Konkretiaa sukupuolten tasa-arvotyöhön hankkeissa

Monet rahoittajat edellyttävät yksityiskohtaista sukupuolivaikutusten seurantaa ja raportointia rahoittamiltaan hankkeilta. Silti tasa-arvotyö korkeakoulujen toteuttamissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa vaikuttaa usein melko suppealta ja abstraktilta.

Osuma – osallistamalla osaamista -koordinaatiohankkeessa selvitettiin sukupuolen roolia 17 nuorten parissa työskentelevässä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeessa ja toteutettiin sukupuolitietoisuuteen keskittynyt tukiprosessi vuosina 2018–2020. Tässä artikkelissa esitellään selvityksen tuloksia ja tukiprosessia sekä annetaan niiden pohjalta hankkeille käytännön vinkkejä sukupuolen huomioon ottamiseksi rahoitushakemusta laadittaessa.

Selvitys hankkeiden tasa-arvotyöstä

Isossa osassa hankkeita ajatellaan sukupuolten tasa-arvon liittyvän ensisijaisesti tavoitteeseen, että osallistujissa tai työntekijöissä on saman verran miehiä ja naisia. Tällöin päädytään helposti tarkastelemaan sukupuolta ja tasa-arvoa hyvin suppeasta näkökulmasta, joka jättää huomiotta esimerkiksi ihmisten erilaiset tarpeet ja sukupuolten moninaisuuden. Jos tavoitteeksi mielletään kaikkien samanlainen kohtelu ja sukupuolineutraalisuus, käytännössä ummistetaan silmät sukupuolen monimutkaisilta vaikutuksilta eikä kyetä edistämään tasa-arvoa.

Sukupuolten tasa-arvo nousee kuitenkin yllättävän systemaattisesti esiin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin kohdistuvan toiminnan yhteydessä. Monikulttuurisen kontekstin tasa-arvomaininnat liittyivät usein kysymykseen, järjestetäänkö toimintaa seka- vai sukupuolierityisissä ryhmissä. Toki kulttuurisensitiivinen ja sukupuolitietoinen työote kulkevat luontevasti rinnakkain. Silti väistämättä herää kysymys, onko hanketyöntekijöiden helpompi tunnistaa tasa-arvon ongelmat “muissa” kuin “meissä”. Myös Suomessa on tasa-arvon epäkohtia, joihin on syytä puuttua määrätietoisesti. Esimerkiksi työmarkkinoiden eriytyminen sukupuolen mukaan on Suomessa poikkeuksellisen vahvaa eikä siinä ole tapahtunut ponnisteluista huolimatta sanottavaa kehitystä viime vuosikymmeninä (mm. Laine, 2021; Tanhuam 2019).

Nämä huomiot perustuvat osittain Osuma – osallistamalla osaamista -koordinaatiohankkeen vuonna 2018 laatimaan selvitykseen, jossa tarkasteltiin, miten sukupuolten tasa-arvo näyttäytyi 17 ESR-hankkeen hankehakemuksessa, loppuraportissa ja julkaisuissa. Hankkeet kuuluivat koordinoitavaan ESR-toimenpidekokonaisuuteen Osallistamalla osaamista. Tietoja täydennettiin tutustumalla elokuun loppuun 2021 mennessä valmistuneisiin materiaaleihin. Ammattikorkeakouluja oli toimijoina 11 selvitykseen osallistuneessa hankkeessa ja yliopistoja 5 hankkeessa.

Analyysissä kiinnitettiin huomiota seuraaviin näkökulmiin:

1. Painoarvo: Miten monipuolisesti tai taustoitetusti sukupuolten tasa-arvoa käsitellään?
2. Konkreettisuus: Onko mainittu tai toteutettu tasa-arvoon liittyviä, konkreettisia toimenpiteitä ja sukupuolivaikutusten seurantaa?
3. Osaaminen: Mainitaanko tasa-arvo-osaaminen rekrytoinnin yhteydessä tai hankkeesta opituissa asioissa?
4. Moninaisuus: Viitataanko sukupuolten moninaisuuteen?

Yli puolella selvityksen hankkeista (10 kpl) sukupuoli nousi materiaaleissa esiin hyvin niukasti tai ei lainkaan. Hämmästyttävää oli, että kolmen hankkeen materiaaleissa sukupuoleen ei viitattu mitenkään, vaikka ESR edellyttää kaikilta sukupuolivaikutusten seurantaa. Muillakin viittaukset olivat abstrakteja ja tuntuivat heijastavan pikemminkin myönteistä asennetta kuin sisällöllistä ymmärrystä siitä, miten sukupuolten tasa-arvoa voitaisiin edistää käytännössä.

