Elena Kuisma
Kansainvälisen ulottuvuuden edistämisen tahtotila ammattikorkeakoulukentällä katalysoi uusia tapoja toteuttaa opiskelijavalintoja digipedagogiikkaa ja verkkoympäristöjä hyödyntäen. Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) tekniikan yksikössä syksyllä 2023 toteutettu englanninkielinen MOOC-pääsykoekurssi on kuvattu tässä tapausesimerkkinä kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia sekä tulevaisuuden valintakurssien kehittämistä ajatellen.
Online-kurssit ovat osa digiajan pedagogiikkaa
Erilaiset verkkokurssit ja -oppimisympäristöt ovat viime vuosina muodostuneet luontevaksi osaksi nykypedagogiikkaa, ja ne ovat myös opiskelijoiden mieleen (Dziuban, Graham, Moskal, Norberg & Sicilia 2018; Yle 2019a). Erityistä kiinnostusta ovat herättäneet 2010-luvun alussa yleistyneet MOOC-verkkokurssit, joiden lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Massive Open Online Course (suomeksi massiivinen avoin verkkokurssi) (Pappano 2012; Kaplan & Haenlein 2016).
Avoimen verkkokurssin perusajatus on, että mukaan mahtuvat kaikki halukkaat eikä pääsyvaatimuksia ole (HY 2024). Esimerkiksi avoimessa AMK:ssa voi opiskella koulutustaustasta riippumatta ammattikorkeakouluopintoja (OPH 2024a). Suomessa MOOC-kursseja on kehitetty ja hyödynnetty opetuksessa reilun vuosikymmenen ajan (Ollikainen 2020; HY 2024).
Verkkokursseja on viime aikoina sovellettu yhä enemmän oppilaitosten opiskelijavalintoihin kotimaassa, aluksi pääpaino oli yliopistojen pääsykokeissa (Yle 2019b). Pääsykoeverkkokurssien pioneeri Suomessa on Helsingin yliopisto, jonka ensimmäinen uraauurtavana palkittu verkkokurssimuotoinen pääsykoe toteutettiin 2012 tietojenkäsittelytieteen osastolla (eOppimiskeskus 2012; HY 2024).
Verkossa toteutettu pääsykoekurssi, jota nykyään kutsutaan vakiintuneesti yleensä valintakurssiksi, on opintojakso, jonka suorittamalla valintakriteerit täyttävä opiskelija valitaan opiskelijaksi oppilaitokseen. Viime aikoina yliopistojen lisäksi myös ammattikorkeakoulut ovat enenevissä määrin alkaneet hyödyntää verkkokurssimuotoisia pääsykokeita opiskelijavalinnoissa, ja suurimmalla osalla suomalaisista ammattikorkeakouluista on tällä hetkellä tarjonnassaan valintakursseja (esim. Centria 2024; SeAMK 2024; TAMK 2024; Turku AMK 2024; VAMK 2023; XAMK 2024).
Valintakurssi voidaan toteuttaa siten, että kurssilla on läsnä opettaja/opettajia tai siten, että osa opiskelusta tai kaikki opiskelu kurssilla tapahtuu oppimateriaalien itseopiskeluna (Kuisma, Kuohukoski & Varpelainen 2019). Yhteistä valintakursseille on, että ne ovat verkkokursseja. Verkkokurssilla opiskelijan osallistuminen kurssiin tapahtuu nimen mukaisesti verkossa (eGradia 2022). Tavallisesti valintakurssi on yhdistelmä valmennuskurssia ja pääsykoetta, sillä se sisältää yleensä verkossa olevaa oppimateriaalia, joka valmentaa pääsykoetehtäviin sekä tehtäväosuuden, josta valintakokeen pisteet muodostuvat.
Valintakurssi ei useimmin ole MOOC-kurssi, mutta se voi sitä olla –– tavallisesti varsinainen valintakurssi järjestetään käytännössä rajatulle oppilaitokseen hakeneelle joukolle opiskelijoita (esim. Savonia 2024; TAMK 2024) eikä silloin voida puhua kaikille avoimesta verkkokurssista. Valintakurssin hyväksytysti suorittamalla opiskelija saa joka tapauksessa yleensä opintopisteitä, joita voidaan hyväksi lukea osaksi tutkintoa tai jos hakija ei tule valituksi, voi opintojaksosta saada avoimen AMK:n suorituksen (esim. JAMK 2019).
Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK) on ajan hengen mukaisesti laajentanut viime vuosina tarjontaansa verkkokursseissa sekä lisännyt erilaisten verkkototeutusten ja -oppimisympäristöjen määrää (VAMK 2024a). Syksyllä 2023 VAMKin tekniikan yksikössä toteutettiin tietotekniikan insinöörikoulutuksen pääsykoe ensimmäistä kertaa MOOC-verkkokurssina (VAMK 2023). Avoimella englanninkielisellä verkkokurssilla oli tavoitteena uudistaa opetusta sekä saada lisää kansainvälisiä opiskelijoita.
Artikkelissa tarkastellaan valintakurssille ilmoittautuneiden opiskelijavalintaprosessin vaiheita kurssin markkinointi- ja ilmoittautumisvaiheesta aina opiskelijavalintaan ja opiskelupaikan vastaanottamisen. Opiskelijoiden kurssista suoriutumiseen perehdytään pääsykoetehtäväpakettien kohdalla data-analyysillä, muun muassa visualisoimalla opiskelijoiden siirtymävirtaa tehtävämoduulien välillä.
Prosessin jokaisen vaiheen kuvauksen yhteydessä pohditaan sekä opiskelijan että oppilaitoksen perspektiivistä, miten valintakursseja ja verkko-opetusta voitaisiin edelleen kehittää siten, että mahdollisimman moni motivoitunut ja osaava hakija päätyisi oppilaitoksen opiskelijaksi asti.
MOOC-pääsykokeen toteutus
VAMK tekniikan MOOC-pääsykoe, Entrance Course to Engineering Studies, 5 op, oli kaikille avoin valintakurssi englanninkieliseen tietotekniikan AMK-insinöörin koulutusohjelmaan (VAMK 2023). Kurssi oli toteutukseltaan valmennuskurssin ja valintakokeen yhdistelmä, sillä kurssin opetussisällöissä käytiin läpi aihepiirit, joista pääsykoetehtävissä kysyttiin.
Kurssilla opetusmateriaaleina käytettiin verkossa olevia itsenäisesti omaan tahtiin opiskeltavia oppimateriaaleja eikä läsnä ollut opettajaa, lukuun ottamatta kysymysfoorumia, jolla opiskelijat saattoivat esittää kysymyksiä kurssin suoritukseen liittyen.
Kurssi oli saatavilla Opintopolku -verkkosivustolla (OPH 2024b) syksyllä 2023, ja sitä mainostettiin VAMKin nettisivustolla, somessa sekä VAMKin markkinointiagenttien kautta ulkomailla. Tavoitteena oli MOOC-pääsykokeella saada oppilaitokseen hakijoiksi kansainvälisiä tietotekniikan insinööriopiskelijoita sekä kehittää opetusta.
Kurssin suoritusaika oli 1 kk ajalla 16.11.-15.12.2023 (VAMK 2023). Kurssi oli avoin kaikille. Suorittamalla kurssin hyväksytysti ei kuitenkaan suoraan saanut opiskeluoikeutta vaan pääsi erillishakuun, mikäli muut opiskelijaksi hyväksymisen kriteerit täyttyivät (VAMK 2024b). Valintakurssista opiskelijoilta edellytettiin arvosanaa 4 arvosteluasteikolla 0–5 (erinomainen 5, erittäin hyvä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, välttävä 1, hylätty 0).
Kurssi toteutettiin Moodle-verkko-oppimisympäristössä opettajatiimin voimin. Artikkelin tekijä vastasi kurssin matematiikan osuudesta. Kurssin sisältö oli jaettu oppiaineittain kolmeen osa-alueeseen; ohjelmointiin, matematiikkaan ja fysiikkaan (katso Kuvio 1).
Kuhunkin osioon oli rakennettu aihepiireittäin ryhmiteltynä moduuleita, jotka sisälsivät verkossa omaan tahtiin itseopiskeltavia oppimateriaaleja sekä niihin liittyviä tehtäviä. Opetusmateriaaleina käytettiin opetusvideoita, kirjallisia materiaaleja, ohjetekstejä, harjoitustehtäviä sekä linkkejä online-materiaaleihin.
Varsinaiset pääsykoetehtävät olivat Moodlen tenttirakenteella toteutettuja ohjelmointi- ja laskutehtäviä, ja ne oli ryhmitelty useammaksi tehtäväpaketiksi. Kurssin arvosana määräytyi suoritettujen tehtävien pisteiden perusteella siten, että eri oppiaineet painottuivat saman arvoisiksi loppupistemäärissä.
