Leena Jormanainen, Tarja Kovalev & Anja Liimatainen
Johdanto
TKI-toiminta on parhaimmillaan kantava voimavara ammattikorkeakoulun sisäisessä, monialaisessa ja -ammatillisessa yhteistyössä. LAB-ammattikorkeakoulu on päätoteuttajana SAFECON-hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa rakennusalan työturvallisuutta niin Suomessa kuin Venäjällä sekä kehittää kulttuurisensitiivistä koulutus- ja toimintamallia työturvallisuuden parantamiseksi rakennustyömailla ottaen huomioon eri ikäiset työntekijät ja vierastyövoima.
Hankkeessa tehtyjen rakennusalan työnjohtajien haastatteluiden tulokset nostivat esiin rakennustyömaan työturvallisuuden kehittämistarpeita. Hankkeessa kehitettiin yhdessä oppimateriaalia avoimessa toimintakulttuurissa. Oppimistehtävässä opiskelijat kehittivät ryhmätyönä ratkaisukeskeisesti työturvallisuuden toimintatapoja avoimeksi oppimateriaaliksi rakennusalan pk-yritysten työnjohdolle, oppilaitoksille sekä työturvallisuusorganisaatioille niin Suomessa kuin Venäjällä. Yhteiskehittäminen keskittyi rakennusalan työturvallisuuden edistämiseen, ajankohtaisten kehittämiskohteiden tunnistamiseen sekä ratkaisujen etsimiseen. Tuloksena syntyneet videot ja podcastit sekä rakennusalan työturvallisuussanasto liitetään osaksi laajempaa kulttuurisensitiivistä koulutus- ja toimintamallikokonaisuutta.
Avoin oppimateriaali tulee olemaan saatavilla maksuttomassa ja avoimessa digitaalisessa oppimisympäristössä ja on hyödynnettävissä erityisesti rakennusalan pk-yrityksille työturvallisuuden kehittämisessä. Avoin oppiminen kohdentuu erityisesti henkilökohtaiseen vastuunoton ja työturvallisuusasenteen tarkasteluun. Lainsäädäntö ja ohjeistukset sekä kokemustieto yhdistetään uudella tavalla digitaalista teknologiaa ja viestintää hyödyntäen. Samalla luodaan TKI-toiminnan näkyvyyttä, laatua ja luotettavuutta sekä edistetään työelämä- ja yritysyhteistyötä.
Monialainen yhteistyö SAFECON-hankkeessa
SAFECON-hankkeessa yhdistyy monialainen yhteistyö rakennusalan pk-yritysten sekä rakennustekniikan, viestinnän ja hyvinvointialan opetus- ja TKI-henkilöstön kesken. Hankkeen yhteiset tavoitteet työturvallisuuden ja tuottavuuden edistämiseksi ohjaavat työskentelyä ja jokainen taho tuo oman asiantuntemuksensa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Pk-yritysten työmaajohdon haastattelutulokset nostivat esille työturvallisuuden kehittämiskohteita, joista keskeisimpinä ovat työturvallisuushavaintojen tekeminen, läheltä piti -tilanteiden käsittely, suunnitelmien päivittäminen ja erilaisten kohderyhmien perehdyttäminen sekä työturvallisuus tuottavuutta lisäävänä tekijänä. Näitä kehittämiskohteita jatkojalostettiin työpajoissa sekä opetuksen TKI-integraatiossa.
TKI-integrointi opetukseen
TKI-toiminnan kytkeminen osaksi ammattikorkeakoulujen opetusta on tällä hetkellä yksi tärkeä korkeakoulutuksen kehittämishankkeista. TKI-toiminnan integrointia on tarkasteltu eri julkaisuissa (Kuhmonen ym. 2016; Sarajärvi ym. 2013; Väänänen & Peltonen 2020) muun muassa yritys- ja työelämäyhteistyön, opetuksen ja TKI-toiminnan arvioinnin näkökulmista. SAFECON-hankkeen toimintaa integroitiin rakennusmestarikoulutuksen kolmannen vuosikurssin Vastuut ja velvoitteet- opintojaksoon. Opintojaksolla käsiteltiin mm. työturvallisuutta eri osapuolten kannalta. Oppimistehtävänä käsikirjoitettiin ja toteutettiin videoita ja podcasteja hankkeessa tuotetuista työturvallisuuden kehittämiskohteista.
