Mirja Andersson, Lehtori (Tekniikka)/VAMK, projektipäällikkö HUMan-AI Interaction and Innovation Nexus
Mika Billing, Lehtori (Tekniikka/VAMK, projektipäällikkö RoboStep – Valmistavan teollisuuden robotiikan koulutusohjelma Suomessa, asiantuntija Cognitive Robotics Initiative for Industry 5.0
Sami Elomaa, Lehtori (Tekniikka)/VAMK, projektipäällikkö Cognitive Robotics Initiative for Industry 5.0
Juho Pölönen, Lehtori (Tekniikka)/VAMK, asiantuntija Cognitive Robotics Initiative for Industry 5.0
Teollisuus 5.0 -puitekehys keskittyy kolmeen keskeiseen kestävyyden teemaan: sosiaalinen, ympäristöllinen ja taloudellinen kestävyys. Puitekehys korostaa, että teknologian tulee palvella ihmistä, ei toisinpäin. Teollisuus 5.0 -puitekehyksen teknologiset painopisteet voidaan jakaa kuuteen kategoriaan: Ihmisen ja koneen yhteistyö, Bioteknologiat, Digitaaliset kaksoset, Datan siirto ja hallinta, Tekoäly ja Energiatehokkaat ratkaisut. Tulevaisuuden teknologioille on ominaista näiden kategorioiden keskinäinen riippuvuus: teknologioiden on omattava piirteitä vähintään kahdesta kategoriasta, jotta ne voivat edistää Teollisuus 5.0:n periaatteita (European Commission 2021).
Digibarometrin 2023 (Etla 2023) mukaan merkittävä osuus suomalaisista yrityksistä (barometrin tutkimusotannasta noin 37%) ei hyödynnä dataa eikä tee säännöllistä tutkimus- ja kehitystyötä. Suuret teollisuusyritykset osallistuvat älykkään valmistuksen kansainvälisiin innovaatioyhteisöihin ja kehittävät edelleen kyvykkyyttään, mutta pk-yritykset ovat vaarassa pudota alihankinta- ja arvoketjuista. Tämä on merkittävä innovaatiotyön systeeminen haaste (Andersson 2024a,b) valmistavalle teollisuudelle, ja muodostaa pullonkaulan älykkään ja kestävän valmistuksen siirtymälle, joka kattaisi kokonaisia alihankinta- ja arvoketjuja.
Työelämässä yleisesti tekoäly on kehittymässä aktiivisena toimijana kuten agenttina, avustajana tai jopa kollegana. Kehittyvä ja monimuotoistuva robotiikka on merkittävä systeeminen muutosvoima teollisessa toimintaympäristössä. (Björkroth et al. 2025, Sitra 2026) Älykkään ja kestävän valmistuksen siirtymää ei tapahdu ilman toimivaa datataloutta, joka kattaa kokonaisia alihankinta- ja arvoketjuja. Tammikuussa 2024 EU:n toimesta käynnistettiin toimenpidepaketti, jolla tuetaan eurooppalaisia startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä tekoälyn kehittämisessä. Siihen sisältyy ehdotus edistää tekoälytehtaiden syntymistä. Tekoälytehtaat ovat dynaamisia ekosysteemejä, jotka edistävät innovointia, yhteistyötä ja kehitystä tekoälyn alalla. (European Commission 2026a) EU rahoittaa useita aloitteita, jotka liittyvät yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin esim. Digitaalinen Eurooppa – ja Horisontti Eurooppa -ohjelmien kautta. Lisäksi EU keskittyy mahdollistavien säädösten täytäntöönpanoon. Säädökset mahdollistavat eri puolilta EU:ta peräisin olevien tietojen asettamisen saataville ja vaihtamisen luotettavalla ja turvallisella tavalla. (European Commission 2026b)