Moodlen tenttitehtäviä, eli kurssin arvosanaan vaikuttavia pääsykoetehtäviä, kurssilla oli lukumäärällisesti suhteellisen paljon, yhteensä 134. Ohjelmoinnista oli 8, matematiikasta 100 ja fysiikasta 26 tehtävää. Tehtävät oli jaettu tehtäväpaketteihin oppiaineiden sisällä. Tehtäväpaketit olivat keskenään eri kokoisia, ja yhdessä tehtäväpaketissa tehtäviä oli 2–14 kappaletta. Ohjelmoinnista oli 3 tehtäväpakettia, fysiikasta 3 ja matematiikasta 11.
Ohjelmoinnista oli kaksi pääsykokeisiin valmistavaa harjoitustehtäväpakettia, joissa opiskelija saattoi testata taitojaan ennen varsinaista pääsykoetehtäväpakettia. Matematiikan ja fysiikan tenttitehtäviin oli lisätty ns. ohjausominaisuuksia, joissa väärään vastaukseen tuli ohjeteksti liittyen vastauksen syöttämiseen ja/tai vinkki tehtävän ratkaisuun liittyvään teoriaan.
Tehtävien taso vaihteli helposta haastavaan, ja niiden vaikeustaso vastasi keskimäärin ensimmäisen vuoden korkeakouluopintojen tehtävien tasoa. Opiskelija sai suorittaa tehtäväpaketit omaan tahtiinsa ja valitsemassaan järjestyksessä kurssin aikana.
Tekoälyn tai muiden ei-toivottujen apukeinojen käytön mahdollisuus pääsykoetehtävien ratkomisessa oli yritetty huomioida tehtäviä laadittaessa. Osassa tehtäviä käytettiin tehtävänannossa kuvia tai sellaisia muotoiluja, että mahdollinen tekoälyn käyttö olisi ainakin vähemmän suoraviivaista.
Osa tehtävistä vaati opitun soveltamista. Tehtävien alkuarvoja matematiikan ja fysiikan tehtävissä oli satunnaistettu arpomalla jokaiselle hakijalle omat lähtöarvot tehtäviin, ja tehtävien järjestystä oli myös satunnaistettu, mikä teki pääsykokeen suorituspoluista yksilöllisempiä.
Tenttikysymyksiin oli asetettu aikarajat, esimerkiksi 1 h suoritusaika per 10 matematiikan tehtävää, 20 minuuttia per 2 fysiikan tehtävää tai 2 h per 8 ohjelmoinnin tehtävää. Aikaraja alkoi kulua, kun tehtäväpakettia alettiin suorittaa.
Tenttitehtäväpakettien suorituskertoja oli rajoitettu yhteen kertaan suurimmassa osassa tehtäväpaketteja eli kerran aloitettu tehtäväpaketti oli vietävä loppuun samalla kertaa, ja aikarajan umpeuduttua tehtävät palautettiin ja pisteytettiin automaattisesti. Muutoin opiskelija pystyi suorittamaan tehtäväpaketit omassa aikataulussaan kurssin suoritusajan puitteissa.
Kurssilla oli FAQ-osio yleisimmin kysytyille kysymyksille, ja opiskelijalla oli lisäksi mahdollisuus Moodlen kautta esittää omia kysymyksiä, joihin opettaja vastasi kurssin kuluessa. Kysymyksiä ja vastauksia oli osiossa 8 kpl kurssin päättyessä, ja koska kysyttävää ei siis opiskelijoilla paljon ollut, voisi päätellä, että ohjeistus kurssin suorittamiseen ja opiskelijavalintaan liittyen on ollut selkeää ja riittävää.
Aineistot ja data
Artikkelin aineistoina käytettiin kurssille ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrästä ja osallistumisaktiivisuudesta valintakurssin Moodle-oppimisympäristön tallentamaa dataa sekä tietoja kurssisuoritusten määrästä Peppi-opintotietojärjestelmästä. Lisäksi artikkelia varten saatiin VAMKin opiskelijapalveluista tiedot hakijoiden kokonaismäärästä ja lähtömaista, kurssin markkinoinnista, opiskelijavalinnan kriteereistä sekä valituksi tulleiden opiskelijoiden ja paikan vastaanottaneiden lukumääristä.
Hakijoita koskevan datan käsittelyssä on noudatettu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksia (TENK, 2024) sekä huomioitu tietosuoja ja tietoturvallisuus. Hakijoita ei pysty tunnistamaan tai yksilöimään artikkelissa esitetyistä tiedoista ja tuloksista.
Opiskelijaksi VAMKiin haettiin monesta eri maasta
VAMKin opiskelijapalveluihin tuli valintakurssille 259 hakemusta 16 eri maasta, Australiaa lukuun ottamatta kaikista asutuista maanosista, painottuen Keski- ja Kaakkois-Aasian maihin (katso Kuvio 2). Aasian maista eniten hakemuksia tuli Bangladeshista 47 %, Intiasta 20 %, Vietnamista 7 % ja Myanmarista 7 %, Pakistanista 5 %, Sri Lankasta 2 % ja Kiinasta 1 %. Afrikan maista eniten hakemuksia tuli Nigeriasta, 5 %. Muutamia hakemuksia tuli lisäksi myös Argentiinasta, Gambiasta, Namibiasta, Kamerunista, Kanadasta, Singaporesta ja Venäjältä. Suomestakin hakemuksia tuli 5 %.
Parin viime vuoden aikana VAMKin kansainvälisten hakijoiden määrä on ollut reippaassa nousussa (Yle 2023). VAMKin markkinointi vuonna 2023 on kohdistunut erityisesti Aasian maihin ja Lähi-Itään (Yle 2024), mikä selittänee pitkälti pääsykoekurssin hakemustan maajakaumaa. Markkinointi näihin maihin on siis hakemusten lukumääräjakauman perusteella tuottanut tulosta.
On myös mahdollista, että maissa, joista hakemuksia tuli paljon, oli positiivinen mielikuva Suomesta maana, suomalaisesta koulutuksesta, Vaasasta kaupunkina, VAMKista oppilaitoksena tai alueesta energiateknologian keskittymänä. Mielikuva Suomesta on muuttunut viime vuosina yhä positiivisemmaksi (UM 2019), ja Suomen maabrändi oli parhaan kahdenkymmenen joukossa viime vuonna (McGrath, Bobev & Liedel 2023).
Joka tapauksessa, eräs MOOC-pääsykoekurssin tavoite oli saada VAMKiin hakijoiksi kansainvälisiä opiskelijoita, ja tässä tavoitteessa onnistuttiin hakuprosessin ensimmäisessä vaiheessa. Mikäli maiden lukumäärää haluttaisiin jatkossa kasvattaa ja hakijapohjaa näin laajentaa, markkinoinnin tehostettu kohdentaminen ja lisääminen muihin kuin tässä mainittuihin maihin saattaisi lisätä hakemuksia myös muista maista.
Hakijoiden osallistuminen kurssiin ja kurssin suoritus
Kurssilla oli listoilla 192 opiskelijaa, joiden osallistumisaktiivisuus kurssiin on esitetty Kuviossa 3. Kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista (N=192) 46 % vieraili kurssialueella Moodle-oppimisympäristössä (katso Kuvio 3a). Toisin sanoen suurin osa kurssille ilmoittautuneista, 54 %, ei siis käynyt kertaakaan kurssialueella Moodlessa. Opiskelijoista 24 % osallistui kurssiin tekemällä vähintään yhden tehtävän.
Kurssille ilmoittautuneista 12 % suoritti kurssin hyväksytysti ja 9 % valittiin opiskelijoiksi. Eli kurssin osallistumis- tai läpäisyaste oli melko pieni, vain kahdeksasosan luokkaa. Hakijoiden osallistumisaktiivisuus siis jättää vielä toivomisen varaa, mutta kurssin suorittamiseen osallistuneiden onnistumisprosenttiin sen sijaan voidaan olla jo aivan tyytyväisiä.
Kurssiin osallistuneista, eli vähintään yhden tehtävän tehneistä (N=39), 59 % pääsi läpi kurssista ja valituksi tuli 44 % (Kuvio 3b). Siis suurin osa hakijoista, jotka osallistuivat kurssiin, saivat kurssin suoritettua onnistuneesti ja lähes puolet sai opiskelupaikan. Opiskeltavaa asiaa ja tehtäviä kurssilla oli paljon, joten kurssin suorittaneet todennäköisesti ovat motivoituneita, ja oppilaitokseen saatiin kurssin kautta rekrytoitua osaavia ja alalle sopivia tietotekniikan insinööriopiskelijoita.
Kurssiin osallistuneiden läpäisyprosentti herättää kysymyksen, voisiko tästä päätellä, että kurssiin osallistumisessa ja tehtävissä alkuun pääseminen auttaisi saamaan kurssin suoritettua hyväksytysti? Jos näin on, voitaisiin tähän tarttua ja pyrkiä saamaan kurssialueella vieraillut opiskelija aloittamaan kurssiin osallistumisen esimerkiksi aivan kurssisivun alkuosaan sijoitetulla erityisen houkuttelevalla opetussisällöllä tai nopean onnistumisen kokemuksen tarjoavalla sekä siten tehtävien suorittamiseen rohkaisevalla helposti suoritettavalla tehtävällä.
