Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen profiilina on toimia työelämäläheisenä soveltavan tutkimuksen toteuttajina ja tulevaisuuden osaajien kouluttajina. Olemme osa eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Eurooppalaisen korkeakouluja koskevan strategian (European Strategy for Universities) mukaan korkeakoulut ovat avoimuuden, demokratian, oikeudenmukaisuuden, kestävän kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden perusta. Ne ovat avainasemassa pandemian jälkeisessä elpymisessä ja kestävien yhteiskuntien muovaamisessa. Voidaankin todeta, että yhteiskuntamme tarvitsee ammattikorkeakoulujen panosta nyt enemmän kuin koskaan.
Yhteiskunnassamme näkyvät monet ilmiöt ja niihin liittyvät haasteet, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, syrjäytyminen ja eriarvoisuus. Nämä ja monet muut ongelmat vaativat ammattikorkeakouluilta merkittävää panosta koulutukseen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI), jotta löydämme niihin sopivia ratkaisuja ja vahvistamme osaamistamme.
Yksi ammattikorkeakoulujen tärkeimmistä tehtävistä on valmistaa opiskelijoitaan kohtaamaan muuttuvat yhteiskunnalliset tarpeet. Ammattikorkeakoulut voivat vastata tähän tarjoamalla opintoja, joissa eri alojen opiskelijat yhdessä hakevat kokonaisvaltaista ymmärrystä ja löytävät uusia ratkaisuja. Kaikista ammattikorkeakouluista löytyy esimerkkejä pedagogisista ratkaisuista, joilla työelämän haasteet kytketään opiskelijoiden oppimistehtäviin.
Ammattikorkeakoulut voivatkin vahvistaa asemaansa yhteiskunnallisina toimijoina reagoimalla nopeasti ja joustavasti muuttuviin tilanteisiin. Ketterät ja innovatiiviset opetusmenetelmät sekä tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa mahdollistavat sen, että ammattikorkeakoulut voivat kouluttaa osaavia, muutokseen valmiita ammattilaisia.
Uudet teknologiat, kuten tekoäly ja robotisaatio, muuttavat työelämää. Ammattikorkeakoulut voivat yhdessä työelämän kanssa suunnitella sellaisia osaamiskokonaisuuksia, joiden avulla lisätään työntekijöiden kyvykkyyttä uusien teknologioiden käytössä. Nämä kokonaisuudet tarjoavat nopean väylän osaamisen kehittämiseen.
Tarvitaan myös ymmärrystä ja osaamista siitä, miten uusia teknologioita, kuten tekoälyä, käytetään ja miten siihen pitäisi suhtautua. Puhutaan tekoälyn vallankumouksesta (Ojanperä, T. 2023) ja tekoälyn lukutaidosta (Toivonen, H. 2023). Tekoälyä hyödyntävät sovellukset leviävät vauhdilla ja niiden käyttökohteet moninaistuvat.
Tarvitaan teknisen ymmärryksen lisäksi taitoa tulkita tekoälyllä tuotettuja tuloksia, taitoa osata itse käyttää sitä ja toimia turvallisesti ja vastuullisesti (Toivonen, 149). Myös Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille ovat tarpeen, kun uusia tekoälytyökaluja otetaan käyttöön. Niiden käyttäminen voi tehostaa oppimista ja tehdä oppimiskokemuksesta moniulotteisemman. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa ihmisten ajattelua ja sosiaalisen vuorovaikutuksen myötä tapahtuvaa kehittämistä ja arvontuotantoa.
Riitta Konkola, KL, toimitusjohtaja-rehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu; hallituksen puheenjohtaja, Arene, riitta.konkola(at)metropolia.fi.
Lähteet
Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. https://arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2023/AI-Arene-suositukset.pdf?_t=1686309593. Haettu 4.2.2024.
European Strategy for Universities. https://education.ec.europa.eu/sites/default/files/2022-01/communication-european-strategy-for-universities-graphic-version.pdf. Haettu 4.2.2024.
Ojanperä, T. 2023. Tekoälyn vallankumous. Käsikirja. Helsinki: Alma Talent.
Toivonen, H. 2023. Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos.
