Sara Rönkkönen, Merly Kosenkranius & Anniina Laine
Kuluvalla vuosikymmenellä korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ovat koetelleet useat yhtäaikaiset kriisit. Nyt jos koskaan on keskityttävä korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyvyn ylläpitoon niin yksilön oppimisen ja hyvinvoinnin kuin koko yhteiskunnan kestävyyden ja tulevaisuuden haasteista selviytymisen näkökulmasta.
Kehittämiskohteena oppimiskokemuksen reflektointi ja pedagoginen hyvinvointi korkeakouluyhteisössä
Vaikka viimeisimmän Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan opiskelu-uupumus on pahimpaan korona-aikaan verrattuna hieman vähentynyt, on edelleen noin kolmannes korkeakouluopiskelijoista riskissä uupua (Parikka ym., 2024). Vastaavasti tarkasteltaessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita globaalisti, on suomalaisten nuorten aikuisten koulutustaso laskenut alle OECD-keskiarvon (Haapamäki ym., 2024). Opiskelukyvyn ja –hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää myös opintojen jälkeisen elämän kannalta, ja hyvinvointitaitoja voidaan ajatella yhtenä tärkeimmistä työelämätaidoista nyt ja tulevaisuudessa.
Tiedämme, että pedagogisen hyvinvoinnin (Soini ym., 2010) rakentaminen edellyttää pedagogista tietoisuutta (Niinistö-Sivuranta & Parpala, 2023), eli ymmärrystä opetuksesta ja oppimisesta sekä kyvystä reflektoida niihin vaikuttavia tekijöitä. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) LearnWell-tutkimusalue toteuttaa AMK-opiskelijoille korkeakoulupedagogiseen tutkimukseen perustuvan oppimiskokemuskyselyn, johon vastaa noin 1000 opiskelijaa vuosittain.
Osin Helsingin yliopiston HowULearn-kyselyyn (Parpala & Lindblom-Ylänne, 2012) pohjautuva LearnWell-kysely mittaa oppimiseen ja hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä sekä tuottaa automatisoituja ja visualisoituja yhteenvetoja oppimiskokemuksesta opiskelijoille itselleen ja koulutuksen kehittämisen tarpeisiin. HAMKin tutkijat ovat lisänneet kyselyyn erityisesti hyvinvointia mittaavia ulottuvuuksia (aiemmissa tutkimuksissa validoituja skaaloja) sekä kehittäneet kyselyn ympärille ohjauksellisen ja pedagogisen prosessin yhteistyössä opiskelijoiden, opinto-ohjaajien (ks. esim. Alatalo ym., 2024) ja johtavan BI-asiantuntijan kanssa.
Kehittämämme LearnWell-prosessi (Kuvio 1) käynnistyy, kun opiskelijat ovat vastanneet kyselyyn opintoihinsa kuuluvan opetuskerran tai muun ohjaustilaisuuden (Rönkkönen & Rytkönen, 2023) yhteydessä. Vastauksista on luotu vastaajaryhmäkohtainen automaattinen tulosyhteenveto. Vastaajat saavat kyselystä yhteenvedon sähköpostitse heti kyselyyn vastattuaan, ja siinä ohjeistetaan, miten tuloksia voi hyödyntää oman oppimisen ja hyvinvoinnin tukena.
Laatimiemme tutkimuspohjaisten reflektiokysymysten avulla sekä opiskelijat että opetushenkilöstö pääsevät opinto-ohjaajan fasilitoimana syventämään ymmärrystä kyselyssä tutkituista ilmiöistä ja siitä, mitä eri asioille voi oppimisen ja opetuksen näkökulmista tehdä. Prosessin aikana henkilökunnan osaamista on vahvistettu erityisesti yhteiskehittämisen kautta, mutta myös tarjoamalla formaalia kyselyn teemoihin keskittyvää korkeakoulupedagogista koulutusta (Civil ym., 2025) opettajille.
LearnWell-prosessin tavoitteena on ensisijaisesti tukea opiskelijoiden oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvää tietoisuutta sekä näiden asioiden reflektointia itsenäisesti ja muiden kanssa. Keskeistä on myös tutkitun tiedon kerääminen ja tutkittuun tietotoon pohjautuva opetuksen ja koulutuksen kehittäminen (ks. esim. Kosenkranius ym., 2024; Rönkkönen ym., 2024).
Tutkimuspohjainen kysely mahdollistaa opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen jatkuvan seurannan ja se toimii parhaimmillaan opintojen läpäisyn tukena haasteita ennaltaehkäisevästi, kun yhteistyötä edistetään eri toimijoiden välillä. Organisaation oppimisen näkökulmasta pedagogisen ja ohjauksellisen LearnWell-prosessimme tavoitteena on ollut edistää vuorovaikutteista palautekulttuuria (Harvey, 2022), joka on linjassa korkeakoulumme oppijalähtöisyyttä (Rönkkönen ym., 2023) ja hyvinvointia korostavan pedagogisen toimintakulttuurin kanssa.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia oppimisen ja hyvinvoinnin reflektoinnista
Haastattelimme loppukeväästä 2024 opiskelijoitamme puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tavoitteenamme oli tarkastella LearnWell-kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden kokemuksia kyselystä saadun yhteenvedon hyödyntämisestä ja mahdollisesti myös kyselyn ja yhteenvedon ympärille rakennetusta yhteisreflektiotilaisuudesta.
Haastatteluihin osallistui 26 AMK-opiskelijaa, joista 10 oli ensimmäisen ja 16 toisen vuoden opiskelijoita. Haastateltavista yhdeksän oli kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ja loput suomalaisia. Vastaajista hieman yli puolet (14) oli naisia. Haastateltavat edustivat 13 eri koulutusohjelmaa. Haastatteluiden kesto vaihteli n. 30–60 minuutin välillä.
Opiskelijoiden vastauksissa korostuivat omien tulosten läpikäynnin mielekkyys ja kiinnostus ryhmän keskiarvoja ja tulosten vertailua kohtaan. Omasta tulosyhteenvedosta koettiin saatavan oman oppimisen reflektion lisäksi myös vertaistukea ja uutta tietoa siitä, miten muut voivat. Vertaistukea oli saatavilla myös opinto-ohjaajan fasilitoimissa ryhmäreflektioissa ja vertaisten kanssa heränneissä keskusteluissa. Reflektiota tapahtui vastaajien mukaan jo kyselyä täyttäessä, ja oman oppijakuvan kehittymistä edelleen yhteenvetoa läpikäydessä.
”Kyllä mä tykkään siitä, että tämmöisiä on ja just se et pysäytetään ja pistetään ajattelemaan” AMK-opiskelija, 2024
Haastatellut opiskelijat kokivat, että fasilitoidut yhteisreflektiot toimivat innoittajana nostaa asioita esiin koulutusohjelmissa. Kyselyn teemoja käytiin läpi sekä vertaisten että henkilökunnan kanssa, ja käydyissä keskusteluissa ajatuksia herättivät esimerkiksi palautteen saaminen ja nykytilan reflektointi yhdessä.
Opiskelijoiden LearnWell-prosessista antamat kehittämisehdotukset liittyivät muun muassa oppimiskokemuskyselyn ja yhteenvedon oikea-aikaisuuteen sekä parempaan integrointiin osaksi opiskelijan arkea (esimerkiksi osaksi päivittäin käytettäviä oppimisalustoja) ja muita opintoihin liittyviä kyselyitä. Osa vastaajista koki kyselyn nykyisellään turhan pitkäksi ja pohti mahdollisuutta lyhyempään, mutta useammin toistuvaan kyselyyn. Opiskelijoiden antamat kehitysideat ovat arvokkaita, ja niitä hyödynnetään aktiivisesti kyselyn ja prosessin jatkokehittämisessä.
Yhteenveto
Itsetuntemus, hyvinvointiosaaminen ja oppimaan oppiminen ovat esimerkkejä keskeisistä, alasta riippumattomista tulevaisuuden työelämätaidoista (Kokkinen, 2020). Työelämän jatkuvasti kiihtyvässä muutoksessa osaamistarpeet vaihtuvat, mikä korostaa entisestään tarvetta kyvylle oppia uutta ja pysyä toimintakykyisenä muuttuvissa tilanteissa. Hämeen ammattikorkeakoulussa olemme kehittäneet oppimisen, hyvinvoinnin ja yhteisreflektion tueksi pedagogisen ja ohjauksellisen LearnWell-prosessin, jolla pyritään lisäämään koko korkeakouluyhteisön ymmärrystä siitä, mistä ja miten hyvinvoiva oppimisympäristö rakentuu.
