3/2019, Pääkirjoitus

Yhteistyöllä enemmän irti tekoälystä

Kirjoittaja: Katri Kulmuni.

Milloin viimeksi etsit tietoa tietokirjasta, ostit matkalipun lipunmyynnistä tai lähetit kirjeen? Niinpä. Nämä lapsuudessamme arkipäiväiset asiat tuntuvat nykyään kaukaisilta. Digitalisaatio, tekoäly ja datapohjan tietotalous ovat muokanneet ja muokkaavat jatkossakin yhteiskuntaamme hurjaa vauhtia.

Muutoksista tulee mahdollisuuksia, kun niihin tarttuu ja käyttää uusia välineitä hyödyllisellä tavalla. Suomi on sitoutunut edistämään kestävää ja kilpailukykyistä digitaloutta inhimillisesti ja eettisesti. Haluamme valjastaa tekoälyn esimerkiksi osaksi ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kulkuamme kohti hiilineutraalia taloutta.

Kehityksessä teknologiaosaamisella on olennainen rooli. Lisäksi tekoälyä hyödyntävien palveluiden ja toiminnan uudistamisen laaja yhteiskunnallinen käyttöön ottaminen edellyttää eri toimialojen yhteistyötä. Tekoäly ei saa jäädä käsitteeksi, joka liitetään eri hankkeisiin näön vuoksi tai koska oletetaan sitä tarvittavan kaikessa uudessa. Tavoitteen tulee olla kirkas: tuotantoon asti päätyvät tekniset parannukset, liiketoimintamallit, jotka tuovat lisäarvoa elinkeinoelämään ja hyvinvointia yhteiskuntaan sekä monenlaiset oppivat algoritmit, joita voidaan käyttää tukena eri ammattialojen työtehtävissä.

Tarvitsemme yhteisiin päämääriin sitoutuneita kehittäjäyhteisöjä, jotka näkevät tekoälyn mahdollisuudet hyvinvoivan ja ympäristön kannalta kestävän yhteiskunnan lasien läpi. Yhteisöistä syntyy parhaimmillaan ekosysteemejä, jotka kokoavat monialaisesti erilaisia kehittäjiä yhteen. Kehittäjät saavat energiaa luovasta ongelman ratkaisemisesta. Kehitystyössä yhdistyy osaamista kehitettävän palvelun arvoketjun eri vaiheista teknisestä toteutuksesta aina käyttäjäkokemukseen asti.

Alueellista toimintaa kiihdyttävät ammattikorkeakoulut ovat tässä yksi keskeinen toimijajoukko. Haastankin ammattikorkeakoulut kokoamaan monialaisia kehittäjäyhteisöjä toiminta-alueellaan ja edistämään digitaalitekniikan nopeaa käyttöönottoa julkisella, yksityisellä ja kansalaisyhteiskunnan eri sektoreilla. Uskon, että myös korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöstä voitaisiin saada paljon enemmän irti.

Digitaalisten ja tietoihin perustuvien ekosysteemiemme on oltava rohkeita. On luotava toimintakulttuuri, joka kannustaa tietojen jakamiseen, yhteiskäyttämiseen ja yhdistämiseen. On myös osattava tunnistaa luotettava tieto ja pystyttävä arvioimaan sen yleistettävyys ja selitysvoima. Siksi korkeakoulujen on yhä olennaisempaa tuottaa työelämään medialukutaidoiltaan vahvoja asiantuntijoita, jotka kykenevät kriittiseen pohdintaan datan ja tekoälyohjelmistojen hyödyntämisessä osana päätöksentekoa ja oman työnsä suuntaamista.

Aito kehittäjäkulttuurin energia syntyy monialaisista toimijoista. He tunnistavat oman alansa asiantuntemuksen avulla keskeisiä haasteita ja hakevat niihin ratkaisuja myös tekoälyn tai big datan avulla. Samalla, kun esimerkiksi lämmityksen ja liikenteen alueella kehitetään aiempaa puhtaampia ratkaisuja, niiden käyttöönoton tukena on kuljettava alusta alkaen käyttäjälähtöinen ajattelu. Tekoälyn hyödyntäminen vaatii siis teknisen osaamisen lisäksi ihmisosaamista. Kyetessään yhdistämään eri toimialoja ratkaisujen rakentamisen äärelle Suomi voi tarjota myös muille maille avaimia globaalisti kestävämpään tulevaisuuteen.

Kirjoittaja

Katri Kulmuni, elinkeinoministeri

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *