Valmistelemme parhaillaan korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tämän hallituskauden yhtä keskeisintä hanketta, ammattikorkeakoulujen uudistamista. Tarkoitus on vahvistaa ammattikorkeakoulujen toiminnan yleistä laatua ja näin myös innovaatiojärjestelmässä asemoitumista. Tavoitteenamme on kansainvälisesti arvostettu ja vastuullinen ammattikorkeakoulu, joka on osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. Uudistusprosessin tavoitteena on luoda lainsäädännölliset puitteet ja toiminnalliset edellytykset tällaiselle ammattikorkeakoululle.
On tärkeää, että ammattikorkeakoulut tunnistetaan tulevaisuudessakin tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi, joiden toimintaan alueilla sitoudutaan vielä nykyistä vahvemmin. Ajattelen, että ammattikorkeakouluilla on otettavissa suurempi rooli innovaatiotoiminnassa – myös osaamiseen perustuvan kasvun ja kasvuyrittäjyyden vahvistamisessa. Ammattikorkeakouluilta tarvitaan tahtoa ja rohkeutta tämän roolin ottamiseen.
Kasvuyrittäjyys vaatii lähes poikkeuksetta korkeaa osaamista, ja tämän synnyttämisessä korkeakoulut ovat tärkeitä toimijoita. Suomen innovaatiojärjestelmää arvioinut kansainvälinen paneeli korosti arviossaan kasvuyrittäjyyden edistämisen liittyvän vahvasti yliopistojärjestelmään, sillä uusien tietoon ja osaamiseen pohjaavien yritysten merkitys innovaatiojärjestelmässä on kriittinen. Yliopistoilla nähtiin olevan erityisen tärkeä rooli vahvan ja pysyvän yrittäjyyskulttuurin luomisessa. Tämän lisäksi paneeli nosti esille teknologian siirron keskeisenä uusien kasvuyritysten potentiaalisena lähteenä.
Näen ammattikorkeakoulujen roolin kasvuyrittäjyyden edistämisessä yhtälailla keskeisenä. Ammattikorkeakoulusektorilla korostuu tutkimuksen ohella kehitys- ja innovaatiotoiminta uuden osaamisen lähteenä. Ammattikorkeakouluille luonteenomainen rooli on kysyntä- ja käyttäjälähtöisen tki-toiminnan ja siitä syntyvän kasvuyrittäjyyden edistämisessä.
On tärkeää, että tämä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen työnjako näkyy myös korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Hallitusohjelma korostaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen niiden omia profiileja tukevaa tutkimusyhteistyötä sekä yhteisiä työelämän kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön muotoja.
Olennaista on, että erityisesti yritysten kanssa tehtävässä tutkimusyhteistyössä vaaditaan hyvin usein sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen osaamista. Sen sijaan, että tutkimushankkeet tehtäisiin puhtaasti yliopiston tai ammattikorkeakoulun toimesta, voitaisiin näissä projekteissa hyödyntää molempien korkeakoulujen ja niiden koulutuksen erilaisia vahvuuksia.
Parhaisiin tuloksiin päästään, kun yrittäjyysnäkökulma sisällytetään osaksi opetusta ja tutkimus- ja kehitystoimintaa. Käytännössä tämä voi olla esimerkiksi osallistavien, työelämän toimijoiden kanssa yhdessä kehitettyjen opetus- ja tutkimusympäristöjen tai luovuuteen ja ongelmanratkaisuun perustuvien opetusmuotojen kehittämistä. Kun tutkimustoiminta on onnistuneesti integroitunut koulutukseen, tukee korkeakoulujen välinen yhteistyö korkeakoulujen erilaisia sisällöllisiä profiileja myös koulutuksessa.
Korkeakoulujen koulutus- ja tutkimustehtävien perusedellytysten ja laadun vahvistamisen lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että korkeakouluilla on valmiudet tutkimustulosten yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen. Kaksisuuntainen vuorovaikutus korkeakoulujen ja muiden toimijoiden välillä niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa ja kehitystyössä mahdollistaa osaamisen tehokkaan siirtämisen korkeakoulusta muuhun yhteiskuntaan ja muun yhteiskunnan asiantuntemuksen ja tarpeiden viestimisen korkeakouluihin.
Kansainvälisesti vertaillen Suomen keskeinen haaste on jalostaa osaamisesta uutta edelläkävijyyttä ja yrityksiä, joilla on edellytyksiä kasvuun. Suomen innovaatiojärjestelmän julkiset ja yksityiset panokset ovat kansainvälisesti katsoen merkittäviä, mutta tuotoksien osalta emme suoriudu moniin muihin maihin verrattuna yhtä hyvin, mikäli mittarina käytetään suomalaisten innovaatioiden menestyksekästä kaupallistamista tai kasvavaa ja innovatiivista yritystoimintaa.
Niin yrittäjyyteen valmentavissa opinnoissa kuin ammattikorkeakoulujen innovaatiopalveluissa on tärkeä tunnistaa ei-teknologisten, sosiaalisten tai luovien alojen innovaatiopotentiaali. Kulttuurialoilla ja laajemminkin luovilla aloilla on viimeaikoina toteutettu useita kansallisia ja alueellisia hankkeita toiminnan kaupallistamiseksi ja kulttuuriviennin edistämiseksi. Suomalainen kulttuurituotanto on selvästi monipuolistunut, kansainvälistynyt ja löytänyt uutta viennin potentiaalia.
Kulttuuriosaamista tarvitaan yhä enemmän myös perinteisillä vientisektoreilla tuotannon ja siihen liittyvien palvelujen sekä sisältöjen yhdistyessä. Itse näen valtaisaa potentiaalia kulttuurin kytkemisessä terveys- ja hyvinvointialan kehittämiseen. Uskon, että ammattikorkeakouluilla on erittäin tärkeä rooli uusien kasvuyrittäjyyden alueiden löytämisessä niin näin kuin muidenkin alojen rajapinnoilta.
Kirjoittaja
Jukka Gustafsson, Opetusministeri
