Piritta Keränen
Juuri nyt kukaan ei välty tekoälyn nostattamalta hypeltä – se on kaikkialla. Tekoäly on tullut jäädäkseen ja muuttaa maailmaa alati kiihtyvällä vauhdilla, halusimme sitä tai emme. Yrittäjyyden kontekstissa Shepherd ja Majchrzak (2022) puhuvat tekoälystä eräänlaisena supertyökaluna, jonka avulla yrittäjät voivat menestyä liiketoiminnassaan. Tekoälyn ja yrittäjyyden kombinaatiolla on mahdollista saavuttaa entistä monipuolisempia tuloksia, mutta varjopuolensakin sillä on, jos yrittäjät eivät tiedä, miten työkalua käytetään, kuinka se toimii ja millaisia seurauksia käytöllä on. (Shepherd & Majchrzak 2022, 1–2.)
Tällä hetkellä nopeasti etenevä tekoälyvallankumous tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta, tehostaa prosesseja, luoda paitsi lisäarvoa myös uutta liiketoimintaa, vahvistaa kilpailukykyä sekä edistää saavuttamaan liiketoiminnallisia tavoitteita. Tekoälyn avulla voidaan kehittää sisäisiä prosesseja, asiakkaille tarjottavia tuotteita ja palveluita sekä luoda uusia innovaatioita. Tekoälyä pidetään tulevaisuuden talouskasvun keskeisenä teknologiana, joka luo uusia teknologisia mahdollisuuksia sekä edistää innovaatioita ja tuottavuuden lisääntymistä (Kopka & Fornahl 2024, 63).
Tekoälyn hyödyntämisen nykytila yrityksissä
Tekoälyllä tuottavuutta – TETU-hankkeen alussa toteutettiin kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää yritysten nykytilanne tekoälyn hyödyntämisessä. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla aikavälillä 19.11.-31.12.2024. Tutkimuksen jakelukanavia olivat tapahtumat, uutiskirjeet, sosiaalisen median alustat sekä hanketoteuttajien verkostot. Kyselyyn vastasi 59 henkilöä, jotka edustivat eri yrityskokoja ja toimialoja.
Vastaajajoukosta 39 % koostui yksinyrittäjistä ja neljännes (24 %) vastaajista edusti yrityksiä, joissa työskentelee 2–9 työntekijää. Suuria yrityksiä, jotka työllistävät yli 250 työntekijää, edusti 22 % vastaajista.
Tutkimustulosten mukaan tekoälyä hyödynnettiin valtaosassa yrityksiä: kolme neljästä vastaajasta (76 %) kertoi yrityksessä käytettävän tekoälyä. Vastaajista 15 % ilmoitti, että heidän organisaatioissaan tekoälyä ei vielä käytetä ja 9 % ei osannut arvioida, onko heidän yrityksessään tekoäly käytössä.
Tekoälyn hyödyntämisen taso yrityksissä tutkimuksen perusteella ei ole vielä kovin laajamittaista, vaan se on pitkälti kokeiluvaiheessa sekä hajanaista. Vastaajista 42 % kertoi yksittäisten työntekijöiden kokeilleen tekoälysovelluksia ja 29 % vastasi potentiaalisia tekoälyn käyttökohteita olevan tunnistettu alustavasti organisaatiotasolla. Ensimmäisiä askeleita tekoälymatkalla on jo siis otettu, mutta eteneminen on vielä kaiken kaikkiaan verkkaista. Edelläkävijäyrityksiä, joissa tekoäly on saumattomasti integroitunut organisaation prosesseihin ja toimii kilpailuetua tuovana osatekijänä, oli vastaajista tällä hetkellä vain 7 %.
Tekoälyn yleisimmät käyttökohteet liittyvät edelleen sisällöntuotantoon, tiedonhankintaan ja analysointiin, markkinoinnin suunnitteluun ja rutiinitehtävien automatisointiin. Tutkimustulokset ovat yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa (ks. esim. Elinkeinoelämän keskusliitto 2023). Tämä tutkimus vahvistaa myös sen, että tekoälyä käytetään ensisijaisesti tukifunktioissa, sen sijaan päätöksenteon tukeminen tai prosessien optimointi ovat toistaiseksi harvinaisempia.
Tekoälyn hyödyntämisen haasteena osaamattomuus
Vaikka tekoälyn avulla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä tehokkuuden, tarkkuuden ja asiakastyytyväisyyden suhteen monilla aloilla, siihen liittyy kuitenkin myös haasteita, kuten taloudellisia rajoituksia, vastarintaa muutoksille, yhteensopivuusongelmia sekä teknisiä että lainsäädännöllisiä vaatimuksia (Schwaeke, Peters, Kanbach, Kraus & Jones 2024, 17, 22–23). Myös erikokoisten yritysten erilaiset lähtökohdat esimerkiksi datan saatavuudessa ja taloudellisissa valmiuksissa estävät tekoälyn käyttöönottamista (Oldemeyer, Jede & Teuteberg 2024, 2).
