Pasi Tuominen & Eeva Puhakainen
Immersiiviset oppimisympäristöt tarjoavat valtavan potentiaalin korkeakoulutuksessa. Taitojen kehittämistä ja opiskelijoiden reflektiota voidaan parantaa merkittävästi digitaalisia lähestymistapoja käyttämällä, mutta ilman asianmukaista pedagogista kehystä ne jäävät vain laitteiksi, joiden mahdollisuuksia ei täysin hyödynnetä.
Tässä artikkelissa avataan sekä immersiivisen oppimisympäristön käsitettä että kehitteillä olevaa kehystä pedagogiselle lähestymistavalle. Kehys tukee systemaattista immersiivisten oppimisympäristöjen käyttöä korkeakoulutuksessa kokemussuunnittelun, immersion ja arvioinnin osatekijöiden avulla. Immersiivisten oppimisympäristöjen avulla opiskelijat sitoutuvat paremmin oppimaan, mutta ne mahdollistavat myös kattavan oppimisen arvioinnin.
Immersio on tila, jossa henkilö uppoutuu johonkin kokemukseen tai ympäristöön niin, että menettää tietoisuutensa ympäröivästä maailmasta ja kokee vahvan tunnekokemuksen. Immersio voi tapahtua monilla tasoilla, kuten fyysisellä, henkisellä, emotionaalisella tai sosiaalisella tasolla. (de Back et al., 2020.)
Fyysisellä tasolla immersiossa henkilö on täysin ympäröity johonkin tilaan tai ympäristöön, joka on suunniteltu erityisesti luomaan tietyntyyppinen kokemus. Esimerkkejä tällaisista tiloista ovat virtuaalitodellisuusympäristöt tai teatteriesitykset, joissa yleisö istuu ympäröivän lavasteen keskellä.
Henkisellä tasolla immersio tapahtuu silloin, kun henkilö keskittyy ajatukseen tai tehtävään, ja menettää tietoisuutensa ympäröivästä maailmasta. Esimerkiksi kirjan lukeminen tai musiikin kuuntelu voi olla immersiivinen kokemus, kun kokija uppoutuu täysin teoksen tarinaan tai musiikin tunnelmaan.
Emotionaalisella tasolla immersio tarkoittaa sitä, että henkilö kokee voimakkaan tunteellisen yhteyden johonkin tilanteeseen tai henkilöön. Jopa elokuvan katsominen voi olla immersiivinen kokemus, kun katsoja kokee elokuvan hahmojen tunteet ja tuntee itsensä osaksi tarinaa.
Immersion sosiaalisella tasolla tarkoitetaan sitä, että henkilö uppoutuu täysin sosiaaliseen tilanteeseen ja menettää tietoisuutensa ympäröivästä maailmasta. Juhliin tai tapahtumiin osallistuminen voi olla immersiivinen kokemus, kun osallistuja syventyy sosiaaliseen vuorovaikutukseen. (De Freitas & Neumann, 2009.)
Kun ihminen uppoutuu johonkin kokemukseen tai ympäristöön niin että menettää tietoisuutensa ympäröivästä maailmasta, ja kokee vahvan tunnekokemuksen, puhutaan immersiosta.
Immersiivinen oppiminen simuloi todellisuutta
Immersiivisestä oppimisessa opiskelu tapahtuu sellaisessa ympäristössä, jossa opiskelija voi uppoutua täysin opiskeltavaan aiheeseen. Immersiivinen oppiminen pyrkii luomaan sellaisen oppimisympäristön, joka on mahdollisimman elävä ja todentuntuinen, jolloin oppijan on helpompi omaksua uutta tietoa.
Immersiivisessä oppimisessa käytetään usein apuna virtuaalitodellisuutta, lisättyä todellisuutta tai muita teknologioita, jotka auttavat luomaan todentuntuisen oppimisympäristön. Esimerkkejä immersiivisestä oppimisesta ovat lentosimulaattorit, joissa lentokonetta opiskelevat harjoittelevat lentämistä todentuntuisessa ympäristössä, tai lääketieteelliset simulaattorit, joissa lääketieteen opiskelijat harjoittelevat toimenpiteitä.