Tällä kyseisellä kurssilla ensimmäiset tehtäväpaketit olivat suoraan opiskeltavaan alaan liittyviä ohjelmoinnin harjoitustehtäviä (eivät varsinaisia pääsykoetehtäviä), joilla matalalla kynnyksellä pääsi kokeilemaan vailla pelkoa epäonnistumisesta. Voisi ajatella, että ne olisivat toimineet juuri näin, houkutteena, mutta ehkä jatkossa voisi kokeilla vielä yksinkertaisempaa, esimerkiksi visuaalisesti kiinnostavaa pelillistä sisältöä, aivan kurssisivun alkuun, ennen mitään teoriaosuuksia. Sen lisäksi, että opiskelijat arvostavat pelillisiä sisältöjä, niiden ei tarvitse olla pelkkää viihdettä, vaan pelillisyyden voidaan ajatella kehittävän tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja (Marstio 2020; Niemi 2022).
Toisaalta saattaa olla, että päätökseen ensimmäiseen tehtävään tarttumisesta tai sen tekemättä jättämisestä on vaikuttanut jokin aivan muu seikka. Opiskelija on esimerkiksi saattanut jättää tehtävien tekemisen kokonaan väliin siksi, että huomasikin kurssisivulla vieraillessaan ja sisältöjä silmäillessään, etteivät oppiaineet tai opetettavat sisällöt tunnukaan omalta jutulta. Tällaiseen ei voida tietenkään millään houkuttimilla vaikuttaa.
Valintakurssilla voidaan katsoa olevan ammatinvalinnanohjauksellinenkin funktio, koska opiskelija voi jo hakuvaiheessa saada käsityksen opiskeltavasta alasta ja tehdä päätöksen, haluaako jatkaa hakuprosessia vai voisiko kenties jokin toinen ala olla hänelle soveltuvampi ja kiinnostavampi.
Tehtäväpakettien suoritusten data-analyysi
Tarkastellaan seuraavaksi lähemmin kurssiin osallistuneiden opiskelijoiden tehtäväpakettien suorittamista sekä liikkuvuutta tehtäväpakettien välillä. Analysoin valintakurssin Moodlen datan opiskelijoiden suorittamista tehtäväpaketeista koodaamillani analyysityökaluilla. Siirtymät visualisoin R-koodilla (R Core Team 2021) tekemälläni ohjelmalla, R-ympäristöön implementoitua sirkulaaristen graafisten esitysten kirjastoa (Gu, Gu, Eils, Schlesner & Brors 2014) hyödyntäen. Opiskelijoiden liikkuvuus tehtäväpakettien välillä on esitetty Kuviossa 4.
Kuviossa 4 on visualisoitu opiskelijoiden virtaus tehtäväpaketilta toiselle. Siirtymävirran viivanpaksuus kuvaa siirtyvien opiskelijoiden lukumäärää – ohut tarkoittaa harvempien ja paksumpi useampien opiskelijoiden siirtymistä. Tehtäväpaketit on värikoodattu sektorien reunoille, joissa näkyy paketin nimi. Kunkin tehtäväpaketin värinen siirtymävirta kuvaa tehtäväpaketista lähteviä opiskelijoita. Siirtymävirran tyvessä, lähtöpäässä, on ohuella palkilla sisimmällä sektorilla esitetty värein niiden tehtäväpakettien värit, joihin virta päätyy. Virran haarautuessa, tyvessä näkyy useampi väri, ja saapuvan jänteen tyvessä ei siis ole väripalkkia. Ohjelmoinnin tehtäväpaketit on indeksoitu O1-O3, fysiikan paketit F1-F3 ja matematiikan M1-M11.
Kuvasta 5 nähdään, että suurin osa opiskelijoista on edennyt tehtäväpakettien sisällä järjestyksessä, mutta osa on hyppinyt paketista toiseen. Erityisesti matematiikan M5 paketin jälkeen on useampi hypännyt toiseksi viimeiseen M10. Ohjelmoinnin tentin, eli O3 tehtäväpaketin jälkeen useampi opiskelija on palannut katsomaan harjoituspaketteja O1 ja O2. Osa opiskelijoista on käynyt katsomassa kunkin aineen ensimmäisiä tehtäväpaketteja vuoron perään.
Datassa näkyy myös, opiskelijat ovat aloittaneet kurssin suorituksen useimmiten ohjelmoinnin ensimmäisestä moduulista, joka oli järjestyksessä ensimmäisenä kurssisivulla. Tämä voisi todennäköisesti johtua siitä, että oppiaine liittyi suoraan opiskeltavaan alaan, mutta se saattaa johtua myös oppiaineiden järjestyksestä Moodlessa.
Seuraavaksi, ohjelmoinnin jälkeen, edettiin useimmiten kuitenkin matematiikan tehtäväpaketteihin, vaikka fysiikka oli Moodlessa järjestyksessä seuraavana ohjelmoinnin jälkeen. Eli opiskelijat eivät kuitenkaan automaattisesti etene kurssisisältöä esitetyssä järjestyksessä, mutta järjestyksellä on kuitenkin vaikutusta opiskelijoiden siirtymiin oppiaineiden sisällä.
Lisäksi opiskelijat selvästikin hyödyntävät mahdollisuutta suorittaa tehtäväpaketteja itse valitsemassaan järjestyksessä, joten tämä ominaisuus voisi olla hyvä säilyttää. Edellä mainitut asiat voi jatkossa ottaa huomioon laadittaessa opetussisältöjä Moodleen.
Tehtäväpakettien suorituskerrat sekä niiden sisältämien tehtävien lukumäärät oppiaineittain on vielä esitetty Kuviossa 5. Kuviossa tehtäväpaketin kokonaissuoritusten lukumäärään (sininen käyrä) on laskettu kaikki Moodlen rekisteröimät suoritukset siitä riippumatta, onko tehtäviä tehty vai ei. Osallistuviksi suorituksiksi (keltainen käyrä) on laskettu sellaiset suoritukset, joissa on tehty ainakin yksi tehtäväpaketin tehtävä nollasta poikkeavalla pistemäärällä. Osaa tehtäväpaketeista pääsi suorittamaan useamman kerran, osassa suoritus oli rajattu yhteen kertaan.
Ohjelmoinnin kaksi ensimmäistä tehtäväpakettia olivat harjoitustehtäväpaketteja, joissa opiskelija pääsi testaamaan taitojaan ennen kolmatta, pääsykoetehtäväpakettia. Matematiikan ja fysiikan tehtäväpaketit olivat kaikki pisteytettäviä pääsykoetehtäviä.
Ohjelmoinnin ensimmäisen tehtäväpaketin suorituksia oli 53 kertaa ja toisen 37, ja varsinaisen pääsykoetehtäväpaketin suorituksia 31 kertaa. Matematiikan ensimmäinen tehtäväpaketti suoritettiin 57 kertaa, toinen 31 kertaa, ja 3.–9. tehtäväpaketin suoritusten vaihteluväli oli 31–41, viimeisen tehtäväpaketin suoritti 30 opiskelijaa. Fysiikan ensimmäisen tehtäväpaketin suoritti 36, toisen 35 ja kolmannen 31.
Datan perusteella osa opiskelijoista hyödynsi mahdollisuutta tehtäväpaketin suorittamiseen useaan kertaan joko harjoitellakseen tai ehkäpä saadakseen paremman suoritusajan. Sama opiskelija oli saattanut esimerkiksi tehdä onnistuneen suorituksen 2–4 kertaa, joka kerta paremmalla ajalla.
Eräs opiskelija oli ensimmäisen kerran suorittanut yhden tehtäväpaketin ajassa 30 minuuttia, tämän jälkeen ajoin 21minuuttia, 18 minuuttia, ja viimeisenä 15 minuutin ajassa täysillä pisteillä. Mahdollisuus ainakin osan tehtäväpaketeista suorittamiseen useaan kertaan olisi perusteltua säilyttää pedagogisista näkökulmista.
Kurssilla tehtävien alkuarvoja ja järjestystä oli satunnaistettu, joten tehtäväpaketin uudelleen suorittaminen aidosti harjaannutti opiskelijan taitoja kyseisten pakettien aihepiireissä. Tehtävän kellotusominaisuuden mahdollista hyödyntämistä voitaisiin jatkossa pohtia lisäksi yhtenä valintatehtävän arvostelutyyppinä joihinkin tehtäviin, erityisesti jos hyviä hakijoita olisi todella paljon ja etsittäisiin keinoja hakea pieniä eroja suorituksissa jollain tavoin.
Kun tarkastellaan tehtäväpakettien suorittamista lähemmin, on havaittavissa, että jokaisessa oppiaineessa järjestyksessä ensimmäisessä tehtäväpaketissa oli enemmän suorituskertoja kuin sitä seuraavassa (katso Kuvio 5, siniset käyrät). Ero ensimmäisen ja toisen tehtäväpaketin suoritusten kohdalla korostuu erityisesti matematiikan ja ohjelmoinnin tehtävissä. Lisäksi jokaisessa oppiaineessa viimeisen tehtäväpaketin suorituskertojen lukumäärä on pienempi kuin ensimmäisen tehtäväpaketin suorituskertojen lukumäärä.