Ennen oppimistehtävän aloittamista perehdyttiin työturvallisuuden teoriaan opettajan johdolla. Työskentely aloitettiin Zoomin pienryhmätiloissa käydyillä keskusteluilla. Opiskelijat saivat itse valita ryhmänsä ja aiheensa työturvallisuuden kehittämiskohteista. Uuden työtavan aiheuttaman alkuhämmennyksen haihduttua opiskelijat suhtautuivat harjoitustyöhön asiallisesti ja vastuullisesti. Työskentelytavassa toteutui opiskelijakeskeistä oppimista, jossa huomioitiin opiskelijoiden erilaiset pohjatiedot, työkokemus ja kiinnostuksen kohteet. Heillä oli oppijan roolin lisäksi valinnanvapaus ja vastuu omasta oppimisesta. Opettaja ohjasi oppimista ja tuki valintoja, eikä vain siirtänyt tietoa. Tämä lisäsi ryhmän ja opettajan vuorovaikutusta. Opettaja sai toimia motivoituneiden opiskelijoiden kanssa ja kehittyi myös itse. Monimuoto-opiskelijat ovat työelämässä jo oman alansa asiantuntijoita. Heidän avoimet työelämäyhteytensä ja verkostonsa toimivat innoittajina ja tiedonlähteinä. Opiskelijat pystyivät syventämään omaa asiantuntijuuttaan työelämälähtöisesti. Opiskelijat kokivat oppimistehtävän mielekkääksi, ja se vastasi hyvin nykyajan työelämän osaamistarpeisiin.
Tuotoksena syntyi opiskelijoiden omakohtaisista kokemuksista ja teoreettisesta tiedosta podcasteja ja videoita, joista muodostui avointa oppimateriaalia joko sellaisenaan tai muokattuna. Podcastit ja videot käsikirjoituksineen esiteltiin oppitunnilla koko ryhmälle ja niihin annettiin keskustellen palautetta. Opiskelijoilta saatiin sähköpostitse lupa hyödyntää ja julkaista oppimateriaalia SAFECON-hankkeessa. Opiskelijoiden ja muiden tekijöiden nimet ovat videoiden lopussa, podcastien kansilehdellä sekä sanaston nettisivulla. Kuvassa 1 on esitetty avoimen oppimateriaalin tuottamisen prosessi.
Yksi SAFECON- hankkeen teemoista on vieraskielisen työvoiman huomioiminen työturvallisuuden näkökulmasta. Podcastien ja videoiden lisäksi opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa on työstetty kolmekielistä (suomi, englanti ja venäjä) työturvallisuussanastoa. Sanasto sisältää yleisimmät rakennusalan työturvallisuuteen liittyvät sanat sekä joitakin fraaseja. Lisäksi siinä esitellään rakennusalan yleisimpiä merkkejä, kuten turva-, kielto- ja varoitusmerkit. Sanasto on interaktiivinen ja on hyödynnettävissä sekä rakennustyömaalla että opetuksessa. Lisäksi sitä voidaan käyttää myös valtakunnallisessa e-perehdytyksessä.
Avoimen oppimateriaalin jakaminen
Avoimen oppimateriaalin suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida materiaalin avoin säilytyspaikka ja päivittäminen sekä ylläpitorahoitus. Lisäksi on otettava huomioon jaettavan aineiston tekijänoikeudet, tietosuoja sekä eettiset ohjeistukset. SAFECON-hankkeen internet-sivuilla jaetaan hankkeen tuloksia ja avoimia oppimateriaaleja. Avoimen oppimateriaalin tuottamisessa otettiin huomioon niin digitaaliset kuin pedagogiset ratkaisut. Avoin oppimateriaali on linkitettävissä esimerkiksi sosiaalisen median kautta työelämän tarpeisiin. Hankkeen päättyessä hankekumppanit jakavat avoimen oppimateriaalin omilla projektisivuillaan sekä muissa avoimissa ympäristöissä, kuten YouTubessa, Issuu-palvelussa, aoe.fi -sivustolla ja sidosryhmien omillakanavilla.
Avoimen oppimateriaalin laatiminen, yhteiskehittäminen ja hyödyntäminen mahdollistavat jatkuvan oppimisen (Avoin tiede 2020). Helariutta ym. ( Helariutta ym.2021) mukaan avointa oppimista edistettäessä oppimateriaalin on oltava laadukasta ja sen on sovelluttava monenlaisille oppijoille. Avoin oppimisympäristö on opiskelijakeskeinen ja vahvistaa opiskelijan oppimista. Avoimen oppimateriaalin tulee olla helppokäyttöistä, ja sen käyttöönotto edellyttää oppijalta sisäistä motivaatiota. Globaalisti ajateltuna avoimen oppimateriaalin käyttöön vaikuttavat kulttuuriset tekijät, henkilökohtaiset arvot ja tavat oppia. (Jung & Lee 2020.)
Pohdintaa
TKI-integraatio opetukseen ja avoimen oppimateriaalin tuottaminen toivat merkittävää lisäarvoa SAFECON-hankkeelle. Oppimateriaalin tuottaminen haastoi opiskelijat sekä teknisen toteutuksen että sosiaalisten verkostojen hyödyntämisessä. Rakennusalan työturvallisuuteen liittyvää tietoa koottiin yhdessä, jolloin opiskelijoiden osaaminen vahvistui vertaisoppimisen avulla, kuten Croninin (2017) tutkimus osoitti. Opetuksen TKI-integraatio on edellyttänyt toimijoiltaan yhteistä tahtotilaa ja tavoitteellista työskentelyä. Tulevaisuuden ammattilaisten osaamisessa korostuu työn kehittämisosaaminen. Valmiudet kehittämistyöhön voidaan saavuttaa käytännön ja tutkimuksen välisessä yhteistyössä. (Kangasniemi ym. 2018.) Tarvittava innovaatio-osaaminen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa rakentuu rajapintatyöskentelyssä.
