050
Turun ammattikorkeakoulu n. d. Uusi oppimisen kulttuuri – Innovaatiopedagogiikka. Haettu 15.3.2022 https://www.turkuamk.fi/fi/turun-amk/tutu/innovaatiopedagogiikka/
Abstract
Developing theses in a university of applied sciences
Completing, supervising and developing a thesis in a university of applied sciences requires multidisciplinary cooperation. The thesis is also a meeting point for educational fields such as archive, library and information services, IT and communications, legal and contract services.
In recent years, changes in data protection legislation have challenged us to familiarize ourselves with the ethical and legal framework for research and development and to update practices fitting the changed legal framework. The corona pandemic has contributed to the need for digital materials, forms and learning environments.
Common practices, instructions and materials can help ensure the quality of both theses and supervision. However, the detailed regulatory framework raises the question of the benefits of common, interdisciplinary practices across the institution and the need for sectoral policies, guidelines and materials.