Kuten virtausanalyysin kohdalla (Kuvio 4), tämänkin kuvaajan (Kuvio 5) perusteella vaikuttaisi siltä, että osa opiskelijoista kävi vain kurkkaamassa ensimmäisistä tehtäväpaketeista, millaisia tehtävät ovat. Mahdollisesti he ovat sitten todenneet, että mielenkiinto tai osaaminen ei riittänytkään enempään, koska osa suorituksista oli jäänyt kesken ilman yhdenkään tehtävän palautusta. Toisen tehtäväpaketin suorittaneiden lukumäärä on lähellä viimeisen tehtäväpaketin suorittaneiden lukumäärää, eli jokaisessa oppiaineessa toisenkin tehtäväpaketin suorittaneista suurin osa pääsi lopulta kurssin hyväksytysti läpi.
Ohjelmoinnin, matematiikan ja fysiikan tehtäväpaketit oli toteutettu kaikki eri tavoin ja eri kokoisia tehtäväpaketteja oli eri lukumäärät, mikä osaltaan selittää, miksi Kuvion 5 siniset käyrät ovat keskenään hieman erilaisia. Selkeä ero kuvaajissa ensimmäisten tehtäväpakettien suorituksessa on, että ohjelmoinnin ensimmäinen tehtäväpaketti suoritettiin 53 kertaa ja matematiikan 57 kertaa, mutta fysiikan ensimmäisellä tehtäväpaketilla on vain 36 suorituskertaa.
Tämä johtuu siitä, että ohjelmoinnin ja matematiikan ensimmäiset tehtäväpaketit sai suorittaa useamman kerran, mutta fysiikan kaikkien tehtäväpakettien suorituskerrat oli rajattu yhteen. Ohjelmoinnin ensimmäinen ja toinen tehtäväpaketti sisälsivät harjoitustehtäviä kolmatta tehtäväpakettia varten, joka oli varsinainen pisteytettävä pääsykoetehtäväpaketti. Fysiikan ja matematiikan kaikki tehtävät olivat pääsykoetehtäviä.
Ohjelmoinnista ja fysiikasta oli molemmista kolme tehtäväpakettia, ja niissä tehtäväpaketin suoritukset laskevat samalla trendillä Kuviossa 5 – eniten ensimmäisessä, toiseksi eniten toisessa ja vähiten viimeisessä tehtäväpaketissa. Ohjelmoinnissa (Kuvio 5a), sininen käyrä laskee jyrkemmin kuin fysiikassa (Kuvio 5c). Tämä selittyy sillä, että ohjelmoinnin kaksi ensimmäistä pakettia olivat suoritettavissa mielivaltaisen määrän kertoja, kun fysiikassa suorituskertoja oli vain yksi joka paketille.
Matematiikan tehtäväpakettien suoritusten lukumäärä laskee ensimmäisen tehtäväpaketin jälkeen reippaasti, mutta sen jälkeen se jää oskilloimaan 30 ja 40 suorittaneen väliin lopuissa 2.–10. tehtäväpaketeissa (katso Kuvio 5b). Eli matematiikassa tehtäväpakettien suoritusten lukumäärällä ei ollut aivan samanlaista laskevaa trendiä kuin ohjelmoinnissa tai fysiikassa.
Tämä saattaa johtua siitä, että osa tehtäväpaketeista oli opiskelijoille vaikeampia kuin toiset, ja että osassa tehtäväpaketeista aika ei kunnolla kaikilla riittänyt tehtävien tekemiseen, koska tehtäviä oli niissä paljon.
Hajonta tehtäväpakettien suoritusajoissa oli yleisesti pakettien sisällä suhteellisen suurta oppiaineesta ja paketista riippumatta. Saman paketin saattoi suorittaa toinen opiskelija muutamassa minuutissa, ja toiselle ei riittänyt maksimiajaksi määrätty pari tuntiakaan.
Tehtäväpakettien sisältämien tehtävien lukumäärällä (Kuvio 5, liilat käyrät) ei näytä olevan suoraa vaikutusta tehtäväpakettien kokonaissuoritusmääriin (Kuvio 5, siniset käyrät) tai osallistuvien opiskelijoiden nollasta poikkeaviin suorituksiin (Kuvio 5, keltaiset käyrät). Lievän käänteisen korrelaation suuntaista trendiä voi Kuviossa 5 hahmottaa paikoin tehtävien lukumäärän ja suoritusten välillä (joskin dataa on rajallisesti ja eikä yleisluontoisia johtopäätöksiä voi käytetystä aineistosta tehdä).
Toisin sanoen, mitä enemmän tehtäviä tehtäväpaketissa, sitä vähemmän suorituksia, ja sama toisinpäin – vähemmän tehtäviä, enemmän suorituksia – kuten voisi odottaakin. Tämä voi johtua tehtäväpakettien aikarajoista. Mitä suurempi määrä tehtäviä, sitä haastavampaa saattaa olla ehtiä suorittaa ne annetussa ajassa. Toki tehtävien vaikeus myös vaikuttaa tähän eikä pelkästään lukumäärä, mutta tehtäväpakettien tehtävien lukumäärissä ja aikarajoissa oli pyritty huomioimaan vaikeustasoa.
Jos tarkastellaan kaikkien aineiden tehtäväpakettien suorituskertoja koko kurssin ajalta kohti viimeisten pakettien suorituksia, niin ne suppenevat kaikki lähelle arvoa 30 (Kuvio 5). Ei voi sanoa, että tehtäväpaketin tehtävien lukumäärällä olisi niinkään suoraa vaikutusta siihen, miten monta kertaa tehtäväpaketti suoritettiin vaan ennemminkin, että tehtäväpakettien suorituksissa sekä niiden osallistuvissa suorituksissa on laskeva trendi kurssin mittaan. Ensimmäisten tehtäväpakettien suoritusten suurempi lukumäärä johtunee siitä, että niihin on käyty enemmän tutustumassa sellaistenkin toimesta, jotka eivät ole olleet varsinaisesti aikeissa tehtäviä suorittaa.
Valintakurssilla saatiin rekrytoitua motivoituneita opiskelijoita
Kurssin hyväksytysti suorittaneista (N=23) valittiin opiskelijoiksi 74 %. Valituksi tulemisen arvosanaraja oli 4 asteikolla 0–5. Arvosanarajan lisäksi koulutuksen valintakriteerien tuli täyttyä, jotta opiskelija tuli valituksi (VAMK 2024b). Kurssin hyväksytysti suorittaneiden joukossa oli suurin osa onnistunut tekemään riittävän määrän tehtäviä oikein tullakseen valituksi.
Voidaan olettaa, että kurssin hyväksytysti suorittaneiden joukossa motivaatio oli korkea ja osaamistaso kiitettävä, sillä tehtäviä oli lukumäärällisesti paljon ja osa niistä oli työläitä tai vaikeustasoltaan haastaviakin. Lisäksi aikaikkuna yksittäisten tehtäväpakettien tekemiseen oli rajattu. Valintakurssin kautta saatiin näin ollen todennäköisesti valittua motivoituneita ja osaavia hakijoita tietotekniikan insinöörikoulutukseen.
Oppilaitokseen hyväksytyistä opiskelijoista 35 % on ilmoittanut ottavansa paikan vastaan (tilanne 23.5.2024). Hyväksytyille opiskelijoille on lähetetty opiskelijapalveluista kevään aikana muistutusviestejä opiskelupaikan vastaanottamisesta. Opiskelijavalinnan viimeisen vaiheen haaste siis on, miten saataisiin kaikki opiskelupaikan saaneet aloittamaan opinnot oppilaitoksessa. On mahdollista, että hyväksytyksi tulleet ovat hakeneet muihinkin oppilaitoksiin ja joutuvat tekemään valinnan näiden välillä.
Olisi kiinnostavaa tietää, onko opiskelupaikan vastaanottamisen tiellä joitakin haasteita, ja voitaisiinko niistä päästä yli. Aiheesta kaivattaisiin lisää tietoa ja esimerkiksi valituksi tulleiden opiskelijoiden haastatteluja. Toivottavasti mahdollisimman moni valituksi tullut valintakurssin opiskelija aloittaa opiskelun ensi syksynä 2024 VAMKissa.
Kurssista oli mahdollista jättää vapaaehtoinen SPARK-opintojaksopalaute, mutta opiskelijat eivät olleet tätä mahdollisuutta hyödyntäneet. Yksi kehitysehdotus jatkoon on kehittää palautteen keräämistä opiskelijoilta pääsykoekursseista sekä opiskelijoiden kannustaminen palautteenantamiseen. Palautteenannon voisi mahdollisesti liittää osaksi kurssin suoritusta esimerkiksi erillisenä tehtäväkenttänä, josta pääsee klikkaamalla siirtymään eteenpäin, mikäli ei halua palautetta antaa, mikä jättäisi palautteen antamisen vapaaehtoiseksi.
