Kansainvälistymisen kaupallistamisen haasteet ammattikorkeakouluissa

Kirjoittajina numeron 4/2017 teematoimittajat: Pirjo Aura, Sami Heikkinen, Elisa Kannasto, Helli Kitinoja, Jaana Muttonen, Mikhail Nemilentsev.

Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää maailmalla. Tavoitteena on, että koulutusviennin volyymi nousee Suomessa vuoteen 2018 mennessä 350 miljoonaan euroon. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) onkin halunnut purkaa koulutusviennin esteitä. Lukukausimaksut otettiin käyttöön EU/ETA -alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille korkeakouluissa syksyllä 2017. Myös tilauskoulutuksen esteitä on poistettu muun muassa uudistamalla tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä. Keväällä 2016 OKM julkaisi Koulutusviennin tiekartan vuosille 2016–2019. Tiekartassa todetaan, että kansainvälisesti koulutusviennin merkittävin volyymi tulee koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyvän kansainvälisen arviointi-, oppimateriaali- ja konsultointiliiketoiminnan lisäksi jatkossa tutkinto-opiskelusta perityistä lukuvuosimaksuista. (L 30.12.2015/1601, OKM 2016, OKM 2017a.) Vauhtia suomalaisen osaamisen viennille haetaan myös yhteisistä markkinointipalveluista ja uudenmuotoisesta yritystyyppisestä toimintamallista (OKM 2017b).

Koulutusviennin käsitteellä on ymmärretty lähinnä opetuksen vientiä ulkomaille. Koulutusosaamisen vienti puolestaan käsittää laajemman kokonaisuuden, jossa mukana ovat myös konsultoivat palvelut sekä oppimisen teknologiaan liittyvät ratkaisut. Termi koulutusvienti on sukua englanninkielisissä maissa käytetylle käsitteelle education export. (OPM 2009a.) Koulutusosaamiseen liittyvä vienti voidaan nähdä myös laajemmin esimerkiksi perinteisen teollisuusviennin ohella ja sen tukena vietävänä suomalaisena osaamisena, erilaisina kehittämispalveluina, oppimisympäristöratkaisuina sekä tutkimustulosten tuotteistamisena ja kaupallistamisena. Merkittävä osa kansainvälistä koulutuskauppaa ovat lisäksi kehitysrahoittajien tarjouskilpailutetut hankkeet. (OKM 2013; OKM 2016.) Artikkelissa käytetään koulutusviennin rinnalla käsitettä osaamisen vienti, joka sisältää koulutusviennin ja koulutusosaamisen viennin sekä kattaa laajemminkin osaamisen ja osaamispalvelujen viennin. Yleisesti Suomessa käytettävä englanninkielinen käsite on global education services. (OPM 2009a.)

Koulutusvienti on haastava tehtävä ammattikorkeakouluille, koska perinteitä ei ole olemassa. Koulutusviennin osaamista pyritäänkin kehittämään yhdessä. Lukuvuonna 2016-2017 toteutuneen ammattikorkeakoulujen TKI-osaajavalmennuksen toisena polkuna TKI-osaamisen rinnalla oli koulutusvienti. Education Finland kasvuohjelma avattiin syyskuussa 2017 ja keväälle 2018 HAMK on lisännyt opetustarjontaansa koulutusviennin erikoistumisopinnot. Keskinäisen verkostoitumisen kautta voidaan myös lisätä koulutusvientiosaamista.

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten kansainvälistyminen on edennyt korkeakouluissa kaupallistamisen vaiheeseen ja millaisia haasteita korkeakoulut kohtaavat osaamisen vientiä kehittäessään.

Kansainvälistymisen kaupallistamisen vaihe

Luotaessa ammattikorkeakoulujärjestelmää Suomeen 1990-luvulla, koulutuksen kansainvälistäminen oli alusta saakka yksi keskeisiä tavoitteita. Vuonna 2009 julkaistussa strategiassa osaamisen vienti mainittiin ensimmäisen kerran sen ollessa yksi viidestä strategisesta tavoitteesta. Osaamisesta ja koulutuksesta haluttiin tehdä kansallisesti merkittävä vientituote. (OPM 2009b.) Uusimmassa ministeriön linjausdokumentissa ”Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025” yksi seitsemästä toimenpidekokonaisuudesta on ”vauhtia suomalaisen osaamisen viennille”. (OKM 2017b).

Söderqvist (2002) on jakanut väitöskirjassaan suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymisen viiteen vaiheeseen, marginaaliseen vain harvoja koskettavan toimintaan, opiskelijaliikkuvuuden edistämiseen, tutkimuksen ja opetuksen kansainvälistämiseen, kansainvälistymisen institutionalisointiin ja kansainvälistymisen kaupallistamiseen. Kaupallistamisen vaiheeseen korkeakoulut ovat vähitellen siirtyneet 2010-luvulla. Korkeakoulun aikaisemmin saavuttamat kansainvälistymisen tulokset, osaaminen ja parhaat käytänteet tulisikin kyetä kaupallistamaan yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen kanssa.

Tutkimuksissa on tunnistettu korkeakoulujen menestykseen kansainvälisillä markkinoilla liittyviä tekijöitä, näitä ovat muun muassa kurssien soveltuvuus opiskelijoiden tarpeisiin, akateeminen maine, koulutuksen tarjoamat työllistymistä edistävät mahdollisuudet sekä opetuksen laatu (Soutar 2002, De Jager & Gbadamosi 2013). Koulutusviennin kilpailukyvyn ytimessä nähdään lisäksi asiakasymmärrys ja asiakaskontaktit, henkilöstön osaaminen sekä konseptointi ja tuotteistus. Osaamisen viennin prosessin eri vaiheissa tarvitaan myös koko henkilöstön kansainvälisen palveluliiketoiminnan osaamista. (El Cheikh 2015; Tekes 2015; OKM 2016.)

Ammattikorkeakoulujen osaamisen viennin nykytila ja kaupallistamisen tuomat haasteet

Ammattikorkeakouluille vuoden 2016 lopulla tehdyn kyselyn mukaan noin puolella niistä oli aktiivista koulutusvientitoimintaa. Osalla ammattikorkeakouluista vientiä oli ollut jo kuuden vuoden ajan, osa oli vasta aloittamassa vientitoimintaa. Kyselyyn vastasi 19 ammattikorkeakoulua. (Aura, Heikkinen, Kannasto, Kitinoja, Muttonen & Nemilentsev 2016.)

Vastauksissa tuli esiin, että varsinaisen liiketoimintasuunnitelman laatiminen osaamisen viennille edellyttäisi korkeakoululta selkeitä pitkän tähtäimen taloudellisia panostuksia. Pääasiallisina osaamisen viennin tuotteina nähtiin tutkinto- ja täydennyskoulutus, intensiivikurssit ja vierailut, kehittämis- ja konsultointipalvelut, ratkaisujen ja konseptien myynti sekä tutkinto-ohjelmien kehittäminen ja ammatillinen opettajankoulutus. Näistä lukuvuosimaksullinen tutkintokoulutus nähdään kasvavana vientituotteena. Maksaja ja asiakas voi olla ulkomailla eri taho, liiketoiminnan katteellisuus nähdään tärkeänä.

Vajaa puolet vastaajista kertoi, että keskeiset maantieteelliset kohdealueet ja asiakkuudet oli määritelty. Mainittuja kohdealueita oli melko paljon eli Kiina, Kazakstan ja Intia, Vietnam, muutamat Afrikan maat, Venäjä, Latinalaisen Amerikan maista Chile, Brasilia ja Peru, Gulfin alue ja Arabiemiraatit, Lähi-Itä, Kaakkois-Aasia, Romania ja arktinen alue. Osaamisen viennin asiakasryhmiä mainitaan myös useita eli ulkomaiset tutkinto-opiskelijat, oppilaitokset ja oppilaitosverkostot, ministeriöt ja niiden alaiset organisaatiot, yritykset ja yhteisöt. Pitkäaikainen hankeyhteistyö ja strategiset kumppanuudet sekä muu yhteistyö partnerikorkeakoulujen kanssa nähtiin tärkeänä valittaessa kohdealueita ja asiakkuuksia.

Useat korkeakoulut tekivät osaamisen viennissä alueellista yhteistyötä kuntien, yritysten, muiden oppilaitosten, järjestöjen ja vientiorganisaatioiden kanssa. Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat mukana verkostoissa, jotka jäsentyvät mm. asiakkaan, maan, osaamisalueen ja viennin ennakoidun koon mukaisesti. Verkostojen joustavaa toimintaa pidettiin tärkeänä.

Yhteistyön merkitystä korostettiin lähes kaikissa vastauksissa. Yhteistyömuotoina nähtiin opettaja- ja asiantuntijaresurssien jakaminen, tuotekehitykseen, markkinointiin ja sopimusvalmisteluihin liittyvä yhteistyö, yhteisen vientiyksikön perustaminen tiettyyn kohdemaahan sekä kokemusten vaihto ja koulutusviejien keskinäiset ammatilliset keskustelut. Vastauksissa todettiin yhteistyön edellyttävän luottamusta ja kilpailuasetelmista irrottautumista. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden rooli nähtiin merkittävänä. Yhteistyöyliopiston lisäksi kumppanina ulkomailla voi olla edustaja tai viranomaistaho.

Osaamiseen vientiin liittyvästä strategisesta päätöksenteosta vastaa yleensä korkeakoulun ylin johto, rehtori ja ammattikorkeakoulun hallitus. Puolet vastaajista kertoi osaamisen viennin operatiivisen johdon olevan koulutusyksiköissä, joskin toiminnan koordinaatio on ammattikorkeakoulun tasolla. Toinen puoli vastaajista kuvasi organisoitumismallin olevan enemmän keskitetty malli. Muutamassa korkeakoulussa oli nimetty koulutusviennin ohjausryhmä, koulutusviennin tiimi oli myös useassa korkeakoulussa ja yksiköissä/tulosalueilla oli koulutusvientivastaavat. Osaamisen viennille tärkeiksi tukipalveluiksi nimettiin päivitetyt referenssilistat, tuotteistus ja myynti, markkinointi ja viestintä, tarjouksen ja sopimuksen tekemisen tuki sekä yhtenäinen hinnoittelupolitiikka, tuki riskienhallinnassa, lainopillisissa kysymyksissä ja verotusasioissa sekä opiskelija- ja kansainväliset palvelut ja verkko-opetuksen tuki.

Liikevaihdon, katekehityksen, taloudellisten lukujen ja liiketoimintasuunnitelman toteutumisen seuranta liittyi vastauksissa osaamisen viennin seurantaan ja kehittämiseen. Myös markkinoiden kehityksen seuranta ja asiakastarpeiden seuranta nähtiin tärkeänä, samoin kuin jatkuva asiakastarpeisiin pohjautuva tuotteiden ja tarjonnan kehittäminen. Sisäisessä kehittämisessä tärkeänä pidettiin koko organisaation sitoutumista osaamisen vientiin sekä ohjeiden ja menettelytapojen yhtenäisyyttä ja käytettävyyttä ja parasta mahdollista henkilöstösuunnittelua ja -mitoitusta. Vastauksissa korostettiin myös, että osaamisen viennin tulee linkittyä korkeakoulun koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämiseen ja sen tulee tukea ammattikorkeakoulun strategiaa ja kansainvälistymistä.

