Joustavuutta ja vauhtia YAMK-opintoihin – suositus osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta

Tässä podcastissa rohkaistaan opiskelijoita osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eli ahotoinnin pariin, sillä se joustavoittaa ja nopeuttaa opintoja. Podcastissa Paula Hakala, Liisa Kiviniemi, Arja Koski, Tarja Turtiainen ja Piia Uusi-Kakkuri keskustelevat millainen on AHOT-prosessi ja miten opiskelijat voivat hyödyntää AHOT-suositusta.

Tiivistelmä

Podcastissa kuvataan keskustellen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessin eli AHOT-prosessin eri vaiheet sekä kannustetaan opiskelijoita ja ammattikorkeakoulujen toimijoita hyödyntämään ja kehittämään AHOT-prosessia. Ahotointi mahdollistaa opintojen joustavoittamisen ja lisää opiskelun mielekkyyttä, jos opiskelijalla on aikaisempaa osaamista.
AHOT-prosessissa korostuu opiskelijan oma vastuu sekä opettajilta saatu ohjaus ja kannustus.

Podcastissa kerrotaan mahdollisuuksista ja haasteista, joita AHOT-prosessiin sisältyy. Keskeinen osa AHOT-prosessia on osaamisen osoittaminen eli näyttö. Podcastissa mainitaan erilaisia osaamisen tunnistamisen menetelmiä. Suosituksessa niitä kuvataan ja taustoitetaan laajemmin.
Podcastin taustalla on suositus, joka on laadittu Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen ylemmän ammattikorkeakoulutuksen verkostossa (SoteJoke). Verkostoon kuuluu asiantuntijoita 18 ammattikorkeakoulusta.

Englanninkielinen tiivistelmä ja tekijätiedot löytyvät tekstivastineen jälkeen.

AHOT-prosessin suositus on artikkelin liitteenä:
Suositus: YAMK-opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)

Tekstivastine

Piia: Tervehdys kaikki nykyiset ja tulevat ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat! Tervetuloa kuuntelemaan podcast-jaksoa, jossa saatte vinkkejä, miten voitte tehdä maisteritason opinnoistanne sujuvampia ja juuri itselle kiinnostavampia ahotoinnin eli osaamisen tunnistamisen kautta.

Minä olen yliopettaja Piia Uusi-Kakkuri ja minulla on täällä meidän valtakunnallisesta Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-verkostosta mukana keskustelemassa ja vinkkejä kertomassa opettajia. Tervetuloa Liisa Kiviniemi, Tarja Turtiainen, Arja Koski ja Paula Hakala.

Muut: Kiitos. Kiva olla täällä.

Piia: Me kaikki kuulumme valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-verkostoon. Tässä verkoston työryhmässä olemme kiinnostuneita pedagogiikan kehittämisestä ja tietenkin nimenomaan ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnoissa. Ja nyt olemme täällä puhumassa osaamisen tunnistamisesta. Arja, voitko vähän pohjustaa, miksi?

Arja: Kyllä vaan. Ylempiin ammattikorkeakouluopintoihin hakeutuminen on tänä päivänä tärkeä päätös. Päätöksen taustalla on usein huolellista pohdintaa siitä, miten omaa osaamista ja asiantuntijuutta voisi vielä kehittää ja löytää uusiakin urapolkuja. Työelämä muuttuu nopeasti, mikä edellyttää jatkuvaa osaamisen vahvistamista ja kehittämistä. Opintojen lähtökohtana on aikaisempi koulutus ja työelämäkokemus sekä käytännössä kaikki elämän aikana kertyneet kokemukset. Se, millaista osaamista itsellä on opintojen käynnistyessä, on tärkeä tehdä näkyväksi – tunnistaa, jotta opiskelijana voit rakentaa itselleen mielekkään opintopolun ja suunnata kohti omia ja uuden tutkinnon tavoitteita.

Piia: Eli olemme tosi tärkeän aiheen parissa! Osaamisen tunnistaminenhan jakaantuu kolmeen osioon. Uudelle opiskelijalle nämä eivät välttämättä ole tuttuja juttuja, voitko Paula kerrata mitkäs ne ovatkaan ja mihin tänään keskitytään?

Paula: Juu, osaaminen voidaan tosiaan tunnistaa kolmella eri tavalla, näistä ensimmäinen on hyväksiluku, toinen on opinnollistaminen ja kolmas, josta me tänään puhumme, on ahotointi. Ja ahotointi tulee sanoista aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen. Tässä kohdin olisi parempi puhua osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, mutta usein vielä käytetään tuota ahot- tai ahotointi-käsitettä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että osaaminen pitäisi olla hankittuna ennen opintojen alkua, vaan osaamistahan kertyy myös opintojen aikana siinä samalla.