Vertailu oppilaitosten kesken uusien valintakurssien kohdalla ei vielä onnistu suoraan tilastojen perusteella, sillä tilastoja katsoessa voi huomata, että keskenään erilaisten valintakurssien kautta korkeakouluihin hakeneita saatetaan ilmoittaa tilastoihin eri tavoin (Vipunen 2024).
Esimerkiksi, osa oppilaitoksista saattaa ilmoittaa korkeakoulupaikan vastaanottaneiksi tilastoihin hakijat, jotka ovat ottaneet vastaan paikan valintakurssilla – vaikka vain osa valintakurssin opiskelijoista valittaisiin opiskelijaksi oppilaitokseen eivätkä kaikki valituksi tulleet välttämättä ota paikkaa vastaan. Osa oppilaitoksista taas vastaavasti tilastoi aktuaalisesti oppilaitokseen valitut ja näistä paikan vastaanottaneet.
Eli eri oppilaitosten luvut eivät ole välttämättä keskenään vertailukelpoisia. Tulevaisuudessa, valintakurssien yleistyessä ammattikorkeakouluissa ja sen myötä erilaisten valintakurssityyppien vakiintuessa, tilastointikäytänteet yhtenäistynevät.
Valintakurssien jatkokehityspohdintaa
Avointen verkkokurssien etuja ovat nimensä mukaisesti avoimuus kaikille, lisäksi saavutettavuus, aika- ja paikkariippumattomuus sekä joustavuus. Periaatteessa avoin verkkokurssi mahdollistaa osallistumisen mistä päin maailmaa vain silloin, kun se osallistujan aikatauluihin parhaiten sopii.
Opiskelijat ovat tykästyneet verkko-opetukseen, ja moni opiskelija arvostaa verkkokurssien tarjoamaa joustavuutta ja omaan tahtiin opiskelun mahdollisuutta (Yle, 2019a; eGradia, 2022; Marstio, 2020).
Verkkopääsykokeilla saadaan pääsykokeiden hakijapohjaa laajennettua verrattuna perinteiseen malliin, jossa pääsykoe on tultu tekemään paikanpäälle tiettynä kellon aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää yhdessä korkeakoulujen kanssa koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä, ja kansainvälisyys on yksi ammattikorkeakoulujen rahoituksen mittareista (OKM 2024). Kansainvälisten hakijoiden ja opiskelijoiden määrää saadaan avoimella verkkokurssimuotoisella pääsykokeella kasvatettua.
Verkko-muotoinen pääsykoe on kustannustehokas sekä oppilaitokselle että opiskelijaksi haluavalle. Pääsykoetilaisuutta ei tarvitse järjestää, ja pääsykokeiden tarkastus tapahtuu automaattisesti verkkoympäristössä. Kun materiaalit ovat itseopiskeltavia, ja opiskelijat suorittavat tehtävät itsenäisesti omaan tahtiin, kurssin toteutuksen kannalta ei ole oikeastaan käytännön merkitystä sillä, kuinka monta opiskelijaa kurssille ilmoittautuu ja kuinka moni ilmoittautuneista kurssin suorittaa. Opiskelijalle pääsykoe on ilmainen eikä edes matkalippuihin kulu rahaa. Tämä osaltaan edistää ihmisten tasavertaisuutta ja korkeakoulutuksen saavutettavuutta.
Kurssimuotoinen pääsykoe tarjoaa mahdollisuuden pääsykokeeseen valmentautumiseen ja uuden opiskeluun sekä tarjoaa valmiit aineistot oppimiseen. Oppimismateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt ovat monipuolisia, mikä vahvistaa opiskelijoiden digivalmiuksia sekä osaltaan tukee erilaisia oppijoita. Voidaan jopa ajatella, että valintakurssi mittaa opiskelijan opiskelumotivaatiota sekä soveltuvuutta verkko-opiskeluun (Ketolainen & Nelimarkka 2023; SAMK 2019). Parhaimmillaan ansiokkaasti muotoiltu valintakurssi, kuten perinteinenkin opetus, tarjoaa opiskelijalle onnistumisen kokemuksia, mikä tukee opiskelijan minäpystyvyyden kokemusta (Vanhalakka-Ruoho, 2015).
Valintakurssissa on myös kaikkia osapuolia hyödyttävä ammatinvalinnan ohjauksellinen aspekti – opiskelija pääsee konkreettisesti tutustumaan opiskeltavaan alaan valintakurssilla (Hyttinen, Korte, 2022; Kylmälä, 2021).
Eräs valintakoekurssin mahdollisista hyödyistä on, että se potentiaalisesti vähentää keskeyttämisiä, sillä valintakurssilla opiskelija saa konkreettisen käsityksen siitä, millaista korkeakouluopiskelu tulisi olemaan, ja opintopisteiden kertyminen etukäteen ennen opintojen aloittamista todennäköisesti myös osaltaan sitouttaa opiskelijaa opintoihin (Hyttinen & Korte 2022; Kylmälä 2021).
Haasteita verkkomuotoisessa pääsykoetoteutuksessa opiskelijan kannalta ovat muun muassa, että se vaatii opiskelijalta omatoimisuutta, ajanhallintakykyä ja itseohjautuvuutta sekä motivaatiota ja kykyä pitkäjänteiseen, itsenäiseen suorittamiseen. Toisaalta valintakurssin voidaan ajatella mittaavan opiskelijan substanssiosaamisen lisäksi korkeakouluopinnoissa tarvittavia opiskelutaitoja (Hyttinen, Korte 2022; Kylmälä 2021).
Aikataulun joustavuus yhdistettynä haastaviin tehtäviin saattaa johtaa prokrastinointiin kurssin suorittamisessa ja lopulta kurssin keskeyttämiseen. Osaltaan vitkutteluun liittyvää problematiikkaa voitaisiin ehkä selättää kiinnittämällä erityistä huomiota kurssin tehtävien asteittaiseen vaikeutumiseen. Tätä voisi kokeilla jatkossa toteuttaa yhdistämällä erillisiä oppiaineita sisältävän kurssin opetettavien aihepiirien asettelua enemmän limittäin oppiainerajoista välittämättä erillisten oppiainekohtaisten moduulien sijaan.
Valintakurssit ovat todennäköisesti tulleet jäädäkseen, ja nyt ratkaistavaksi jää, miten muutos käännetään edulliseksi. Opiskelijan kannalta valintakursseille ilmoittautuminen on helppoa, valinnanmahdollisuuksia erilaisten koulutusten tarjonnassa on paljon, ja tilaisuuksia on koko ajan tarjolla. Oppilaitoksen näkökulmasta on pohdittava, miten herättää opiskelijan kiinnostus yksittäisen oppilaitoksen tarjoamaa tiettyä koulutusta kohtaan.
Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla oppilaitoksen kanssa opiskelijoista kilpailevat lukemattomat muutkin oppilaitokset ympäri maailmaa. VAMKin vetovoimatekijöitä ovat muun muassa sympaattisuus, tiivis työelämäyhteistyö, edelläkävijyys, avoimuus sekä laadukas opetus. Lisäksi VAMK on osa Pohjoismaiden suurinta energiateknologian keskittymää (VAMK 2024c).
Kansainvälisyyden edistäminen koulutuksessa ja tutkimuksessa on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen yhteinen tahtotila (OKM 2024). Pääsykokeeseen osallistuvien opiskelijoiden määrän toivottaisiin tietenkin oppilaitoksen näkökulmasta olevan mahdollisimman suuri, jotta opiskelemaan saataisiin mahdollisimman paljon kullekin opiskeltavalle aloille hyvin soveltuvia opiskelijoita.
Kurssia toteutettaessa oli varauduttu muutamaan tuhanteen hakijaan, ja hakijoita oli nyt 259 opiskelijaa eri puolilta maailmaa (Kuvio 2). Ilmoittautuneita olisi siis saanut olla enemmänkin.
Yksi taustatekijä tässä saattaa olla, että kurssi toteutettiin suhteellisen nopealla aikataululla, ideasta käynnissä olevaksi kurssiksi kahdessa kuukaudessa, ja ilmoittautumisaikaa opiskelijoilla oli noin kuukauden verran. Valintakursseja voisi jatkossa olla kannattavaa mainostaa pidemmän aikaa, laajemmalle kohderyhmälle, mahdollisesti useamman väylän kautta, mikä voisi jatkossa tuoda vielä enemmän hakijoita.
Seuraavassa vaiheessa, hakijaksi ilmoittautumisen jälkeen, opiskelijan tulisi aloittaa kurssin suoritus sekä sitoutua kurssin suorittamiseen läpäistäkseen kurssin hyväksytysti. Loputtomien mahdollisuuksien tunnelma heijastunee ilmoittautumisvaiheen jälkeen myös valintakurssiin sitoutumiseen ja sen suorittamiseen. Lähtökohtaisesti sitoutuminen usein tarjolla oleviin valintakursseihin ei ole välttämättä yhtä suurta kuin perinteisiin pääsykokeisiin valmistautumiseen on ollut, koska valinnan varaa on niin paljon.