Kokemuksemme ammattikorkeakoulun pedagogisen hyvinvoinnin kehittämisestä osoittaa ensinnäkin, että opiskelijoille on tärkeää, että heitä kuullaan. Vastaavasti korkeakoululle on keskeistä saada korkeakoulupedagogiseen tutkimukseen perustuvaa, mitattua dataa oppimiskokemuksista ja hyvinvoinnista.
Niin yksilöllisen kuin organisaatiotason kehittymisen edellytyksenä on kuitenkin se, että mittaamisen ja raportoinnin lisäksi opiskelijoille ja henkilökunnalle on tarjottava mahdollisuuksia myös reflektoida ja keskustella saaduista tuloksista. Kehittämistyössä on olennaista huomioida sekä opiskelijoiden että opetuksen näkökulmat ja luoda yhteistä ymmärrystä hyvinvoivan oppimisympäristön rakentamisesta.
Kehittämämme LearnWell-prosessi sekä lisää eri toimijoiden tietoisuutta oppimiseen ja pedagogiseen hyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä että tiivistää vuoropuhelua opetushenkilöstön ja opiskelijoiden välillä. Yhtenäistetty palauteprosessi korkeakoulun sisällä mahdollistaa sen, että kaikilla koulutusohjelmilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada palautetta: kaikki saavat samat raportit, palautteet samoista ilmiöistä sekä saman perehdytyksen mitattaviin ilmiöihin. Vastaavasti opiskelijat saavat yhteenvedon tuloksistaan ja vinkkejä, miten kehittää omaa oppimista ja hyvinvointia, mutta heillä on myös mahdollisuus kyselyyn vastaamalla ja yhteisreflektioon osallistumalla antaa itse palautetta ja vaikuttaa tätä kautta omaan oppimisympäristöönsä.
Kehittämiskokemuksemme ja opiskelijoiden antamien kehittämisehdotusten perusteella tulemme seuraavaksi keskittymään erityisesti siihen, miten tuloksia voi parhaiten käyttää pitkäaikaisessa kehitystyössä, jossa huomioidaan koulutusohjelmien välinen yhteistyö, mutta myös eri toimijoiden yhteistyö koulutuksen sisällä. Sekä kyselyn että yhteenvetoraporttien käytettävyyttä, luettavuutta ja hyödynnettävyyttä tullaan jatkuvasti kehittämään ja parantamaan saadun palautteen perusteella. Jatkossa tullaan myös kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, miten tehdyt kehittämistoimenpiteet ja hyvät käytänteet saadaan parhaiten jakoon sekä miten henkilökohtaisia yhteenvetoja voi systemaattisemmin hyödyntää ohjaustilanteissa. Myös opiskelijoiden vastaamisaktiivisuuden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä erityisesti ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ja monimuoto-opiskelijoiden kohdalla.
Nyt kehitetyllä prosessilla on monipuolisia sovellusmahdollisuuksia muiden korkeakoulujen lisäksi myös yritysmaailman konteksteihin ja muuhun työelämään, joissa halutaan tarkastella oppimisen prosesseja ja hyvinvointia. LearnWell-prosessin mallinnus työelämään mahdollistaisi henkilökunnan hyvinvoinnin ja jatkuvan oppimisen monimuotoisempaa tukemista ja seurantaa: datan hyödyntäminen tehokkaasti toimisi hyvänä mittarina osaamista, oppimista ja työhyvinvointia kehitettäessä ja yhteisreflektiot tukisivat vuorovaikutteisen palaute- ja oppimiskulttuurin rakentumista organisaatiossa.
Kirjoittajat
Sara Rönkkönen, FM, KM, lehtori, Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, sara.ronkkonen(at)hamk.fi
Merly Kosenkranius, FT, postdoc-tutkija, Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, merly.kosenkranius(at)hamk.fi
Anniina Laine, KM, projektikoordinaattori, Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, anniina.laine(at)hamk.fi
Lähteet
Alatalo, S., Rönkkönen, S., Kosenkranius, M., & Hailikari, T. (2024). LearnWell-oppimiskokemuskyselyn hyödyntämisestä korkeakouluopiskelijoiden ohjauksessa. HAMK Unlimited Professional. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112195978
Civil, T., Virtanen, V., & Postareff, L. (2025). Korkeakouluopettajien kokemuksia korkeakoulupedagogisen täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta. HAMK Unlimited Scientific. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031317622
Haapamäki, J., Kalenius, A., Koljonen, T., Laakso, H., Packalen, P., & Tuononen, M. (2024). Education at a glance 2024 taustamuistio: Suomalainen koulutus kansainvälisessä vertailussa. Opetushallitus.
