Tomi Kuusimäki & Sade Kahra.
Kuvataiteilijalle valmistumisen jälkeiset vuodet ovat merkittäviä alalle integroitumisen kannalta. Ammattikorkeakoulujen tulee kehittää kuvataiteen opetusta työelämälähtöisemmäksi, jotta opiskelijan osaaminen tukee paremmin työllistymistä.
Neljä kuvataiteen tutkintoa tarjoavaa ammattikorkeakoulua (Lappi, LAB, Novia ja Satakunnan ammattikorkeakoulu) ovat aloittaneet kuvataiteen koulutuksen kehittämisen, jonka tavoitteena on työn opinnollistamista ja harjoittelua kehittämällä parantaa kuvataiteilijoiden työllistymistä.
Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa Yli vaaran vuosien -projektissa on toteutettu kuvataiteen opiskelijoille kysely, jossa opiskelijat arvioivat, millaisia taitoja he pitävät ammatissaan tärkeimpinä. Verkkokyselyyn vastasi 161 opiskelijaa. Toisena kohderyhmänä olivat kuvataiteen koulutusohjelmista vuosina 2008 – 2020 valmistuneet. Teemahaastatteluihin osallistui 52 alumnia.
Kyselyyn osallistuneiden opiskelijoiden mukaan kuvataiteilijan ammatissa tärkeimmiksi teemoiksi nousivat oman itsensä johtamisen taidot, luovuus, taiteellinen näkemys, työssä jaksamiseen liittyvät taidot ja epävarmuuden sietokyky. Opintoja arvioitaessa 67 prosenttia vastaajista koki opintojen valmistavan erittäin tai melko hyvin kuvataiteilijan ammattiin. 43 prosenttia koki opiskelujen olevan työelämälähtöistä. 24 prosenttia tunsi saavansa riittävästi uraohjausta. 80 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut suorittamaan osan opinnoistaan projektioppimisympäristöissä ja omalla työhuoneellaan ohjaajan johdolla.
Toisessa osiossa selvitettiin kentällä toimivien kuvataiteilijoiden työuria, heidän näkemyksiään opinnoista ja kuvataiteilijan uuden työn ominaisuuksia. 52:sta haastateltavasta suurin osa yhdisteli tulonlähteitä, esimerkiksi ansiotyötä, apurahoja, teosten ja palveluiden myyntiä sekä opinto- tai työttömyystukea. Kuvataiteilijoista monet ovat opiskelleet alaa sekä ennen kuvataiteen opintojaan että valmistumisen jälkeen. Elinikäinen oppiminen koettiin osaksi taiteilijuutta. Opiskelu antaa yhteisön ja kontekstin taiteelliselle työskentelylle.
Hyödyllisiksi opinnoiksi koettiin teoriaopinnot ja kuvataiteen perustekniikat, vaikka oma suuntautuminen olisikin myöhemmin muita taitoja vaativaa. Lähes jokainen haastateltava painotti oman työn sanallistamisen taitojen tärkeyttä alalla toimiessa. Kokemukset viestinnän osuudesta kuvataiteen opinnoissa vaihtelivat alumnien välillä. Moni kaipaa kentällä toimiessaan henkilökohtaisia neuvoja esimerkiksi verotuksesta, taiteilijuuden muodoista sekä työn ja teosten hinnoittelusta.
Ammatin yllätyksenä oli lähes kaikilla yksinäisyys, vaikka itseohjautuvuuden merkitys oli ollut opintojen aikana tiedossa. Verkostoituminen nousi esiin ammatillisena mahdollistajana ja monia aktiivinen yhteys kollegoihin auttaa myös sietämään yksinäisyyttä. Taiteesta elantonsa saavat taiteilijat kokivat ahdistavaksi sen, miten alalla menestyminen synnyttää kateutta kollegojen suunnasta. Taiteellisen näkemyksen lisäksi projektinhallinnan ja ongelmanratkaisun kyvyt nähtiin keskeisinä, kuten myös itseohjautuvuus ja epävarmuuden sietokyky.
Kuvataiteen ala koetaan haasteelliseksi ja pirstaloituneeksi. Alalta puuttuvat palkkasuositukset ja moni taiteilija ei ole minkään järjestön jäsen. Alalla pidempään toimineet tunsivat pettyneensä siihen, etteivät suomalaiset galleriat markkinoi taiteilijoiden näyttelyitä, eivätkä houkuttele uusia kohderyhmiä. Kiinnostavana tulevaisuudessa nähtiin aloja yhdistävä yhteistyö, julkinen ja soveltava taide sekä toiminta perinteisten gallerioiden ulkopuolella. Uudempaa työtapaa edustavien haastateltavien mielestä kuvataiteilijanimike herättää jossain määrin vanhentuneita ja suppeaan mielikuvaan perustuvia käsityksiä.
Työelämälähtöisyyttä voidaan kehittää kuvataiteen koulutuksessa toteuttamalla harjoittelua ja aitoja työelämälähtöisiä projektioppimisympäristöjä yhdessä alumnien ja työelämän edustajien kanssa. Opiskeluaikana tutustutaan realistiseen kuvataiteilijan työhön ja samalla alumneille luodaan uusia verkostoja.
Kirjoittajat
Tomi Kuusimäki, lehtori, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, tomi.kuusimaki(at)samk.fi
Sade Kahra, alueprojektipäällikkö, Yrkeshögskolan Novia, sade.kahra(at)novia.fi