Mahdollisia syitä sille, miksi moni tässä artikkelissa esitellylle pääsykoekurssille ilmoittautunut ei aloittanut kurssin suorittamista eli ei edes vieraillut kurssin Moodle-sivulla (Kuva 3a), ovat esimerkiksi, että opiskelija oli ilmoittautunut hakijaksi yhdelle tai useammalle muullekin valintakurssille, tai että hakijan tahtotila kurssin suorittamiseen ei hakijan tämänhetkisissä olosuhteissa ollutkaan riittävä. Olisi kiinnostavaa nähdä tulevaisuudessa tilastoja siitä, miten moniin koulutuksiin ihmiset hakevat samanaikaisesti valintakurssien kautta, ja mitkä ovat syyt ja mahdolliset taustatekijät valintakurssien onnistuneisiin suorittamisiin ja keskeyttämisiin.
Joka tapauksessa, yksi valintakursseihin liittyvä kysymys on, miten saisi mahdollisimman suuren osan ilmoittautuneista aloittamaan kurssin, osallistumaan kurssiin ja vieläpä suorittamaan pääsykoekurssin loppuun. Yksi mahdollinen ratkaisu olisi muuttaa kurssi maksulliseksi sillä ajatuksella, että hakija saattaisi orientoitua ja sitoutua paremmin kurssin suorittamiseen investoituaan siihen.
Näin todennäköisesti karsittaisiin ainakin pois hakijat, jotka eivät ole alun perinkään olleet vakaissa aikeissa suorittaa kurssia. Nimellinenkin korvaus saattaisi sitouttaa opiskelijan pääsykoekurssin suorittamiseen, jottei rahallinen panostus menisi hukkaan.
Toisaalta maksullisuus saattaisi rajata osan vähävaraisimmista opiskelijoista pois. -Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen nimissä, kurssille osallistuminen ja opiskelijaksi hakeminen olisi perusteltua säilyttää jatkossakin aidosti avoimena kaikille, taustasta ja varallisuudesta riippumatta.
Kurssin suorittaneiden opiskelijoiden määrän nostamisen keinojen pohtiminen on myös aiheellista. Kun kurssiin nyt teki ainakin yhden tehtävän, niin kurssiin osallistuneista opiskelijoista noin ⅗ läpäisi kurssin (Kuvio 2b). Mukana kurssin keskeyttäneissä tai hylätysti suorittaneissa saattaa olla niitä, joilla ei ole ollut tarpeeksi motivaatiota tai riittäviä valmiuksia kurssin suorittamiseen. Osa on saattanut karsiutua huomattuaan, ettei kurssin aihepiirien opiskelu ole sellaista, mihin he kokisivat soveltuvansa tai ala ei olekaan sellaista kuin he odottivat. Tämä on toisaalta yksi valintakurssien etuja – valintakurssi tarjoaa opiskelijalle jo hakuvaiheessa kokemuksen siitä, millaista opiskelu tulisi olemaan, mikäli ovet koulutukseen aukeavat, ja tämä edistää opiskelijan hakeutumista sopivimmalle ja kiinnostavimmalle alalle (Hyttinen & Korte 2022; Kylmälä 2021).
Se, että opiskelijat löytävät itselleen oikean alan vähentää varmasti osaltaan opintonsa keskeyttäneiden tai alaa vaihtavien opiskelijoiden määrää. Kuitenkin on mahdollista, että ainakin osalla kurssiin osallistuneista, mutta sen keskeyttäneistä tai hylätysti suorittaneista opiskelijoista, olisi saattanut olla edellytyksiä tai motivaatiota suorittaa kurssi, mikäli se olisi toteutettu toisella tapaa.
Valintakurssia muotoiltaessa tehtiin valinta, että opettaja ei ole läsnä kurssilla ja kurssin suoritus haluttiin automatisoida mahdollisimman pitkälle, sillä kurssi haluttiin toteuttaa MOOCina. Silloin osallistujia voisi olla satoja tai tuhansia ja kurssin uudelleenkäyttö haluttiin tehdä myös tulevaisuutta ajatellen mahdollisimman vaivattomaksi. Olisiko opettajan läsnäolo kurssilla kuitenkin voinut edistää osallistumisaktiivisuutta ja läpipääsyä?
Ilman opettajaa verkossa suoritettava kurssi saattaa olla osalle opiskelijoista lähtökohtaisesti haastava, koska asiat pitää opiskella itsenäisesti eikä vuorovaikutusta opettajan kanssa ole juurikaan. Kaikilla opiskelijoilla ei esimerkiksi välttämättä ole vielä hakuvaiheessa riittäviä itseohjautuvuuden, itsensä johtamisen tai ajanhallinnan taitoja. Eikä se tarkoita sitä, etteivätkö kyseiset taidot voisi harjaantua korkeakouluopiskeluun riittävälle tasolle opintojen aikana. Osalla opiskelijoista on saattanut olla oppimiseen liittyviä haasteita, joista he olisivat selvinneet opettajan tuen ja ohjauksen avulla.
Opettajattomilla valintakursseilla usein käytetty keskustelufoorumi, kysymysosio tai vastaava tapa kommunikoida opettajan kanssa ei vastaa oppimisprosessissa läsnä olevaa opettajaa, mikä saattaa joidenkin opiskelijoiden kohdalla vaikuttaa negatiivisesti oppimistuloksiin. Miten siis huomioida jatkossa paremmin erilaiset oppijat? Toimisiko jonkinlainen hybridimalli, jossa opiskelija voisi halutessaan hyödyntää opettajan tukea ja ohjausta? Tai vielä pidemmälle vietynä, mitä jos kaikille osallistujille olisi varattu mahdollisuus opettajan henkilökohtaiseen ohjaustapaamiseen kurssin kuluessa? Mikäli kurssilla on vain kymmeniä tai korkeintaan pari sataa osallistujaa eikä tapaamisen kesto olisi kovin pitkä, tällainen saattaisi onnistua.
Myös erilaisia chatbotteja voisi hyödyntää ohjaamisen apuna, mikäli opiskelijoita on määrällisesti paljon. Uusia mahdollisuuksia opetuksen aputyökaluiksi aukeaa koko ajan lisää. OpenAI esitteli hiljattain opetukseen uuden GPT-4o mallin, jonka kaltaisten sovellusten käyttöä voisi tulevaisuudessa soveltaa MOOC- ja valintakursseihin (OpenAI 2024). Tässäkin kohtaa on potentiaalinen opetuksen tutkivan kehittämisen paikka.
MOOC-valintakurssien tekniseen toteutukseen sisältyy vielä omat lisähaasteensa, jotka johtuvat niiden perustavanlaatuisista reunaehdoista eli koska ne tehdään ilman valvontaa. Kuten, miten voidaan esimerkiksi varmistua siitä, että verkossa ilman tunnistautumista suoritettava pääsykoe on opiskelijan itsensä tekemä. Mikäli edellytettäisiin pääsykokeen suorittamista valvotusti, EXAM-tyylisesti (EXAM, 2024) tai vastaavasti, karsisi se mahdollisesti erityisesti ulkomaisia hakijoita pois, sillä kaikissa maailman kolkissa hakijalla ei välttämättä ole mahdollisuutta tehdä koetta valvotusti (ainakaan ilmaiseksi tai helposti).
Tekoälyn käyttöä apuna MOOC-pääsykokeessa ei pystytä myöskään täysin estämään, jos joku näin haluaisi toimia – ei siitä huolimatta, vaikka tämä mahdollisuus olisikin huomioitu tehtäviä laadittaessa. Toisaalta joku saattaisi ajatella, että haittaisiko se edes IT-koulutuksen valintakurssilla, kun aikanaan opinnoissa näppäryydestä teknisten apuvälineiden kanssa sekä tietokoneen ja tekoälyn käyttötaidoista saattaisi olla hyötyäkin.
Oli miten oli, jatkossa näihin valintakurssien haasteisiin saattaa löytyä yhä parempia teknisiä ratkaisuja tai jopa jokin kokonaan uusi lähestymistapa, esimerkiksi tekoälyn käytön ottamisen osaksi pääsykokeen suoritusta. Tietoa tarvitaan lisää, ja sitä kertyy, kun verkkokursseja toteutetaan yhä enemmän ja niitä kehitetään eteenpäin.
Johtopäätökset
VAMK uudisti opiskelijavalintaa ja kehitti opetusta lukuvuonna 2023–2024 lisäämällä valintakoekursseja perinteisten pääsykokeiden rinnalle. Tässä artikkelissa on dokumentoituna VAMKin ensimmäisen verkkokurssimuotoisen englanninkielisen kaikille avoimen MOOC-pääsykoekurssin toteutus tekniikan yksikössä. Valintakurssin suorittamalla oli mahdollisuus päästä erillishaun kautta tietotekniikan insinöörikoulutukseen valintakriteerien täyttyessä.