Toisaalta pk-yrityksillä on nyt mahdollisuus haastaa isoja organisaatioita ketteryydellään, sillä tekoäly ei ole pelkästään suuryritysten etuoikeus. Myös Schwaeke ym. (2024, 20) ovat samaa mieltä, että dynaamisessa liiketoimintaympäristössä pk-yritysten tulisi hyödyntää kokoaan ja ketteryyttään kehittääkseen kilpailuetuansa.
Kyselytutkimuksen avoimista vastauksista nousee esiin useita tekijöitä, jotka estävät tekoälyn hyödyntämistä vastaajien yritysten toiminnassa. Aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen havaintojen tavoin (kts. esim. Elinkeinoelämän keskusliitto 2023; Silo AI 2024; Verian & Suomen Yrittäjät 2025) myös tämä tutkimus vahvistaa osaamisen puutteen olevan keskeisin este tekoälyn hyödyntämisessä.
Lisäksi rajalliset resurssit sekä vaikeus tunnistaa potentiaalisia käyttökohteita hankaloittavat tekoälyn soveltamista. Vaikka kiinnostusta tekoälyä kohtaan selkeästi on havaittavissa, tekoälyn hyödyntämistä rajoittavat myös ajanpuute, kiire sekä yritystason koulutusten ja ohjeistuksien puutteellisuus.
Vastaajat nostivat esille myös haasteita, kuten olemassa olevien tekoälytyökalujen riittämättömyyden vastata yrityksen erityistarpeisiin sekä epäselvyyden siitä, mistä tekoälyn käyttöönotto tulisi aloittaa. Lisäksi esiin nousi kriittisyyttä tekoälyyn liittyvää hypeä kohtaan, joka on osaltaan hidastanut tekoälyn käyttöönottoa. Myös taloudelliset näkökulmat, kuten kustannukset sekä toimialakohtaiset rajoitteet mainittiin haasteiksi tekoälyn hyödyntämisessä.
Edellä mainittujen havaintojen perusteella voidaan todeta, että tekoälyn laajamittaisen käyttöönoton edistämiseksi on vielä paljon tehtävää ja siihen tarvitaan sekä laaja-alaista tukea että kohdennettuja kehittämistoimenpiteitä. Erityisen tärkeää on suunnata panoksia käyttökohteiden tunnistamisen tukemiseen, osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen. Lisäksi johdon sitoutuminen muutokseen ja esimerkillä johtaminen ovat ratkaisevassa roolissa, jotta yritykset voivat taklata olemassa olevia esteitä ja hyödyntää tekoälyn tarjoaman potentiaalin tuloksekkaasti.
Tekoälyn merkitys tulevaisuudessa
Tutkimustulokset osoittavat, että tekoälyn nähdään olevan merkittävässä roolissa yritysten kilpailukyvyn kannalta tulevaisuudessa. Vastaajista 53 % arvioi, että lähivuosina tekoälyllä on vähintään merkittävä vaikutus yrityksen kilpailukykyyn ja näistä 27 % pitää vaikutusta hyvin merkittävänä. Lisäksi 34 % vastaajista näkee vaikutuksen kohtalaisena, sen sijaan vain 12 % ajattelee vaikutuksen olevan pieni ja 2 % katsoo, että tekoälyllä ei ole lainkaan vaikutusta.
Näihin arvioihin perustuen voidaan todeta, että tekoälyyn kohdistuu huomattavia odotuksia sen potentiaalista vahvistaa kilpailukykyä, vaikkakaan tekoälyn hyödyntäminen ei ole vielä tällä hetkellä laajamittaista. Tutkimustuloksissa vastaajat korostivat osaamisen kehittämisen tarvetta erityisesti markkinoinnin, tuotekehityksen ja innovaatioiden, myynnin, asiakaspalvelun, IT ja tietohallinnon sekä johtamisen osa-alueilla. Näihin osa-alueisiin tulee kehittämistoimenpiteitä erityisesti suunnata, jotta yritykset voivat ylittää nykyisiä esteitä tekoälyn soveltamisessa.
Tekoälyllä tuottavuutta -hankkeen tavoitteena on vastata yritysten tarpeisiin ja tukea heitä tekoälyn käyttöönotossa. Kyselytutkimuksella saatiin arvokasta tietoa yritysten nykytilasta, kehittämiskohteista ja -tarpeista tekoälyn hyödyntämisen suhteen. Tulosten perusteella erityisesti työpajat, jotka käsittelevät erilaisten tekoälytyökalujen käyttömahdollisuuksia sekä valmennuskokonaisuudet eri teemoista olivat yritysten toivomia kehittämistoimenpiteitä.
Käytännönläheisillä tukitoimilla voidaankin auttaa yrityksiä siirtymään kokeiluvaiheesta laajamittaisempaan ja säännöllisempään tekoälyn hyödyntämiseen. Lisäksi hankkeessa toteutetaan alkuvuodesta 2025 haastattelututkimus, jossa pureudutaan syvällisemmin mikro- ja pk-yritysten tekoälyn soveltamista koskeviin haasteisiin, valmiustasoihin ja kehittämistarpeisiin.