Hankkeiden suppea tulkinta tasa-arvosta ja toimenpiteiden abstraktius liittyvät merkittävällä tavalla rahoittajan odotuksiin. Esimerkiksi osallistujien taustatietoja kokoavissa ESR-lomakkeissa sukupuolet esitetään binäärisesti, mitä monet hankkeetkin kritisoivat rajusti. Hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia kannustetaan seuraamaan, mutta niitä ei pyydetä raportoimaan systemaattisesti eikä raportoinnin puuttumisesta näytä tulevan seuraamuksia. Toisinaan hankkeen rahoitushakemuksessa olikin tehty vakuuttavia suunnitelmia tasa-arvon huomioon ottamisesta, mutta niihin ei viitattu mitenkään loppuraportissa tai muissa materiaaleissa.

Hankkeiden piiristä löytyy kuitenkin myös vahvaa tasa-arvo-osaamista. Yhteensä noin 40 prosenttia hankkeista (7 kpl) käsitteli tasa-arvoa melko monipuolisesti esittäen myös konkreettisia toimenpiteitä. Kolmessa selvitykseen sisältyneessä hankkeessa sukupuolten tasa-arvo oli erityisen keskeisessä roolissa ja se läpileikkasi hankkeen suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin.

Tukiprosessi tasa-arvotyön tueksi

Selvityksen kannustamana Osuma-hanke toteutti koordinoitavan ESR-toimenpidekokonaisuuden hankkeille vuosina 2018–2020 tasa-arvotyön tukiprosessin. Koska yhtä poikkeusta lukuun ottamatta hankkeiden ensisijainen tavoite ei ollut tasa-arvon edistäminen, prosessin aikana kokeiltiin erilaisia tapoja, joilla tasa-arvotyötä voidaan tukea kepeästi muun toiminnan ohessa.

Tukiprosessiin kuuluivat seuraavat toimenpiteet:

• projektipäälliköille tukea horisontaalisten periaatteiden huomioimiseksi
• koko hankehenkilöstölle suunnattu verkostopäivä, jonka teemana oli sukupuolinäkökulman huomioiminen ja sukupuolen moninaisuus
• Sukupuolisensitiivinen hanketyö -oppaan kirjoittaminen ja hankkeiden tasa-arvokäytänteiden kokoaminen siihen
• Osuma-pelin sukupuoleen liittyvät sisällöt ja pelitilaisuus.

Tukiprosessiin liittyvä toiminta tuki hankehenkilöstöä, tarjosi tietoa ja oivalluksia sekä ymmärrystä sukupuolinäkökulmasta. Projektipäälliköille suunnatussa työpajassa sekä koko hankehenkilöstölle suunnatussa verkostopäivässä tärkeintä oli vertaistuki ja haasteiden ja hyvien käytäntöjen jakaminen.

Osuma-hankkeen tuotoksista Sukupuolisensitiivinen hanketyö -oppaan sekä Osuma-pelin sukupuoleen liittyvien sisältöjen oli tarkoitus tehdä näkyväksi ja hyödyntää sitä tietoa, mitä erilaisissa tilaisuuksissa tuotettiin yhdessä. Puolivalmiit tuotokset toimivat yhteisen keskustelun aloituksena.

Kun selvityksessä tarkasteltiin, oliko tukiprosessi auttanut hankkeita konkretisoimaan tasa-arvotyötään ja raportoimaan siitä hankkeen päätyttyä rahoittajalle, tuloksia oli havaittavissa. Eniten näyttivät kuitenkin hyötyneen toimijat, jotka olivat jo hakuvaiheessa kiinnostuneilta tasa-arvon edistämisestä. Joukosta löytyi muutama myönteinen poikkeus: vasta tukiprosessi oli auttanut hanketoimijoita ottamaan käyttöön sukupuolitietoiset silmälasit, joiden kautta toimintaa kuvattiin loppuraporttiin. Vertaistuen merkitystä kokeneemmillekaan toimijoille ei ole syytä väheksyä. Mahdollisuus jakaa ajatuksia ja hyviä käytäntöjä luo edellytyksiä entistä konkreettisemman tasa-arvotyön toteuttamiselle.

Vinkkejä rahoituksen hakuvaiheeseen

Selvityksen mukaan tasa-arvotyö ymmärretään monessa hankkeessa vielä kovin suppeasti. Tässä luvussa listataan näkökulmia, jotka auttavat ottamaan sen huomioon rahoitushakemuksia laadittaessa aiempaa monipuolisemmin. Mitä konkreettisempia suunnitelmat ovat, sitä todennäköisemmin niistä saadaan toivottuja tasa-arvovaikutuksia. Konkreettisia suunnitelmia on myös helpompi lähteä toteuttamaan, kun hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen. Vinkit perustuvat Osuma-hankkeessa tuotettuun Sukupuolisensitiivinen hanketyö -oppaaseen (Salmenkangas & Wallin, 2019).