Vaikka kyseessä on pilottiluonteinen opintojakso, ovat tässä työssä esitetyt valintakurssin toteutuksesta saadut opit varmasti hyödynnettävissä monella muullakin alalla kuin tekniikassa ja sovellettavissa opiskelijavalintojen kehittämisen lisäksi myös muihin verkkototeutuksiin, esimerkiksi opiskelijoiden osaamisen varmentamisessa korkeakoulujen kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Pääsykoekurssia markkinoitiin kansainvälisesti. Koulutukseen saatiin hakijoita 259, ja heitä oli 16 eri maasta. Kurssia markkinoitiin suhteellisen lyhyen aikaa, ja pidempi aika ja/tai laajempi markkinointi voisi tulevaisuudessa lisätä hakijoiden määrää sekä laajentaa hakijapohjaa.
Kurssin osallistumisaktiivisuus jätti toivomisen varaa, mutta osallistuneiden opiskelijoiden onnistumisprosenttiin voidaan olla tyytyväisiä. Niistä opiskelijoista, joilla oli tarpeeksi motivaatiota ja osaamista vähintään yhden tehtävän ratkaisemiseen, suurin osa, 59 %, sai kurssin suoritettua hyväksytysti ja vajaa puolet heistä, 44 %, tuli lopulta valituksi koulutukseen.
Jatkossa yksi kehityskohde on keksiä keinoja, miten kurssille osallistuvien osuutta ilmoittautuneista voisi nostaa. Yksi mahdollisuus olisi madaltaa osallistumisen kynnystä lisäämällä nopean onnistumisen kokemuksen tarjoavaa ja kiinnostavaa, esimerkiksi pelillistä, sisältöä kurssin sivun alkuun. Lisäksi opiskelijoiden tiheämpi kontaktointi ennen kurssin alkamista saattaisi kasvattaa osallistumisaktiivisuutta.
Kurssin tehtäväpakettisuoritusten data-analyysissä havaittiin, että opiskelijoiden liikkuvuus oppiaineiden sisällä eteni useimmiten tehtäväpakettien välillä samassa järjestyksessä kuin moduulit olivat Moodlessa, mutta eri oppiaineiden välillä suoritusjärjestys ei riippunut Moodlessa olevasta järjestyksestä. Osa opiskelijoista oli suorittanut tehtäväpaketteja itse valitsemassaan järjestyksessä sekä oppiaineiden sisällä että niiden välillä siirtyen, ja tämä mahdollisuus olisi varmasti opiskelijoiden kannalta säilyttämisen arvoinen jatkossa.
Osa opiskelijoista oli myös hyödyntänyt mahdollisuuden suorittaa osan tehtäväpaketeista useamman kuin yhden kerran niillä tehtäväpaketeilla, joilla se oli mahdollista, parantaen suoritustaan kerta kerralta. Tehtävien alkuarvot ja järjestys olivat satunnaistettuja, joten uudelleen suoritus harjaannuttaa opittavien tietojen omaksumista sekä uusien taitojen hallintaa.
Tämä puhuisi sen puolesta, että olisi hyödyllistä opiskelijoiden oppimisen kannalta toteuttaa jatkossa ainakin osa tehtävistä sellaisina, että ne voi suorittaa useampaan kertaan. Lisäksi yksi ehdotus jatkoon on, että tehtäväpakettien aikarajoja ja tehtävien lukumäärää säätämällä voitaisiin hakea pieniä eroja opiskelijoiden suorituksissa, mikäli opiskelijoita on määrällisesti paljon.
Valintakurssilla, joka sisältää sekä opiskeltavaa materiaalia että pääsykoetehtäviä voidaan ajatella olevan monia etuja sekä oppilaitoksen että opiskelijan näkökulmasta. Valintakurssin suorittaminen kehittää substanssiin liittyvien tietojen ja taitojen lisäksi opiskelijan digitaitoja sekä itseohjautuvuuden taitoja – tai toisesta näkökulmasta, valintakurssi mittaa opiskeluvalmiuksia sekä soveltuvuutta verkko-opiskeluun.
Se, että opiskelija pääsee tutustumaan opiskeltavan alan oppisisältöihin ja saa esimakua korkeakouluopinnoista ennen opiskelupaikan vastanottamista, varmasti osaltaan vähentää opintojensa keskeyttävien tai alaa vaihtavien opiskelijoiden määrää. Opiskelijan mahdollisuudella sisällyttää tulevaan tutkintoon valintakurssin suorituksesta kertyneitä opintopisteitä voidaan lisäksi katsoa olevan osaltaan opintoihin sitouttava vaikutus.
Haaste opettajattomassa valintakurssissa on muun muassa se, miten tukea niitä opiskelijoita, jotka kaipaavat opettajan ohjausta ja tukea opinnoissaan. Tähän voisi jatkossa kokeilla esimerkiksi hybridimallia, jolloin opettaja on osan aikaa läsnä kurssilla tai opettajalle voisi varata ohjausaikoja kurssin kuluessa halutessaan. Myös chatbottien tai tekoälyn käyttöä osana kurssia voisi kokeilla ratkaisemaan tätä haastetta.
Pääsykoekurssi toimii tapausesimerkkinä kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia sekä tulevaisuuden valintakurssien kehittämistä ajatellen. Artikkelin näkökulmat ovat yleistettävissä tekniikan lisäksi muillekin aloille, ja johtopäätökset ovat sovellettavissa riippumatta siitä onko kyse korkeakoulutuksen tuonnista vai viennistä.
Kirjoittaja
Elena Kuisma, tekniikan tohtori, lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu, elena.kuisma(a)vamk.fi
Lähteet
Adobe. 2024. Kuva luotu 6.5.2024 Adobe Firefly vuoden 2024 versiolla. Saatavilla: firefly.adobe.com.
Centria ammattikorkeakoulu. 2024. Opiskelijavalinta. Centria ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: net.centria.fi/koulutus/tietoa-hakijalle/opiskelijavalinta/.
Dziuban, C., Graham, C.R., Moskal, P.D., Norberg, A. & Sicilia, N. 2018. Blended learning: the new normal and emerging technologies. Int. J. Educ. Technol. High. Educ., 15(3):9–11. DOI:10.1186/s41239-017-0087-5.
eOppimiskeskus. 2012. Oppimisratkaisujen eEemeli-laatukilpailu ratkennut: Intunex Oy:lle pääpalkinto xTune-palvelulla. Suomen eOppimiskeskus ry:n tiedotteita. Viitattu 2.5.2024. Saatavilla: eoppimiskeskus.fi/oppimisratkaisujen-eeemeli-laatukilpailu-ratkennut-intunex-oy-lle-paapalkinto-xtune-palvelulla/.
eGradia. 2022. Opas verkko-opetuksen toteuttajalle. eGradian julkaisuja. Viitattu 15.6.2024 Saatavilla: blogit.gradia.fi/digipalvelut/wp-content/uploads/sites/99/2020/09/gradia-verkkokurssiopas-17092020-vedos_Verkkoversio.pdf.
EXAM. (2024). Tulevaisuuden tenttipalvelu – Mikä EXAM on? EXAM. Viitattu 15.6.2024. Saatavilla: e-exam.fi.
Gu, Z., Gu, L., Eils, R., Schlesner, M. & Brors, B. 2014. circlize implements and enhances circular visualization in R. Bioinformatics, 30(19). DOI:10.1093/bioinformatics/btu393.
Helsingin yliopisto (HY). 2024. Avoimet verkkokurssit eli MOOCit. Helsingin yliopiston verkkosivut. Viitattu 19.3.2024. Saatavilla: helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto/avoimet-verkkokurssit-eli-moocit.
Hyttinen, M. & Korte, A. 2022. Liiketalouden valintakurssin neljäs vuosi – mikä on muuttunut? Karelia ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: karelia.fi/2022/05/liiketalouden-valintakurssin-neljas-vuosi-mika-on-muuttunut/.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK). 2019. Ei valintakoetta vaan valintakurssi – parhaat saavat tutkintopaikan. Jyväskylän ammattikorkeakoulun nettisivusto. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: jamk.fi/fi/uutiset/2019/ei-valintakoetta-vaan-valintakurssi-parhaat-saavat-tutkintopaikan.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK). 2024. Koulutukset, joilla oma valintakoe tai valintatapa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nettisivusto. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: xamk.fi/koulutus/koulutukset-joilla-omat-valintakokeet/.
Kaplan, A.M. & Haenlein, M. 2016. Higher education and the digital revolution: About MOOCs, SPOCs, social media, and the Cookie Monster. Business Horizons, 59(4). DOI:10.1016/j.bushor.2016.03.008.
Ketolainen, S. & Nelimarkka, B. 2023. Valintakurssilta motivoituneita tutkinto-opiskelijoita. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, eSignals. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: esignals.fi/kategoria/korkeakoulutus/valintakurssilta-motivoituneita-tutkinto-opiskelijoita/#96546754.
