Virve Pekkarinen, Outi Ahonen, Jenni Viljanen, Susanna Lepola
Suomalaisissa korkeakouluissa opetus on korkeatasoista ja korkeakoulut ovat kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita (OKM 2017). Verkostot harvoin kuitenkaan ulottuvat oppimateriaalien jakamisen tasolle: useimmiten oppimateriaalit ovat vain tietyn korkeakoulun tai koulutuksen opiskelijoiden ja opettajien käytössä, eikä materiaaleja jaeta avoimesti. Materiaalien avointa jakamista on kuitenkin edistetty Suomessa viime vuosina. Esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut vuonna 2020 Avointen oppimateriaalien kirjaston eli AOE.fi-palvelun, jonka tavoitteena on edistää julkisin varoin tuotettujen materiaalien löydettävyyttä ja saavutettavuutta sekä tukea avointa jakamista (OKM 2020). Avoimen materiaalin tekeminen ja jakaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii muun muassa muutosta siihen, miten materiaalien avoimeen jakamiseen suhtaudutaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten avointa oppimateriaalia voidaan saada aikaan monialaisella yhteiskehittämisellä.
Artikkelin kontekstina toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoima SotePeda 24/7-hanke, joka toteutettiin vuosina 2018–2020. Hankkeessa 23 suomalaista korkeakoulua kehitti yhdessä sote-alalle avoimia, monialaisia, digitaalisia oppimateriaaleja, pedagogisia ratkaisuja ja verkossa suoritettavia opintoja. Näitä tuotettiin kahdelletoista soten digitalisaatioon ja palvelujen kehittämiseen liittyvälle osaamisalueelle. (Värri ym. 2020.)
Avoimia ja joustavia oppimateriaaleja ja oppimismahdollisuuksia: Mikrot ja MOOCit
SotePeda 24/7 -hankkeessa tuotetut oppimateriaalit ovat mikroja ja oppimismahdollisuudet puolestaan MOOCeja (massive open online course) eli laajasti skaalautuvia, avoimia verkkokursseja. Tarkoituksena on vastata tulevaisuuden sote-alan osaamistarpeisiin. Oppimateriaalit on suunnattu opettajille ja opiskelijoille sekä työyhteisöille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Avointen oppimateriaalien ja MOOCien avulla mahdollistetaan myös opiskelijoille sujuvia ajasta ja paikasta riippumattomia oppimismahdollisuuksia. (Boman, Huczkowski, Lepola & Pekkarinen 2021; Pekkarinen 2020.)
Mikro-oppimisen idea pohjaa kognitiiviseen psykologiaan ja oppimiskäsitykseen. Oppisisällöt jaotellaan pienempiin osiin, usein yhden osaamistavoitteen sisältäviin “suupaloihin”. (Nevgi & Lindblom-Ylänne 2009, 214-220.) Mikro voi olla esimerkiksi tietopaketti, tehtäväkokonaisuus, video, kuva, tai podcast ja siihen liittyvä arviointi (Boman ym. 2021). Mikrot ovat siis pedagogisesti mielekkäitä, pieniä kokonaisuuksia valmiina hyödynnettäväksi esimerkiksi opettajille omaan opetukseen yksittäin tai yhdistellen (Ahonen ym. 2020). Mikroja tuotettiin hankkeessa yhteensä noin 450.
MOOCit määriteltiin SotePeda-hankkeessa “avoimesti ajasta ja paikasta riippumatta saatavilla oleviksi, verkossa itsenäisesti suoritettaviksi 1–3 opintopisteen kursseiksi useista hankkeen osaamisalueen aiheista”. MOOCit sisältävät tavoitteet, selkeän rakenteen sekä opintopistemäärän suoritukselle. Ne rakentuvat oppimateriaaleista ja tehtävistä, joissa hyödynnetään automaattista arviointia. (Ahonen ym. 2020; Pekkarinen 2020.) Hankkeen aikana tuotettiin yhteensä 28 MOOCia, joista osa on saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi.