1. Perusteellinen pohdinta näkyväksi rahoittajalle

Sukupuolinäkökulma voi läpäistä hankehakemuksen, mutta joidenkin rahoitusohjelmien hakemuksissa sitä pyydetään kuvailemaan erikseen, esimerkiksi ESR-hakemuksissa horisontaalisten periaatteiden kohdalla. Vaikka hakemuslomake johdattelisi kirjoittamaan lyhyesti, kannattaa rahoittajalle osoittaa perusteellisemminkin, että asiaa on pohdittu. Hankehakemuksessa voi myös olla erillinen liite, jossa hanketta on taustoitettu sukupuolinäkökulmasta käsin.

2. Toimintaympäristön hahmottaminen

On tärkeää ymmärtää, millainen toimintaympäristö on hankkeen lähtökohtana – myös sukupuolinäkökulman osalta:

• Miten hankkeen toiminta vaikuttaa erilaisten ihmisten elämään ja arkeen?
• Onko toiminta-alueella naisten, miesten ja/tai sukupuolivähemmistöjen välillä merkittäviä eroja?

Sukupuolisensitiivinen hanketyö -oppaasta löytyy esimerkkinä artikkeliharjoite, jota voi hyödyntää toimintaympäristön hahmottamisessa.

3. Kohderyhmän täsmentäminen

Jo hakuvaiheessa voi tarkentaa hankkeen kohderyhmää tai kohderyhmiä. Silloin on helpompi ymmärtää, miten kohderyhmät vaikuttavat tulevaan kehittämistyöhön ja sukupuolinäkökulman huomioimiseen.

Esimerkkejä täsmennetyistä kohderyhmistä ovat:

• lasten kanssa kotona olevat äidit
• sukupuolivähemmistöihin kuuluvat NEET (not in education or training) -nuoret
• koronasta elpyvät yrittäjänaiset
• ammattikorkeakoulussa opiskelevat jaksamisensa kanssa kamppailevat miehet.

Kohderyhmäajattelu auttaa rakentamaan toimenpiteistä ja kehittämistyössä huomioitavista näkökulmista mahdollisimman osuvia. Eri kohderyhmille voi olla erilaisia toimenpiteitä. Sekä hankkeen käynnistäminen että raportointi helpottuvat, kun kohderyhmän selkeä määrittely on tehty hakuvaiheessa.

Selvitystyö osoitti, että sukupuolen merkityksen tunnistaminen ja huomioiminen toiminnassa on helpompaa kuin muulloin erityisesti silloin, kun hankkeessa työskennellään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa. Erilaiset kulttuuriset tavat voivat havahduttaa tarjoamaan osallistujille muun muassa esimerkkejä sukupuolen mukaan epätyypillisistä harrastus- tai koulutusvalinnoista ja järjestämään sukupuolen mukaan eriytynyttä toimintaa. Samanlainen havahtuminen olisi usein hyödyllistä silloinkin, kun toimintaa suunnitellaan muillekin kohderyhmille.

4. Kohderyhmä mukaan jo hankevalmisteluun

Kun kohderyhmä kutsutaan mukaan hankevalmisteluun, voidaan heidän tasa-arvoosaamisensa ja ymmärryksensä huomioida hankkeen toiminnassa. Kohderyhmään kuuluvien näkemys omasta todellisuudestaan saattaa poiketa hanketoimijoiden ymmärryksestä, ja sieltä voi löytyä sukupuolinäkökulmaan liittyviä kysymyksiä, joihin hanke voi vastata, mutta joita hankevalmistelijat eivät itse tulleet ajatelleeksi.

Kevyin tapa toteuttaa tämä on järjestää kuulemistilaisuus. Perusteellisemmin ja vaikuttavammin kohderyhmän voi ottaa mukaan esimerkiksi perustamalla heistä koostuva raati, joka on mukana koko hankkeen ajan. Heidän on hyvä myös osallistua hankkeen viralliseen ohjausryhmätyöskentelyyn.

5. Tasa-arvo-osaamisen täydentäminen

Erityisesti jos itsellä ei ole riittävää ymmärrystä siitä, miten sukupuolinäkökulma vaikuttaa suunnitellun hankkeen toimintaympäristöön tai kohderyhmiin, jo hankkeen valmistelussa voi hyödyntää ulkopuolista tasa-arvoasiantuntemusta. Ulkopuolinen asiantuntija voi olla kollega toisesta yksiköstä, kumppaniorganisaatiosta tai aiheeseen perehtynyt asiantuntija tai konsultti.

