Marita Huhtaniemi, Pauliina Kahra & Elli Ojala
Toimintaympäristön murros ja akuutti kestävyyskriisi edellyttävät kaikilta yhteiskunnan toimijoilta aktiivista toimintaa kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi. Tarve laaja-alaiselle osaamiselle, moninaiselle yhteistyölle ja innovatiivisille ratkaisuille on suurempi kuin koskaan. Myös ammattikorkeakouluilta odotetaan laaja-alaista ja proaktiivista roolia yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi avoimen oppimisen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keinoin.
Nämä toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Metropolian toimintaan. Vuonna 2018 luotiin pohja kestävän kehityksen strategiselle työlle nostamalla ilmiölähtöiset innovaatiokeskittymät ja yhteistyöalustat uutena avauksena strategiaan. Tässä vaiheessa kestävää kehitystä tarkasteltiin vaikuttavuus edellä tavoitteena tuottaa ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin. Viiden ilmiölähtöisen innovaatiokeskittymän (Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut, Puhtaat ja kestävät ratkaisut, Tieto-ohjattu rakentaminen, Toimiva ihmisten kaupunki sekä Älykäs liikkuminen) lähtökohtana korostettiin yhteiskunnallisia ja globaaleja ilmiöitä sekä yhteiskunnan eri toimijoiden rajat ylittävää yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen tuottamiseksi. Lisäksi yhteistyön tueksi alettiin rakentaa avoimia yhteistyöalustoja.
Kestävän kehityksen tavoitteiden asettaminen toiminnan keskeiseksi lähtökohdaksi ja periaatteeksi on välttämätöntä laaja-alaisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi (Carayannis, Barth & Campwell. 2012, 1‒12; Mazzucato 2018, 2–8). On siis olennaista, että kestävä kehitys integroidaan strategiaan, jotta sitä voidaan edistää kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti.
Strategiakaudelle 2021‒2030 kestävästä kehityksestä tuli koko strategian läpileikkaava teema. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) nivottiin tiiviiksi osaksi strategiaa. Tavoitteena on, että kestävä kehitys ohjaa kaikkea Metropolian toimintaa ja että Metropolia on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen kokonaisuus sisältää Metropolian oman toiminnan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi vaikuttavuusnäkökulman eli sen, miten varmistetaan tulevaisuuden kestävän kehityksen osaaminen sekä ratkaisut globaaleihin haasteisiin. Myös kestävän kasvun näkökulmaa haluttiin korostaa, jolloin strategiseksi teemaksi muodostui kestävä kehitys ja kasvu.
Muutosagenttien aktiivinen rooli
Kestävän kehityksen painotukseen strategiassa vaikuttivat useat ajurit. Vahvaa asemaa strategiassa vauhdittivat toimintaympäristön kehityskulkuja hahmottava ennakointityö sekä ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien odotusten kuuleminen strategiaprosessin aikana. Kestävä kehitys nousi tärkeäksi teemaksi sekä Metropolian sisäisten sidosryhmien eli opiskelijoiden ja henkilöstön että ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Teemaa käsiteltiin tarkemmin myös strategiatyöpajoissa, joissa henkilöstö ja opiskelijat olivat edustettuina.
Organisaation muutosagenteilla on keskeinen rooli vastuullisuuden edistämisessä. Muutosagentit ajavat organisaatioissa aktiivisesti muutosta kohti kestävää ja vastuullista toimintaa. (Girschik 2020.) Myös Metropoliassa vastuullisuuden edistämisessä tärkeässä roolissa ovat olleet korkeakouluyhteisön muutoksentekijät. Eri puolilla organisaatiota on tehty sinnikästä työtä kestävän kehityksen puolesta. Lisäksi useat metropolialaiset ovat tehneet yhteistyötä erilaisissa kestävään kehitykseen liittyvissä verkostoissa ja hankkeissa.
Kestävyyshaasteista tietoiset milleniaalit ja Z-sukupolvi ovat tunnetusti aktiivisia muutosagentteja. Tämä näkyy myös Metropoliassa. Metropolian digiviestinnän opiskelijat aktivoituivat ja julkistivat adressin ympäristövastuullisuuden integroimiseksi Metropolian strategiaan osana opintojaan keväällä 2019. Opiskelijoiden aktiivisuus vahvisti osaltaan tahtotilaa tuoda kestävä kehitys strategian ytimeen.
Kestävää kehitystä on edistetty myös kokonaisuutena organisaatiotasolla. Kestävän kehityksen nykytilan selvittämiseksi ja vastuullisuustyön kehittämiseksi perustettiin keväällä 2019 asiantuntijatiimi, johon osallistui teemasta innostuneita asiantuntijoita eri puolelta organisaatiota. Myöhemmin asiantuntijatiimin työ integroitui osaksi strategiavalmistelua. Tiimi teki muun muassa ehdotuksen siitä, miten kestävä kehitys voitaisiin nivoa systeemisesti strategiaa läpileikkaavaksi teemaksi.
Kestävän kehityksen työn mahdollistaminen
Strategia ei yksin riitä viemään kestävää kehitystä osaksi arjen toimintaa, vaan sitä tulee mahdollistaa eri tavoin, esimerkiksi johtamisjärjestelmän avulla. Metropoliassa toimintaa organisoitiin sekä rooleja ja vastuita määritettiin suhteessa kestävään kehitykseen. Lisäksi tunnistettiin muita onnistumisen avaintekijöitä, kuten tarvittavia osaamisia ja kyvykkyyksiä.
Metropoliaan perustettiin asiantuntijoista koostuva projektiryhmä, jonka tehtävänä oli tehdä esitys kestävän kehityksen työn organisoimisesta Metropoliassa. Toiminta organisoitiin kolmeksi teematiimiksi: kestävän kehityksen kokonaisuudesta vastaava tiimi, hiilineutraaliustiimi sekä kestävän kehityksen koulutuksen tiimi. Tiimeissä on kattava edustus asiantuntijoista eri puolilta organisaatiota. Lisäksi päätettiin koko korkeakouluyhteisön kestävän kehityksen verkostosta, joka yhdistää kestävyydestä innostuneet henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat vauhdittamaan muutosta organisaatiossa.
Projektitiimi teki ehdotuksen kahdesta uudesta avainroolista: kestävän kehityksen päällikkö vastaamaan kestävän kehityksen kokonaisuuden koordinoinnista sekä ympäristöasiantuntija kehittämään organisaation ympäristövastuullisuutta. Samaan aikaan johtamisjärjestelmää uudistettiin johtoryhmän roolien ja vastuiden tasolla. Johtoryhmän linjausten mukaan kestävän kehityksen kokonaisuudesta vastaa kehitysjohtaja ja kestävän kasvun osalta varatoimitusjohtaja. Lisäksi vastuujohtajat vastaavat omien vastuualueidensa asioiden etenemistä.
Kestävän kehityksen tiekartta: tavoitteista konkretiaan
Kestävän kehityksen edistämiseksi organisaatio tarvitsee tiekartan, joka kertoo, millä toimenpiteillä ja mittareilla se etenee kohti tavoitteitaan (Koipijärvi & Kuvaja 2020, 67). Myös Metropoliassa rakennettiin vuoteen 2030 ulottuva kestävän kehityksen tiekartta, joka kuvaa askelmerkit kestävän kehityksen tiellä.
Vastuullisuudessa on tärkeää olennaisiin asioihin keskittyminen. Olennaisuusarvioinnissa tunnistetaan organisaation toiminnan vastuullisuuden prioriteetit ja olennaiset näkökulmat. (Koipijärvi & Kuvaja 2020, 106.) Metropoliassa olennaisuusarviointi tehtiin strategialähtöisesti viitekehyksenä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Olennaisuusarvioinnissa arvioitiin, mitkä SDG:t korostuvat Metropolian strategisten valintojen näkökulmasta.
Sidosryhmien kuuleminen on edellytys vastuullisuuden onnistumiselle. Lopulta asiakkaat ja sidosryhmät määrittelevät, onko yrityksen vastuullisuustyö uskottavaa vai ei. (Koipijärvi & Kuvaja 2020, 67.) Osana olennaisuusarviointia Metropolian sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille tehtiin kysely Metropolian merkittävimmistä vastuullisuusteemoista ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmista.
Valittujen SDG-tavoitteiden ja sidosryhmäkyselyn lisäksi lopullisiin valintoihin vaikuttivat lakisääteiset vaatimukset sekä toiminnan negatiiviset ja positiiviset vaikutukset. Pyrkimyksenä oli minimoida toiminnan negatiiviset vaikutukset eli jalanjälki sekä maksimoida yhteiskunnallista vaikuttavuutta eli kädenjälkeä.
Olennaisuusarvioinnin tuloksena tunnistettiin viisi olennaista teemaa, jotka kiteytettiin tiekartan päätavoitteiksi:
Korkeakouluyhteisön kestävyys
- Sosiaalinen kestävyys: Johdamme vastuullisesti ja ihmislähtöisesti
- Ekologinen kestävyys: Olemme hiilineutraali korkeakoulu 2030
- Taloudellinen kestävyys: Kasvamme kestävästi ja investoimme tulevaisuuteen
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- Jokainen metropolialainen osaa edistää kestävää kehitystä työelämässä ja yhteiskunnassa (oppimisen ja opetuksen näkökulma)
- Luomme yhteistyössä innovatiivisia ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin (TKI-toiminnan näkökulma)
Osallistaminen on olennaista vastuullisuustyön onnistumisen näkökulmasta (Koipijärvi & Kuvaja 2020, 160). Metropoliassa tiekarttaa rakennettiin koko korkeakouluyhteisöä osallistaen. Dialogin paikkoina hyödynnettiin olemassa olevia foorumeita, kuten johtoryhmän kokouksia sekä päällikkökokouksia. Lisäksi yksityiskohtaisempia tiekartan toimenpiteitä, mittareita, vastuita ja aikataulua työstettiin useissa teematyöpajoissa sekä kestävän kehityksen tiimeissä.
Tiekartta osaksi arjen toimintaa
Tiekartta julkaistiin Metropolian uusilla vastuullisuussivuilla syksyllä 2021. Sivustolla visualisoidaan vuoteen 2030 ulottuvat vaikuttavimmat tavoitteet ja toimenpiteet uudenlaisella tavalla ja kiinnostavasti. Sivustolla vierailija voi esimerkiksi seurata toimenpiteiden edistymistä, eli sivusto toimii myös raportoinnin ja seurannan työkaluna. Sivusto tehtiin yhteistyössä AskKaukon kanssa.
Organisaation johdolla on vastuullisuustyön edistämisessä keskeinen rooli (Koipijärvi & Kuvaja 2020, 121). Myös Metropolian johtoryhmä on vahvasti sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen. Jokaisesta tiekartan päätavoitteesta vastaa vastuujohtaja, joka mahdollistaa resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tiekartan tavoitteet ja toimenpiteet ovat osa Metropolian vuosittaista toiminnansuunnittelua. Jokaisella Metropolian yksiköllä on roolinsa tiekartan toimeenpanossa. Toimenpiteitä edistetään läpi organisaation ja jokaisen metropolialaisen arjessa myös tavoitekeskustelujen ja palkitsemisen avulla.
Maailma tarvitsee kestävän kehityksen osaajia sekä yhteistyössä luotuja ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Korkeakouluilla onkin kriittinen rooli YK:n kestävän kehityksen haasteiden saavuttamisessa. Yli 17000 ihmisen korkeakouluyhteisönä Metropolialla on suuri vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa kestävän tulevaisuuden puolesta.
Kirjoittajat
Marita Huhtaniemi, KTK, MBA, asiantuntija, Metropolia Ammattikorkeakoulu, marita.huhtaniemi@metropolia.fi
Pauliina Kahra, YTM, asiantuntija, Metropolia Ammattikorkeakoulu, pauliina.kahra@metropolia.fi
Elli Ojala, KTM, kestävän kehityksen päällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, elli.k.ojala@metropolia.fi
Lähteet
Carayannis, E. G., Barth, T. D. & Campwell, D.F.J. 2012. The Quintuple Helix innovation model: global warming as a challenge and driver for innovation, ss. 1‒12 Haettu 24.11.2021 osoitteesta https://www.econstor.eu/bitstream/10419/78609/1/723733201.pdf
Girschik, V. 2020. Shared Responsibility for Societal Problems: The Role of Internal Activists in Reframing Corporate Responsibility. Business & Society, 59(1), 34–66.
Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. 2020. Yritysvastuu 2.0.: johtamisen uusi normaali. Helsinki: Kauppakamari.
Mazzucato, M. 2018. Mission-Oriented Research & Innovation in the European Union. A problem-solving approach to fuel innovation-led growth. European Commission. Haettu 24.11.2021 osoitteesta https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/mazzucato_report_2018.pdf
Metropolia ja vastuullisuus. 2.11.2021. [verkkosivu]. metropolia.fi/kestavakehitys/
Abstract
The article explains how sustainable development was integrated to the core of Metropolia’s strategy and describes the process of building Metropolia’s sustainability roadmap. The article highlights the key role of change agents in higher education institutions in promoting sustainable development. It provides one example of how sustainability can be integrated into a higher education organization in a strategy-driven manner. Sustainable development is a cross-cutting theme of Metropolia’s 2030 strategy. The target for sustainable development and sustainability is to guide all operations and aim for carbon neutrality by 2030. The article depicts the process of building Metropolia’s sustainability roadmap for 2030, starting from materiality analysis and through an inclusive process ending with publication on the organization’s website. The roadmap serves as an important framework and basis for practical measures in various units within the organization.
