Pia Laine, Kaj Lindedahl, Niklas Visanko, Marja Roitto & Markku Pitkänen
Projektin osapuolet ja reunaehdot
TKI-hankkeiden opinnollistaminen on osoittautunut tärkeäksi ja mielekkääksi toiminnaksi eri ammattikorkeakouluissa (Helariutta ym. 2021). Hyviä esimerkkejä opinnollistamisesta löytyy myös Metropolia ammattikorkeakoulusta. Tässä artikkelissa kerrotaan siitä, miten 6Aika:CircularHoodFood -hankkeen (HSY, 6Aika: CircularHoodFood – Ruoan kiertotalous kaupunkikortteleissa), jonka tavoitteena on edistää ruoan arvostusta ja kestävää urbaania ruoantuotantoa, osa opinnollistettiin bio- ja elintarviketekniikan opintoihin kuuluvassa tuotekehitysprojektissa keväällä 2021. Projektissa opiskelijat kehittivät tuoteideoita kahvijakeille, käytetylle suodatinkahvipuruille sekä kahvipavun kuorille, jotka muuten joutuisivat biojäteastiaan.
Metropoliasta kahviprojektissa mukana olivat opiskelijoiden lisäksi TKI-hankkeen projektipäällikkö sekä elintarvikealan ja liiketalouden lehtorit. Helsingin yliopistolta mukaan liittyi kestävän kehityksen yliopistotutkija maataloustieteen osastolta. Toimeksiannon oppilaat saivat projektissa mukana olleelta kahvila-alan yritykseltä, jonka toiminnassa kestävä kehitys on tärkeä kulmakivi. Tuotekehitystoimeksiantoa hiottiin yhdessä yrittäjän kanssa rajaten tehtävää ja antaen reunaehdot toteutukselle. Reunaehtoina toimeksiannolle olivat taloudellisten ja käytännön näkökulmien lisäksi EU:n jätehierarkian huomioiminen (Manfredi ym. 2015, 31). Hierarkian ensisijaisena tavoitteena on, että jätettä ei synny ollenkaan, mutta jos syntyy, tämän materiaalin ensisijainen käyttö olisi ihmisravinnoksi ja vasta tämän jälkeen alempana hierarkiassa oleviin tarkoituksiin, kuten eläinruoaksi tai energiaksi. Kaikkein ei-toivottavin kohde materiaalille olisi jäteastia.
Haapalan (2014, 11) mukaan onnistuakseen TKI-projektissa tulee olla paljon vuorovaikutusta ja yhteisen tavoitteen määrittelyä. Tätä projektia suunnitellessa käytiin tiiviitä keskusteluja siitä, mitä tullaan tekemään ja millaisilla aikatauluilla. Yrittäjän toiveita ja näkemyksiä projektin suhteen haluttiin kuulla tarkasti ja nämä toiveet kirjattiin muun muassa yhteiseen suunnitelmaan, ja tämä suunnitelma jaettiin myös opiskelijoille.
Selkeät roolit
Jokaisella projektissa mukana olleella oli oma tärkeä roolinsa. Opiskelijoiden roolina oli kehittää tuoteideoita, joita he pääsivät esittämään kaikille projektissa mukana olleille ja samalla saaden monipuolista palautetta ja kehitysideoita projektiryhmältä. Projektin alussa yliopistotutkija valaisi mielenkiintoisesti tieteellistä näkökulmaa siitä, millaisia käyttömahdollisuuksia kahvijakeille tiedetään jo ennestään. Elintarvikealan lehtori vastasi käytännön ohjauksesta laboratorioissa ja koordinoi projektia. Hän myös vastasi siitä, että toteutuksessa saavutettiin opetussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet. Liiketalouden asiantuntija ohjasi opiskelijaryhmiä kaupallisesta näkökulmasta pitkin kurssia. Opiskelijaryhmien laatimia tuotekehitysideoita arvioitiin samoista tulokulmista kuin tyypillisesti tuotteen kaupallisuutta arvioitaisiin rahoitushaun yhteydessä. Projektissa arvioitiin muun muassa seuraavia asioita: onko tuotteella olemassa potentiaalinen kohdemarkkina ja asiakaskunta, miten tuote on tuotteistettu (nimi, brändi, pakkaus ja visuaalinen ilme) ja onko tuotteella realistiset kustannukset, voittomarginaali ja hinta.