Koronapandemia muutti hankkeen toimintasuunnitelmaa ja edellytti etäratkaisuja. Avoimen oppimateriaalin kehittäminen vauhdittui etäratkaisujen ja opetuksen TKI-integraation avulla. Toiminta mahdollistui hankeresurssien tukemana, koska samat henkilöt toimivat sekä hankkeessa että opetuksessa. Tekniset ratkaisut, videoiden työstäminen ja podcastien editointi tehtiin ostopalveluna. Hankkeen muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä huomioitiin materiaalin visuaalinen ilme ja yhdenmukaisuus. Ilman hankerahoitusta avoimen oppimateriaalin tuottaminen ei olisi ollut mahdollista.
Avoimista oppimis- ja opetuskäytänteistä on vielä niukasti empiiristä tutkimustietoa liittyen korkeakouluopetukseen. Toteutuksissa on otettava huomioon toimintaympäristö ja kontekstuaalisuus. Toimintaperiaatteissa korostuu tutkimuksellisuus, kriittisyys, joustava monialainen yhteistyö ja avoimuus. (Cronin 2017.) Avoimet oppimis- ja opetuskäytänteet edellyttävät taustaorganisaation tukea. Innovatiiviset pedagogiset oppimismallit ja strategian jalkauttaminen mahdollistavat tasavertaisen opiskelija- opettajayhteistyön sekä jatkuvan oppimisen.
Kirjoittajat
Leena Jormanainen, DI, rakennustekniikan lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, leena.jormanainen@lab.fi
Tarja Kovalev, FM, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, tarja.kovalev@lab.fi
Anja Liimatainen, TtL, yliopettaja, LAB-ammattikorkeakoulu, anja.liimatainen@lab.fi
Lähteet
Avoin tiede 2020. Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 14:2020. Haettu 24.3.2021 osoitteesta https://avointiede.fi/sites/default/files/2020-11/oppimisenja%20oppimateriaalien%20avoimuus%201%20suomi.pdf
Cronin, C. 2017. Openness and Praxis: Exploring the Use of Open Educational Practices in Higher Education. The International Review of Research in Open and Distributed Learning, 18(5). Haettu 24.03.2021 osoitteesta http://www.irrodhttps://lut.zoom.us/j/69981669194l.org/index.php/irrodl/article/view/3096
Helariutta A., Jauhiainen I., Kaipainen T., Kallio M., Kärki A. & Lindfors A. 2021. Oppimisen avoimuutta edistetään kansallisesti. Kreodi ammattikorkeakoulukirjastojen verkkolehti. Haettu 24.03.2021 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102175216
Jung, I. & Lee, J. 2020. A cross‐cultural approach to the adoption of open educational resources in higher education. British Journal of Educational Technology. Vol 51 No 1 2020, 263–280. Haettu 24.03.2021 osoitteesta https://bera-journals.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/bjet.12820
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldé, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Haettu 19.03.2021 osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kuhmonen, A., Pirilä, M., Ranta L. & Tuohimaa H. 2016: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta oppimisympäristönä ammattikorkeakouluissa, Laurea-julkaisut, Laurea-ammattikorkeakoulu. Haettu 23.3.2021 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/115170/Laurea%20jullkaisut%2063.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sarajärvi, A., Salmela, L. & Erikson, E. 2013.TKI-työn ja opetuksen kehittämisprojektin tulokset, kehittämishaasteet ja -suositukset. AMK-lehti. Haettu 23.3.2021 osoitteesta https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/tki-tyon-ja-opetuksen-kehittamisprojektin-tulokset-kehittamishaasteet-ja-suositukset/#1458134585005-b3f22396-5506
Väänänen, I. & Peltonen, K. 2020. Siiloista saumattomaan opetukseen ja TKI-toiminnan integrointiin ammattikorkeakouluissa, Ammattikasvatuksen aikakauskirja 22(2), 52–69. Haettu 23.3.2021 osoitteesta https://akakk.fi/wp-content/uploads/Aikakauskirja-2.20.-Va%CC%88a%CC%88na%CC%88nen-ja-Peltonen.pdf
Abstract
Production of open learning material in an occupational safety project
At its best, RDI activities are a key resource in the university’s internal, multidisciplinary, and professional cooperation. LAB University of Applied Sciences is the main implementer of the SAFECON project, which aims to improve occupational safety in the construction industry in both Finland and Russia and to develop a culture-sensitive training model to improve occupational safety on construction sites, considering employees of different ages and foreign labor. The co-development focused on promoting occupational safety in the construction industry, identifying current development goals, and finding solutions. The various materials, made in collaboration with the students, will be integrated into a culturally sensitive training model. The aim of the training model is to strengthen culturally sensitive skills in occupational safety in the construction sector. The outputs of the SAFECON project will be available in an open digital learning environment and can be utilized especially by construction SMEs in the development of occupational safety.
