Kaisa Tsupari, Juha Knuuttila, Pia Lundbom, Kati Mäenpää & Päivi Timonen
Yhteisöllisyyden merkitys oppimisen mahdollistajana tunnustetaan laajasti. Oppimista voi tapahtua monin eri tavoin, mutta ihmisten välisyydellä on edelleen vahva rooli oppimisessa. Yhteisöllisyyden rakentuminen ja ylläpitäminen verkko-oppimisympäristöissä, etenkin reaaliaikaisesti (Timonen & Ruokamo, 2022), on uudempi ilmiö, joten ristiriitaisiakin näkökulmia nousee esiin. Miten onnistuneesti verkko-opiskelun pedagogiset käytänteet tukevat mielekästä yhteisöllistä oppimista? Yhteisöllisyyden puuttuminen voi vaikuttaa oppimistavoitteiden saavuttamiseen, opiskelun motivaatioon (Mäenpää, 2021; Kiuru, 2020), arviointiin, ammatilliseen kasvuun ja jopa saavutettuun osaamisen tasoon.
Kansallinen verkkotutkintoverkosto FONE -hankkeessa (flexible online learning) (Fone – Kansallinen verkkotutkintoverkosto, 2023) on ammattikorkeakoulujen opettajien asiantuntijakeskusteluissa pohdittu ja selvitetty verkkotutkintojen yhteisöllisyyttä (Lundbom & Timonen, 2022). FONE-hankkeessa kokeiltiin yhteisöllisyyden tuomaa lisäarvoa verkko-oppimiselle virtuaalitodellisuusympäristössä ja yhteisöllistä pedagogiikkaa selvitettiin asiantuntijahaastattelututkimuksen avulla.
Motivaatio ja yhteisöllinen oppiminen
Motivaatiolla on oleellinen merkitys kaikessa toiminnassa ja oppimisessa (Vasalampi, 2022). Yhteisöllisyys on tärkeä motivaatiota, hyvinvointia ja opintomenestystä ylläpitävä tekijä myös erilaisissa verkko-opiskelutoteutuksissa. Verkossa opiskelevat opiskelijat ovat osoittaneet motivaationsa ja opiskeluhyvinvointinsa vahvistuneen erityisesti vertaisryhmissä koetun kannustuksen, yhteisen opiskelutavoitteisiin pyrkimisen, opintoihin sitoutumisen vahvistumisen ja jaetun emotionaalisen tuen kautta. (Mäenpää, 2021.) Yhteisöllisyyttä on hyvin perusteltua vaalia verkkotutkintoja vahvistavana elementtinä.
Yhteenkuuluvuus perustuu käsitykseen, että käyttäytyminen tapahtuu aina sosiaalisessa kontekstissa ja meillä kaikilla on tarve tuntea itsemme kuuluvaksi osaksi jotakin ryhmää tai yhteisöä eli kokea yhteisöllisyyttä (Niemiec & Ryan, 2009). Kun oppimisympäristöissä huomioidaan näiden tarpeiden toteutuminen, vahvistetaan monipuolisella tavalla opiskelijan hyvinvointia ja luontaista motivoituneisuutta.
Verkko-opetuksen pedagogisilla ratkaisuilla voidaan tukea opiskelijan osallisuutta verkko-oppimisessa (Timonen, Ruokamo & Riihimäki, 2022). Verkkopedagogiikkaa on kehitetty viime vuosina (esim. eAMK-hanke, s.a.) ja kehitystyö jatkuu aktiivisena (esim. Digivisio 2030). Yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutteisuutta tukevia verkkopedagogisia menetelmiä hyödyntämällä voidaan verkko-opintojen mielekkyyttä ja opiskelijakokemusta parantaa.
Verkossa opettavilla on toisaalta kokemuksia myös siitä, että joskus verkko-osallistuja voi myös väistää yhteisöllisyyttä – linjoilta poistutaan tai “nettiyhteys on huono” ryhmätöiden ajan. Yhteisöllisen oppimisen käytännöt voivat ryhmätyöskentelymuotoisena haastaa oppijaa aikataulullisesti (Xavier & Meneses, 2022) tai eriävien oppimistavoitteiden kautta. Ehkä yhteisöllistä oppimiskokemusta ei koeta aina edes mielekkääksi. Yhteisöllisen tekemisen kautta kehittyvät vuorovaikutustaidot ovat kuitenkin merkityksellisiä työelämätaitoja (Upola, Kangas & Ruokamo, 2020), joten ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvia oppimiskokemuksia on tärkeää vaalia myös verkko-opetuksessa.
Virtuaalitodellisuus mahdollistaa uudenlaista yhdessäoloa ja toiminnallista oppimista
Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) on keinotekoinen ympäristö, jonka käyttäjä voi nähdä ja kokea kuin oikean ympäristön virtuaalitodellisuuslasien tai muun laitteen kautta. Virtuaalitodellisuus on fyysisestä ympäristöstä erillään oleva kokonaisuus. (Farrell, 2018.) Sosiaaliset VR:n ympäristöt toimivat hyvin yhteisöllisen oppimisen ympäristöinä. Niihin oppijat osallistuvat yhtä aikaa, ja he pystyvät olemaan reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessa luomiensa avattarien kautta. (Juntunen, 2021.)
Turun ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) -koulutus kokeili FONE-hankkeessa keväällä 2023 virtuaalitodellisuutta opiskelijoiden projektiopintojen messutapahtuman järjestämisessä (Fone – Kansallinen verkkotutkintoverkosto 2023). Kohderyhmänä olivat verkkotutkinto-opiskelijat, jotka eivät voi järjestää perinteistä messutapahtumaa. Virtuaalitodellisuudessa simuloitiin messuja, jotka sisältävät vapaata toimintaa, epämuodollisia kohtaamisia ja kävijän tarpeita lähtevää näyttelyosastoihin tutustumista.
Tapahtuman järjestänyt opiskelijaryhmä toimi virtuaaliympäristössä virtuaalilasien välityksellä ja muut 25 opiskelijaa osallistuivat tietokoneella. Toiminta tapahtui Glue-nimisessä virtuaaliympäristössä (Glue 2023). Messuympäristö sisälsi isojen oleskelutilojen lisäksi pienempiä huoneita, joita käytettiin projektien esittelytiloina. Kevään aikana messujen vastuuryhmä opiskeli Glue-ympäristön käytön, suunnitteli messukonseptin ja ohjeisti osallistujat toimimaan virtuaalimaailmassa. Kaikki opiskelijat latasivat tietokoneelleen Glue-sovelluksen, loivat oman avattaren ja harjoittelivat toimintaa virtuaalimaailmassa. Projektitiimit sisustivat omat näyttelytilansa.
VR-projektimessut toteutettiin 23.5.2023. Kaikki opiskelijat olivat paikalla. Tiimit olivat sisustaneet näyttelyhuoneensa projektistaan kertovin kuvin. Opiskelijoiden avattaret liikkuivat vapaasti messualueella, keskustellen ympäristössä opiskelijan omalla äänellä (kuva 1). Tapahtuma onnistui suunnitellun mukaisesti.
Tapahtuman palautekyselyn perusteella tapahtuma koettiin myönteisesti. Opiskelijat pitivät virtuaalitodellisuutta hyödyntämisen arvoisena myös tulevaisuudessa, uudenlaisena yhteisöllisenä ympäristönä.
Yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen pedagogiikan merkitys
Yhteisöllisten pedagogisten menetelmien avulla voidaan rikastuttaa oppimista moninäkökulmaisilla keskusteluilla ja yhteisellä tiedonrakentelulla sekä parantaa osallisuuden kokemusta oppimisyhteisöissä.
Osana FONE-hanketta (Fone – Kansallinen verkkotutkintoverkosto, 2023) Pia Lundbomin ja Päivi Timosen tekemissä haastatteluissa yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen pedagogiikan merkitys näyttäytyi olennaisena, mutta kaksijakoisena. Osa verkossa opettavista kuvasi yhteisöllisyyden elementtien olevan asia, jota ei välttämättä aktiivisesti puntaroida. Verkkotutkinnoissa työskentelevät (n=12) kokivat yhteisöllisyyteen perustuvassa pedagogiikassa yhtenä keskeisenä pienryhmät ja ryhmien toiminnan eli tärkeitä ovat ryhmään sitouttaminen, ryhmän koko ja ryhmän organisoiminen käytännössä. Harkituilla teknologisilla ratkaisuilla ja esimerkiksi kurssialustalla käytössä olevilla tehtävätyypeillä on myös merkitystä yhteisöllisyyden edellytysten luomisessa.
Haastateltavien mukaan erilaisia teknisiä työkaluja oli käytettävissä paljon. Teknologioiden laaja saatavuus auttaa myös pohtimaan yhteisöllisen pedagogiikan näkökulmaa ja tavoite olisi pystyä hyödyntämään erilaisia välineitä luovasti. Osalla ammattikorkeakouluista on käytössä selkeä tiimimuotoisempi opiskelu ja yhteisiä ryhmätapaamisia opintojaksojen kohtaamisten ohella. Lundbomin ja Timosen tekemissä haastatteluissa tuli hyvin selkeänä havaintona ja kokemuksena esille, että opiskelijat arvostavat monipuolisia teknologisia ratkaisuja.
Verkko-opintoja saatetaan arkikeskustelussa arvioida kriittisesti opintomenestyksen ja osaamisen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Tutkimustulosten valossa osaamistavoitteiden saavuttaminen ei verkko-opiskelussa kuitenkaan eroa perinteisen luokkaopetuksen osaamistavoitteiden saavuttamisesta (Mäenpää, 2021). Hyvin toteutettuna vuorovaikutteisuuteen perustuva yhteisöllisyys verkko-oppimisessa vahvistaa ja varmistaa oppimistavoitteiden saavuttamista.
Yhteisöllinen oppiminen voidaan Pilli-Sihvolan (2013, 16) mukaan hahmottaa myös laajemmin opetuksen järjestämisen lähestymistapana, jolloin yhteisöllinen oppiminen on jotain, mitä tavoitellaan, ja jonka mukaisesti opetusta koskevat ratkaisut tehdään. Yhteisöllisten pedagogisten menetelmien avulla voidaan rikastuttaa oppimista moninäkökulmaisilla keskusteluilla ja yhteisellä tiedonrakentelulla sekä parantaa osallisuuden kokemusta oppimisyhteisöissä. Näin saavutettu opiskelijan sitoutuminen opintoihin tukee oppimistavoitteiden saavuttamista myös pitkäkestoisesti läpi verkkotutkinnon.
Virtuaalitodellisuus (VR) on yhteisöllisyyden näkökulmasta kiinnostava oppimisympäristö. Kokemuksien perusteella virtuaalitodellisuus (esim. Glue) on hyvä vaihtoehto muiden yhteisöllisyyttä tukevien teknologioiden oheen. FONE-hankkeessa testattu virtuaalitodellisuusteknologia mahdollistaa opiskelijoiden vapaan liikkumisen oppimisympäristössä. Virtuaalitodellisuusteknologioiden kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa erilaisten pedagogisten ratkaisujen tutkimisen ja soveltamisen.
Yhteisöllisyyden arvo on huomattu koulutuksen kentällä (esim. Digivisio 2030). Yhteisöllisyys voi tukea opiskelijan motivaatiota parhaimmillaan läpi opintojen ja se lisää opiskelijan osallisuuden kokemusta, joka osaltaan mahdollistaa opiskelijan hyvinvointia.
Kaisa Tsupari, KM, lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, väitöskirjatutkija Aalto-yliopisto, kaisa.tsupari(at)haaga-helia.fi.
Juha Knuuttila, VTM, sosiaalityöntekijä, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, juha.knuuttila(at)turkuamk.fi.
Pia Lundbom, YTT, yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, pia.lundbom(at)humak.fi.
Kati Mäenpää, KT, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, kati.maenpaa(at)oamk.fi.
Timonen, Päivi, yhteisöpedagogi YAMK, verkkopedagogi-lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, väitöskirjatutkija Lapin yliopisto, paivi.timonen(at)humak.fi.
Lähteet
Digivisio 2023. Perustietoa Digivisio 2030-hankkeesta. https://digivisio2030.fi/perustietoa-digivisio-2030-hankkeesta/.
EAMK-hanke. s.a. eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi. https://www.jamk.fi/fi/projekti/eamk-oppimisen-uusi-ekosysteemi.
Farrell, W. A. 2018. Learning becomes doing: applying augmented and virtual reality to improve performance. Performance Improvement. Vol 57, No 4, 19–28. https://doi.org/10.1002/pfi.21775.
Fone – Kansallinen verkkotutkintoverkosto, Turun ammattikorkeakoulu. (2023). https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/kansallinen-verkkotutkintoverkosto/.
Glue. 2023. Glue Platform. https://www.glue.work/glue-platform/#collaboration-tools.
Juntunen, M. 2021. Haastattelu. Teoksessa Ulla Hemminki-Reijonen. Virtuaalitodellisuus oppimisessa. Opas opettajalle.https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Virtuaalitodellisuus_oppimisessa.pdf.