Jokainen hyötyi projektista
Projektityö ei käynnistynyt aivan tyhjästä, vaan paljon oli tehty taustatyötä siihen, että projekti toteutui. Energia- ja ympäristötekniikan sekä liiketalouden opiskelijat olivat tehneet aiemmin samassa TKI-hankkeessa kyselyä yrityksille kiinnostuksesta yhteistyöhön kestävän kehityksen teemoihin liittyen. Yksi kiinnostuksen osoittaneista oli Robert’s Coffee, jolla on pienpaahtimon lisäksi kahviloita Suomessa ja ulkomailla. Metropolian TKI-hankkeen projektipäällikkö yhdisti projektissa olleet lehtorit, ylipistotutkijan ja yrityksen edustajan, ja siitä projekti lähti luontevasti käyntiin.
Kommunikointi eri osapuolten kesken oli mutkatonta, tätä edisti kaikkien yhteinen päämäärä, ja se, että jokainen ”voitti” projektissa. Haapala (2014, 11) kuvaa yhtenä TKI-projektin onnistumisen tekijänä sitä, että jokaisen projektiin osallistuvan tahon tulisi saada yhteistyöstä jotakin. Tässä projektissa yritys sai uusia ideoita ja mahdollisuuden tutustua opiskelijoihin. Opiskelijat saivat mielenkiintoisen projektin kautta kerrytettyä opintopisteet sekä yrityskontakteja. Hankkeessa mukana olleet opettajat saivat kiinnostavan projektin lisäksi uusia ideoita omaan opetukseensa. Alusta lähtien vallinnut hyvä työilmapiiri osoittautui voimavaraksi ja edisti kaikkien osapuolien sitoutumista ja kiinnostusta projektiin. Toinen tärkeä tekijä oli se, että projekti oli sopivan mittainen (yksi periodi), jolloin opiskelijoiden ja muiden osapuolien mielenkiinto säilyi loppuun asti. Yritys ansaitsee kiitokset siitä, että heillä oli sopivan kokoiset odotukset opiskelijoiden työhön. Toimeksiannossa oli hyvää ja ajankohtaista haastetta.
Kahvijakeista erilaisia sovelluksia
Projektien aikaansaannoksena opiskelijat kehittivät kahvijakeista erilaisia elintarvikesovelluksia esimerkiksi kahvisiirappeja ja leipomotuotteita. Kahvipuruista testattiin myös säilyvyyttä. Opiskelijat pääsivät vertailemaan eri käsittelyjen jälkeisiä aromiprofiileja kahvipuruissa laboratorioanalyytikkojen avustuksella. Projektissa selviteltiin myös lainsäädännöllisiä näkökulmia ja materiaalien elintarvikekelpoisuutta. Elintarvikesovellusten lisäksi joukossa oli muitakin hyviä sovelluksia, tästä esimerkkinä savustuspelletit ja kasvualustat. Kokeita tehtiin parin kuukauden ajan lähinnä laboratoriomittakaavassa, mutta potentiaalia olisi miettiä jatkotestauksia suuremmassakin mittakaavassa.
Teknologiavalmiustasoltaan (technology readiness level, TRL) tuotekehitysprojektit etenivät parhaimmillaan tasolle 2–3, mikä tarkoittaa sitä, että teknologiakonsepti on muodostettu tai, että konsepti on kokeellisesti todennettu (Kruus & Hakala 2017, 82). Havaitsimme, että olisi hyvä olla olemassa selkeä reitti ja isomman pilottitason prosessi siihen, miten edettäisiin seuraavalle askeleelle kurssien ja projektien päätyttyä. Tärkeä olisi saada tuotekehitykseen käytetty aineeton suunnittelupanos ja ideatuotos konkreettiseksi työelämäratkaisuksi tai tuotteeksi. Innokkaille opiskelijoille pitäisi mahdollistaa kehittämänsä potentiaalisen sovelluksen vieminen eteenpäin, esimerkiksi yrittäjyysharjoitteluna.
Edellä on esitelty yksi esimerkki onnistuneesta TKI-hankkeen opinnollistamisesta kestävään kehitykseen liittyen. Metropolia ammattikorkeakoulu toimii viidellä kampuksella ja opintoja sekä hankkeita löytyy laaja-alaisesti (Metropolia 2020), seuraavana etappina olisi hedelmällistä kerätä yhteen esimerkkejä opinnollistamisesta eri aloiltamme ja kampuksiltamme. Näin voisimme edelleen kehittää hankkeiden opinnollistamista ja yhteistyötä yritysten sekä eri alojen tutkijoiden ja tekijöiden kanssa.
Kirjoittajat
Pia Laine, lehtori, ETM, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma, pia.t.laine@metropolia.fi
Kaj Lindedahl, projektipäällikkö, DI, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma, kaj.lindedahl@metropolia.fi
Niklas Visanko, lehtori, KTM, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden tutkinto-ohjelma, niklas.visanko@metropolia.fi
Marja Roitto, yliopistotutkija, MMT, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden osasto, marja.roitto@helsinki.fi
Markku Pitkänen, ravintolatoimen päällikkö, Robert’s Coffee, markku.pitkanen@robertscoffee.com
Lähteet
Haapala, A. (2014). Oppiminen TKI-projektissa. Teoksessa Anu Haapala (toim.), Opinnollistaminen TKI-projektissa: Lähtökohtia toteutukseen ja kokemuksia käytännöstä. A: Tutkimuksia ja raportteja – Research reports 95. Mikkelin ammattikorkeakoulu, s. 10–21. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-469-5
Helariutta, A., Fred, M., Kangastie, H., Merimaa, M. & Päällysaho, S. (toim.). (2021). Avoin TKI-integroitu oppiminen ‒ toteuttamistapoja ja oppimisympäristöjä. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-611-2
HSY. 6Aika: CircularHoodFood ‒ Ruoan kiertotalous kaupunkikortteleissa. Haettu 6.10.21 osoitteesta https://www.hsy.fi/ymparistotieto/projektit-ja-hankkeet/circular-hood-food/
Kruus, K. & Hakala, T. (toim.). (2017). The making of Bioeconomy Transformation. VTT Technical research centre of Finland Ltd. S. 82. Haettu 6.10.21 osoitteesta https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/23031110/The_Making_of_Bioeconomy_Transformation_2017.pdf
Manfredi, S., Cristobal, J., Torres de Matos, C., Giavini, M., Vasta, A., Sala, S., Saouter, E. & Tuomisto, H. (2015). Improving sustainability and circularity of European food waste management with a life cycle approach. JRC Technical reports. European Comission. S. 31. Haettu 6.10.21 osoitteesta https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/a406be7c-b9c1-11e5-8d3c-01aa75ed71a1/language-en
Metropolia ammattikorkeakoulu. Metropolian kampukset. Haettu 9.11.2021 osoitteesta https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/kampukset
Abstract
In the spring of 2021, the students of Metropolia University of Applied Sciences developed new products from the bio-waste materials i.e. coffee grounds and silver skins of coffee beans. The material was obtained from the company Robert’s Coffee. This coffee task was a part of the 6Aika:CircularHoodFood project, which aims at promoting the appreciation of food and the sustainable urban food production. The project was a collaboration between coffee company, lecturers (in food technology and in business economy), university researcher, project manager and students. Everyone had an own important role in a project. All experts participated in a planning and implementing of the project and, most important, they gave constructive feedback to students during the whole project. The feedback on this real life implement project proved to be very positive, thus, encouraging us to continue further with this type of projects.