Yhteenveto

Korkeakoulujen kansainvälisyydessä on siirrytty kansainvälisen yhteistyön kaupallistamisen vaiheeseen, mikä on tuonut korkeakouluille uusia haasteita. Ammattikorkeakoulut näkevät koulutusviennin tärkeänä osana strategiansa toteuttamista, joskin kehittyminen kansainvälisessä palveluliiketoiminnassa saattaa viedä korkeakoululta useita vuosia, jopa vuosikymmenen. Markkinat ovat haastavat, sillä Suomi kilpailee globaalisti muiden korkeakoulujen kanssa. Menestymisen tekee mahdolliseksi verkostoituminen ja yhteistyö keskinäisen kilpailun sijaan. Osaamispalvelujen liiketoiminnan lisäksi osaamisen vienti tukee koulutuksen laadun kehittämistä sekä vahvistaa yhteistyötä strategisten kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kirjoittajat

Pirjo Aura, T&K-koordinaattori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pirjo.aura(at)haaga-helia.fi
Sami Heikkinen, lehtori, liiketalouden ja matkailun ala, Lahden ammattikorkeakoulu, sami.heikkinen(at)lamk.fi
Elisa Kannasto, FM, lehtori, liiketalous ja kulttuuri, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, elisa.kannasto(at)seamk.fi
Helli Kitinoja, TtM, erityisasiantuntija, osaamisen vienti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, helli.kitinoja(at)seamk.fi
Jaana Muttonen, KM, tutkimuspalvelupäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, jaana.muttonen(at)hamk.fi
Mikhail Nemilentsev, KTT, lehtori, liiketalouden koulutusyksikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, mikhail.nemilentsev(at)xamk.fi

Aura, P., Heikkinen, S., Kannasto, E., Kitinoja, H., Muttonen, J. & Nemilentsev, M. 2016. Osaamisen vienti uutena yrittäjyyden muotona ammattikorkeakoulussa. Teoksessa: S. Päällysaho, E. Varamäki, & S. Saarikoski (toim.) 2016. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 8. – 9.11.2016 Seinäjoki: Seminaarijulkaisu. [USB-muistitikku]. Seinäjoki: Sedu: SeAMK.

De Jager, J.W. & Gbadamosi G. 2013. Predicting students’ satisfaction through service quality in higher education. The International Journal of Management Education 11(3), 107–118.

El Cheikh, W. 2015. Productising Finnish education for export: The barriers and enablers of internationalization: A multiple case study: fifteen members of future learning Finland. [Verkkoartikkeli]. Helsinki: Aalto University, School of Business, Department of Management Studies MSc programme in Entrepreneurship. Master`s thesis. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavana: http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/id/14170

L 30.12.2015/1601. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta.

OKM. 2013. Suomi kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Selvitysryhmän muistio. Toimenpideohjelma koulutusviennin edellytysten parantamiseksi. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:9. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavilla: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/tr09.pdf

OKM. 2016. Koulutusviennin tiekartta 2016-2019. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, kansainvälisten asiain sihteeristö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavana: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm9.pdf?lang=fi

OKM. 2017a. Koulutusviennin esteitä puretaan. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Viitattu 23.4.2017]. Saatavana: http://minedu.fi/koulutusvienti-hanke

OKM. 2017b. Yhteistyössä maailman parasta. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017-2025. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11. [Viitattu 1.12.2017]. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79438

OPM. 2009a. Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi. Suomen koulutusvientistrategia. Helsinki: Opetusministeriö.

OPM. 2009b. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetusministeriö. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 21. [Viitattu 2.9.2016]. Saatavana: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi

Soutar, G. N. & Turner, J. P. 2002. Student preferences for university: a conjoint analysis. The International Journal of Educational Management 16(1), 40–45.

Söderqvist, M. 2002. Internationalisation and its management at higher education institutions, applying conceptual, content and discourse analysis. Acta academiae oeconomicae helsingiensis. HSE A-206. Helsinki: Heseprint 2002.

Tekes. 2015. Koulutusvienti: Kysely oppimisalan yrityksille 2015: Oppimisratkaisut. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Tekes. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavana: http://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat/oppimisratkaisut/koulutusvientikysely_2015.pdf

FLEN – ruokaketjun koulutusvientiverkosto

Kirjoittajat: Antti Pasila, Elina Puska, Jukka Lähteenkorva. Kuva: Jukka Vainionpää.

Kuva: FLEN-verkosto SIAL China messuilla. Kuvassa vasemmalta: Tomi Hyttinen Savonia, Karoliina Väisänen JAMK, Elina Puska SeAMK, Jukka Lähteenkorva SeAMK ja Helena Kautola HAMK.

Suomalaisen ruokaketjun vahvuus on sen katkeamattomuus. Maailmalla on harvinaista, että kuluttajalle voidaan osoittaa katkeamaton ketju tilalta jalostuksen ja kaupan kautta kuluttajan pöytään. Suomalaisille tämä on arkipäivää. Vahvuutenamme ruokaketjun hallinnassa ovat pienet markkinat ja korkea teknologia, jotka mahdollistavat jäljitettävyyden. Haasteena on näiden meille itsestäänselvyyksien muotoilu houkutteleviksi vientituotteiksi. Markkinoille on mentävä asiakkaiden ehdoilla, jolloin tuotteiden räätälöinti ja markkinoiden hyvä tuntemus korostuvat.

FLEN –verkosto (Food Learning Export Network) on viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun perustama ruokaketjun koulutusvientiverkosto. Mukana ovat Hämeen, Jyväskylän, Seinäjoen, Tampereen ja Savonia –ammattikorkeakoulut.

Verkosto sitoutuu osaksi ruuan ja ruokateknologian vientiä. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla ruokaketjun toimialan koulutusta tarjotaan ulkomaille vietävän ruuan ja erityisesti ruokateknologian oheistuotteena. Tukena ovat suomalaisen ruokaketjun menestystekijät eli laadunhallinta, jäljitettävyys ja puhtaus.

FLEN-verkosto tulee toimimaan pilottina myös muille toimialavetoisille koulutusvientiverkostoille. Hyötyä ruokaketjun yrityksille haetaan verkoston jäsenten osaamisen yhdistämisestä. FLENin kohdealueina ovat erityisesti Aasia ja Gulfin alue, mutta koulutuksia tarjotaan myös muualle.

Miksi ruokaketjun koulutusvientiä tarvitaan?

Ruokaviennissä tuotteiden jalostusastetta tulisi nostaa. Tähän päästään mm. parantamalla yritysten yhteistyötä ja osaamista ruokaketjun sisällä. Uusien tuotteiden ja varsinkin ruokateknologian vienti edellyttävät ruokaketjun sisäisen kehityksen lisäksi onnistunutta ”vientimarkkinointia”. Finpron Food From Finland-kasvuohjelma (FFF) järjestää jo nyt lyhytkestoisia vientikoulutuksia. Tarve olisi tämän ohella myös laajemmalle koulutukselle.

Suomalaisten ykkösvahvuus on ruokaturvallisuus. Tähän liittyviä koulutusavauksia voidaan käyttää ”oven avaajina”. Esimerkkeinä ovat mm. ravitsemus- ja hygieniapassin tyyppiset koulutukset, ruokaympyräosaaminen sekä kouluruokailu. Näistä myös FLEN on kehittämässä koulutusvientituotteita.

Yhteiskunnallinen paine FFF:n kasvuohjelman toteuttamiseksi on suuri. Hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi on valittu ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun”. Vuonna 2016 julkaistu Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta ”Ruoka2030 – Suomi-ruokaa meille ja maailmalle” painottaa sekä alkutuotantoa että ruokavientiä.

Ruokaviennin edistäminen on ajankohtaista vallitsevan EU –alueen ja Venäjän välisen markkinahäiriön takia. Venäjä on ollut perinteisesti yksi merkittävimmistä Suomen ruokaviennin kumppaneista, mutta pakotteiden vuoksi vienti sinne on ainakin väliaikaisesti vähentynyt. Viennin vajaus on saatava takaisin uusilta markkina-alueilta, kuten esimerkiksi Kiinasta, ns. ”Gulfin alueelta” ja kehittyvistä maista.

FLEN -verkoston vahvuudet

FLEN –verkoston toimijoilla on jo valmiiksi yhteyksiä koulutusviennin kohdemaihin. Tämä mahdollistaa FLEN –verkoston suomalaisille yrityskumppaneille vientiponnisteluja edeltävät tapaamiset ja infotilaisuudet ulkomaisten toimijoiden tai viranomaisten kanssa. Ennakkotieto kohdemaan mahdollisesti poikkeavista vaatimuksista helpottaa myöhempien neuvottelujen etenemistä.

Verkosto kokoaa yhteen ruokaketjun osaamisen mukana olevista ammattikorkeakouluista. Suomalaisten yritysten ja verkostossa mukana olevien ammattikorkeakoulujen voimin tarjotaan ensi sijassa lyhyitä koulutuksia. Nämä pohjautuvat suomalaisiin ruokaketjun vahvuuksiin eli ruokaturvallisuuteen, jäljitettävyyteen, erityisruokavalioihin sekä ruokateknologiaan.

Yksi esimerkki kehitettävistä vientituotteista on sovellus, joka seuraa ihmisen päivittäisen ruoka-annoksen D –vitamiinitasoa. Sovellutuksella korjataan tilannetta, jossa ruoan D –vitamiinitaso on alhainen tai ympäristöolosuhteet ovat sellaiset, joissa ihmisen elimistössä ei muodostu D-vitamiinia.

Ruokateknologian laitevalmistajat kouluttavat itse prosessien käyttäjät. Ruokaturvallisuuden kannalta käyttäjille saattaa tämän ohella olla tarpeen tarjota lisäkoulutusta esimerkiksi prosessin hygienian pitämisestä korkealla tasolla. Samoin omavalvontajärjestelmien ja mikrobiologian perustietojen opetus tai kertaus prosessin käyttäjille voivat olla tarpeen.

FLEN -verkosto on ollut perustamisestaan saakka yhteydessä FFF –kasvuohjelmaan, joka tukee suomalaisten ruokaviennin kasvua tavoitteenaan nostaa ruokaviennin arvo kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. FLEN –verkosto on jäsenenä myös uudessa EF (Education Finland) –verkostossa. Verkoston asiantuntijoita ja yritysyhteyksiä käytetään hyödyksi myös FLEN -verkoston konseptien valmistelussa ja toteutuksessa.