Piia: Okei, eli osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on yhtä kuin ahotointi. Tarja, mitä se nyt ihan konkreettisesti tarkoittaa?

Tarja: Ahotointi tarkoittaa sitä, että opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja otetaan huomioon. Opiskelijoilla on monesti jo paljon osaamista, joka on kertynyt erilaisissa ympäristöissä ja työtehtävissä, jopa esimerkiksi harrastusten kautta. Tälle osaamiselle pitää antaa arvo. Kun jo osaat jotain, ei sinun tarvitse lähteä sitä uudestaan opiskelemaan. Ammattikorkeakouluissa onkin kehitetty erilaisia ratkaisuja opintojen suorittamisen tueksi ja osaamisen osoittamiseen erilaisissa oppimistilanteissa.

Piia: Aivan, no kertoisitko sinä Liisa, missä tilanteissa opiskelijan sitten kannattaa tai hänellä on oikeus lähteä ahotoimaan osaamistaan ja millaista osaamista?

Liisa: Kun opiskelijana olet tutustunut koulutuksen sisältöön, opetussuunnitelman kokonaisuuteen ja opintojaksojen tavoitteisiin, saatat tunnistaa, että sinulla on osaamista, jota kuvataan jonkun tai joidenkin opintojaksojen osaamistavoitteissa. Sen jälkeen sinulla on mahdollisuus tehdä aloite aiemmin hankkimasi osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä näin aloittaa AHOT-prosessi ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaisesti. Osaamistasi olet saattanut hankkia työstä, harrastuksista, järjestö-, vapaaehtoistyöstä. Tai se voi olla yhdistelmä niistä.

Osaamisen tunnistaminen on jokaisen opiskelijan henkilökohtainen prosessi. Keskustelut esimerkiksi tuutoropettajan tai opinto-ohjaajan tai opintojaksojen opettajien kanssa auttavat tunnistamaan omia vahvuuksiasi ja osaamistasi. Samoin se, että sanoitat osaamistasi ja teet sillä osaamista näkyväksi. Osaamisen sanoittaminen edellyttää itsereflektointia, kuvaamista siitä, mitä jo osaa suhteessa tutkintoon sisältyvien opintojaksojen osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin.

Piia: Eli tämä on hyvin yksilöllistä. Arja, mihin kaikkeen opiskelijan tulee tutustua ja mitä selvittää ennen ahotoinnin aloittamista omassa ammattikorkeakoulussaan?

Arja: On tosi tärkeä tutustua oman korkeakoulun ohjeistuksiin ahotoinnista ja opintojaksojen osaamistavoitteisiin. Ammattikorkeakoulusta riippumatta kannattaa myös tutustua tämän podcastin yhteydestä löytyvään suositukseen. Sieltä löytyy hyödyllistä tietoa ja vapaasti käytettävissä olevia lomakkeita, josta on varmasti apua.

Piia: Toimintatavat ja ohjeet voivat tosiaan erota eri ammattikorkeakoulujen kesken. Sen vuoksi tässä työryhmässä laadimmekin tämän suosituksen. Ja suosituksessa on hyvin selkeästi kuvattu ahot-prosessi. Voisitko Paula avata sitä opiskelijoille tässä?

Paula: No, ensinnäkin on hyvä muistaa, että päävastuu tästä AHOT-prosessista on opiskelijalla. Eli ensin perehdyt valitsemasi opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin sekä sen jälkeen tunnistat eli analysoit omaa osaamistasi. Tässä on mahdollisuus käyttää apuna esimerkiksi SWOT-analyysia. Analyysin jälkeen kirjoitat auki oman osaamisesi tekstimuotoon ja arvioit sitä suhteessa osaamiskuvauksiin, opintojakson osaamistavoitteisiin sekä arviointikriteereihin. Tämän jälkeen laadit näytön eli osaamisen osoittamisen suunnitelman.

Ja jo näytön suunnittelussa on hyvä muistaa käyttää lähteinä kirjallisuutta ja tieteellisiä tutkimuksia, joiden avulla pystyt paremmin perustelemaan aiheesi. Lisäksi on hyvä tarkastella työelämäyhteyksiä, sillä näytössä tulisi korostua työelämän aitous, kriittiset tilanteet ja laaja-alaisuus. Toteutusvaiheessa opiskelijana sitten osoitat osaamisesi sovitulla menetelmällä ja palautat näyttöön liittyvät dokumentit opettajalle. Lopussa sitten opettaja arvioi osaamisesi opintojakson arviointikriteerien mukaisesti.

Piia: Hyvä, kiitos. Nyt tuli esille tärkeä termi. Tarja, mitä näyttö tarkoittaa?