GenAI4EU-aloitteella edistetään generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa EU:n keskeisissä strategisissa teollisissa ekosysteemeissä ja tuetaan EU:n teollisuusstrategiassa hahmoteltuja siirtymäväyliä. Ge-nAI4EU kannustaa kehittämään suuria avoimia innovaatioekosysteemejä, jotka edistävät tekoälyalan startup-yritysten ja tekoälyn käyttöönottajien välistä yhteistyötä teollisuudessa ja julkisella sektorilla. (European Commission 2025)
Pk-yritysten robotiikkaosaamisen kehittäminen siirtymän edistämiseksi
Robocoast EDIH on suomalainen voittoa tavoittelematon, valtakunnallinen konsortio, joka tukee erityisesti valmistavan teollisuuden pk-yrityksiä tekoälyn, kyberturvallisuuden ja muiden keskeisten digitaalisten teknologioiden käyttöönotossa. European Digital Innovation Hubs (EDIH) on Euroopan komission vuonna 2022 käynnistämä verkosto, joka kattaa kaikki EU:n jäsenmaat ja koostuu yli 200 EDIH-konsortiosta. Euroopan komission Robocoast EDIH -konsortiolle vuonna 2025 myöntämä STEP Seal -laatuleima on osoitus konsortion strategisesta merkityksestä EU:n teknologisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. (VAMK 2026a,b)
RoboStep – Valmistavan teollisuuden robotiikan koulutusohjelma Suomessa -hanke lisää pk-yritysten osaamista robotiikasta valmistavassa teollisuudessa. RoboStep on laaja yhteistyöhanke, jossa rakennetaan ja toteutetaan yhteistyössä valtakunnallinen koulutuskokonaisuus pk-yrityksen osaamistarpeisiin valmistavassa teollisuudessa. Koulutus on suunnattu teollisuusrobotiikan osaamista tarvitseville henkilöille erityisesti pk-yrityksissä. (VAMK 2026c)
Ihmiskeskeisiä teknologioita tutkitaan monialaisilla yhteistyöalustoilla
Human-AI Interaction & Innovation Nexus (HUMAIN 2026) Vaasassa, on uusi alueellinen tutkimusinfrastruktuuri ihmiskeskeisen tekoälyn ja robotiikan kehittämiseen. Infrastruktuurin käynnistävässä Suomen Akatemian osarahoittamassa hankkeessa luodaan yhteistyöalusta ja -ympäristö, jossa opiskelijat, yritykset ja julkisen sektorin toimijat kehittävät yhdessä ihmiskeskeisiä tekoäly- ja robotiikkaratkaisuja. Laajennetun todellisuuden, digitaalisten työkalujen ja nopean prototyyppien valmistuksen avulla mahdollistetaan ihmiskeskeistä vuorovaikutustutkimusta ja oppimista esimerkiksi simuloiduissa teollisissa ympäristöissä. HUMAIN edistää siirtymää kohti ihmiskeskeistä Teollisuus 5.0 -tulevaisuutta perustuen erityisesti Pohjanmaan teolliseen innovaatioympäristöön.
Valtakunnallinen Cognitive Robotics Initiative for Industry 5.0 (CORI5.0 2025) -innovaatioverkostohanke tähtää kognitiivisen robotiikan integrointiin erityisesti valmistavan teollisuuden prosesseihin. Hanke keskittyy kolmeen pääalueeseen: ihmisen ja robotin välisen vuorovaikutuksen parantamiseen, intuitiivisten ohjelmointimenetelmien kehittämiseen sekä taitojen siirtoon hyödyntämällä jäljittelyoppimista.
Kognitiivisen robotiikan hyödyntäminen sisälogistiikassa on yksi CORI5.0 -hankkeen työpaketeista. Aiheen tutkimiseen ja pilotointiin hyödynnetään Dimalogin MC90 -mobiiliyhteistyörobottia (Kuva 1.). Kyseinen robotti voi liikkua automaattisesti työpisteeltä toiselle ja suorittaa yksinkertaisia kappaleenkäsittelytehtäviä tai noutaa tavaraa varastosta.