Kuisma, P., Kuohukoski, M. & Varpelainen, H. 2019. Liiketalouden monimuotokoulutuksen valintakurssi verkossa – Motivoituneen opiskelijan valinta. Teoksessa Kallama K., Koivisto J. (toim.) Digital Campus – Ratkaisuja joustavaan oppimiseen. Satakunnan ammattikorkeakoulu. URN:NBN:fi-fe2019051015149.
Kylmälä, S. 2021. Viekö valintakurssi hakijan tunteiden vuoristoradalle? Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: blogs.tuni.fi/tamkblogi/teema2/vieko-valintakurssi-hakijan-tunteiden-vuoristoradalle/.
MapChart. 2024. Kartta luotu MapChart-selainohjelmalla 29.5.2024 vuoden 2024 versiolla. Saatavilla: mapchart.net.
Marstio, T. 2020. Verkko-opinnon muotoilu Käsikirja. Laurea ammattikorkeakoulu. Laurea-julkaisut, 134. Viitattu 15.6.2024. Saatavilla: theseus.fi/bitstream/handle/10024/333810/Laurea%20Julkaisut%20134.pdf?sequence=5.
McGrath, J., Bobev, M. & Liedel, K. 2023. Nation brand index 2023: Japan takes the lead for the first time in NBI history. Anholt Ipsos National Brand Index. Viitattu 29.5.2024. Saatavilla: ipsos.com/en/nation-brands-index-2023.
Niemi, J. 2022. Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.6.2024. Saatavilla: blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2022/06/08/tulevaisuus-on-toiminnallinen-pelillisyys-on-osa-vuoden-2035-tyoelamataitoja/
Ollikainen, T. 2020. MOOCista on moneksi. Helsingin yliopiston verkkojulkaisuja. Viitattu 25.5.2024. Saatavilla: helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto/avoimet-verkkokurssit-eli-moocit/moocista-moneksi.
OpenAI. 2024. Math Problems with GPT-o4. OpenAI. Viitattu 15.6.2024. Saatavilla: youtube.com/watch?v=_nSmkyDNulk.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2024. Kansainvälisyys. Viitattu 15.6.2024. Saatavilla: okm.fi/kansainvalisyys.
Opetushallitus (OPH). 2024a. Opintopolku: Avoin ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.4.2024. Saatavilla: opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/avoin-ammattikorkeakoulu.
Opetushallitus (OPH). 2024b. Opintopolku. Viitattu 5.6.2024. Saatavilla: opintopolku.fi/konfo/en/.
Pappano, L. 2012. The year of the MOOC. The New York Times. Viitattu 29.5.2024. Saatavilla: nytimes.com/2012/11/04/education/edlife/massive-open-online-courses-are-multiplying-at-a-rapid-pace.html?pagewanted=all.
R Core Team. 2021. R: A language and environment for statistical computing. R Foundation for Statistical Computing. Viitattu 15.6.2024. Saatavilla: R-project.org.
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK). 2019. Valintakurssi kartoittaa motivaatiota ja soveltuvuutta verkko-opiskeluun. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: tutkintoverkossa.wordpress.com/2019/08/28/valintakurssi-kartoittaa-motivaatiota-ja-soveltuvuutta-verkko-opiskeluun/.
Savonia ammattikorkeakoulu. 2024. Insinööri (AMK) energiatekniikka, monimuotototeutus. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: savonia.fi/opiskele-tutkinto/tutkinnot-ja-hakeminen/amk-ja-yamk-tutkinnot-tarjonta/insinoori-amk-energiatekniikka-monimuotototeutus/.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK). 2024. Valintakurssihaku. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: seamk.fi/hakuaika/valintakurssihaku/.
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK). 2024. Näin haet yhteishaussa suomenkielisiin AMK-ohjelmiin. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/hae-tamkiin/suomenkielisten-amk-ohjelmien-yhteishaku.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). 2024. Ohjeet ja aineistot. Viitattu 16.6.2024. Saatavilla: https://tenk.fi/fi/ohjeet-ja-aineistot.
Turun ammattikorkeakoulu (Turku AMK). 2024. Avoimen AMK:n polkuopintojen hakuohjeet. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/hakeminen/polkuopintojen-hakuohjeet/.
Ulkoministeriö (UM). 2019. Mielikuvat Suomesta muuttuvat yhä positiivisimmiksi. Ulkoministeriön tiedotteita. Viitattu 29.5.2024. Saatavilla: um.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/ued5t2wDmr1C/content/mielikuvat-suomesta-muuttuvat-yha-positiivisimmiksi.
Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK). 2024a. Yhteishaussa VAMKin verkko- ja monimuoto-opinnot vetovoimaisimpia. Viitattu 20.5.2024. Saatavilla: vamk.fi/ajankohtaista/yhteishaussa-vamkin-verkko-ja-monimuoto-opinnot-vetovoimaisimpia.
Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK). 2024b. Separate applications. Viitattu 29.5.2024. Saatavilla: vamk.fi/en/applicant/apply/separate-applications.
Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK). 2024c. Strategia. Viitattu 5.6.2024. Saatavilla: vamk.fi/tietoa/korkeakoulu/strategia.
Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK). 2023. Opintojakso: Entrance exam course in technology. Viitattu 19.3.2024. Saatavilla: vamk.fi/en/opintojakso/entrance-exam-course-in-technology.
Vanhalakka-Ruoho, M. 2015. Toimijuus ja suunnanotto elämässä. Teoksessa Kauppila, P.A., Silvonen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. (toim.). Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku. Itä-Suomen yliopisto, 399:39–56. urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1747-8.
Vipunen. 2024. Korkeakoulujen hakeneet ja paikan vastaanottaneet. Opetushallinnon tilastopalvelu. Viitattu 29.5.2024. Saatavilla: vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Haku%20ja%20valinta%20-%20korkeakoulu%20-%20live.xlsb.
Yle. 2024. Valtakunnalliset kielivaatimukset kiristyivät – VAMK sai sopivampia kansainvälisiä hakijoita. Ylen uutiset. Viitattu 29.5.2024. Saatavilla: yle.fi/a/74-20070093.
Yle. 2023. Vaasan AMK:n kansainvälisille linjoille ennätysmäärä hakijoita. Ylen uutiset. Viitattu 29.5.2024. Saatavilla: yle.fi/a/74-20013562.
Yle. 2019a. Verkossa suoritettavat tutkinnot vetävät – LAB-ammattikorkeakoulun hakijamäärä kasvoi 30 prosentilla. Ylen uutiset. Viitattu 30.5.2024. Saatavilla: yle.fi/a/3-11549513.
Yle. 2019b. Uusia reittejä avataan yliopistoihin: Ilmainen verkkokurssi korvaa pääsykokeen Tampereella, Helsingissä käytäntö laajenee ja Itä-Suomi tarjoaa verkossa maksuttomia oikisopintoja. Ylen uutiset. Viitattu 28.5.2024. Saatavilla: yle.fi/a/3-10985042.
Insights for Recruiting International Students from MOOC Entrance Course Pilot
Various online courses and learning environments are an essential part of the pedagogy of the digital era and they are also popular among students. In recent years, online courses have been used also more and more as selection courses, i.e. online entrance exams for educational institutions, both globally and nationally. Currently, most Finnish UASs offer elective courses (e.g. Centria, VAMK, XAMK).
Massive open online courses (MOOCs), which became common in the early 2010s, have attracted particular interest in recent years. The basic idea of a MOOC is that everyone willing can join and there are no admission requirements. In Finland, MOOC courses have been developed and used in teaching for more than a decade. Elective courses are often not MOOC courses open to everyone but are usually implemented for a limited number of applicants.
This article describes the MOOC entrance exam course implemented in the Technology unit of Vaasa University of Applied Sciences (VAMK) in the fall of 2023 as a case example for the recruitment of international students and the development of future elective courses. The perspectives of the article can be generalized to other fields in addition to technology, and the conclusions are applicable regardless of whether it is the import or export of higher education.
The MOOC entrance exam was an online course open to everyone, stand-alone version (without teacher’s presence), and its implementation was a combination of a training course and an entrance exam. There were study materials and task contents in modules from programming, mathematics and physics. By completing the course, the applicant was able to enter English-language information technology engineering UAS-degree program through a separate application, if the application criteria were met. There were applicants for the course from 16 different countries, a total of 259. Through the course, motivated international students were admitted to VAMK.
The article examines the stages of the student selection process for those enrolled in the elective course, from the marketing and registration stage of the course to student selection and acceptance of a study place. In the case of entrance exam assignment packages, students’ performance in the course is explored through data analysis, for example by visualizing the transition flow of students between assignment modules. In connection with the description of each step of the process, it is considered from the perspective of both the student and the educational institution, how elective courses and online teaching could be further developed in such a manner that as many motivated and capable applicants as possible would end up as students of the educational institution.
In terms of the international operating environment of higher education institutions, matters related to student choices are relevant. In addition to the fact that the article proposes solutions for the implementation of elective and online courses in the future, the perspectives presented are useful in many fields and can be applied, for example, in testing or verifying the skills and abilities of international students using the online environment in various digital implementations of UASs and co-operators.
Vastaa