Margit Suurnäkki
Teimme eräällä Työntekijäkokemuksesta työnantajabrändiin -opintojaksolla tulevaisuustehtävän, jossa ryhmät laativat kuvitteellisen työpaikkailmoituksen julkaistavaksi vuonna 2030. Tehtävänä oli tutustua Sitran megatrendeihin ja erityisesti siihen, miten työ muuttuu tulevaisuudessa. Laadittavaan työpaikkailmoitukseen piti keksiä valitun organisaation työntekijän kuviteltu lausahdus kuvaamaan tulevaisuuden työntekijän henkilökohtaista kokemusta työstään.
Tehtävän tarkoituksena oli virittää ajatuksia tulevaisuuden työntekijäkokemuksesta. Ammattikorkeakouluista valmistuu tulevaisuuden tekijöitä. Tänään opituilla taidoilla luomme pohjaa sille työlle ja johtamiselle, jota tulevina vuosikymmeninä tarvitaan. Ammattikorkeakoulut ovat tässä avainasemassa.
Tavoitteena parempi tulevaisuus
Nonaka ja Takeuchi (2021) listaavat kuusi periaatetta, joiden avulla yritykset ja organisaatiot voivat edistää paremman tulevaisuuden saavuttamista. Vapaasti käännettynä nämä periaatteet ovat kompleksisuuden johtaminen, dynaaminen sopeutuminen, dualistinen ajattelu (eli kyky ajatella ”sekä/että”, ei ainoastaan ”joko/tai”), empatia, tarinankerronta ja luonnon läheisyys. Ympäröivä maailma on entistä monimutkaisempi ja epävarmempi, mikä edellyttää yksilöiltä ja organisaatioilta resilienssiä, joustavuutta ja inhimillisyyttä.
Ammattikorkeakoulussa opetetaan ja opitaan niitä tietoja ja taitoja, jotka luovat pohjan osaamisen jatkuvalle kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat perustan jatkuvalle oppimiselle muuttuvassa toimintaympäristössä, jota luonnehtivat epävakaus, epävarmuus, kompleksisuus ja monitulkintaisuus. Miten opettajat voivat valmentaa johtajuutta opiskelevan tulevan johtajan saavuttamaan sen herkkyyden, ketteryyden ja riskinsietokyvyn, joita tulevaisuudessa tarvitaan (Dolan 2022)?
Eväät monimutkaisessa maailmassa toimimiseen ja muutosten tekemiseen
Mitä jos pystyisimme antamaan eväät monimutkaisessa maailmassa toimimiseen ja tarvittavien yhteiskunnallisten muutosten tekemiseen? Kun nuorilta kysytään, millainen työelämä on tulevaisuudessa ja mitä taitoja siellä tarvitaan, nousevat vastauksissa esiin muun muassa huolet talouden ja ympäristön yhteensovittamisesta, samoin huoli kasvavasta eriarvoistumisesta (Limnéll, Hiltunen & Dufva 2021, 77).
Ammattikorkeakoulujen opettajat ovat tärkeässä roolissa työelämätaitojen opettamisessa. Mitä osaamista tarvitaan, kun kehitetään ja toteutetaan strategioita, joiden tavoitteena on parempi tulevaisuus, ei pelkästään taloudellinen tulos? Mitkä ovat ne metataidot, jotka auttavat pärjäämään ja toimimaan tehokkaasti tulevaisuuden työelämässä?
Opettajat ja opiskelijat kokeilevat ja oppivat yhdessä tekoälyn käyttöä
Tekoälyn nopea kehitys on yksi merkittävä työelämään vaikuttava muutostekijä, joka yhdessä muiden muutosvoimien kanssa muuttaa työn ja johtamisen tulevaisuutta. Tekoäly on yksi työelämän työkaluista ja opettajien tuleekin huolehtia, että ammattikorkeakouluista valmistuvilla opiskelijoilla on valmiudet tekoälytyökalujen käyttämiseen (Arene 2023). Mitä tulee tekoälytaitoihin, niitä opettajat ja opiskelijat oppivat yhtä aikaa yrittäen pysyä nopeasti kehittyvän teknologian vauhdissa mukana.
Tekoäly tuo tiedon nopeasti saataville ja auttaa sen analysoinnissa. Se tieto, joka aiemmin oli harvojen käytettävissä, on nyt kaikkien saatavilla. Tekoäly ei kuitenkaan omaa hiljaista tietoa, niitä tietoja ja taitoja, joita on vaikea pukea sanoiksi tai numeroiksi. Tekoälyn käytön yleistyminen edellyttää myös ajattelun taitoja. Keskeinen kysymys onkin se, miten annamme yksilölle valmiudet parempaan ajatteluun tulevaisuuden yhteiskunnassa, joka edellyttää kriittistä ajattelua (Haber 2020, 173–177).
Taito käyttää tulevaisuusvaltaa
Opettajat ja opiskelijat tarvitsevat tulevaisuuslukutaitoa. Tulevaisuuslukutaito on tulevaisuusajattelua, taitoa hyödyntää tulevaisuutta nykyhetkessä (Sitra 2024, 23). Tulevaisuuslukutaitoa voitaisiin soveltaa pedagogisena viitekehyksenä (Häggström & Schmidt 2021), niin että oppisimme olemaan kriittisiä tulevaisuuden vaikuttajia ja käyttämään tulevaisuusvaltaa viisaasti (Sitra 2024).
Monta tapaa jatkuvaan oppimiseen
Jatkuva oppiminen tarkoittaa strategista näkökulmaa henkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen. Jatkuva oppiminen edellyttää yrityksiltä ja organisaatioilta aiempaa suurempia panostuksia yksilölähtöiseen ja joustavaan työssä oppimiseen. (Uronen & Kock 2023.) Valtaosa työssä tarvittavasta osaamisesta opitaan työtä tekemällä ja aika ajoin palaamme opintojen pariin täydentämään ja uudistamaan osaamistamme.
Tulevaisuuden työntekijäkokemus
Palataan opiskelijoiden tekemään tulevaisuustehtävään. Opiskelijoiden keksimät työpaikkailmoitukset kuvasivat odotuksia tulevaisuuden työelämästä ja työntekijäkokemuksesta. Ne kertoivat myös tulevaisuuden osaamisesta. Tulevaisuuskuvitelmien kohteita olivat esimerkiksi tekoälykoordinaattorin, IT-konsultin, asiakaspalvelijan ja varastotyöntekijän tehtävät.
Tulevaisuuden työnantajabrändit heijastivat yritysvastuuta, kasvua ja innovatiivisuutta sekä uusimpien teknologioiden hyödyntämistä. Opiskelijat nostivat esiin työnantajien joustavuuden työn ja muun elämän yhteensovittamisessa ja myös vapauden valita, missä työtä tehdään.
Työnantajalupauksiin kirjattiin myös inspiroiva ja kannustava, viihtyisä ja turvallinen työympäristö, työsuhde-etuja ja terveydenhuoltoa unohtamatta. Tulevaisuuden organisaatioita opiskelijat kuvasivat matalahierarkkiseksi ja työn tekemisen tapaa yhteisölliseksi, itseohjautuvaksi ja ketteräksi.
Tulevaisuustehtävässä keksityt työntekijöiden lausunnot voisivat hyvin kuvata tulevaisuuden työntekijäkokemusta. Robotit helpottavat työtä varastossa ja tekoäly ja teknologiset innovaatiot mahdollistavat ensiluokkaisen asiakaspalvelun. Organisaatiokulttuuri tukee työskentelyä monimuotoisissa tiimeissä, joissa kaikki pääsevät hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja joissa osaamisen kehittämiseen panostetaan. Työpaikka on innostava kasvuympäristö, jossa haastavat tehtävät ja ammattitaitoiset työkaverit mahdollistavat jatkuvan kehittymisen.
Työhyvinvoinnin merkitys näkyi vahvasti tulevaisuuden työpaikkailmoituksissa. Huolestuttavaa on, että tuoreen Miten Suomi voi? -tutkimuskoosteen valossa työhyvinvointi on heikentynyt (Suutala ym. 2024). Ehkä tärkeintä onkin oppia itsensä ja muiden johtamista kestävällä ja hyvinvointia säilyttävällä ja edistävällä tavalla. Entä jos tulevaisuuden työssä voidaankin hyvin?
Emme voi ennustaa tulevaisuutta, mutta olemme mukana luomassa sitä. Rakennamme nyt sitä osaamista, jonka avulla tulevaisuuden työ tehdään ja sitä johdetaan.
Kirjoittaja
Margit Suurnäkki, DBA, KTM, johtamisen lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, margit.suurnakki(at)haaga-helia.fi.
Lähteet
Arene. 2023. Ammattikorkeakoulujen yhteiset tekoälysuositukset katsovat tulevaisuuden osaamiseen. https://arene.fi/ajankohtaista/ammattikorkeakoulujen-yhteiset-tekoalysuositukset-katsovat-tulevaisuuden-osaamiseen/.
Dolan, S. L. 2021. Leadership and values: A new framework for the future of work. In New directions in the future of work (pp. 19–34). Emerald Publishing Limited.
Haber, J. 2020. Critical thinking. The MIT Press.
Häggström, M. & Schmidt, C. 2021. Futures literacy – To belong, participate and act!: An Educational perspective. Futures, 132. https://doi.org/10.1016/j.futures.2021.102813.
Limnéll, J., Hiltunen, E. & Dufva, M. 2022. Suomen tulevaisuudet. Suuret kysymykset ja vastaukset. Helsinki: WSOY.
Nonaka, I., & Takeuchi, H. 2021. Humanizing strategy. Long Range Planning, 54(4). https://doi.org/10.1016/j.lrp.2021.102070.
Sitra. 2024. Tulevaisuusvalta. https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusvalta/.
Suutala, S., Kaltiainen, J. & Hakanen, J. 2024. Miten Suomi voi? -tutkimuskooste: Työhyvinvoinnin kehittyminen kesästä 2021 loppuvuoteen 2023. https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi.
Uronen, I. & Kock, H. 2023. Jatkuva oppiminen liiketoiminnan kehittämisessä. Haaga-Helia eSignals. https://esignals.fi/kategoria/jatkuva-oppiminen-kategoriat/jatkuva-oppiminen-liiketoiminnan-kehittamisessa/#c1be0468.
Abstract
Students in the Employee Experience and Employer Brand course at the Haaga-Helia University of Applied Science had a group assignment to imagine future jobs in 2030 and create job advertisements for them. Their job advertisements drafted a picture of the expectations of future leaders and employees and included needs for learning and development for future: What should we teach and learn in universities of applied sciences today to manage the increasingly complex and uncertain world tomorrow? How do we enable lifelong learning based on what we teach and learn today?
One of the central themes in the future job advertisements was the experience of wellbeing at work. Job ads invented in this class may well be reality in the future if we help to make them happen. We may not be able to predict the future, however, universities of applied sciences are in a key position to create the future. The skills and competencies needed in the future of work are the skills we build today.
Vastaa