Kuva 1. Dimalogin MC90 -mobiiliyhteistyörobotti (Kuva Juho Pölönen, 2026)
Yhteistyörobottien käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Vaikka yhteistyörobotti on suunniteltu työskentelemään ja vuorovaikuttamaan ihmisen kanssa samassa tilassa, työturvallisuusriskejä kuitenkin on. (Työturvallisuuskeskus 2026) Eräs CORI5.0 -hankkeen tuotoksista on ohjelmisto, joka näyttää robotin ohjelmassa määritellyt koordinaatistot, paikkatiedot ja liikeradat visuaalisesti robotin työtasolla. Ohjelma muodostaa havainnollisen kuvan, joka voidaan heijastaa videotykin avulla esimerkiksi kokoonpano- tai opetuspöytään. Tämä visualisointi helpottaa ohjelman toiminnan ymmärtämistä ja robotin liikkeiden ennakointia (Kuva 2).
Kuva 2. Teollisuusrobotin liikeratoja esitettynä visuaalisesti työtasolla. (Kuva Juho Pölönen 2026)
ABB GoFa on kuusiakselinen yhteistyörobotti, joka soveltuu erityisesti kokoonpano-, käsittely- ja laadunvarmistustehtäviin (Kuva 3.). Monissa näistä sovelluksista pelkkä paikkaohjaus ei kuitenkaan riitä, vaan robotin on kyettävä reagoimaan ympäristöstä tuleviin voimiin. CORI5.0 -hankkeessa tutkitaan ABB GoFa -robotin voimaohjausta (ABB Robotics), tavoitteena on arvioida ominaisuuksien toimintaa käytännössä sekä niiden soveltuvuutta erilaisiin automaatiosovelluksiin.
Kuva 3. ABB:n kuusiakselisen GoFa-yhteistyörobotin ohjaaminen voimatiedon (ABB Robotics) perusteella (Kuva Sami Elomaa 2026).
Virtuaalitodellisuus (VR) tarjoaa uudenlaisen ratkaisun robottisolujen ohjelmointiin. Teollisuusrobottien ohjelmointi on perinteisesti toteutettu robotin vieressä käsiohjaimen avulla, mikä voi olla haastavaa erityisesti suurten robottien, ahtaiden työtilojen ja turvallisuusriskejä sisältävien prosessien yhteydessä. Virtuaaliympäristössä ohjelmoija voi tarkastella robottia ja sen toimintaympäristöä kolmiulotteisesti sekä suunnitella robotin liikeratoja turvallisesti ilman fyysistä kontaktia robotin kanssa.
Käytännön tutkimuskohteena CORI5.0 -hankkeessa on käytetty pesurobottia, jonka toimintaa tarkasteltiin myös veden suihkutuksen simuloinnin avulla (Kuva 4.) Simulointi auttaa arvioimaan pesun kattavuutta sekä optimoimaan robotin liikeratoja jo ennen fyysisiä testejä. Tulosten perusteella virtuaalitodellisuus helpotti työkalun sijainnin hahmottamista, vähensi ohjelmointivirheitä ja paransi ohjelmoinnin laatua. Samalla voitiin tunnistaa mahdollisia ongelmakohtia ja törmäysriskejä jo suunnitteluvaiheessa.
Digitalisaation ja virtuaalitodellisuuden kehittyminen ovat jo mahdollistaneet uusia toimintatapoja ihmisen yhteistoimintaan robottien kanssa. Tulevaisuudessa virtuaalitodellisuuden, digitaalisten kaksosten ja tekoälyn yhdistäminen tulee edelleen tehostamaan teollisten robottijärjestelmien suunnittelua ja ohjelmointia.
Kuva 4. Pesuprosessin simulointia virtuaalitodellisuudessa, näyttökuva ABB RobotStudio -ohjelmistolla. (Kuva Mika Billing 2026)
Yhteenveto
Useiden EU:n tekoäly- ja data-aloitteiden ohella myös Teollisuus 5.0-puitekehys ohjaa ihmiskeskeisen, älykkään ja kestävän valmistuksen siirtymää. Ihmiskeskeisiä tekoäly- ja robotiikkaratkaisuja tutkitaan ja mahdollistetaan alueellisin ja valtakunnallisin hanketoimin, jotta kotimaan pk-yritysten olisi mahdollista myös jatkossa pysyä mukana suurten teollisuusyritysten alihankinta- ja arvoketjuissa, sekä osana eurooppalaisia innovaatioekosysteemejä.
