Paula Tyrväinen, Mauri Kantola & Sanna Simola
Kuvaamme artikkelissa ammattikorkeakoulujen joustavan oppimisen edistämistä ristiinopiskeluna osana digitalisaatiokehitystä ja muotoutuvaa hybridioppimisen ekosysteemiä (Virolainen ja muut 2019) peilaten yhteistyötä myös koulutuspolitiikkaan. Samalla pohdimme ammattikorkeakoulujen kehitysponnistusten merkitystä käyttäen casena ristiinopiskelun verkostomaista kehittämistä ja CampusOnlinea.
Joustava oppiminen
Joustava oppiminen on käsitteenä moniulotteinen. Sen ajatellaan tarkoittavan oppimisen tueksi rakennettujen opintojen, keinojen ja käytäntöjen taipuisuutta mukautua oppijan tilanteen ja toiveiden sekä ympäristön nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaisesti. Kuviossa 1. kuvataan Caseyta ja Wilsonia (2005) mukaillen joustavuuden ulottuvuuksia. Käytännössä joustavuus liitetään usein teknologian hyödyntämiseen oppimisessa, mutta se on vain yksi sen ulottuvuuksista (Pyykkö 2018, Jääskelä 2009).
Oppijalle joustavuus tarkoittaa valinnanmahdollisuuksia oppimisen ajan, paikan tai tahdin lisäksi myös suhteessa menetelmiin, tehtäviin tai arviointiin. Oppija voi valita miten, mitä, missä ja milloin oppii. (Naidu 2017, Andrade ja muut 2019.) Joustavaan oppimiseen liitetään myös osaamisperusteisuus, mahdollisuus aiemmin opitun hyödyntämiseen sekä avoimuus (Andrade ja muut 2019).
Joustavuus esiintyy hallitusohjelmissa ja koulutuspoliittisissa selonteoissa. Marinin hallitusohjelman (Valtioneuvosto 2019) jatkuvan oppimisen uudistuksen pyrkimyksenä oli uudistaa osaamista läpi elämän. Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa 2021 todetaan, että tehokkaalla yhteistyötyöllä, työnjaolla ja järjestelmän toiminnalla voidaan lisätä joustavia opiskelumahdollisuuksia. Pitkistä koulutusputkista ja päällekkäisyyksistä pyritään eroon. Myös Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelmassa (2021) joustavuus on esillä kytkettynä jatkuvaan oppimiseen.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on selvittänyt korkeakoulutuksen joustavia opintopolkuja (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2020), joilla viitataan sisäänpääsyväyliin, joustaviin mahdollisuuksiin opintojen aikana sekä valmistumisvaiheeseen. CampusOnline -opinnot lukeutuvat opintojen aikaiseen joustoon. Suomessa on ollut tärkeää korkean koulutustason lisäksi koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo osana elinikäisen oppimista.
Verkostohankkeet
Ammattikorkeakoulut ovat edistäneet yhteisiä tavoitteitaan valtakunnallisilla verkostohankkeilla. 2000-luvun alussa niillä pyrittiin tukemaan opintojen edistämistä, kansainvälistymistä ja virtuaaliopintoja. Verkostojen vetäjät muodostivat oman verkostonsa Vehan, jossa vaihdettiin näkemyksiä. (Friman & Palos 2007.) Valtioneuvoston Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2003–2008 huomiota kiinnitettiin niin opiskeluprosessien kuin opetuksenkin laatuun (Sund 2007). Tärkeänä pidettiin myös sosiaalisen pääoman kasvua: yhteisöjen, verkostojen ja yksilöiden mahdollisuuksia vuorovaikuttaa pulmien ratkaisemiseksi (Hautala & Kantola 2007; Kantola ja muut 2006). Oppimisteoreettisissa jäsennyksissäkin huomio kohdistui yhteisöihin ja verkostoihin (Eteläpelto & Tynjälä 1999).
Virtuaaliammattikorkeakoulu
Yksi ammattikorkeakoulujen verkostohankkeista 2000-luvun alussa oli VirtuaaliAMK. Sen tavoitteena oli edistää joustavaa opiskelua ja tarjota korkeakoulurajat ylittäviä verkko-opintoja. VirtuaaliAMK-verkostohankkeen pääkonttorikorkeakouluna toimi TAMK, joka myös ylläpiti amk.fi-portaalia. Korpelan (2007) mukaan pian ensimmäisten kokeilujen jälkeen huomattiin tietotekniikan välineellisyys ja todellisen osaamishaasteen nouseminen verkostomallista. Perinteinen työtapa ei sopinut uuteen ympäristöön. Yhteisöllisyys ja kollaboratiivisuus tulivat osaksi amk-opettajankin ammatillista kasvua (Helakorpi 2007).