Immersiivinen oppiminen auttaa oppijaa kehittämään taitojaan ja osaamistaan nopeasti ja tehokkaasti. Immersiivinen oppiminen mahdollistaa taitojen kokeilemisen turvallisessa ympäristössä, ilman että on riski vahingoittaa itseään tai muita. (de Back et al., 2020; Beck, 2019.) Oppijan itsevarmuus ja taidot kehittyvät simulaatiossa jo ennen kuin hän siirtyy käytännön tilanteeseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että immersiivinen oppiminen on menetelmä, joka pyrkii luomaan mahdollisimman todentuntuisen oppimisympäristön, jossa oppija voi uppoutua täysin opiskeltavaan aiheeseen.
Juuret kokemuspedagogiikassa
Kokemuspedagogiikka on oppimisteoria, joka perustuu oppimisen kokemuksellisuuteen ja reflektioon. Teoria korostaa sitä, että oppiminen tapahtuu parhaiten silloin, kun oppijalla on mahdollisuus kokea ja tutkia itseään ympäröivää maailmaa. (Gibbs, 2013.)
Kokemuspedagogiikan mukaan oppiminen ei rajoitu vain tiedon omaksumiseen, vaan se on moniulotteisempaa kuin perinteisemmissä opetusmenetelmissä. Oppimisprosessiin kuuluu tunteiden ja arvojen huomioiminen, koska nämä vaikuttavat oppimiseen ja sen tehokkuuteen. Samoin korostetaan reflektiota, eli oppijan kykyä tarkastella ja arvioida omaa oppimistaan sekä sitä, miten opittu tieto liittyy ympäröivään maailmaan. (Mm. Gibbs, 2013.) Näin oppija ymmärtää paremmin, miten hän voi hyödyntää oppimaansa tietoa käytännössä.
Kokemuspedagogiikassa korostuu oppimisen kokemuksellisuus ja reflektio sekä oppimisen tehokkuuden korostaminen. Kokemuspedagogiikan menetelmiä ovat muun muassa oppiminen projekteissa, roolipelit ja simulaatiot, kenttätyöt ja retket sekä toiminnalliset oppimismenetelmät, kuten leikit ja pelit (Kukulska-Hulme et al. 2021, 14–18; Jantakoon, Wannapiroon & Nilsook 2019).
Immersiivisen pedagogiikan viitekehys on tekeillä
Immersiivisen oppimisen pedagogista viitekehystä tutkitaan ja kehitetään Haaga-Heliassa yhteistyössä Maastrichtin (Zuyd University of Applied Sciencesin) ja Touloisen (Institute Paul Bocusen) immersiivisissä oppimistiloissa. Niiden molempien laitteisto, ohjelmisto ja oppimistehtävät perustuvat vuonna 2016 Haagan restonomikampukselle rakennettuun moniaistiseen The Box -oppimistilaan. Talven 2023–24 aikana samanlainen immersiivinen oppimistila rakennetaan Johannesburgin yliopistoon Etelä-Afrikkaan ja suunnitteilla on uusi avaus Hollannin Utrechtiin ja Las Palmasiin, Universidad de Las Palmas de Gran Canarialle.
Immersiiviset oppimisympäristöt ovat korvaamaton työkalu etenkin kaikenlaisessa käytännönläheisessä koulutuksessa, sillä opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus voi syventyä. Opiskelijalähtöiset oppimisympäristöt parantavat taitojen kehittymistä ja säilymistä. Samoin ne tukevat reflektiota, kun opiskelijat voivat muistella toimintaansa oppimistilanteessa, palata tilanteeseen ja kokeilla vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Immersiiviset oppimisympäristöt ovat kokemustyökalu, joka voi edistää transformaatiota oppimiskokemuksessa. Kuitenkin ympäristöt eivät itsessään ole pedagogiaa. Niiden tehokas käyttö vaatii asianmukaista lähestymistapaa. Nyt kehitteillä oleva viitekehys ottaa ensimmäisen askeleen tarjoamalla kaivattua ohjausta immersiivisen oppimisympäristön pedagogiassa.
Immersiivisen oppimisen pedagoginen viitekehys (kuva 1) rakentuu iteratiivisen syklin varaan, jossa immersiivisen oppimistilan nopeilla muokkauksilla voidaan pienentää suunnittelun, kokemuksen, palautteen ja seuraavan iteraatioon kuluvaa aikaa. Suunnittelu, immersio ja palaute tapahtuvat melkein samanaikaisesti ja rikastuttavat
kokemuksellisuutta ja reflektiota. Viitekehystä ja toimintamallia on kokeiltu Haaga-Heliassa keväällä 2023 ja testausta ja kehittämistä jatketaan syksyn aikana sekä Haagassa että Maastrichtissa.