ABB Robotics. Application manual: Force control with software and hardware (Document ID 3HAC070206-001, Rev. C); Application manual: Force Control Standard (Document ID 3HAC090251-001, Rev. C).; Application manual: Force Control Standard for GoFa (Document ID 3HAC083267-001, Rev. E).
ABB. RobotStudio. https://www.abb.com/global/en/areas/robotics/products/software/robotstudio-suite
Björkroth, F., Jussila, M., Höyssä, M., Linturi, R., & Eriksson, T., (2025). Humanoid robots from now to 2040’s– AI Assited Societal Impact Analysis Using Radical Technology Inquirer Methodology. Eduskunnan Turvallisuusvaliokunnan julkaisu 1/2025.
Andersson, M., (2024a). TKI-prosessien johtaminen ekosysteemeissä – haasteita ja mahdollisuuksia. Teoksessa H. Kuusisto-Ek, A.-M. Raivio, & R. Varsta (toim.), Tulevaisuudenkestävä bisnes– inhimillistä johtajuutta, inhimillistä työelämää (ss.15-19). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja: 144. Metropolia.
Andersson, M., (2024b). Kehittyvät innovaatioekosysteemit TKIO:n toimintaympäristönä. Teoksessa: M.-R. Vest, H.-K. Pernaa & M. Grönvall (toim.). Kohti hyvinvointitaloutta: TKI-hankejulkaisu 2024 (ss. 51-53). Vaasan ammattikorkeakoulu.
CORI5.0, (2025). Hankekortti: https://www.vamk.fi/en/hanke/cori-5-0
Ali-Yrkkö, J., Kässi, O.,Pajarinen, M. ja Rouvinen, P. (2023{). Digibarometri 2023: Data, tekoäly ja talouskasvu. Elinkeinoelämäntutkimuslaitos. https://www.etla.fi/julkaisut/muut-julkaisut/digibarometri-2023-data-tekoaly-ja-talouskasvu/
European Commission, (2021). Industry 5.0 – Towards a sustainable, human-centric and resilient European industry. https://research-and-innovation.ec.europa.eu/knowledge-publications-tools-and-data/publications/all-publications/industry-50-towards-sustainable-human-centric-and-resilient-european-industry_en
European Commission, (2025). AI Excellence: Enabling conditions for AI’s development and uptake. https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/enabling-ai
European Commission, (2026a). AI Factories. https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/policies/ai-factories
European Commission, (2026b). Common European data spaces. https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/data-spaces
HUMAIN, (2026). Human-AI Interaction & Innovation Nexus. Hankkeen kotisivu: https://www.humainhub.fi/
Sitra, (2026). Megatrendit 2026. Sitran Selvityksiä 251. Sitra. Tammikuu 2026.
Työturvallisuuskeskus, (2026). Yhteistyörobottien turvallisuus työpaikoilla. Työturvallisuuskeskus ry.
VAMK, (2026a). Robocoast EDIH Consortium. Hankekortti. https://www.vamk.fi/hanke/robocoast-2
VAMK, (2026b). Robocoast EDIH -konsortio voitti Euroopan digitaalisten innovaatiokeskusten pääpalkinnon Brysselissä. https://www.vamk.fi/ajankohtaista/robocoast-edih-konsortio-voitti-euroopan-digitaalisten-innovaatiokeskusten-paapalkinnon-brysselissa
VAMK, (2026c). RoboStep. Hankekortti: https://www.vamk.fi/hanke/robostep
Artificial intelligence is evolving into an active participant—acting as an agent, assistant, or even a colleague—and rapidly developing robotics is a significant systemic force for change within the industrial operating environment. AI is already being utilized as a tool for tasks such as the simulation and analysis of industrial systems. This article focuses specifically on key system-level challenges that may impact the development and deployment of industrial applications. Regarding international systemic frameworks, the article highlights the European Industry 5.0 framework and presents examples of practical RDIL (Research, Development, Innovation & Learning) activities that support the transition toward smart and sustainable manufacturing.
Vastaa