Virtuaaliammattikorkeakoulu lakkasi seuraavan vuosikymmenen alussa. Jatkorahoituksesta ei päästy sopimukseen ja toiminta katsottiin byrokraattiseksi. Hiipumiseen vaikutti myös ministeriön ratkaisu olla rahoittamatta pääkonttorihankkeita pidempään. Ministeriön piirissä katsottiin, että elinvoimaiset verkostot jatkaisivat omin voimin. Korkeakoulut kuitenkin katsoivat, ettei resursseja löydy. Samoin kävi aiemmin virtuaaliyliopistolle: toiminta alkoi vuonna 2001 ja se lakkautettiin vuonna 2009 (Mattlar, 2010).
Kesälukukausi
Joustavan oppimisen edistämisen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen verkkotarjonnan seuraava vaihe käynnistyi 2015 yhteisellä kesätarjonnalla, joka koottiin summersemester.fi -portaaliin. Näkyvyyttä haettiin introissa, sosiaalisessa mediassa ja esittein. Toiminnasta myös kerättiin tilastoja ja opiskelijapalautetta. Toimintaa koordinoi tällä kertaa Turun AMK ja mukana oli lopulta 24 ammattikorkeakoulua. Yhteistyön käynnistämisessä hyödynnettiin aiempien verkostojen työtä ja erityisesti FUAS-konsortion kokemusta ristiinopiskelusta.
Summmersemester -verkoston toiminta perustui täysin verkossa työskentelyyn silloisia työkaluja Skypeä ja Yammeria hyödyntäen. Tätä työskentelytapaa hyödynnettiin myöhemmin ammattikorkeakoulujen yhteisessä eAMK-hankkeessa ja sittemmin pandemian aikana yleisesti.
eAMK
Sipilän hallitusohjelmassa yhtenä teemana oli digitalisaatio ja osana työelämäsiirtymän kärkihanketta hallitus panosti digiympäristöjen ja ympärivuotisen opiskelun vahvistamiseen. Arene tunnisti strategiassa (2016–2020) digitalisaation keskeiseksi tekijäksi ja rehtorineuvosto sopi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen hakemisesta ympärivuotisen verkko-opintotarjonnan kehittämiseen.
Kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteinen eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi -hanke käynnistettiin 2016. Tavoitteeksi valikoitui ympärivuotinen verkkotarjonta sekä digipedagogiikan, ohjauksen ja opintohallintopalveluiden kehittäminen joustavan oppimisen tueksi. eAMK-hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja yhteiseen tarjontaan liittyvää kokonaisuutta Turun ammattikorkeakoulu. (Ikonen ja muut 2019.)
Jo hankkeen alussa ristiinopiskelun maksuttomuus tunnistettiin kriittiseksi tekijäksi toiminnan jatkuvuuden kannalta. Rehtorineuvosto hyväksyi periaatteet opiskelijoiden vapaasta liikkumisesta, opintojen maksuttomuudesta ja hyväksiluvusta. Opintojen laadun takaamiseksi eAMK loi yhteiset verkkototeutusten laatukriteerit (Varonen, 2018).
Samaan aikaan eAMK-hankkeen kanssa käynnistyi Tampereen yliopiston koordinoima ristiinopiskeluhanke, joka tähtäsi tietojen sujuvaan siirtämiseen korkeakoulujen välillä. Osana RIKE-hanketta ammattikorkeakoulut ja yliopistot allekirjoittivat yhteisen puitesopimuksen opetusyhteistyöstä.
Ristiinopiskelun palveluväylä kehittyi odotettua hitaammin, eikä eAMKin aikana päästy testaamaan tarjontatietojen tai suoritusten siirtymistä väylällä. Ammattikorkeakoulut halusivat kuitenkin jatkaa ristiinopiskelua ja OKM myönsi vuoden jatkorahoituksen CampusOnlinelle. Sittemmin korkeakoulut sopivat, että CampusOnlinea jatketaan omarahoituksella Turun ammattikorkeakoulun vetämänä.
CampusOnline
Ympärivuotinen tarjontaportaali rakennettiin eAMK-hankkeessa summersemester.fi-pohjalle ja nimeksi vaihdettiin campusonline.fi. Tarjonta avattiin syksyllä 2018 pilottiopintojaksoilla. Opiskelijat löysivät portaalin nopeasti ja suoritettujen opintopisteiden määrä on kasvanut koko ajan. Taulukossa 1. esitetään portaalin opintojaksomäärät ja syntyneet opintopisteet.
Taulukko 1. summersemester.fi- ja CampusOnline-portaalissa tarjolla olleet opintojaksot ja ristiinopiskelun opintopisteet.| Vuosi | Opintojaksot | Opintopisteet |
|---|---|---|
| 2016 | 296 | 9 712 |
| 2017 | 440 | 28 944 |
| 2018 | 612 | 59 833 |
| 2019 | 1 329 | 109 546 |
| 2020 | 1 599 | 173 436 |
| 2021 | 1 894 | 209 051 |
| 2022 | 1 841 | 238 936 |
Erityistä kasvua tapahtui vuosina 2019–2021, jota pandemia osaltaan selittää. Vuoden 2021 aikana opintojaksoja oli tarjolla lähes 1 900 kpl ja opintopisteitä suoritettiin yli 200 000, mikä vastaa keskikokoista ammattikorkeakoulua. Suoritemäärä lähes nelinkertaistui kolmessa vuodessa.
Palautteissa opiskelijat arvostavat mahdollisuutta opintoihin, joita ei omassa korkeakoulussa ole tarjolla. Myös itsenäinen digiopiskelu tuo joustoa eri elämäntilanteissa ja valmistumisen kynnyksellä. Opinnot koettiin myös pääosin laadukkaiksi. (Huovinen ja muut 2020.) Viime vuosina suosiotaan portaalissa ovat kasvattaneet erityisesti joustavat nonstop-opinnot.
Digivisio 2030
Viimeisimpänä askeleena joustavuuden edistämisessä on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteinen Digivisio 2030 -hanke. Sen tavoitteena on tehdä Suomesta oppijakeskeisen ja joustavan oppimisen mallimaa avaamalla oppiminen kaikille ja kehittämällä pedagogiikkaa korkeakoulujen yhteistyössä. Taustalla on hallitusten pyrkimys nostaa osaamistasoa ja parantaa työllistymistä.
Digivisiossa rakennetaan oppimisen ekosysteemi, joka pohjaa yhteiselle digitaalisille jatkuvan oppimisen tarjonnalle. Digivision myötä palvelut tarjotaan yhdestä paikasta, olipa kyse sitten itseopiskelusta tai suurista kokonaisuuksista. Hakeminen, ilmoittautuminen ja identiteetin hallinta tukevat oppijaa. Lisäksi oppija saa käyttöön oppimisdatansa, jota hyödynnetään myös ohjauksessa ja neuvonnassa. Digivisiossa ratkoo niitä korkeakouluyhteistyön haasteita, joiden ratkaisemiseen yksittäisten korkeakoulujen voimat eivät riitä ja jotka aiemmissa verkostohankkeissa ovat jääneet vielä ratkomatta.
Johtopäätökset
Joustavia opintopolkuja on edistetty eri aikoina ja rahoitusmalleja sekä lainsäädäntöä uudistettu. Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa Euroopan komissio (2020) kannustaa jäsenmaita yhteisnäkemyksiin laadukkaista, osallistavista ja saavutettavista opinnoista. Pedagogiikka on nostettu keskeiseen osaan tietotekniikan ohella. On myös kyetty hyödyntämään kertynyttä korkeakouluväen asiantuntemusta.
Kehityksen ovat mahdollistaneet tiivis yhteistyö, avoimuuden ja ketteryyden periaatteet, rakenteiden keveys, maksuttomuus ja koettu pandemiakin. Yhteistyön edellytykset ja toimintatavat ovat monipuolistuneet, kuten myös vastuuministeriön tukitoimet. Tuloksia myös arvioidaan laajemmin, esimerkkinä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen korkeakoulutuksen kärkihankkeisiin liittyvä arviointi.
Pohdittaessa tulevaa on seuraavana askeleena CampusOnline-verkoston valmistautuminen Ripa-palvelun käyttöön (Westerberg ja muut 2022). Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 -hanke voidaan katsoa jatkumoksi korkeakoulusektorin pyrkimyksille yhteiskehittelyn jalostamiseen ja joustavan oppimisen edistämiseen.
Paula Tyrväinen, asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, paula.tyrvainen(at)jamk.fi.
Mauri Kantola, erityisasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, mauri.kantola(at)turkuamk.fi.
Sanna Simola, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, sanna.simola(at)turkuamk.fi.
Lähteet
Andrade, MS & Alden-Rivers, B. 2019. Developing a framework for sustainable growth of flexible learning opportunities. Viitattu 14.6.2022. Higher Education Pedagogies, 4:1, 1–16, DOI: 10.1080/23752696.2018.1564879.
Arene ry. Strategia 2016-2020. Viitattu 14.10.2021. https://www.arene.fi/julkaisut/raportit/arenen-strategia/.
Casey, J. & Wilson, P. 2005. A practical guide to providing flexible learning in further and higher education. the TrustDR project. Viitattu 15.08.2022. A practical guide to providing flexible learning (digitalinsite.co.uk).
Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027. Koulutuksen mukauttaminen digiaikaan. Euroopan komissio 2020. Viitattu 14.2.2022 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52020DC0624&from=EN.
Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. 1999. Johdanto. Teoksessa Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Helsinki: WSOY, ss. 9–23.
Friman, M. & Palos, M. (toim.) 2007. Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1. Yliopistopaino.
Hautala, J. & Kantola, M. 2007. Yhteistyö ja tiedon jakaminen organisaatioiden välillä – esimerkkinä ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto. Teoksessa Friman, M. & Palos, M. (toim.). Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1. Yliopistopaino.
Helakorpi, S. 2007. Verkostoituva ja verkottuva koulutus – haasteita amk-toimintakulttuurille ja opettajan asiantuntijuudelle. Teoksessa Friman, M. ja Palos M. 2007. Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1, s.36–48. ISBN 978-952-485-277-7.
Huovinen, K. & Piironen, T. 2020. Opiskelijoiden kokemuksia CampusOnlinen verkko-opintotarjonnasta. Teoksessa Koskinen M. I. & Nakamura R. & Yli-Knuuttila H. & Tyrväinen P. (toim.) Kohti Oppimisen ekosysteemiä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä. S. 38–40.
Ikonen, H. & Tyrväinen P. & Yli-Knuuttila H. 2019. CampusOnline.fi – kurkistus kulissien taakse. SeOPPI 1/2019, 20-21. Suomen eOppimiskeskus ry.
Jääskelä, P. 2009.Oppimisen laatu ja opiskelun joustavuus: ohjauksellisen pedagogiikan ydin. Aikuiskasvatus 3/2009. Viitattu 5.8.2022 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/94199/52877.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 2020. Korkeakoulutuksen kaikkia mahdollisuuksia joustaviin opinto-polkuihin ei hyödynnetä – siirtohaku heikosti opiskelijoiden tiedossa. Viitattu 14.6.2022 Korkeakoulutuksen kaikkia mahdollisuuksia joustaviin opinto-polkuihin ei hyödynnetä – siirtohaku heikosti opiskelijoiden tiedossa – Karvi.fi.
Kantola, M., Hautala, J. & Lind, K. 2006. Osaamisen verkostot organisaation verkostona. Kever-verkkolehti 4 (1).
Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman linjaukset. 2021. Opetus ja kulttuuriministeriö, muistio 31.12.2021. Viitattu 16.6.2022 MUISTIO_20220211123147.PDF (hankeikkuna.fi).
Korpela, A. 2007. Verkostot Virtuaaliammattikorkeakoulun vahvuutena. Teoksessa Friman, M. & Palos, M. (toim.). Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1. Yliopistopaino.
Mattlar, M. 2010. Virtuaaliyliopiston viimeinen vuosi. Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkäri, uutiset 26.04.2010. Viitattu 11.10.2022. https://www.jylkkari.fi/2010/04/virtuaaliyliopiston-viimeinen-vuosi/.
Naidu, S. 2017. How flexible is flexible learning, who is to decide and what
are its implications? Distance Education, 38, 269–272. https://doi.org/10.1080/01587919.2017.1371831.
Pyykkö, R. 2018. Joustavaa jatkuvaa oppimista. Turun yliopiston blogi. Viitattu 5.8.2022. https://blogit.utu.fi/utu/2018/10/16/joustavaa-jatkuvaa-oppimista/.
Sund, A-M 2007. Verkostohankkeet ammattikorkeakoulujen kehittämisen välineenä. Teoksessa Friman, M. & Palos, M. (toim.). Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1. Yliopistopaino.
Valtioneuvosto 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävät yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Viitattu 16.6.2022. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 (valtioneuvosto.fi).
Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. 2021. Viitattu 16.6.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-622-8.
Varonen, M. 2018. eAMK-laatukriteerit verkkototeutusten kehittämisen työkaluna. Digipölytys-blogi 18.10.2018. Viitattu 14.10.2021. https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/eamk-laatukriteerit/.
Westerberg, A. ja Lotz, M. 2022. Korkeakoulujen ristiinopiskelupalvelu. Eduuni-wiki. Korkeakoulujen ristiinopiskelupalvelu – Ristiinopiskelupalvelu – Eduuni-wiki.
Virolainen, M., Heikkinen, H. L., Siklander, P., & Laitinen-Väänänen, S. 2019. Mitä ovat oppimisen ekosysteemit? Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 21(4), 4–25. Viitattu 7.6.2023. https://journal.fi/akakk/article/view/89249.
Summary
The article describes the joint development work of Finnish universities of applied sciences to enable flexible learning as cross-studying online as part of digitalization development and the emerging hybrid learning ecosystem. At the same time, the authors aim to document the development work done in the same district in a more general way and to reflect on its significance as part of the Finnish information society.
As an empirical case, the article introduces cross-studying, which works on the CampusOnline portal. First, the dimensions of flexible learning are discussed, and then the network projects that have contributed to this are highlighted in general. Next, the starting point created by the virtual UAS is drawn together, from which we move on to examine the following cooperation on the provision of summer studies. The article then moves on to the CampusOnline itself.