Harvey, L. (2022). Back to basics for student satisfaction: Improving learning rather than constructing fatuous rankings. Quality in Higher Education, 28(3), 265–270. https://doi.org/10.1080/13538322.2022.2050477
Kokkinen, L. (2020). Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos.
Kosenkranius, M., Rönkkönen, S., & Hailikari, T. (2024). Positive trends in HAMK first-year students’ wellbeing and learning experiences. HAMK Unlimited Journal.
Niinistö-Sivuranta, S., & Parpala, A. (2023). Pedagoginen hyvinvointi nousee pedagogisesta tietoisuudesta. Teoksessa Opas pedagogiseen hyvinvointiin (Vanhanen-Nuutinen, L. & Aura, P., ss. 36–41). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2023-03/Pedagoginen%20hyvinvointi_SCREEN.pdf
Parikka, S., Ikonen, J., Pohjola, V., Koskela, T., Kilpeläinen, H., Sarttila, K., & Lundqvist, A. (2024). KOTT 2024 -tutkimuksen perustulokset 2024 [Verkkojulkaisu]. thl.fi/kott
Parpala, A., & Lindblom-Ylänne, S. (2012). Using a research instrument for developing quality at the university. Quality in Higher Education, 18(3), Article 3. https://doi.org/10.1080/13538322.2012.733493
Rönkkönen, S., Kosenkranius, M., Hailikari, T., & Virtanen, V. (2024). Korkeakouluoppimisen ja opiskeluhyvinvoinnin yhteydestä. HAMK Unlimited. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/korkeakouluoppimisen-ja-opiskeluhyvinvoinnin-yhteydesta/
Rönkkönen, S., & Rytkönen, R. (2023). LearnWell ohjauksen tukena: Oppimiskokemuskysely ja ryhmäreflektio yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa keväällä 2023. HAMK Beat. https://blog.hamk.fi/hamk-beat/learnwell-ohjauksen-tukena-oppimiskokemuskysely-ja-ryhmareflektio-yhteistyossa-opinto-ohjaajien-kanssa-kevaalla-2023/
Rönkkönen, S., Tuominen, R., & Lahdenperä, J. (2023). Oppijalähtöisyys hyvinvointia tukevan ja rakentavan korkeakouluopetus- ja oppimisympäristön kehittämisen lähtökohtana. HAMK Unlimited. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/oppijalahtoisyys-hyvinvointia-tukevan-ja-rakentavan-korkeakouluopetus-ja-oppimisympariston-kehittamisen-lahtokohtana/
Soini, T., Pyhältö, K., & Pietarinen, J. (2010). Pedagogical well‐being: Reflecting learning and well‐being in teachers’ work. Teachers and Teaching, 16(6), Article 6. https://doi.org/10.1080/13540602.2010.517690
Abstract
In this expert article, we describe the research-based LearnWell learning experience survey process conducted at Häme University of Applied Sciences. The process involves various actors within the higher education community and offers opportunities for co-development and reflection from learning and teaching perspectives.
In this article, we also report our observations based on data collected through student interviews (N=26) in the spring of 2024. We were interested in how students perceived the group reflection of the survey results. We found that students valued the initiation of discussions, receiving tips, and the overall interest of the university in their well-being. The interviewees also provided concrete development suggestions that will be utilized in the process’s development.
This article addresses broader topical questions in higher education pedagogy regarding the significance of both measuring the learning experience and the group reflection of the results in supporting higher education students’ learning and well-being. Our findings support the notion that responding to surveys can promote students’ reflection on their own learning, but in addition to responding, students should also be offered opportunities to reflect and discuss the results together with their peers and teaching staff. When building a pedagogically well-being learning environment, it is important to consider both, learning and teaching perspectives and to create a shared understanding of what constitutes well-being in higher education.
Vastaa