Mikroista ja MOOCeista suurin osa on lisensoitu avoimella CC BY-SA 4.0 -lisenssillä. Tämä tarkoittaa sitä, että niitä voi hyödyntää vapaasti, kunhan mainitsee tekijät ja jakaa oppimateriaalia eteenpäin samalla lisenssillä (Creative Commons). Avoimesti jaetuilla oppimateriaaleilla ja MOOCeilla on onnistuttu saavuttamaan hyviä tuloksia kansallisesti opiskelijoiden, opettajien sekä työelämän näkökulmista.
Avoimia oppimateriaaleja ja ohjeita niiden käyttöön on koottu Sotepeda247.fi -sivustolle ja Avointen oppimateriaalien kirjastoon AOE.fi, joissa ne ovat kaikkien saatavilla. AOE.fi –palvelussa hakuehdolla sotepeda24/7 löytyy 164 oppimateriaalia tai oppimateriaalikokonaisuutta (mikrot). Myös MOOC-kurssit on esitelty Sotepeda247.fi -sivustolla, ja ne ovat tarjolla CampusOnlinessa.
Avointa oppimateriaalia yhteiskehittämässä
Avoimen oppimateriaalin tuottamisen menetelmänä käytettiin monialaista yhteiskehittämistä. Hankkeessa tämä tarkoitti organisaatiorajat ylittävää toimintaa, jolla tähdättiin yhteiseen tavoitteeseen. Jokaisella osaamisalueella, jolla oppimateriaaleja työstettiin, työskenteli asiantuntijoita ja opettajia useammasta korkeakoulutusta. Oppimateriaaleja ja verkko-opintoja rakennettaessa jaettiin avoimesti omaa osaamista ja materiaaleja yli korkeakoulurajojen sekä kehitettiin ennakkoluulottomasti ja luovasti uutta materiaalia ja osaamista.
Hankkeen myötä kertyneen kokemuksen mukaan avoimuuteen tähtäävä monialainen yhteiskehittäminen vaatii halua tehdä yhteistyötä ja oppia toisilta. Lisäksi tuloksekas yhteiskehittäminen vaatii luottamusta ja monialaisuuden sekä toisen ammattiryhmän kulttuurin ymmärrystä (Ahonen ym. 2020; ks. myös Hautamäki & Hautala 2018). Avoimen oppimateriaalin ja MOOCien kehittäminen vaatii puolestaan niin opetettavan aiheen sisällöllistä osaamista kuin pedagogista ja teknologista osaamista sekä näiden yhdistämistä (Koehler & Mishra 2009). Mikroja ja MOOCeja tehneillä opettajilla ja asiantuntijoilla oli sekä vahvaa sisältöasiantuntijuutta että pedagogista osaamista, minkä lisäksi monilla löytyi kokemusta verkkokursseista ja verkko-oppimisympäristöjen hyödyntämisestä opetuksessa. Mikroja ja MOOCeja ei kuitenkaan ollut kovinkaan moni tehnyt aiemmin.
Avoimen digitaalisen oppimateriaalin ja erityisesti MOOCien kehittämisessä oli huomioitava sekä käytettävissä olevan verkko-oppimisympäristön ominaisuudet, että se, millaisia erilaisia digitaalisia välineitä oli käytettävissä. Lisäksi oli pohdittava, miten näitä välineitä voidaan hyödyntää pedagogisesti mielekkäällä tavalla tukemaan opiskelijoiden itsenäistä ja automaattisesti arvioitua opiskelua. Yhteiskehittämistyötä oli tukemassa kaksi fasilitaattoria, jotka keskittyivät vahvistamaan erityisesti mikrojen ja MOOCien tekijöiden pedagogis-teknologista osaamista. Konkreettisesti tämä tarkoitti esimerkiksi yhdessä ideointia siitä, millä digitaalisella välineellä ja millä tavoin jokin sisältö olisi mielekästä tarjota digitaalisessa ympäristössä, jotta se aktivoisi opiskelijoita ja mahdollistaisi laadukkaan oppimisen (Pekkarinen 2020). Fasilitaattorit koostivat oppimateriaalien tekijöille ohjeen, jossa koottiin yhteen dokumenttiin niin pedagogisia kuin digipedagogisia näkökulmia sekä tietoa mm. tekijänoikeuksista ja avoimen julkaisemisen lisensseistä sekä saavutettavuudesta. Kokemuksemme mukaan avoimuus viestinnässä ja monipuolinen tuki sekä helposti kaikille saatava ohjeistus loi tekijöille turvallisen ympäristön yhteiskehittää avoimesti jaettavaa materiaalia ja jakaa omaa osaamista muille.
Avoimuus tienä vaikuttavuuteen
SotePeda 24/7-hankkeessa tuotettiin avointa oppimateriaalia ja opintokokonaisuuksia, jotka ovat kaikkien hyödynnettävissä avoimessa oppimisympäristössä. Hankkeessa tuotetut materiaalit ja MOOCit valmistuivat pääosin kevään ja kesän 2020 aikana. Niin opettajat kuin opiskelijat pystyivät heti hyödyntämään niitä erityisesti COVID-19 viruksen luomassa erityistilanteessa, jossa jouduttiin siirtymään nopeasti etäopetukseen ja muuttamaan opetus virtuaaliseksi ja opiskelijoille tarvittiin nopeasti laajempaa ja joustavampaa opetustarjontaa verkkoon. Digitaaliset oppimateriaalit ja opintokokonaisuudet ovat myös hyödynnettävissä monipuolisesti työelämän käyttöön osaksi osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutuksena.
MOOCit tarjoavat joustavia oppimismahdollisuuksia opiskelijoille jatkossakin, sillä hankepartnerit ovat sopineet yhteistyöstä myös hankkeen jälkeen. 22/23 korkeakoulua sopi kolmen vuoden yhteistyösopimuksen, jossa määriteltiin se, mikä korkeakoulu on milloinkin vastuussa MOOC-opintojaksoista vuorolukukausin. Myös mikrot ovat niin opettajien, opiskelijoiden kuin työelämän käytössä ja niitä päivitetään tarvittaessa sopimuksen mukaisesti.
SotePeda 24/7-hankkeesta saadut opit tiivistyvät lopulta kolmeen sanaan: avoimuus luo avoimuutta. Hankkeen alussa kynnys materiaalien jakamiseen oli korkea, mutta se madaltui sitä mukaa, kun yhteinen tekeminen ja jakaminen vahvistivat avoimuuden kulttuuria. Hetkessä tämä muutos ei tapahtunut, vaan tärkeää oli sopia yhdessä tekemisestä ja sen reunaehdoista, luoda turvallinen ympäristö sekä tarjota tukea tekemiseen. SotePeda24/7-hankkeessa tukea tarjosivat digipedagogiset fasilitaattorit sekä hyvin laaditut yhteiset ohjeet. Oppimateriaalin tekijöitä kannustettiin hyödyntämään trialogisen oppimisen mallia ja erilaisia yhteiskehittämisen digitaalisia työkaluja. Koska avoimen materiaalin ja oppimismahdollisuuksien luomiseen tarvitaan monipuolista sisältöosaamista, koettiin yhteiskehittäminen erinomaisena tapana luoda materiaalia ja rakentaa avoimen jakamisen kulttuuria. Sitä mukaa kun yhteiskehittäminen lisäsi hankkeen väen luottamusta toisiinsa, lisääntyi myös jakaminen ja aito yhdessä luominen. Luottamuksen ilmapiiristä syntyi yhteistyöllä materiaaleja, jotka saatettiin avoimesti kansallisesti niin opiskelijoiden, opettajien kuin työelämänkin saataville.
Kirjoittajat
Virve Pekkarinen, KM, Digipedagoginen asiantuntija, SotePeda 24/7 -hankkeen digipedagoginen asiantuntija
Laurea-ammattikorkeakoulu, virve.pekkarinen@laurea.fi
Outi Ahonen, TtT, Yliopettaja, SotePeda 24/7 -hankkeen projektipäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu, outi.ahonen@laurea.fi
Jenni Viljanen, KTM, FM, Projektikoordinaattori, SotePeda 24/7 -hankkeen viestintävastaava, Laurea-ammattikorkeakoulu, jenni.viljanen@laurea.fi
Susanna Lepola, TtM, Projektiasiantuntija, SotePeda 24/7 -hankkeen digipedagoginen asiantuntija, Helsingin kaupunki, susanna.lepola@hel.fi
Lähteet
Ahonen O., Id-Korhonen A., Juvonen S., Koivisto J., Kuosa P., Pekkarinen V., Pöyry-Lassila P., Rintala T., Ruotsalainen A., Sihvo P., & Viljanen J. (toim.) (2020). Vahvista SoteDigi- osaamistasi 24/7! Laurea-ammattikorkeakoulun erillisjulkaisu. Haettu: https://www.theseus.fi/handle/10024/352815. Luettu: 23.3.2021.
Boman N., Huczkowski P., Lepola S. & Pekkarinen, V. (2021). Opiskelua verkossa Mikrojen ja MOOCien avulla. Teoksessa P. Harmoinen & A-L. Ruotsalainen (toim.), Avointa ja Digiä! Opettajan ohjekirja opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Laurea Julkaisut, Laurea-ammattikorkeakoulu, 18-33. Haettu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-607-5. Luettu: 21.3.2021.
Creative Commons. Attribution-ShareAlike 4.0 International (CC BY-SA 4.0). Haettu: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/. Luettu: 21.3.2021.
Hautamäki, J. & Hautala, M. (2018). Yhdessä olemme enemmän! – Monialaista yhteiskehittämistä palvelumuotoilun keinoin. Centria Bulletin 3/2018. Haettu: https://centriabulletin.fi/yhdessa-olemme-enemman-monialaista-yhteiskehittamista-palvelumuotoilun-keinoin/. Luettu: 21.3.2021.
Koehler, M. J. & Mishra, P. (2009). What is technological pedagogical content knowledge? Contemporary Issues in Technology and Teacher Education, 9(1), 60-70. https://citejournal.org/volume-9/issue-1-09/general/what-is-technological-pedagogicalcontent-knowledge. Luettu: 21.3.2021.
Nevgi, A. & Lindblom-Ylänne, S. (2009). Oppimisen teoriat. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.), Yliopisto-opettajan käsikirja, 194-236. Helsinki: WSOY.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2017). Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visiotyölle. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017, 44. Haettu: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160456/okm44.pdf. Luettu: 28.3.2021.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2020). Avointen oppimateriaalien kirjasto helpottaa digitaalisten oppimateriaalien käyttöä ja löytämistä. Uutinen (9.3.2020) [www-sivu]. Haettu: https://minedu.fi/-/avointen-oppimateriaalien-kirjasto-helpottaa-digitaalisten-oppimateriaalien-kayttoa-ja-loytamista. Luettu: 28.3.2021.
Pekkarinen, V. (2020). MOOCeja rakentamassa: Case SotePeda24/7. Laurea Journal. Haettu: https://journal.laurea.fi/mooceja-rakentamassa-case-sotepeda24-7/. Luettu: 21.3.2021.
Värri, A., Tiainen, M., Rajalahti, E., Kinnunen, U-M, Saarni, L. & Ahonen, O. (2020). The Definition of Informatics Competencies in Finnish Healthcare and Social Welfare Education in Pape-Haugaard, L.B. et al. (Eds.), Proceedings of MIE 2020, Digital Personalized Health and Medicine, 1143-1147. doi:10.3233/SHTI200341 Luettu: 31.3.2021.
Abstract
Creating impact with openness
The context of this article is SotePeda24/7, a Finnish development project funded by the Ministry of Education and Culture that took place during 2018–2020. In the project, the participating 23 Finnish Higher Education institutions co-created open educational resources called micros and MOOCs. Micros are free, modifiable open educational resources that were found particularly useful by teachers during the COVID-19 pandemic, when they had to quickly adapt to online or hybrid teaching. MOOCs presented students with flexible opportunities to proceed in their studies during the pandemic. In this article we discuss how open educational resources can be created via multidisciplinary co-creation and how openness in creating and sharing the materials can increase the culture for openness. We also discuss how the culture for openness and sharing was supported and what it takes from the creators of the open educational resources to co-create and share them openly.