Koulutusviennin järjestäminen käytännössä

FLEN –verkosto valmistelee koulutustuotteita, joista muodostuvien konseptien toimivuus testataan käytännössä. Testaus tehdään mahdollisuuksien mukaan ruokaviennin yritysten kanssa messutapahtumissa ja vientityöpajoissa. Tavoitteena on tehdä sopimuksia suoraan ulkomaisten asiakkaiden kanssa.

Toinen vaihtoehto on sopia suomalaisen osapuolen kanssa koulutuksen myymisestä ruuan tai ruokateknologian myynnin ohessa. Tällainen konsepti toisi todennäköisesti etuja kaikille vientikaupan osapuolille.

Koulutusviennin yhteydessä FLEN -verkosto on valmistellut vientiosaajien koulutusta Suomessa. Sitä varten on selvitetty nykyisiin koulutuksiin pohjautuvia vaihtoehtoja sekä markkinapohjaisia maksullisia koulutuksia. Ruoka-alan substanssiosaamista vientiponnistelujen tueksi on, mutta usein vientiosaamisen ja markkinoinnin taidot ovat vielä puutteellisia. Tarve kattavalle vientiosaajien koulutukselle on ilmeinen.

Miten FLEN –verkosto on tähän mennessä onnistunut?

FLEN –verkoston taustalla olevan Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on valmistella koulutusvientikonsepteja valituille kohdemarkkinoille. Verkoston toiminta on vakiinnutettu ja toimijoille on muodostettu osaamisprofiileja ja yhteisiä työmenetelmiä.

Verkosto osallistui toukokuussa 2017 erityisesti ruokatuotteisiin keskittyviin SIAL China-messuille Shanghaissa, messuvieraita oli n. 80 000 (Kuva 1). Koulutusvientituotteet poikkesivat messujen muusta tarjonnasta, mutta messuilta saatiin kuitenkin toimeksiantoja.

Erityisen tärkeää on messutapaamisten ennakkovalmistelu ja erilaiset oheistapaamiset messujen aikana. Toinen oppi oli messuilla muodostuneiden kontaktien jälkihoito, johon liittyy myös eri tasoisten viranomaisten roolit ja niiden merkityksen ymmärtäminen kaupan syntymiseksi.

Kolmas oppi näyttäisi ainakin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta olevan erilaisten välittäjäyritysten tarve, mikäli koulutuksen viejän oma kohdemaan tuntemus ei ole riittävän syvällistä. Välittäjäyritysten avulla on myös mahdollista koota kohdemaan yritysverkosto, jonka kanssa voi rakentaa kontakteja.

Viennin parissa toimiville sitkeys on välttämätöntä, sillä uuden markkinan avaamiseen kuluu helposti 1-2 vuotta. Koulutusvientiin panostettaessa tämä on otettava huomioon. Avoin ja pitkäaikainen yhteistyö näyttää tuovan parhaat tulokset.

Yhteenveto

Meille suomalaisille katkeamaton ruokaketju ja sen seurauksena turvallinen ruoka ovat arkipäivää. Vahvuuksina Suomen ruokaviennissä ovat pienet markkinat ja korkea teknologia, jotka mahdollistavat jäljitettävyyden ja estävät elintarvikeväärennökset. Haasteena meille on näiden itsestäänselvyyksien muotoilu houkutteleviksi vientituotteiksi.

FLEN –verkoston suurin lisäarvo tulee ruokaketjun koulutusviennin kansallisesta toteutuksesta. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisillä markkinoilla varsin pieniä toimijoita, mikä tekee kilpailussa menestymisen vaikeaksi. Verkostomainen yhteistyö tuo toimintaan lisää sisältöä ja uskottavuutta.

Yhteistyö vientiorganisaatioiden sekä kone- ja laiteviejien kanssa avaa koulutusviennille konkreettisia toteutuskohteita. Yritysyhteistyö tuo lisäksi uuden näkökulman ruokaketjun koulutusvientiin. Toteutuessaan yhteistyö ohjaa koulutusviejiä suunnittelemaan ja toteuttamaan uudenlaisia koulutuksia yritysten kanssa.

Lisätietoja FLEN -verkostosta http://www.flen.fi/fi

Kirjoittajat

Antti Pasila, MMT, erityisasiantuntija TKI, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK Ruoka – yksikkö, antti.pasila(at)seamk.fi
Elina Puska, Tradenomi, asiantuntija TKI, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK Ruoka – yksikkö, elina.puska(at)seamk.fi
Jukka Lähteenkorva, MMM, CEO, Foodknow Oy, jukka.lahteenkorva(at)gmail.com

Vietnamin matkailu kasvuun koulutuksella

Kirjoittaja: Jaana Häkli.

Saimaan ammattikorkeakoulu on solminut kolme uutta yhteistyösopimusta vietnamilaisten korkeakoulujen kanssa ja on siten aloittamassa monialaista koulutusvientiä Vietnamiin. Saimaan amk:n hyvä maine vietnamilaisten opiskelijoiden keskuudessa ja oppilaitoksen vietnamilaiset alumnit toimivat hyvänä puskaradiona niin opiskelijarekrytoinnissa kuin uusien yhteistyösopimusten solmimisessa. Sopimukset mahdollistavat lähitulevaisuudessa mm. kaksoistutkintojen suorittamisen Suomessa tai yksittäisten opintojaksojen suorittamisen virtuaalisesti. Yhteistyömahdollisuuksien kirjo on laaja, sillä myös Erasmus+ globaalin liikkuvuuden rahoitusohjelma tuo monia kansainvälistymismahdollisuuksia niin vietnamilaisille kuin suomalaisille opiskelijoille ja opettajille molemmissa maissa.

Saimaan ammattikorkeakoulussa vietnamilaiset opiskelijat ovat kansallisuudeltaan toiseksi suurin opiskelijaryhmä, ja heitä opiskelee erityisesti tourism and hospitality management ja international business -koulutusohjelmissa. Yleisesti ottaen heidän englannin kielen osaamisensa on hyvää, he etenevät opinnoissaan nopeasti ja siksi valmistuvat usein etuajassa. He saavat myös helposti harjoittelupaikkoja erityisesti Etelä-Euroopan matkailukohteista ja hyödyntävät ahkerasti ammattikorkeakoulun kansainvälistymismahdollisuuksia, kuten opiskelijavaihtoja ja harjoitteluja ulkomailla.

Nyt aloitettavassa koulutusyhteistyössä on valtavaa potentiaalia koko Vietnamin kehittämiseen maana. Vietnam on yksi maailman maista, joissa matkailu kasvaa voimakkaimmin tällä hetkellä. Vuonna 2016 Vietnam vastaanotti 36 % enemmän matkailijoita kuin edellisvuonna, ja tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana matkailijavirrat ovat kasvaneet jo 29,6 %. (Ministry of Culture, Sports & Tourism.) Matkailua koordinoi maan kulttuuri, urheilu- ja matkailuministeriö, mutta maassa ei ole virallista matkailun edistämisjärjestöä, joten matkailun kehittäminen jää kaupunkien sekä kansainvälisten ja paikallisten matkailualan toimijoiden tehtäväksi. Alan työntekijöiden kouluttamisessa puolestaan oppilaitokset ovat avainasemassa.

Matkailun kehittäminen on ratkaisevassa asemassa koko maan kehittämisessä nykyisestä kehitysmaasta kehittyvämmäksi yhteiskunnaksi, joka vaurastuu kasvavien matkailijavirtojen ja turistien tuomien tulojen mukana. Vuonna 2015 turistit jättivät maahan yli 12 miljardia euroa (Ministry of Culture, Sports & Tourism). Uusia lomakeskuksia rakennetaan maahan kovalla vauhdilla, ja maata halutaan kehittää naapurimaa Thaimaan kaltaiseksi merkittäväksi matkailumaaksi, joka tulevaisuudessa tulee erikoistumaan mahdollisesti esimerkiksi terveysmatkailuun. Nykyisten matkailupalvelujen kehittäminen Vietnamissa on tärkeää, jotta maa kestää mukana Kaakkois-Aasian kiristyvässä kilpailussa tulevaisuuden matkailijoista ja erityisesti niistä, jotka palaavat maahan uudelleen. Maailman matkailujärjestö ennustaa, että lähitulevaisuudessa matkailijavirrat Vietnamiin tulevat kasvamaan erityisesti EU-maista, kuten Saksasta, Ranskasta, Iso-Britanniasta ja Suomesta. (World Tourism Organization.)

Vietnamin asiakaspalvelukulttuuri on kuitenkin saanut kritiikkiä. Monilla internetin keskustelupalstoilla kommentoidaan, kuinka monet matkailijat eivät pidä vietnamilaisia asiakaspalvelijoita yhtä ystävällisinä kuin esimerkiksi thaimaalaisia. Monet vietnamilaiset opiskelijamme ovat myös kertoneet, että heidän kohtaamillaan ulkomaalaisilla matkailijoilla on ollut hyvinkin vanhanaikaisia mielikuvia Vietnamista.

Tulevaisuudessa on odotettavissa suuria turistivirtoja, ja siksi Vietnamissa on nyt herätty matkailun asiantuntijuuden kehittämiseen. Yritysten investoinnit työntekijöiden monipuoliseen ammatilliseen koulutukseen, kielitaidon parantamiseen, asiakaslähtöiseen asiakaspalveluajatteluun ja matkailupalvelujen kehittämiseen voivat johtaa merkittävään suomalaisen koulutusviennin kasvuun.

Suomalaista koulutusjärjestelmää ja erityisesti sen teoriaa ja käytäntöä yhdistävää opetusta arvostetaan Vietnamissa, ja Saimaan amk:n hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelman henkilöstöltä löytyy osaamista siitä, miten lomakohteita kehitetään tai miten asiakas on palvelun keskiössä. Nyt aloitettavassa yhteistyössä Saimaan amk vastaa kysyntään ja myy vietnamilaisille opiskelijoille esimerkiksi lomakohteen kehittämiseen ja eurooppalaisten matkailijoiden kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä verkkokursseja ja aloittaa myös säännöllistä opiskelija- ja opettajavaihtoa Vietnamiin ja Vietnamista Suomeen.

Näin yhteistyön alkumetreillä haluamme kiinnittää erityistä huomiota opiskelijoiden viihtyvyyteen ja heidän tutorointiin. Vietnamilaisille partnereillemme on ollut tärkeää tietää, että heidän opiskelijoitaan ohjataan henkilökohtaisesti, opetussuunnitelma joustaa erikoistumisvalinnoissa ja että kursseilla on vaihtoehtoisia suoritustapoja. Tärkeää on myös, että tiiviissä ajassa voi suorittaa esimerkiksi kaksoistutkinnon, joka antaa kelpoisuuden jatko-opintoihin.

Monella tapaa koulutusvientiponnistelut luovat uusia, mielenkiintoisia avauksia Suomen korkeakoulukentässä ja antavat korkeakouluille kuten Saimaan amk:lle mahdollisuuden profiloitua. Etenemme pienin askelin, mutta määrätietoisesti, sillä yhteistyössä on potentiaalia pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja merkittäviin tuloksiin.

Kirjoittaja

Jaana Häkli, filosofian maisteri, lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu, jaana.hakli(at)saimia.fi

Ministry of Culture, Sports & Tourism. http://vietnamtourism.gov.vn/english/index.php/cat/1501. Luettu 17.10.2017.

World Tourism Organization. http://publications.unwto.org/news?page=1. Luettu 17.10.2017.

Koulutusvienti avaa ovet oman toiminnan kriittiseen reflektointiin 

Kirjoittaja: Henna Juusola.

Kansallisessa keskustelussa suomalaisen koulutuksen vahvuus on nähty perustuvan ennen kaikkea hyvään ja korkealaatuiseen koulutusjärjestelmään. Esimerkiksi koulutusviennin kansallisessa strategiassa suomalaisen koulutuksen hyvä maine ja kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä katsotaan antavan vakaan pohjan koulutusvientitoiminnalle (Valtioneuvoston periaatepäätös 2010). Uusimmissa korkeakouluja koskevassa kansainvälisyyden edistämisen linjauksissa (2017) suomalaisen koulutuksen laadun nähdään konkretisoituvan kansainvälisissä tunnustuksissa, kuten hyvänä menestyksenä peruskoululaisten osaamista mittaavassa PISAssa ja aikuisten osaamista selvittävässä PIAAC-tutkimuksessa (OKM 2017, 23).

Kansainväliset koulutusosaamista koskevat tunnustukset herättävät kiinnostusta ja lisäävät luottamusta suomalaista koulutusta ja koulutustoimijoita kohtaan. Tämä osaltaan edesauttaa koulutusviennin implementointia, mutta ei suoraan tarjoa pohjaa korkeakoulujen toteuttaman koulutusvientitoiminnan laadunvarmistukselle. Ensinnäkin, koulutusvienti on monilta osin suomalaisille korkeakouluille uusi kansainvälinen toimintamuoto, jonka järjestämisestä ei ole ehtinyt kertyä pitkäaikaista kokemusta. Toisekseen, koulutusvientitoiminta sisältää lukuisan määrän erilaisia hankkeita ja kansainvälisiä yhteistyötahoja, jolloin laadunvarmistuksessa pitäisi pystyä huomioimaan sekä kansallinen että kansainvälinen toimintaympäristö moninaisine toimijoineen.

Kansainvälisillä foorumeilla koulutusvientitoiminnan laadunvarmistuksesta on käyty keskustelua jo jonkin aikaa. Tällöin esille on nostettu muun muassa tutkintojen kansainväliseen tunnistamiseen liittyviä asioita, kontekstisensitiivisen lähestymistavan tärkeyttä ja riskien hallintaan liittyviä käytänteitä (esim. Healey 2015; Pyvis 2011; UNESCO & OECD 2005). Toisaalta käytännön esimerkkejä löytyy koulutusvientiä pitempään toteuttaneiden tahojen kansallisista suosituksista ja selvityksistä. Esimerkiksi British Council ja saksalainen kansainvälisen liikkuvuuden keskus (German Academic Exchange Service, DAAD) lanseerasivat kesäkuussa koulutusviennin systemaattista tiedonkeräämistä koskevan manuaalin: Transnational education data collection systems, jossa keskiössä on yhtenäisen ja kansainvälisesti ymmärrettävän tiedon järjestelmällinen kerääminen (Knight & McNamara 2017).

Tässä artikkelissa mielenkiinnon kohteena on koulutusvientitoiminnan laadunvarmistuskäytänteet suomalaisten korkeakoulujen näkökulmasta. Artikkeli valottaa sitä koulutusvientitoiminnan laadunvarmistukseen liittyvää pohjatyötä, jota Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa parhaillaan tehdään. Artikkelissa nostetaan esille myös niitä kansainvälisiä esimerkkejä, jotka koulutusvientiä koskevassa laadunvarmistuksessa voi olla järkevää ottaa huomioon.

Koulutusvientitoiminnan laadunvarmistus kansallisesta näkökulmasta

Lähtökohtaisesti koulutusvientitoiminnan laadunvarmistusta ohjaavat samat tekijät kuin mitä tahansa muutakin korkeakoulujen toteuttamaa toimintaa. Esimerkiksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa on huomioitava muun muassa kunkin korkeakoulun tutkintosääntö ja laadunvarmistukseen liittyvät käytänteet (kuten laatupolitiikka). Toisaalta korkeakoulujen laadunvarmistukseen vaikuttaa myös koulutuspoliittinen ohjaus kuten ammattikorkeakoululainsäädäntö, ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli ja kansallinen, auditointiin perustuva laadunvarmistus. Jälkimmäisen osalta keskeisessä asemessa ovat laadunvarmistuksen yhteiseurooppalaiset suositukset (The Standards and guidelines for quality assurance in the European Higher Education Area, ESG), jotka kattavat myös koulutusviennin. ESG:n keskiössä nähdään muun muassa opiskelijakeskeinen oppiminen ja koulutuksen laadun jatkuva kehittäminen (ENQA 2015).

Toisaalta taas koulutusvienti laajassa merkityksessään sisältää hajanaisia toimintoja ja vaihtelevan paikallisen kontekstin. Käytännössä koulutusvientiä koskevat laadunvarmistuskäytänteet ovat riippuvaisia siitä, minkälaisesta koulutusvientitoiminnasta on kyse ja siitä missä koulutus pääosin järjestetään. Esimerkiksi lukukausimaksulliset tutkintoon johtavat koulutusohjelmat voivat sijaita Suomessa, Suomen ulkopuolella tai useassa eri maassa. Ne voidaan järjestää yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavina koulutusohjelmina, ns. franchising-toteutuksina tai soveltaa jotakin muuta tapaa. Osa koulutusvientihankkeista keskittyy tutkintoon johtamattomiin koulutuskokonaisuuksiin ja osa voi toteutua asiantuntijakonsultaationa. Jotkut koulutustoteutuksista järjestetään tiiviissä yhteistyössä partnereiden kanssa, jolloin henkilökunnasta osa voi olla paikallisia ja osa tulla Suomesta.

Tämänkaltaisessa sirpaleisessa toimintakentässä koulutuksen laadunvarmistuksessa on pystyttävä ylläpitämään yhtä lailla vertailukelpoisia oppimistuloksia, hyvää kansainvälistä mainetta kuin koulutustoiminnan jatkuvaa kehittämistyötä. Tämä vaatii koulutusvientitoimijoilta kattavaa ymmärrystä paitsi kansallisista lähtökohdista myös kansainvälisestä toimintaympäristöstä, joka taas voi vaihdella kohdemaasta ja koulutusmuodosta riippuen.

Kansainvälisiä näkökulmia koulutusviennin laadunvarmistukseen

Erään lähtökohdan koulutusvientitoiminnan laadunvarmistukseen tarjoavat Unescon ja OECD:n (2005) laatimat suositukset: Guidelines for Quality Provision in Cross-border Higher Education. Suositukset kattavat sekä kansalliset toimijat, korkeakoulut että opiskelijat. Korkeakoulujen osalta suosituksissa korostetaan muun muassa koulutuksen laadun vertailtavuutta koti- ja ulkomaan toteutusten välillä, sidosryhmien osallistamista laadunvarmistukseen ja aktiivista otetta hyvien käytänteiden vaihtamiseen. (UNESCO & OECD 2005.). Toisaalta British Councilin ja DAADin toimesta toteutettu koulutusviennin systemaattista tiedonkeruuta käsittelevä raportti sisältää käytännönläheisen näkökulman koulutusvientitoiminnan kategorisoimiseen. Kategorian keskeisenä lähtökohtana on määritellä seuraavat kolme asiaa: 1) mikä taho myöntää pätevyyden (qualification), 2) millä taholla on ensisijainen vastuu opintosuunnitelmasta ja 3) millä taholla on ensisijainen vastuu laadunvarmistuksesta (Knight & McNamara 2017, 17).

Koulutusviennin laadunvarmistusta käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa on nostettu esille muun muassa riskienhallintaan, opiskelijoiden aikaisempaan koulutustaustaan ja kontekstisensitiivisyyteen liittyviä näkökulmia. Esimerkiksi Healey (2015) esittää, että koulutusvientitoiminnan suunnittelussa olisi hyödyllistä huomioida koulutuksen tarjoajan ja kansainvälisen partnerin odotukset koulutusvientihanketta kohtaan, sopimukseen kirjatut roolit sekä koulutusvientitoiminnan luonne (esim. yhteisohjelmat, franschising-sopimukset jne.) (Healey 2015). Vastaavia huomioita on esittänyt myös Shams (2017), jonka mukaan koulutusvientitoiminta voi sekä vahvistaa että vahingoittaa korkeakoulujen kansainvälistä mainetta (Shams 2017). Toisaalta taas, Pyvis (2011) peräänkuuluttaa kontekstisensitiivistä lähestymistapaa ja muistuttaa, että opiskelijoiden opiskelutottumukset voivat perustua toisenlaiseen akateemiseen perinteeseen ja tällä taas voi olla merkitystä esimeriksi pedagogisiin valintoihin ja opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan väliseen kommunikaatioon (Pyvis 2011).

Lopuksi

Globaalissa mittakaavassa tarkasteltuna Suomi on pieni toimija. Tämän vuoksi kansallinen, korkeakoulusektorin ylittävä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Korkeakoulujen näkökulmasta on pystyttävä tunnistamaan koulutusvientiin liittyviä kriittisiä riskitekijöitä ja samaan aikaan näkemään ne moninaiset oppimismahdollisuudet, jotka auttavat kehittämään koulutusvientitoimintaa eettisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Systemaattisen ja järjestelmällisen laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen, jossa kuitenkin on riittävästi joustoa kontekstisensitiiviselle otteelle, vaatii uudenlaista näkökulmaa laadunvarmistuksen järjestämiseen. Työ on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Haaga-Heliassa koulutusvientitoimintaa koskevan laadunvarmistuksen kehittämistyön lähtökohdaksi on nähty systemaattinen tiedon kartoitus ja eettisesti kestävä toiminta, jossa opiskelijoiden oppiminen ja osaava henkilökunta ovat keskiössä. Kansainvälisten tutkimusten hyödyntäminen, koulutusvientiin osallistuvien opiskelijoiden ja henkilökunnan kokemusten kartoittaminen sekä muilta oppiminen tukevat tätä työtä. Jälkimmäisen osalta erään vaihtoehdon voi tarjota esimerkiksi benchmarkkaus kansainvälisten partnereidemme kanssa, joilla on Suomea pitemmät perinteet koulutusviennin toteuttamisessa. Koulutusvientitoiminta voi tarjota mahdollisuuden paitsi taloudelliseen kasvuun myös oman toimintamme kriittiseen reflektointiin, joka tukee koulutustoiminnan jatkuvaa kehittämistyötä. Tässä suhteessa laadunvarmistus ei liene koskaan valmis.

Kirjoittaja

Henna Juusola, FM, projektikoordinaattori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, henna.juusola(at)haaga-helia.fi

ENQA. (2015). Standards and guidelines for quality assurance in the european higher education area (ESG) ENQA. Haettu 16.10.2017. http://www.enqa.eu/wp-content/uploads/2015/11/ESG_2015.pdf.

Healey, N. (2015). Towards a risk-based typology for transnational education. Higher Education, 69(1), 1–18. doi:10.1007/s10734-014-9757-6.

Knight, J., & McNamara, J. (2017). Transnational education: A classification framework and data collection guidelines for international programme and provider mobility (IPPM). Britisch Council and AAD. Haettu 16.10.2017.
https://www.britishcouncil.org/sites/default/files/tne_classification_framework-final.pdf.

OKM. (2017). Suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Haettu 16.10.2017.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79438/okm11.pdf.

Pyvis, D. (2011). The need for context-sensitive measures of educational quality in transnational higher education. Teaching in Higher Education, 16(6), 733-744. doi:10.1080/13562517.2011.570436.

Shams, S. M. R. (2017). Transnational education and total quality management: A stakeholder-centred model. Journal of Management Development, 36(3), 376-389.

UNESCO, & OECD. (2005). Guidelines for quality provision in cross-border higher education. Haettu 16.10.2017.
http://www.unesco.org.helios.uta.fi/education/guidelines_E.indd.pdf.

Valtioneuvoston periaatepäätös. (2010). Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi. suomen koulutusvientistrategia. Haettu 16.10.2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75525/okm11.pdf?sequence=1. 

SAMK vie koulutusta kahdelle mantereelle

Kirjoittajat: Minna Keinänen-Toivola, Viveka Höijer-Brear, Tiina Savola, Markku Paukkunen, Ari-Pekka Kainu.

Kuva:  SAMK:n Kiinan toimiston päätehtävänä on koulutusyhteistyön, koulutusviennin sekä yritysyhteistyön kehittäminen Jiangsun provinssissa.

Ystävyyskaupunki Kiinassa ja merentutkimusalus Namibiassa

SAMK:n koulutusviennin lähtölaukaukset Aasiassa ja Afrikassa olivat hyvin erilaiset. Kiinassa yhteistyö käynnistyi kaupunkien välisestä yhteistyöstä ja Namibiassa meriklusterin laivakaupasta. Yhteistyösopimukset Porin ja kiinalaisen Changzhoun kaupungin sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Jiangsu Polytechnic University:n (JPU) välillä allekirjoitettiin helmikuussa vuonna 2008. Jiangsu Polytechnic University nousi alueensa merkittävimmäksi yliopistoksi Changzhou University:ksi vuonna 2010. Perinteinen koulutusyhteistyö on sisältänyt vuosittaisia opiskelija- ja opettajavaihtoja. Vuonna 2010 yhteistyö laajentui sopimuksen mukaisesti myös tutkimusyhteistyöhön, ensin tekniikan alalle ja sitten talous- sekä sosiaali- ja terveysaloille. Changzhou:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen tieteen foorumi on järjestetty Changzhou:ssa ja Porissa vuorovuosina alkaen vuodesta 2010. SAMK:n muut partnerikorkeakoulut ovat Zhejiang University of Technology, Suzhou University of Science and Technology ja Shanghai University of Finance and Economics. SAMK on mukana Kiinassa myös ARENE yhteistyön kautta, sekä yhteistyössä HAMK, JAMK, TAMK ja LAMK kanssa.

Namibiassa koulutusvienti käynnistyi STX Europe:n Rauman telakalla rakennetun merentutkimusalus Mirabilis:in myötä. Namibialaiset olivat laivan rakennusprojektin aikana Raumalla seuraamassa aluksen valmistumista. Merenkulun koulutusprojekteja ovat olleet MARINAM- (v. 2012 – 2015) ja MARIBIA-projektit (v. 2013 – 2015) sekä maaliskuussa 2017 alkanut MARIBILIS-projekti (Finnish National Agency for education, 2017). SAMK:lla on neljä yhteistyösopimusta paikallisten yliopistojen kanssa, jotka ovat Namibia University of Science and Technology, University of Namibia, The International University of Management ja Welwitchia University. Namibiassa koulutusviennin rinnalla tuli kestävän kehityksen tutkimus- ja yritysyhteistyö Tekes BEAM NAMURBAN-projektissa vuonna 2015 (Keinänen-Toivola & Savela 2016).

Koulutusviennin tiivistäminen

Kiinassa parlamentaarinen yhteistyö ja ystävyyskaupunkitoiminta ovat keskeisiä tekijöitä konkreettiseen yhteistyöhön alueellisten koululaitosten, julkisten sekä yksityisten yritysten kanssa. Syksyllä 2015 SAMK perusti oman Kiina-toimiston Changzhouh:n, jossa työskentelee kaksi henkilöä. Syksyllä 2016 solmittiin kaksoistutkintosopimus sairaanhoitajakoulutuksesta, joka on ensimmäinen varsinainen koulutusviennintuote SAMK:n ja Kiinan välillä (Rouhiainen-Valo 2016).  SAMK:lla on käynnissä Step C -niminen projekti, jonka tavoitteena on ollut avata Kiinan kasvavia markkinoita erityisesti sairaanhoidon ja matkailun aloilla.

Suomen valtio tiivisti koulutusyhteistyötään Namibiassa vuonna 2016. Minna Keinänen-Toivolan vetämään Namibian koulutusvientidelegaatioon (2.–8.10.2016) osallistui yliopisto- ja AMK- toimijoita ympäri Suomea (Keinänen-Toivola ym. 2017). SAMK:n delegaatiossa oli osaajia kaikilta osaamisalueiltamme: tekniikka, logistiikka- ja meriteknologia, hyvinvointi- ja terveys sekä palveluliiketoiminta.   Yhtenä konkreettisena delegaation tuloksena oli Turun yliopiston Rauman yksikössä helmikuussa 2017 alkanut 24 namibialaisen luokanopettajan koulutus. SAMK:n ensimmäinen vaihto-opiskelija Namibia University of Science and Technology:stä oli laivakoneinsinööri Elizabeth Mabakeng (Kuva 1) (Sankari 2017).

Kuva 1. Vaihto-opiskelija Elizabeth Mabakeng tutustumassa laivakonesimulaattoriin merikapteeni Heikki Koiviston kanssa.

Sairaanhoitajakoulutusta 2+2 mallilla Kiinaan

Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Changzhou yliopiston kaksoistutkintosopimus (2+2 vuotta) mahdollistaa kiinalaisille opiskelijoille EU-vaatimusten mukaisen sairaanhoitajakoulutuksen. Changzhou yliopiston opiskelijat opiskelevat kaksi ensimmäistä vuotta omassa yliopistossaan (Kuva 2), jonka jälkeen heille tarjotaan mahdollisuus suorittaa kaksi viimeistä vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Opetussuunnitelmat tukevat toisiaan.

Kaksoistutkinnon lisäksi on käyty keskusteluja alueen vaikuttajien kanssa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnista ja muistisairauksien tunnistamisesta. Tämä aihealue koskettaa Kiinaa laajasti väestörakenteen muutoksen takia.  Changzhoun yliopiston opettajat ja opiskelijat ovat toivoneet alusta asti hyvin yksityiskohtaista tietoa koulutuksen sisällöstä, rakenteesta ja muista opiskelijoiden elämään liittyvistä tekijöistä. Satakunta on ”sykähdyttänyt”, mutta ennen kuin opiskelijat tekevät päätöksensä, he haluavat tietää tarkalleen mitä he ovat tulossa opiskelemaan ja millainen paikka Satakunnan ammattikorkeakoulu on.

Kuva 2. Sairaanhoidon opetusta Kiinassa.

Fysioterapiaa AMK:n yhteistyönä Namibiaan

Namibian koulutusvientidelegaation yhtenä tuloksena fysioterapian suomalaiset koulutustahot SAMK, SAIMIA, SEAMK ja XAMK ryhtyivät rakentamaan yhteistä fysioterapian täydennyskoulutustuotetta” Training for Trainers” yksityiselle namibialaiselle Welwitchian yliopistolle. Koulutustuotteen suunnittelu toteutettiin tehtävää varten muodostetussa konsortiossa loppuvuodesta 2016 (Kuva 3). Kyseisen alan edustajien osallistuminen alusta alkaen prosessiin on ollut keskeistä sekä myyjä- että ostajamaassa. Osallistujien niukan ajan hallitsemiseksi erotettiin ammatillisen ydin- ja yleisosaamisen suunnittelu.

Yhteistyön aikana osallistujille rakentui kuva, mihin konsortion suomalaiset korkeakoulut profiloituvat fysioterapian- ja erityisesti englanninkielisen fysioterapian opetustarjonnan osalta. University of Namibian ostaa kandidaattitason fysioterapiakoulutusta etelä-afrikkalaiselta korkeakoululta, mikä rajasi konsortioltamme pois tämän tutkinnonvientimahdollisuuden. Welwitchian kanssa jatkettiin neuvotteluja ”Training for Trainers”paketin rakentamisesta, johon luodaan mahdollisuus jatkaa kuntouksen maisteritasolla.  Koulutettava saisi tällöin eurooppalaisen tutkinnon.

SAMK:sta on hoitotyön opiskelijoita parhaillaan Welwitchia yliopistossa harjoitteluvaihdossa. Koulutusvientiyhteistyö poiki Welwitchia:n kanssa konkreettisia tuloksia myös toiselle alalle. Welwithcia yliopiston kautta syksyllä aloitti Industrial managementin ohjelmassa kolme namibialaista opiskelijaa, joiden opiskelu tapahtuu verkossa.

Kuva 3. Welwitchia yliopiston vierailu SAMK:n Porin rakenteilla olleelle kampukselle joulukuussa 2017.

Haasteiden ja mahdollisuuksien kohtaaminen

Kiinassa kieli- ja kulttuurikysymykset ovat haasteita SAMK:lle ja muille suomalaisille toimijoille. Toisaalta Kiinassa hoito- ja sosiaalityötä ei nuorten keskuudessa arvosteta, sillä siinä on matala palkkataso. Koulutusmateriaalin tulee löytyä kiinaksi. Etä- ja verkko-opetukseen suhtaudutaan varauksellisesti.

Namibiassa yhteistyötä on helpottanut maiden jo yli 140 vuotta kestäneet läheiset välit. Yhteistyö namibialaisten kanssa on osoittanut, uskonto on namibialaisille tärkeä, aikakäsitys on erilainen ja menestys vaatii paikallista läsnäoloa. Namibiassa koulutusjärjestelmä rakentaa etäopetusmahdollisuuksia jo alakoulusta alkaen. Namibiassa suuri haaste on koulutuksen hinta.

Ponnahduslauta laajemmille markkinoille

Yhteistyö useiden eri tahojen kanssa Kiinassa ja Namibiassa toimivat pilottikohteina laajemmille markkinoille.  Kiinassa Changzhou – Wuj:n 6 miljoonan asukaan alue on osa nopeasti kehittyvän 80 miljoonaan asukkaan Jangtse Deltaa. ARENE:n puolesta Kiinan koulutusmarkkinoita lähestytään laajemmalla yhteistyöllä, jossa yhteistyökumppaneiksi on useita valtiollisia toimijoita Kiinassa.

Namibia kuuluu 300 miljoonan asukkaan Southern Africa Development Community:n. Namibiassa, kuten useassa naapurimaassa opetuskielenä on englanti. Walvis Bayn satama tulee olemaan lähivuosina liikenteen solmukohta useille naapurimaille.

Tärkeät lähtökohdat koulutusviennissä ovat maltillisuus ja eettisyys, mitään ei voida siirtää toiseen kulttuuriin suoraan. Pitkäjänteistä kehittämistyötä vaaditaan sekä henkilöstön henkisellä puolella, että järjestelmän tasolla, jotta hyvät käytännöt jalkautuvat osaksi jokapäiväistä työtä.

Kirjoittajat

Minna Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi
Viveka Höijer-Brear, MSc (Physiotherapy), lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, viveka.hoijer-brear(at)samk.fi
Tiina Savola, VTM, osaamisaluejohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, tiina.savola(at)samk.fi
Markku Paukkunen, DI, projektipäällikkö/vanhempi Kiina-neuvonantaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, markku.paukkunen(at)samk.fi
Ari-Pekka Kainu,KM, kansainvälisten asioiden päällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, ari-pekka.kainu(at)samk.fi

Finnish National Agency for education. (2017). Improving Maritime Education of Namibia with Double Degree Program of Maritime Engineering and with the Integration of R/V MIRABILIS as a Living Lab (MARIBILIS).  Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.cimo.fi/programmes/hei_ici_index/programmes/hei_ici/projects/maribilis.

Keinänen-Toivola, M., Koivisto, H., Olenius, M., Kortelainen, K. (2017). NAMURBAN Project in Action. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: https://youtu.be/6-l4Q5MQyBQ.

Keinänen-Toivola, M., Savela, N. (2016). Kestävä kaupunkikehitys avainasemassa kehittyvillä markkinoilla.  AMK-lehti/UAS journal vol 2016, no 4.  Haettu 21.11.2017 osoitteesta: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/kestava-kaupunkikehitys-avainasemassa-kehittyvilla-markkinoilla/.

Rouhiainen-Valo, T. (2016). Yhteistyösopimus kiinalaisen Changzhoun yliopiston kanssa allekirjoitettiin. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.samk.fi/uutiset/yhteistyosopimus-kiinalaisen-changzhoun-yliopiston-kanssa-allekirjoitettiin/.

Sankari, A. (2017). Laivakoneinssi Elizabeth – ensimmäinen vaihto-opiskelijamme Namibiasta. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.samk.fi/uutiset/laivakoneinssi-elizabeth-ensimmainen-vaihto-opiskelijamme-namibiasta/.

Koulutusviennillä uutta sykettä Suomen korkeakouluihin

Kirjoittaja: Jorma Nevaranta.

Kuva: Diplomien jakotilaisuudessa koulutukseen osallistujat, artikkelin kirjoittaja Jorma Nevaranta sekä SeAMKin rehtori Tapio Varmola.

Suomen korkeakoulut ovat aktivoituneet viime vuosien aikana koulutusviennin saralla. Tähän on ollut monta syytä. Yksi tärkeä syy on se, että vuoden 2016 alusta alkaen korkeakoulut ovat voineet periä lukuvuosimaksuja EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lisäksi korkeakoulujen perusrahoitusta on leikattu ja tästä johtuen on muita rahoituksen lähteitä jouduttu etsimään aktiivisesti, jotta korkeakoulujen toimintaa voidaan jatkaa tehokkaasti ja edelleen kehittää.

Onneksi maamme koulutus on erittäin hyvässä maineessa mm. PISA-tutkimusten tuoman positiivisen julkisuuden takia. Tämän tutkimuksen kohteena tosin eivät ole korkeakoulujen opiskelijat vaan 15-vuotiaat koululaiset eli meillä Suomessa pääosin 9-luokkalaiset. Lisäksi viimeisimpien tutkimustulosten trendit ovat huolestuttavia erityisesti poikien matemaattisten aineiden oppimistuloksissa (Vettenranta ym. 2016). Tämä on suuri uhka nimenomaan maamme insinöörikoulutukselle, koska hakijoista yli 80 % on poikia ja juuri matemaattisten aineiden osaaminen on insinööriopiskelijoille tärkeää. Näin ollen emme voi enää tuudittautua PISA-tuloksien varaan koulutusvientimme vauhdittajana.

Korkeakouluihin kohdistuvia oppimistulosten arviointitutkimuksia ei ole tehty eikä näin ollen ole olemassa vastaavaa vertailutietoa käytettäväksi esimerkiksi koulutusviennin edistämiseen. Erilaiset korkeakoulujen saamat laatusertifikaatit sen sijaan voivat olla hyvinkin tärkeitä markkinoinnin välineitä koulutusvientitoiminnan kasvattamisessa. Kansainväliset laatuleimat ovat tässä tietysti parhaita, koska niistä saadaan kilpailijamaihin verrattavissa olevaa tietoa.

Nimenomaan korkeakoulujen tekniikan alan tutkinto-ohjelmien laadun arviointiin kohdistuva ja EUR-ACE®-standardiin perustuva akkreditointimenettely on saavuttanut merkittävän aseman Euroopassa ja myös Euroopan ulkopuolella. Ensimmäiset tekniikan alan tutkinto-ohjelmat akkreditoitiin tällä menettelyllä vuonna 2007 ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämän laatuleiman saaneita tutkinto-ohjelmia on kaikkiaan jo runsaat 2000 yli 30 eri maasta (Nevaranta 2016). Suomessa Karvi (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) sai auktorisoidun laitoksen statuksen vuonna 2014 Bachelor-laatuleiman myöntämiseen nelivuotisille tutkinto-ohjelmille (KARVI 2017). Nyt tekniikan alan tutkinto-ohjelmien EUR-ACE® akkreditointi on päässyt paremmin vauhtiin myös meillä Suomessa.

Tässä artikkelissa kuvataan erään toteutuneen koulutusvientiprojektin vaiheita siihen liittyvästä pohjustavasta työstä aina toteutuksen loppuun saakka. Kyseessä on Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) tekniikan yksikön toistaiseksi suurin yksittäinen projekti koulutusviennissä, kun laajuuden mittarina on laskutettu summa. Itse toteutus tapahtui Seinäjoella elokuussa 2017. Asiakkaana oli kiinalaisen Shenzhen Polytechnicin (SZPT) henkilöstöä. Kohderyhmään kuului 11 henkilöä toiminnan eri alueilta: vararehtori, tekniikan alan koulutuspäälliköitä ja opettajia sekä laboratoriopäälliköitä ja opetuksen kehittäjiä.

Tilausta edeltävä taustatyö

Koulutusvienti on pitkäjänteistä työtä ja toimeksiantoja saa tyypillisesti jo pitkään jatkuneen muun yhteistyön tuloksena. Tässä tapauksessa virallisia yhteistyösopimuksia on allekirjoitettu jo lähes 10 vuotta sitten. Pienimuotoista yhteistyötä on ollutkin sen jälkeen, mutta tämän koulutusvientiprojektin kannalta tärkeitä tapahtumia olivat SZPT:n johdon vierailu Seinäjoen ammattikorkeakoululla kesällä 2016 ja meidän pienen ryhmän vastavierailu syksyllä 2016 SZPT:llä.

Näiden tapaamisten aikana tuli esiin mm. mahdollisuudet erilaisiin koulutusviennin yhteishankkeisiin. Tässä mielessä hyvin tärkeitä olivat tutustuminen oppimisympäristöihin sekä Seinäjoella että Shenzhenissä. Voitiin todeta, että molemmilla on insinöörikoulutukseen varsin modernit puitteet, vaikka erojakin löytyi.

Tuon syksyn 2016 tapaamisen jälkeen oli kontakteja hyvin vähän, jos ollenkaan, puoleen vuoteen. Sitten keväällä 2017 alkoi tapahtua. Huhtikuun 5. päivänä heiltä tuli sähköpostilla tarjouspyyntö, mikä aloitti hyvin mielenkiintoisen ja kiireisenkin vaiheen tässä projektissa.

Koulutusvientitarjouksen tekeminen

SZPT:n ensimmäinen yhteydenotto huhtikuun 2017 alussa tähän koulutusvientiprojektiin liittyen sisälsi heidän toivomuksensa noin 10 päivän koulutuksen sisällöstä. Tätä toivomusta oli tietysti syytä noudattaa mahdollisimman tarkkaan. Koulutuksen sisältötoiveissa olivat mm. seuraavat asiat: Suomen koulutusjärjestelmä, opetussuunnitelmien sisällöt ja niiden kehittäminen, insinöörikoulutukseen liittyvä työharjoittelu, oppimisympäristöt erityisesti laboratorioiden osalta ja yritysyhteistyö. Mielenkiintoista tuossa listassa oli se, että vuotta aikaisemmin eli kesäkuussa 2015 tämän artikkelin kirjoittaja osallistui luennoijana EU:n Twinning Project ohjelmaan kuuluvassa seminaarissa Jerevanissa, missä teemat olivat kutakuinkin näitä samoja. Kohderyhmänä oli tuolloin paikallisen yliopiston, National Polytechnic University in Armenia, henkilöstöä.

SZPT:n henkilöstön koulutuksen toteutuspaikkana oli SeAMK. SZPT halusi kokonaispaketin tarjouksen lentoja lukuun ottamatta eli koulutuksen lisäksi hotellit, paikalliset kuljetukset ja vapaa-ajan ohjelma. Ensimmäinen tarjous koko ohjelmasta syntyi hyvin nopeasti muutamassa päivässä. Ohjelma oli jaettu 10 päivälle elokuun alkupuolelle. Siinä oli jonkinmoinen haaste, koska opettajien kesävapaa jatkui elokuun puoleen väliin saakka.

Tarjouksessa tuli vain pari tarkistuskierrosta, jotka johtuivat siitä, että koulutettaviksi haluttiin muutama henkilö lisää ja koulutusaika siirrettiin elokuun jälkipuoliskolle ja tiivistettiin yhteen viikkoon. Tämän lisäksi he halusivat koko ohjelman ajaksi englanti-kiina tulkin. Nämä asiat tietysti sopivat meille oikein hyvin ja tuo ajoituksen siirto oli erityisen mieluinen, koska silloin oma opetushenkilöstö oli jo palannut kesälomaltaan. Tulkin löytäminen vaati aikaa muutamia päiviä, mutta lopulta löytyi erinomainen ja alun perin kiinalainen henkilö, joka puhui sujuvasti molempia kieliä ja siis tunsi tietysti hyvin myös Kiinan kulttuuria ja arvoja. Lisäksi hän asuu Seinäjoella ja hänellä on kokemusta opiskelusta SeAMKissa. Kaikki näytti jo huhtikuun lopulla selvältä eikä sen jälkeen tehty muutoksia ohjelmaan tai ajoitukseen, vaan keskityttiin viisumien ja muiden käytännön järjestelyiden hoitamiseen. Virallinen tarjouksen hyväksyntä saatiin sitten toukokuun puolenvälin jälkeen.

Ohjelman valmistelu

Ohjelman sisällön ja esitysmateriaalin valmistelu alkoi toukokuussa sopivasti ennen tulevaa kesälomien taukoa. Esiintyjiä viiden päivän aikana oli kaikkiaan 16, kaikki SeAMKin henkilöstöä ja suurin osa heistä opettajia. Esitysmateriaali valmistui ennen loma-aikaa ja näin sen osalta oltiin valmiita aloittamaan koulutus elokuussa. Ohjelmaan sisältyi myös kaksi yritysvierailua Kiinan vientiä harjoittaviin yrityksiin maakunnassa. Nämä yritykset olivat luonnollisesti hyvin motivoituneita ottamaan vastaan tällaisen vierasryhmän.

Vapaa-ajan ohjelman suunnittelu oli ihan oma lukunsa, koska kiinalaisten mieltymykset tässä asiassa eivät olleet kovin tuttuja. Onneksi lähipiirissä on Kiinaa ja kiinalaisia huomattavasti paremmin tuntevia ja jopa Kiinassa paraikaa asuvia henkilöitä, joilta sai korvaamattoman arvokkaita neuvoja. SeAMKin kotikaupunki Seinäjoki osoittautui oikein kiinnostavaksi kohteeksi vieraille. Alvar Aalto oli osalle vieraista hyvinkin tuttu ja Aalto-keskuksen vierailu oli näin ollen selviö. Toinen tärkeä kohde oli luonto ja siinä vielä metsä ja järvet. Molempia löytyy onneksi aivan Seinäjoen keskustan lähituntumasta.

Ohjelman toteutus

Elokuun 2017 jälkipuoliskolle ajoittunut viisipäiväinen toteutus oli hyvin tiivis ja päivät pitkiä. Varsinainen ohjelma ajoittui päivittäin klo 8-17 aikaan sisältäen lounastauon ja esitysten välillä lyhyet tauot. Tämän lisäksi parina iltana järjestettiin vielä vapaa-ajan ohjelmaakin. Kaikki sujui suunnitellusti ja aikatauluissa pysyttiin.

Ajankohta toteutukselle oli erinomaisen sopiva, koska opetus ei ollut vielä alkanut SeAMKissa. Toteutusviikon jälkeen opetus alkoi niin SeAMKissa kuin SZPT:lläkin. Tyypillinen yhden esityksen pituus oli 1-2 tunnin mittainen. Tämän artikkelin kirjoittajalla oli kuitenkin peräti 14 tuntia esityksiä viikon aikana ja tämän lisäksi toimiminen koko ohjelman ajan toteutuksen puheenjohtajana. Luonnollisesti vastuulla olivat tämän lisäksi myös vapaa-ajan ohjelman järjestelyt.

Ohjelmaviikon päätteeksi perjantaina osallistujille jaettiin diplomit todistuksena koulutukseen osallistumisesta (Kuva). Viikon työntäyteisestä kokemuksesta huolimatta osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä diplomit saatuaan. Sama tyytyväisyys ja helpotus tuli esiin myös toteuttajien puolelta.

Kokemukset viikon koulutusvientipaketin toteutuksesta

Elokuussa 2017 toteutettu Shenzhen Polytechnicin henkilöstön viikon mittainen koulutus oli SeAMK Tekniikan siihen mennessä selkeästi suurin koulutusvientitapahtuma. Koko projekti alkoi huhtikuun alussa tarjouspyynnöllä ja päättyi elokuun lopulla diplomien jakoon 11 osallistujalle. Kun kesälomat vähentää tästä ajasta, kaikki toiminta tapahtui kolmessa kuukaudessa. Onneksi kaikki esitysten pitäjät olivat hyvin motivoituneita ja jopa innostuneita pitämään esityksensä ohjelman mukaisesti.

Toteutusta seuraavalla viikolla tuli SZPT:ltä vielä viralliset kiitokset kohderyhmän johtajalta eli vararehtorilta edellisen viikon koulutuksesta. Nuo kiitokset sisälsivät hyvin yksityiskohtaisesti monia asioita toteutukseen liittyen, esimerkiksi ohjelman monipuolinen sisältö, aikataulun pitäminen koko viikon ajan, esiintyjien ammattitaito, jne. Osa ylistyssanoista voidaan toki laskea luontaiseen kiinalaiseen kohteliaisuuteen kuuluvaksi. Kuitenkin aitona tyytyväisyyden osoituksena voidaan pitää sitä, että he haluavat mielellään jatkaa tämäntapaista yhteistyötä ja laajentaa sitä koskemaan myös muita koulutusaloja.

Kirjoittaja

Jorma Nevaranta, TkT, yksikön johtaja, SeAMK Tekniikka, jorma.nevaranta(at)seamk.fi

Karvi. (2017). Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointi. [Verkkopalvelu]. [Viitattu 1.11.2017]. Saatavana: http://karvi.fi/korkeakoulutus/tekniikan-alan-koulutusohjelma-arvioinnit/

Nevaranta, J. (2016). Korkeakoulujen tekniikan alan tutkinto-ohjelmien akkreditointi EUR-ACE®-standardiin perustuen. SeAMKin vuoden 2016 kokoomateos, 79-86, ISBN 978-952-7109-50-2. ISBN 978-952-7109-51-9 (verkkojulkaisu).

Vettenranta, J., Välijärvi, J., Ahonen, A., Hautamäki, J., Hiltunen, J., Leino, K., Lähteinen, S., Nissinen, K., Nissinen, V., Puhakka, E., Rautopuro, J., Vainikainen, M. P. (2016). PISA 15, 45-48 ja 92-94. ISBN:978-952-263-436-8. ISSN 1799-0351. [Viitattu 23.4.2017]. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79052/okm41.pdf

Koulutusvientimme menestystekijät: tutkimus, asiakaslähtöisyys ja keskittyminen vaikuttavaan toimintaan

Kirjoittajat: Essi Ryymin, Maaret Viskari.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kuvailla koulutusviennin onnistumisia selittäviä tekijöitä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Keskitymme kuvauksessamme ammatillisen opettajankoulutuksen täydennyskoulutustyyppisiin vientiohjelmiin kolmen viime vuoden aikana. Tarkastelemme erityisesti vientiä Brasiliaan, jonka useat julkiset ja yksityisen sektorin organisaatiot ovat monivuotisia kumppaneitamme. Kiteytämme kokemuksemme kolmeen näkökulmaan, jotka olemme havainneet tärkeäksi koulutusviennille. Nimeämme näkökulmat seuraavasti 1) Tutkimus korjaa koordinaatit, 2) Asiakas ennen asiantuntijaa ja 3) Keskittyminen vaikuttavaan toimintaan.

Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ammatillinen opettajakorkeakoulu ovat toteuttaneet koulutusvientiä jo useiden vuosien ajan. Viimeiset kolme vuotta on rakennettu erityisesti tutkimuslähtöistä liiketoimintaa. Tarkennamme vielä, että tässä kirjoituksessa kuvattu toiminta tarkoittaa koulutuspalveluja, jotka ovat kokonaan asiakkaan tilaamia ja maksamia. Koulutusvientimme ei ole toistaiseksi saanut vienninedistämisen tukea suomalaisen viennin perinteisiltä rahoittajilta, joita ovat esimerkiksi Tekes, Finpro ja Ulkoministeriö.

Opettajankoulutusvientimme Brasiliaan käsittää useita lyhyt- ja pitkäkestoisia ammatilliseen pätevöitymisen ja pedagogisen osaamisen ja johtamisen kehittämisen koulutuksia, joita toteutetaan sekä Suomessa, Brasiliassa että digitaalisissa oppimisympäristöissä. Brasiliaan suunnatuista ohjelmistamme valmistuu tänä lukuvuonna yli 300 brasilialaista opettajaa. Opettajankouluttajille suunnatusta koulutusohjelmastamme valmistuneet brasilialaiset opettajat rakentavat Brasiliaan parhaillaan laajaa Train the Trainers- ja täydennyskoulutusverkostoa, johon osallistuu lähivuosina yhteensä 2000 opettajaopiskelijaa. Koulutuksiemme kautta tuhannet brasilialaiset opiskelijat ovat saaneet kokea opiskelijalähtöistä pedagogiikkaa käytännössä. Brasilian lisäksi toimintamme on laajenemassa muihin Latinalaisen Amerikan maihin. Teemme opettajankoulutuksen ja johtamisen kehittämisen koulutusvientiä myös Kazakhstaniin, Kiinaan ja Venäjälle.

Tutkimus korjaa koordinaatit

Tutkimuslähtöisyys on tarkoittanut toiminnassamme monien erilaisten menetelmien soveltamista ja kokeilemista. Olemme oppineet, että tutkimuksen täytyy olla nopeaa, ketterää ja toteutettavissa taloudellisesti ja helposti osana koko koulutus- ja kehitystoimintaa. Koulutusten pääkouluttajina toimivilla yliopettajilla on myös tutkijakoulutus, tutkimusaineisto kerätään pääsääntöisesti koulutuksissa ja tulokset toimitetaan tilaajalle ajantasaisesti.

Globaalissa kontekstissa asiakaslähtöisyys koulutuspalveluiden kehittämisessä on Suomen kilpailuetu.