Kiuru, H. 2020. Mielenterveyspolitiikka, opiskelijoiden psyykkinen pahoinvointi ja yhteisöllisyyden merkitys. Humakin blogi: https://www.humak.fi/blogit/humak-mielenterveyspolitiikka/.
Lundbom, P., & Timonen, P. 2022. Verkko haastaa sekä mahdollistaa yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistä pedagogiikkaa. Humakin blogi. https://www.humak.fi/blogit/verkko-haastaa-seka-mahdollistaa-yhteisollisyytta-ja-yhteisollista-pedagogiikkaa/.
Mäenpää, K. 2021. Motivation regulation and study well-being during nurse education studies. Oulun yliopisto. Väitöskirja. http://urn.fi/urn:isbn:9789526231532.
Niemiec, C.P. & Ryan, R. M. 2009.Autonomy, competence, and relatedness in the classroom. Applying self-determination theory to educational practice. Theory and Research in Education. Vol 7, No 2, 133–144 .https://doi.org/10.1177/1477878509104318.
Pilli-Sihvola, M. 2013. Johdanto: Muuttuvaa opettajuutta tukemassa. Teoksessa Pilli-Sihvola, Mirva (toim.) Muuttuuko opettajuus ja mihin suuntaan? Yhteisöllisen verkko-oppimisen ja mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/69405/B-sarja_105_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Timonen, P., Tuominen, S., & Riihimäki, S. 2022. Verkko-opetuksen yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteen lisääminen vaatii suunnitelmallisuutta. Humak blogi. https://www.humak.fi/blogit/verkko-opetuksen-yhteisollisyyden-ja-turvallisuuden-tunteen-lisaaminen-vaatii-suunnitelmallisuutta/.
Timonen, P., & Ruokamo, H. 2022. Ammattikorkeakoulun verkko-opiskelijaprofiilit sekä sosiaalinen, tiedollinen ja opetusläsnäolo reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun valmennuspedagogisessa mallissa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja. Vol. 24, No 3, 74–92. https://doi.org/10.54329/akakk.123033.
Upola, S., Kangas, M., & Ruokamo, H. 2020. Kohti työelämätaitoja — Ammatillinen opiskelija oppijana työelämän projekteissa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja. Vol. 22, No 3, 13–30. https://journal.fi/akakk/article/view/99272.
Xavier, M. & Meneses, J. 2022. Persistence and time challenges in an open online university: a case study of the experiences of first-year learners. International Journal of Educational Technology in Higher education. Vol. 19, No 31. https://doi.org/10.1186/s41239-022-00338-6.
Vasalampi, K. 2022. Näin motivoit oppimaan. Jyväskylä: PS-kustannus.
Collaborative learning maintains motivation in online degrees
The national online examination network, FONE (flexible online learning) (Fone – Kansallinen verkkotutkintoverkosto, 2023), has discussed and clarified the communal nature of online examinations in expert discussions with teachers at universities of applied sciences (Lundbom & Timonen, 2022). Motivation plays an essential role in all activities and learning (Vasalampi, 2022). Collaboration with peers is also an important factor in maintaining motivation, well-being and academic success in various online learning implementations (Mäenpää, 2021).
Pedagogical practises in online learning can support student participation in online learning (Timonen et al., 2022). Social virtual reality (VR) environments, work well as collaborative learning environments. They allow learners to participate simultaneously and interact in real time through avatars they create (Juntunen, 2021.)
The Turku University of Applied Sciences’ Social Work education experimented with virtual reality in the FONE project in the spring of 2023 in the organisation of a fair event for students’ project studies (Fone – Kansallinen verkkotutkintoverkosto, 2023). The students considered virtual reality to be worth using in the future as a new kind of community environment. In the interviews conducted by Pia Lundbom and Päivi Timonen as part of the FONE project (Fone – Kansallinen verkkotutkintoverkosto, 2023), the importance of collaboration and collaborative pedagogy was seen as essential, but ambivalent. Those working in online learning (n=12) perceived small groups and group activities as one of the key aspects of collaborative pedagogy, i.e., the importance of group engagement, group size and group organisation in practice.
The value of collaborative learning has been recognised in the field of education (e.g., Digivision 2030). Collaborative learning can support student motivation at its best throughout their studies. It enhances the student’s experience of inclusion, which contributes to student well-being.