Tarja: Näyttö tarkoittaa, että osoitat osaamisesi sovitulla tavalla. Ja meillä tässä suosituksessa useita esimerkkejä näytön toteutusmenetelmistä. Ja suosituksessa on myös linkkejä lähteisiin näistä toteutusmenetelmistä. Näyttö perustuu huolelliseen suunnitelmaan, jonka teet yhdessä opettajan kanssa keskustellen.

Piia: Jes, eli näytön avulla opiskelija siis osoittaa oman osaamisensa opettajalle, voitko Liisa vielä kertoa joitain esimerkkejä näytön menetelmistä?

Liisa: Opiskelijana sinä voit osoittaa osaamisesi valitsemallasi menetelmällä. Ja menetelmän kriteerinä on se, että sen avulla voidaan arvioida sinun osaamistasi kyseisellä opintojaksolla. Toki menetelmän on syytä olla myös mielekäs ja sellainen, että näyttöä tehdessä voi edelleen kehittää osaamistaan. Menetelmästä siis sovitaan yhdessä esimerkiksi opintojakson opettajan tai tuutoropettajan kanssa ahotoinnin suunnitteluvaiheessa.

Menetelmiä on monenlaisia, ja monelle ovat tuttuja esimerkiksi esseet, videotallenteet, luennot ja työpajat sekä osaamis- ja oppimispäiväkirjat. Vähemmän tuttu on vaikkapa tarinallistaminen. Paula, sinulla oli esimerkki siitä.

Paula: Joo, meillä eräs opiskelija hyödynsi tarinallistamista johtamisen moduulien opinnoissaan ja osoitti osaamisensa kirjallisessa tehtävässä. Lähtökohtana oli tilanne, johon tarvittiin ratkaisuvaihtoehtoja, tehtiin päätös ja perusteltiin se. Tarinassa reflektoitiin ja analysoitiin konkreettisia työelämän esimerkkejä. Ja opiskelija osoitti omaa osaamistaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskelijan kirjoittamassa tarinassa oli selkeä rakenne, todellisuutta ja mielikuvitusta. Ja tässä tarinassa on läsnä hahmo, Aino Aikuisopiskelija, jolla oli persoona ja identiteetti.

Piia: Meillä on vielä pitäydytty luentotallenteissa ja tutkimuskatsauksissa esimerkiksi projektijohtamisen opinnoissa. Tämä tarinallistaminen kuulostaa tosi luovalta lähestymiseltä ahotointiin. No tämä prosessi ja näytön laatiminen on varmasti aika selkeä juttu, kun sen on kerran tehnyt. Mutta ilmeisesti siinä voi olla joskus haasteita, Arja millaisia, jos ajatellaan taas meidän opiskelijoiden näkökulmasta?

Arja: No kyllähän tämä voi tuntua työläältä, on paljon pohdittavaa ja asiat pitää osata myös sanoittaa selkeästi hakemukseen. Mahdollisuuksia osaamisen näyttöön on paljon, ja niihin perehtyminen voi viedä aikaa. Toisaalta oman osaamisen tunnistamisesta, reflektoimisesta ja sanoittamisesta on hyötyä myös pitemmällä aikavälillä, vaikka et ahotointiin päätyisikään.
On tärkeää, että osaat viestiä vahvuuksistasi ja osaamisestasi esimerkiksi työnantajalle tai kollegoille. Oman osaamisen tunnistamisen rinnalla tunnistat myös kehittymishaasteitasi. Tämä varmasti motivoi sinua suunnittelemaan opintojasi ja tekemään tavoitteellisia valintoja.

Piia: Näihin on hyvä siis varautua ja muistaa pyytää ohjausapua opettajilta. Miltäs tämä prosessi näyttäytyy opettajien näkökulmasta, mikä on meidän roolimme?

Tarja: Me ohjaamme, tuemme ja rohkaisemme opiskelijoita tässä prosessissa. Eli hyväksymme osaamisen näytön suunnitelman tai pyydämme siihen täydennystä, sekä arvioimme näytön ja annamme palautetta.

Piia: Tuo rohkaisu on ollutkin meidän yksi tavoitteemme tämän suosituksen laatimisessa. Me toivomme, että käytät aikaa koulutuksesi opetussuunnitelman lukemiseen ja sitten rohkeasti peilaat osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä omaan osaamiseesi. Meidän kokemuksemme mukaan ahotointi tuo joustavuutta ja vauhtia opintoihin. Ja kannattaa ehdottomasti hyödyntää meidän kirjoittamaa suositusta, erityisesti niitä lomakkeita, joista on varmasti paljon hyötyä tuohon suunnitteluun ja menetelmän valintaan. Ja suosituksen löydät AMK-lehden podcastin nettisivuilta, tämän podcast-jakson yhteydestä. Kiitos kun kuuntelit.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS