Mari Kujala
Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä (Ympäristöministeriö 2021). Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa rakennusinsinööreiltä vaaditaan paljon uutta osaamista liittyen vähähiiliseen rakentamiseen. Satakunnan ammattikorkeakoulussa tähän haasteeseen on vastattu linkittämällä EU-hankkeissa hankittu vähähiilisen rakentamisen osaaminen mukaan rakennusinsinöörien eri vuosikurssien opintojaksoihin (Kuva 1).
Opiskelijat mukana laskemassa rakennusten hiilijalanjälkeä
Kaikki alkoi Porin asuntomessuista jo neljä vuotta sitten, jolloin Satakunnan ammattikorkeakoulussa oli käynnissä Vähä0 – Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa -hanke. Hankkeen yhtenä tehtävänä oli laskea Porin asuntomessualueen omakotitalojen hiilijalanjäljet. (Tulevaisuuden rakentaminen 2020.) Porin kaupungilta tuli toive, että tähän hiilijalanjäljen laskentatyöhön otettaisiin mukaan SAMKin opiskelijoita, jotta saataisiin samalla levitettyä opiskelijoille kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvää alan uusinta tietoa. Niinpä linkitimme tämän hiilijalanjälkilaskennan casen eri vuosikurssien rakennuspuolen opintojaksoihin. Tämä malli havaittiin toimivaksi, ja ensimmäisen kokeilun jälkeen hiilijalanjälkilaskelmat on otettu mukaan vuosittain opetukseen.
Rakennusten hiilijalanjälkilaskenta on kehittynyt paljon viime vuosina, ja siksi opetusmateriaalia on päivitetty vuosittain vastaamaan alan ajankohtaista tietoa. Nykyään laskentaa tehdään ympäristöministeriön laatimalla rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. SAMKissa opiskelijat perehdytetään vähähiiliseen rakentamiseen jo ensimmäisen vuoden Rakennusmateriaalit-opintojaksolla, jossa käsitellään eri rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia. Harjoitustyönä opiskelijat ovat laskeneet yksinkertaisen polttopuukatoksen hiilijalanjäljen. Tämän yksinkertaisen esimerkin kautta on saatu hyvin havainnollistettua eri rakennusmateriaalien, esimerkiksi puun ja betonin, vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen. Toisen vuoden opinnoissa opiskelijoilla on Talonrakennus-opintojakso, jossa perehdytään esimerkkikohteiden kautta siihen, miten ison rakennuksen hiilijalanjälki lasketaan. Oppimateriaalina tässä on hyödynnetty SAMKin EU-hankkeissa tekemiä eri rakennusten hiilijalanjälkilaskelmia. Opetusta on tarkoitus kehittää jatkossakin ottamalla myös kustannusajattelu mukaan rakennuksen hiilijalanjälkilaskelmiin esimerkiksi Rakentamistalous-opintojaksolla.
Kestävä kehitys on linkitetty myös Materiaali- ja energiatehokas rakentaminen -YAMK opintojaksoon case-kohteiden kautta. Viime talvena opiskelijat laskivat rakenteilla olevan Jämijärven koulun hiilijalanjäljen uudella ympäristöministeriön laskentamallilla. Laskenta on tulossa pakolliseksi kaikkeen luvanvaraiseen rakentamiseen. Näiden todellisten case-tehtävien kautta saatiin opiskelijat kiinnostumaan kestävän kehityksen teemoista ja moni YAMK-opiskelija alkoikin samalla pohtia näitä asioita omassa työssään.
Hankkeen kautta uutta tietoa sekä alan opiskelijoille että yrityksiin
Tällä hetkellä SAMKissa on menossa KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -hanke, jossa levitetään Satakunnan alueen rakennusalan toimijoille tietoa vähähiilisestä rakentamisesta. Hankkeessa on laskettu rakennuksen hiilijalanjälki kymmeneen tällä hetkellä Satakunnassa käynnissä olevaan rakennushankkeeseen. Laskentakohteista julkaistaan tulokset ja esittelyvideot hankeen www-sivuilla. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa vähähiilisen rakentamisen osaamista Satakunnassa, mutta samalla saadaan lisättyä myös rakennusinsinööriopiskelijoiden osaamista. Hankkeessa laadittuja laskelmia on hyödynnetty muun muassa case-esimerkkeinä oppitunneilla. KOHISTEN-hankkeessa on tehty myös vähähiilisen rakentamisen teemaan liittyviä lyhyitä opasvideoita (Kuva 2). Tällä tavalla saadaan hyvää oppimateriaalia yhä jatkuvaan etäopetukseen. (KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa, 2021)
SAMKissa on viime vuosien aikana ollut käynnissä useita eri hankkeita vähähiiliseen rakentamiseen liittyen, ja kaikkiin niihin on saatu työllistettyä myös useita rakennusalan opiskelijoita. Näin opiskelijat ovat saaneet arvokasta työkokemusta, ja samalla myös työelämän kautta on saatu lisättyä usean insinööriopiskeijan osaamista rakentamisen ympäristövaikutuksista. Tärkeä anti hankkeista on se, että saadut tutkimustulokset on linkitetty kiinteästi mukaan rakennusinsinööriopiskelijoiden normaaliin opetukseen. Samalla kun opiskelijat oppivat laskemaan rakennuksen hiilijalanjäljen, oppivat he myös pohtimaan sitä miten esimerkiksi eri materiaalivalinnat ja energiamuodot vaikuttavat rakennuksen hiilijalanjälkeen. Tämä asioiden syvällisempi ymmärrys onkin tärkeä osaaminen sekä tulevilla rakennusalan suunnittelijoilla että työnjohtajilla.
Kirjoittaja
Mari Kujala, lehtori DI, Satakunnan ammattikorkeakoulu mari.kujala@samk.fi
Lähteet
KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa. 2021. Haettu 12.11.2021 osoitteesta https://kohisten.samk.fi/
Tulevaisuuden rakentaminen. 2020. Haettu 12.11.2021 osoitteesta https://tulevaisuudenrakentaminen.samk.fi/
Ympäristöministeriö. 2021. Vähähiilinen rakentaminen. Haettu 12.11.2021 osoitteesta https://ym.fi/vahahiilinen-rakentaminen
Abstract
The Ministry of the Environment aims to have the carbon footprint of buildings taken into account in construction regulations by the mid-2020s. The regulation signifies that, in the future, a lot of new skills will be required for construction and civil engineering in relation to low-carbon construction. This challenge has been met by linking the skills in low-carbon construction adopted in EU projects to the compulsory courses of construction and civil engineers at SAMK.
Currently, there is a running project, KOHISTEN towards carbon neutral construction in Satakunta, at SAMK. The project disseminates information on low-carbon construction to the operators in the field of construction in the Satakunta region. For example, the short guide videos have been made in the project related to the theme. This is how it is possible to get good learning material for the ongoing distance learning. The projects have employed several students and thus increased the expertise of several engineering students on the environmental impact of construction.