Tekoälyn kehitys on ollut huimaa generatiivisen tekoälyn läpimurron vuoksi, ja tekoäly on tullut monen meistä apuriksi niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Kuten edellä esitetyt tutkimustulokset osoittavat, tekoälyn hyödyntäminen yrityksissä on alkanut, mutta sen potentiaalia ei kuitenkaan ole täysin hyödynnetty.
Schwaeke ym. (2024) korostavat, että johdon tänään tekemillä tekoälyn käyttöönottoa koskevilla päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia yritysten tulevaisuuteen. Johto voi tukea tekoälyn hyödyntämistä kehittämällä oppimiskulttuuria, viestimällä läpinäkyvästi ja panostamalla muutosjohtamiseen sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Lisäksi lainsäädännölliset kehykset ovat välttämättömiä, jotta tekoälyn käyttöä ohjaavat selkeät suuntaviivat päätöksenteossa. Arvioimalla tekoälyn hyötyjä, johtamalla tehokkaasti ja hankkimalla tarvittavaa osaamista pk-yritykset voivat voittaa haasteet ja valjastaa tekoälyn voiman käyttöönsä ja siten hyödyntää tekoälyn muutospotentiaalin ja menestyä dynaamisella digitalisaation aikakaudella. (Schwaeke ym. 2024, 20, 23.)
Lopuksi voidaan esittää kysymys: mitä konkreettisia toimenpiteitä organisaationne voisi toteuttaa seuraavaksi tekoälyn hyödyntämisen edistämiseksi? Tekoälystä on tullut jo osa nykyisyyttä ja sen merkitys kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Oletteko valmiita organisaatiossanne hyödyntämään sen tarjoamat mahdollisuudet eturintamassa vai jäättekö kehityksen kelkasta?
Huomautukset:
Artikkeli pohjautuu Euroopan unionin osarahoittaman Tekoälyllä tuottavuutta – TETU-hankkeen kyselytutkimuksen (2024) tutkimustuloksiin. Hankkeen tavoitteena on edistää mikro- ja pk-yritysten osaamista ja kyvykkyyksiä ottaa käyttöön nopeasti kehittyviä tekoälyratkaisuja, jotta yritykset voivat parantaa tuottavuuttaan, vahvistaa kilpailukykyään ja menestyä tekoälymurroksessa.
Artikkelikuva: Adobe Stock.
Kirjoittaja
Piritta Keränen, KTM, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu, piritta.keranen(at)oamk.fi
Lähteet
Elinkeinoelämän keskusliitto EK. (2023). EK:n digikysely: Tekoälyssä suurin potentiaali liiketoiminnan kasvulle – pullonkaulana osaaminen. Viitattu 22.1.2025. https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ekn-digikysely-tekoalyssa-suurin-potentiaali-liiketoiminnan-kasvulle-pullonkaulana-osaaminen/.
Kopka, A. & Fornahl, D. (2024). Artificial intelligence and firm growth – catch-up processes of SMEs through integrating AI into their knowledge bases. Small Business Economics, 62(1), 63–85.
Oldemeyer, L., Jede, A. & Teuteberg, F. (2024). Investigation of artificial intelligence in SMEs: A systematic review of the state of the art and the main implementation challenges. Management Review Quarterly, 1–43.
Schwaeke, J., Peters, A., Kanbach, D. K., Kraus, S. & Jones, P. (2024). The new normal: The status quo of AI adoption in SMEs. Journal of Small Business Management, 1–35.
Shepherd, D.A. & Majchrzak, A. (2022). Machines augmenting entrepreneurs: Opportunities (and threats) at the Nexus of artificial intelligence and entrepreneurship. Journal of Business Venturing, 37(4), 1–19.
Silo AI. (2024). The Third Nordic State of AI report: Industrial Incumbents Embrace AI but Work Remains for Large-scale Adoption. Viitattu 22.1.2025. https://www.silo.ai/blog/the-third-nordic-state-of-ai-report-industrial-incumbents-embrace-ai-but-work-remains-for-large-scale-adoption.
Verian & Suomen Yrittäjät. (2025). Yrittäjägallup: Tekoäly. Viitattu 22.1.2025. https://www.yrittajat.fi/app/uploads/public/2025/01/yrittajien-ja-elisan-infotilaisuuden-esitys-15012025.pdf.
Abstract
AI offers companies opportunities to streamline processes, improve productivity, and create innovation. A recent survey conducted by the Productivity with AI Project (2024) mapped the current state of using AI in Finnish companies, and the results showed that while AI has begun to be applied, the full potential of AI has yet to be realized. Lack of skills, limited resources, and uncertainty about application areas are slowing down large-scale adoption of AI.
To leverage the full potential of AI, organizations need to adopt a strategic approach, with strong leadership commitment and investment in human capital development. In the future, AI can be a key source of competitive advantage for companies that embrace its opportunities without prejudice. This raises a key question: Are companies ready to embrace AI and ensure they are not left behind?
Vastaa