Tutkimuksen täytyy olla ennen kaikkea vaikuttavaa: tutkimustulosten täytyy auttaa muokkaamaan ja muotoilemaan koulutusta paremmaksi. Tutkimusprosessimme on aina myös molemminpuolinen oppimisprosessi, joka parhaimmillaan vauhdittaa uuden yhteistyön ideointia ja käynnistämistä sekä luo luottamusta ja laatua. Suurin osa tutkimustoiminnasta käsittelee asiakasta koskevaa, asiakkaan meille uskomaa luottamuksellista tietoa, jota ei voida jakaa eikä julkaista. Asiakassuhteemme kehittyvät kuitenkin usein monimuotoiseksi yhteistyökumppanuudeksi. Teemme ja julkaisemme yhdessä myös avointa tutkimusta molempia osapuolia kiinnostavista aiheista. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi opettajankoulutuksen digiratkaisut (Ryymin ym. 2017), virtuaalipelit oppimisen tukena (Duran & Susimetsä, 2016) ja osaamisen arviointi (Kunnari ym. 2017). Näitä julkaisuja voi tarkastella sivuiltamme: http://www.hamk.fi/english/collaboration-and-research/professional-excellence/global-education-rd/Sivut/publications.aspx

Asiakas ennen asiantuntijaa

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa meille rohkeutta pohtia asiakkaan kanssa tulevaa yhteistyötämme ilman valmista tuotetta tai palvelua, luonnosteluvaiheessa. Oman asiantuntijana tietämisemme sijasta lähtökohtana on asiakkaan ajattelu ja tämä tarkoittaa usein nöyryyttä luopua omista ideoista. Asiakkaamme lähtökohta on usein jotakin sellaista, jota emme voi tavoittaa muuten kuin asiakasta huolellisesti kuuntelemalla, oppimalla ja omia ennakkokäsityksiämme poisoppimalla. On myös tärkeää ymmärtää, että asiakkaita on monenlaisia. Toiset ovat kokeneita koulutuspalvelun ostajia, toisille osaamisen ostaminen on uutta. Tämä tarkoittaa kotitehtävien tekemistä: kunnianhimoa, tunnollisuutta ja tunneälyä asiakkaallemme tärkeiden asioiden opettelussa. Näitä ovat esimerkiksi arvot, toimintatavat ja -konteksti, lainsäädäntö, ympäristö, toiveet, haasteet, tavoitteet ja niiden lähtökohdat sekä kehittämistarpeet. Tässä oppimisprosessissa olemme jatkuvasti kehitteillä. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa myös kyvykkyyttä ja halukkuutta kommunikoida asiakkaan kanssa ja rakentaa yhteinen, molempia osapuolia innostava visio. Olemme todenneet, että globaalissa kontekstissa juuri yllä kuvatun mukainen asiakaslähtöisyys koulutuspalveluiden kehittämisessä on Suomen kilpailuetu. Maailma on täynnä valmiiksi paketoituja ja kopioituja koulutuksia.

Keskittyminen vaikuttavaan toimintaan

Tavoitteemme on aina vaikuttava koulutus. Suunnittelemme vaikuttavuuden seurannan ja mittaamisen yhdessä asiakkaan kanssa. Toimintamme on liiketoimintaa, joka tähtää yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen – tämä on hyvin haasteellinen ja vaikeakin tavoite, mutta auttaa jo periaatteena karsimaan pois turhat sivupolut. Rajallisten resurssien todellisuudessa olemme valinneet kotimaahan suuntautuvan viestinnän sijaan näkyvyyden asiakasmaidemme mediassa. Vaikuttavimpia ovat tyytyväisten asiakkaidemme raportit yhteistyöstämme sosiaalisessa mediassa ja paikallisissa medioissa, hyvinkin pienissä nettijulkaisuissa; ne tuovat meille jatkuvasti uusia yhteydenottoja. Vaikuttavuutta voidaan tarkastella myös omassa organisaatiossamme. Strategiamme perustana on HAMKin osaamispääoman kehittäminen kansainvälisessä kontekstissa. Joitakin mediapoimintoja on nähtävillä sivuillamme: http://www.hamk.fi/english/collaboration-and-research/professional-excellence/global-education-rd/Sivut/in-media.aspx

Seuraavat suunnitelmat

Teemme paljon yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen kanssa, erityisesti Brasilian yhteistyössä kumppaneitamme ovat olleet TAMK ja Haaga-Helia sekä Kazakhstan-yhteistyössä JAMK, LAMK ja TAKK. Tavoitteemme on jatkossa laajentaa yhteistyötä monin tavoin. Tärkeitä nykyisiä ja tulevaisuuden yhteistyökumppaneitamme ovat myös ammatillisen toisen asteen sekä perus- ja lukiokoulutuksen osaajat, yritykset ja erilaiset asiantuntijaorganisaatiot.

Verkostojen ja luottamuksen rakentaminen on strategisten ja pitkäkestoisten ponnistelujen rinnalla myös pientä ja arkista. Hämeenlinna toimii loistavana esimerkkinä siitä, miten koko kylä vie koulutusta. Hämeenlinnalaiset ovat ottaneet brasilialaiset opiskelijamme mukaan harrastuksiin, koteihinsa ja työpaikoille, koulut ja yritykset kutsuvat heitä vierailuille, liikkeet tarjoavat heille uusia tuotteita ja ideoivat palveluja yhdessä. Uusia hankkeita ja ideoita syntyy jatkuvasti, luovasti eri toimialoille ja toimialojen törmäyspinnoille.

”I really appreciated the way the program was developed, since it was flexible and respected everyone’s background. The group could construct meaning together and the mediators were respectful and worked to further our knowledge.” A Quote from a Brazilian teacher student at HAMK (Ryymin ym. 2016)

Kuvat HAMK:  Brasilialaisia opiskelijoita opiskelemassa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Valokuvaaja: Ville Salminen.

Kirjoittajat

Essi Ryymin, KT, yliopettaja, tutkimuspäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, essi.ryymin(at)hamk.fi
Maaret Viskari, FM, myyntipäällikkö, Global Education, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaret.viskari(at)hamk.fi

Duran, R. & Susimetsä, M. (2016). A collaborative virtual classroom for game-based learning using immersive and free creative simulated universe in multiple scales. The Future Makers – Professional Teachers Promoting Professional Change (pp. 55-72). HAMKin julkaisuja 2/2016, HAMKin e-julkaisuja 4/2016, Hämeen ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-951-784-780-3

Kunnari, I., Soares Vieira, A., Amado, J.L., Oliveira Costa, L., Costa, C., D’Andrea A., Passos, M.,& Santos, A. Innovative Competence Assessment – How to Inspire Students and Engage Teachers?, approved submission.

Ryymin, E., Kunnari, I. & D’Andrea, A. (2017). Digital Solutions in Teacher Education enhance Wellbeing and Expertise. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, 1, 2017. Haettu 23.11. 2017 osoitteesta https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/digital-solutions-in-teacher-education-enhance-wellbeing-and-expertise

Ryymin, E., Kunnari, I., Joyce, B. & Laurikainen, M. (2016). Networked Expertise Empowering Brazilian Teachers’ Professional Development and Pedagogical Change. International Journal for Cross-Diciplinary subjects in Education, 7(2), 2755-2760. DOI: 10.20533/ijcdse.2042.6364.2016.0375

TAMKin Suomi 100 vuotta -lahjaviikko Brasilialle

Kirjoittaja: Heini Pääkkönen.

Pitkäaikaisen koulutusyhteistyön kunniaksi ja Suomi 100 -juhlavuoden nimissä TAMK halusi lahjoittaa Brasilian julkisen sektorin kouluille pienen näytteen siitä, mitä opettajienkoulutukseen satsaamisella ja henkilökunnan motivoinnilla voidaan saada aikaan. Viikon mittainen koulutus São Paulon osavaltiossa tarjosi mahdollisuuden julkisen sektorin koulujen edustajalle kokea suomalaisten kouluttajien innostavaa ja käytännönläheistä opettamista sekä samalla reflektoida ja kehittää omaa osaamistaan yhdessä kollegoidensa kanssa.

Koulutukseen osallistui yhteensä 25 henkilöä, São Paulon osavaltion julkisten koulujen opetusviranomaisia ja opettajien kouluttajia. He vastaavat julkisen puolen perusopetuksen opetussuunnitelmista ja suunnittelevat opettajien täydennyskoulutuksia. Heidän kauttaan uudet toimintatavat leviävät kouluihin ja opettajien arkeen.

Koulutus järjestettiin TAMKin koulutusviennin pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Rio Brancon koulun tiloissa São Paolossa. Kouluttajiksi valikoituivat jo aiemmin brasilialaisia opettajia kouluttaneet Sisko Mällinen ja Juha Lahtinen Tampereen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta (TAOK). Lisähaastetta koulutukseen toi kielimuuri, koska ryhmä ei puhunut lainkaan englantia, joten kaksi innokasta englanninopettajaa Rio Brancosta toimivat tulkkeina ja apuopettajina. Järjestelyt olivat onnistuneet ja leppoisan lämmin keväinen sää suosi ahkeria opiskelijoita. Mällisen mielestä tämä TAMKin Suomi 100 vuotta -lahjaviikko Brasilialle oli pilotti, makupala, johon tietysti toivotaan jatkoa. Samaa tuntuivat toivovan brasilialaiset yhteistyökumppanit ja varsinkin ryhmä, jonka kanssa suomalaiset työskentelivät.

Koulutuksessa käsiteltiin mm. opiskelijakeskeistä opetusta ja oppimisen suunnittelua, arviointia ja aktivoivia menetelmiä sekä Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmaa, miten se syntyi ja mitkä ovat sen kantavat ajatukset. Omakohtaista kokemusta metodeista opiskelijat keräsivät mm. kahdessa Problem Based Learning -tutoriaalissa. Tarkoituksena oli näyttää, että opetettava asia tulee ymmärretyksi paremmin, mikäli oppiminen tapahtuu aitoja tosielämän ongelmia ratkomalla pelkän teoreettisen opiskelun sijaan. Lisäksi opeteltiin käyttämään sosiaalisen median työkaluja.

Mällisen mielestä meille suomalaisille jo tutuksi tulleet työkalut olivat brasilialaisille aivan uusia. Hänestä tuntui kuitenkin, että viikossakin saatiin paljon aikaan, ja ryhmä lähti innolla mukaan kaikkiin harjoituksiin. Työ oli innostavaa, ja tiimiopettajuus toimi hienosti. Tällaisten ryhmien kanssa tuntee itsensä etuoikeutetuksi, koska heidän tiedonjanonsa ja oppimisen halunsa on niin suuri. Kouluttajana palkitsevaa on se, että oma asiantuntijuus tulee niin akuuttiin tarpeeseen, mutta samalla itse myös oppii koko ajan. Brasilialaiset osallistujat olivat myös Lahtisen mielestä luovia ja kehitysmyönteisiä.

 

Lahjaviikko huipentui päätösseminaariin, johon oli kutsuttu yli 500 osallistujaa São Paulon koulutussektorilta. Seminaarissa keskityttiin suomalaiseen opettajuuteen ja koulutusjärjestelmämme kansainvälisenkin menestyksen syihin. Puhujina seminaarissa nähtiin mm. Suomen Brasilian suurlähettiläs Markku Virri ja São Paulon osavaltion opetusministeri José Renato Nalini sekä tietysti koko TAMK tiimi: Carita Prokki, Virpi Heinonen (TAMK EDU), Sisko Mällinen ja Juha Lahtinen. Koulutusviennin näkökulmasta vastavuoroisuus on valttia, aiempien vuosien aikana on opittu koulutettavina olleilta kollegoiltamme vähintään yhtä paljon kuin he meiltä. Obrigado Brasil!

Kuvat: Rio Branco -koulu, Virpi Heinonen

Kirjoittaja

Heini Pääkkönen, tradenomi, medianomi, markkinointikoordinaattori, TAMK EDU, heini.paakkonen(at)tamk.fi