Immersiivisen pedagogiikan käyttö avaa mielenkiintoisia tutkimuskohteita oppimisen mekaniikassa sekä oppimistilanteissa. Nyt kehitteillä oleva viitekehys on testattava empiirisesti, mutta sen mahdollisuudet ovat merkittävät. Alustavien tutkimusten perusteella immersiivinen oppiminen voi parantaa oppimisen säilymistä samalla tavalla kuin projektipohjainen tai muu kokemuksellinen oppiminen. Toiseksi immersion käytön voisi kuvitella sopivan kattavaan oppimisen arvioimiseen.
Tällä hetkellä opinnäytetöitä käytetään yleisesti opiskelijoiden taitojen arvioimiseen opinto-ohjelman lopussa. Kyseisenkaltaiset työt eivät aina vastaa soveltavan tieteen työskentelytodellisuutta. Siksi immersiiviset oppimisympäristöt voivat tarjota soveltuvamman ja tehokkaamman tavan oppimisen arvioinnille, edellyttäen että arviointiympäristö on suunniteltu vastaamaan korkeakoulutuksen pedagogisia tavoitteita.
Artikkeli pohjautuu 10/2022 EuroCHRIE konferenssissa julkaistuun konseptuaaliseen viitekehykseen: Tuominen, P., Han, D. I. and Kuokkanen, H. (2022). Gadgets without Pedagogy? Conceptualizing an Immersive Learning Experience Framework for Hospitality Education. Conference proceeding. EuroCHRIE 2023, Appeldoorn.
Pasi Tuominen, restonomi AMK, Hotelli-, ravintola- ja matkailualan liiketoiminnan kehittämisen lehtori, Haaga-Helia amk, pasi.tuominen(at)haaga-helia.fi.
Eeva Puhakainen, YTM, restonomi AMK, viestinnän lehtori, Haaga-Helia amk, eeva.puhakainen(at)haaga-helia.fi.
Lähteet
Beck, D. 2019. Augmented and virtual reality in education: Immersive learning research. Journal of Educational Computing Research, 57(7), 1619–1625.
De Back, T. T., Tinga, A. M., Nguyen, P., & Louwerse, M. M. 2020. Benefits of immersive collaborative learning in CAVE-based virtual reality. International Journal of Educational Technology in Higher Education, 17(1), 51.
De Freitas, S., & Neumann, T. 2009. The Use of “Exploratory Learning” for Supporting Immersive Learning in Virtual Environments. Computers & Education, 52, 343–352. Luettu 15.5.2023. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2008.09.010.
Gibbs G. 2013. Learning by Doing. Oxford Brookes University. Oxford.
Jantakoon, T., Wannapiroon, P., & Nilsook, P. (2019). Virtual immersive learning environments (VILEs) based on digital storytelling to enhance deeper learning for undergraduate students. Higher Education Studies, 9(1), 144–150.
Kukulska-Hulme, A., Bossu, C., Coughlan, T., Ferguson, R., FitzGerald, E., Gaved, M., Herodotou, C., Rienties, B., Sargen, J., Scanlon, E., Tang, J., Wang, Q., Whitelock, D., & Zhang, S. (2021). Innovating Pedagogy 2021. In The Open University. Luettu 15.5.2023. https://ou-iet.cdn.prismic.io/ou-iet/4e498b2d-4ed4-4991-ae20-e1e0f5975cfd_innovating-pedagogy-2021.pdf.
Abstract
This article opens up both the concept of an immersive learning environment and the framework under development for a pedagogical approach. The framework supports the systematic use of immersive learning environments in higher education through elements of experience planning, immersion and assessment.
Immersion is a state in which a person immerses themselves in an experience or environment so that they lose their awareness of the world around them and experience a strong emotional experience. Immersion can take place on physical, mental, emotional, or social levels.
The use of immersive pedagogy opens up interesting research topics in the mechanics of learning and learning situations. The framework now being presented needs to be empirically tested, but its potential is significant. Based on preliminary studies, immersive learning can improve the retention of learning in the same way as project-based or other experiential learning. Also, the use of immersion could be suitable for a comprehensive assessment of learning.