Esimerkkejä asiantuntijatoimijoista:

• THL:n Tasa-arvotiedon keskus
• Ekvalita
• Seta
• Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus.

Tasa-arvo-osaaminen on hyvä huomioida myös oman henkilökunnan rekrytoinnissa. Kun rekrytoinneissa tehdään näkyväksi, että tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen panostetaan, korkeakoulu on houkutteleva työnantaja myös tätä asiantuntemusta omaaville. Pitkällä tähtäimellä myös olemassa olevan henkilökunnan on hyvä päästä päivittämään tasa-arvo-osaamistaan.

6. Hankkeen toteutuksen perusteellinen suunnittelu

Hankkeen toteutuksessa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta aktiivisesti, suhteutettuna hankkeen muihin tavoitteisiin. Jotta se onnistuu, hankkeen toimenpiteet kannattaa suunnitella tietoisesti tasa-arvo huomioiden jo hakemusvaiheessa. Hankehakemusta tehtäessä on pohdittava, vaikuttavatko kehittämistoimenpiteet samalla tavalla naisiin, miehiin tai sukupuolivähemmisöihin ja onko hankkeen tavoite siten sama kaikille sukupuolille. Sen pohjalta arvioidaan, tarvitaanko naisille, miehille tai sukupuolivähemmisöille eri toimia.

Hankesuunnitelmassa on hyvä lisäksi konkretisoida ainakin nämä seikat:

• Miten tasa-arvo näkyy hankehenkilöstön välisissä kohtaamisissa? Entä hankehenkilöstön ja kohderyhmän tai sidosryhmien välisissä kohtaamisissa?
• Miten sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen viestinnässä ja tilaisuuksissa?
• Miten moninaisuus ja tasa-arvo-osaaminen huomioidaan hankkeen rekrytoinneissa? Entä kumppanuuksissa?
• Miten hankehenkilöstö pääsee päivittämään tasa-arvo-osaamistaan?
• Miten hankkeen toiminnasta kerätään arviointitietoa tasa-arvo ja moninaisuus huomioiden?

Jos hankkeen tavoite on koulutuksellinen, mutta ei suoraan liity tasa-arvon edistämiseen, on hyvä pohtia, miten sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuus näkyvät kohderyhmälle suunnattujen koulutusten sisällöissä.

7. Hakemus raportoinnin perustana

Hankehakemus toimii pohjana myös hankkeen toiminnan ja tulosten raportoimiselle. Se on dokumentti, johon sekä hanketoimija että rahoittaja palaavat koko hankkeen ajan. Kun hakemukseen on kirjattu tasa-arvotyöhön liittyvät (välillisetkin) tavoitteet sekä tavoitteiden saavuttamista tukevat toimenpiteet, ne muistaa myös raportoida rahoittajalle. Samalla varmistetaan, että tasa-arvon edistämiseen liittyvät suunnitelmat siirtyvät valmistelijoilta hankkeen toteuttajille tai uusille työntekijöille, jos hankehenkilöstö vaihtuu hankkeen aikana.

Loppupäätelmät

Tässä artikkelissa esitelty selvitys on otokseltaan pieni eikä kaikki hankkeiden merkityksellinen tasa-arvotyö tallennu sen analysoimiin materiaaleihin. Samansuuntaisia huomioita ovat kuitenkin tehneet myös Euroopan sosiaalirahaston edustajat ja monet tasa-arvotyötä Suomessa seuranneet ammattilaiset: hankkeiden tasa-arvotyö ei aina näyttäydy konkreettisina toimenpiteinä. Rahoittajat voisivat tukea ja kannustaa hanketoimijoita tarjoamalla koulutusta ja edellyttämällä tasa-arvovaikutusten systemaattisempaa raportointia. Lisäksi hyötyä olisi hanketoimijoiden pysyvästä vertaisverkostosta. Ammattikorkeakoulutkin voivat organisoida sisäisiä tai keskinäisiä verkostoja, joissa jaetaan tasa-arvotyöhön liittyvää osaamista ja hyviä käytäntöjä.

Vaikka hankkeen päätavoitteena ei olisi sukupuolten tasa-arvon edistäminen, sillä kuitenkin on tavallisesti sukupuolivaikutuksia. Vain käytännön toimien kautta voimme vaikuttaa. Tasa-arvoteoissa voi hyvin lähteä pienestä liikkeelle ja pikkuhiljaa lisätä toimia. Työlle pitää myös varata aikaa, jotta teemaan voi paneutua sekä hakuvaiheessa että hankkeen toteutuksessa ja raportoinnissa, ja myönteisen suhtautumisen voi kääntää käytännön tasa-arvoteoiksi.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS