Eija Raatikainen & Katriina Rantala-Nenonen
Geneerisistä taidoista on puhuttu pitkään (esim. Crebert ym. 2004), ja etenevässä määrin myös korkeakoulukontekstissa (Bauer ym. 2021; Jääskelä ym. 2018; Myllykoski-Laine ym. 2022). Transversaalit taidot ovat osa tätä keskustelua. Niillä tarkoitetaan siirrettävissä olevia taitoja, joita voidaan hyödyntää monissa tilanteissa ja eri ammateissa. Alakohtaiset spesifisemmät taidot liittyvät tiettyyn työhön, tehtävään, tieteenalaan tai ammattialaan, mutta transversaalit taidot ovat yhteisesti tunnistettavissa olevia taitoja.
Transversaaleja taitojen lähikäsitteitä ovat ’pehmeät taidot’, ’avaintaidot’, ’ydintaidot’ tai ’siirrettävissä olevat taidot’ (soft skills, key skills, core skills, or transferable skills) (Goggin ym. 2019). Transversaalit taidot ovat yli ammattialat ylittäviä taitoja (UNESCO 2016), jotka edistävät työvoiman liikkuvuutta sekä vuoropuhelua eri alojen välillä esimerkiksi moniammatillisessa työssä (Raatikainen & Rantala-Nenonen 2021a). Niille on yhteistä se, että niiden tavoitteena on tunnistaa osaamista, joka ei ole vain tiettyyn alaan sidottua, vaan yhdessä tunnistettua ja jaettua. Esimerkiksi OECD (2021) on tuonut esille, että sosioemotionaaliset taidot kuten empatia, kunnioitus, minäpystyvyys, vastuu ja yhteistyötaidot, tulevat olemaan oleellisia tulevaisuuden työelämätaitoja.
Transversaalit taidot osana osaamisidentiteettiä
AMK tason opetussuunnitelmat ovat alakohtaisia, vaikkakin niille yhteisesti jaetuista laaja-alaisista taidoista on tunnistettavissa esimerkiksi oppimaan oppimisen tai kriittisen ajattelun taidot. Sen sijaan esimerkiksi ihmissuhde-, sosiaaliset- ja tunnetaidot eivät tällä hetkellä tule esille (Arene 2022; Euroopan unionin neuvosto 2017). Kutenkin, työelämä muuttuu monimuotisemmaksi ja -paikkaisemmaksi sekä ajalle on tyypillistä usean eri työn tekeminen (Järvensivu 2022). Myös muuttuvat työ- ja toimintaympäristöt, esimerkiksi digitalisaation kehittämisen myötä, haastavat työntekijöiden moninaisempaa osaamista esiin. Itse- ja yhteisöohjautuvat työntekijät ja -yhteisöt hyötyvät transversaalien taitojen tunnistamisesta ja sanoittamisesta.
Toisin sanoen, transversaalit taitojen näkyminen opetussuunnitelmissa voisi parhaimmillaan edistää opiskelijan kokonaisvaltaisemman osaamisidentiteetin (Paaso & Mauno 2022) rakentumista. Selkeä ja monipuolinen osaamisidentiteetti puolestaan myötävaikuttaa ammatillisen itsetunnon jäsentymiseen. Tällöin ei ole kyse ei pelkästään työmarkkinoiden joustavuudesta tai yksittäisen työntekijän osaamisresurssin kasvattamisesta, vaan myös siitä millaista kollektiivista osaamista transversaalien taitojen tunnistaminen voi parhaimmillaan työyhteisössä tuottaa. Esimerkiksi luottamusta voidaan tarkastella transversaalisena taitona (Raatikainen & Rantala-Nenonen 2022b). Aiheen äärellä on Euroopassa meneillään monia hankkeita, ja tämänkin teksti on eräs kuvaus transversaalien taitojen jäsentämiseksi.
Transversaalit taidot osana monialaista osaamista kansainvälisissä yhteyksissä
Kansainvälisessä neljän korkeakoulun yhteisessä ITSHEC Erasmus+ -hankkeessa (Integration of Transversal Skills into Health Care and Social Care Education and Curriculum) on kehitetty neljän korkeakoulun yhteistyönä transversaalisten taitojen metodologinen opas sisältäen transversaalien taitojen pedagogisen viitekehyksen (Methodological Guide), pedagogisen menetelmäoppaan (Toolkit) ja virtuaalisen oppimisympäristön (Virtual Reality Tools) transversaalien taitojen harjoittelemiseen sosiaali- ja terveysalalle. Hankkeessa myös järjestetään kansainvälisiä intensiiviviikkoja. Transversaalien taitojen pedagogisessa viitekehyksessä (Pedagogical Framework) on määritelty transversaalisten taitojen osaamistavoitteet. Ne ovat 1.) kriittinen ja luova ajattelu, 2.) ihmissuhde-, sosiaaliset- ja tunnetaidot sekä 3.) oppimaan oppimisen taidot. Osaamistavoitteiden määrittelemiseksi moniammatillinen ja kansainvälinen kehittäjäopettajatiimi syventyi työelämän kysymyksiin globaalista ja paikallisista näkökulmista käsin. Viitekehyksenä toimi eurooppalainen EQF-kehys.
Ihmissuhde-, sosiaaliset- ja tunnetaitojen osaamistavoitteita korkeakoulutuksessa ei ole määritelty aiemmin geneeristen taitojen osaamiskuvauksissa. Tässä pedagogisessa viitekehyksessä ne käsittävät esimerkiksi ammattilaisen ja asiantuntijan kyvyn vuorovaikutukseen monialaisissa yhteyksissä, kyvyn toimia konfliktitilanteissa sekä luoda turvallinen ja syrjimätön ilmapiiri. Osaamiskuvauksissa on kuvattu myös kulttuurisensitiivisyys. (ks. taulukko 1). (Raatikainen & Rantala-Nenonen 2022a.)
Taulukko 1. Transversaalien taitojen pedagoginen viitekehys: esimerkkinä ihmissuhde-, sosiaaliset- ja tunnetaidot (Raatikainen & Rantala-Nenonen 2022a).
| Ulottuvuudet | Osaamistavoitteet |
|---|---|
| Viestintä | • Osaa ilmaista ajatuksensa selkeästi ja sujuvasti. • Osaa käyttää täsmällistä ja kuvailevaa/sisältöön sopivaa sanastoa vahvistaakseen asiasisältöä tai viestiä. • Osaa jakaa tietoa järjestelmällisellä ja kiinnostavalla tavalla. • Osaa jakaa keskeisestä asiasisällöstä tekemänsä analyysin sekä tulkita, tiivistää ja/tai arvioida sisällön merkitystä ja sen pohjalta vetää loogisen johtopäätöksen aiheesta. |
| Reflektio ja vastuullisuus | • Osaa reflektoida itseään, arvioida omaa toimintaansa ja tunteitaan sekä ottaa vastuuta omista tekemisistään. On pystynyt kehittämään ammatillista ja sosio-emotionaalista vastuunkantoaan. • Osaa suorittaa annetut tehtävät tehokkaasti ja huolellisesti. • Osaa toimia kohdatessaan haastavia tilanteita. |
| Ihmissuhteet | • Osaa rakentaa positiivista ja emotionaalisesti turvallista vuorovaikutusta sekä kehittää ja luoda yhdessä tiimityötä. • Osaa reflektoida ja hallita emotionaalista säätelyä ja itsesäätelyä sekä osoittaa empatiaa ammatillisissa suhteissa. |
| Kumppanuus, verkosto ja yhteistyö | • Osaa työskennellä yhteistyössä muiden kanssa: kuuntelee muita, ottaa muiden näkemykset huomioon, rohkaisee vertaisten osallistumiseen, osallistuu ryhmän päätöksentekoon, auttaa epäitsekkäästi vertaisiaan ja pyrkii kohti yhteisiä tavoitteita. • Osaa toimia ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa itsenäisesti yhdessä sovituin ehdoin ja rakentein sekä ottaa huomioon erilaiset sosiaaliset roolit ja tunteet eri toimintaympäristöissä. • Osaa rakentaa verkostoja ja kumppanuuksia vaihtelevissa moniammatillisissa ja -tieteellisissä hankkeissa ja tiimeissä sekä innovoida/uudistaa näitä monimutkaisessa ja ennakoimattomassa toimintaympäristössä. • Osaa kehittää empaattista johtajuutta ymmärtämällä muiden tarpeita ja olemalla tietoinen heidän tunteistaan ja ajatuksistaan, sekä myötävaikuttaa yhteistyöhön ja osallistumiseen perustuvaan ongelmanratkaisuun. |
| Ristiriitatilanteiden hallinta | • Osaa luoda syrjimättömän ilmapiirin. • Pystyy edesauttamaan ristiriitatilanteiden ratkaisua, pysyy rauhallisena paineen alla ja pystyy säätelemään omia tunteitaan ristiriitatilanteissa. |
| Kulttuurisensitiivisyys | • Osaa arvioida ja kehittää kulttuurista tietoisuuttaan. On tietoinen muista kulttuureista ja tuntee sekä hyväksyy ne. • Pystyy ja haluaa ymmärtää erilaisista taustoista tulevia ihmisiä ja kunnioittaa heidän moninaisuuttaan. |
Pedagogisten menetelmien pilotointia transversaalien taitojen edistämiseksi kansainvälisten opiskelijoiden kanssa
Hankkeessa on edelleen kehitetty transversaalien taitojen pedagogisen viitekehyksen rinnalla taitojen kehittymistä edistäviä pedagogisia menetelmiä ja mallinnettu ne osaksi menetelmäopasta. Niitä on pilotoitu osana kehittämistyötä. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan YAMK-opiskelijat ovat olleet osana opintojaan kiinteästi mukana hankkeen TKIO-toiminnassa (tutkimus, kehittäminen, innovaatio ja osaaminen).
Opiskelijat ovat perehtyneet opintojen alussa transversaalien taitojen viitekehykseen ja jäsentäneet tutkinnon tuottaman asiantuntijuusosaamisen lisäksi transversaaleja taitoja. Myöhemmin opinnoissaan opiskelijat ovat syventäneet ymmärrystään taidoista ja yhdistäneet ne tavoitteellisesti osaksi sosiaalialan asiantuntijuus-, johtamis- ja kehittämisopintojaan. YAMK-opiskelijat ovat järjestäneet transversaaleihin taitoihin ja työhyvinvointiin syventyviä kehittämispäiviä Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylä Hyvinvointi -ja terveyspalveluiden monialaiselle ja kansainväliselle opiskelijoista, opettajista ja muusta henkilökunnasta koostuneelle työyhteisölle. Tavoitteena on ollut tarkastella ja pohtia taitojen merkitystä monialaisessa ja -kulttuurisessa ympäristössä esimerkiksi keskinäisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation kannalta. (Rantala-Nenonen ym. 2022.) Toteutukset ovat olleet merkityksellisiä ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan kannalta.
Yhteiset kehittämispäivät ovat tuoneet yhteen useista eri sosiaali- ja terveysalan tutkinnoista sekä maanosista tulevia vaihto-opiskelijoita ja oman oppilaitoksen opiskelijoita. Ne ovat tukeneet opiskelijoiden keskinäistä ryhmäytymistä ja tutustuttanut vaihto-opiskelijoita transversaalien taitojen lisäksi korkeakoulun yhteistoiminnallisuutta painottavaan pedagogiikkaan ja vertaisoppimiseen. Pedagogisina menetelminä on tässä yhteydessä sovellettu transversaalien taitojen kehittymistä tukevia opetusmenetelmiä, kuten yhteistoiminnallista oppimista. YAMK-opiskelijat ovat pitäneet merkityksellisenä sitä, että omat laaja-alaiset vahvuudet tulevat jäsennetyksi osaamiskuvausten avulla.
Kaiken kaikkiaan transversaalien taitojen eduksi voidaan lukea se, että ne voivat parhaimmillaan tarjota aikaisempien osaamiskuvausten rinnalle tarkentunutta ja hieman piilossakin ollutta pidettyä osaamista. Ammattikorkeakoulut voivat hyödyntää viitekehystä ja siinä muotoiltuja osaamiskuvauksia osana opetussuunnitelmatyötä, erilaisissa pedagogissa ratkaisuissa ja hanketoiminnassa. Kuitenkin, tarvitaan lisää tutkimusta siitä mitä muita elementtejä tarvitaan yleisten kompetenssien lisäksi (Brauer ym. 2021).
Eija Raatikainen, KT, yliopettaja, projektipäällikkö, teemavastaava, Metropolia Ammattikorkeakoulu, eija.raatikainen(at)metropolia.fi
Katriina Rantala-Nenonen, YTM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, katriina.rantala-nenonen(at)metropolia.fi
Lähteet
Arene (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Haettu 25.10.2022 osoitteesta https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf
Brauer, S., Ratinen, I., Kumpulainen, K., Kyrö-Ämmälä, O., Nikander, L. & Väänänen, I. (2021). Agency, expertise and working life skills – students’ conceptions of generic competences required in the world of work. European Journal of Education Studies, 8 (5), 26-53.
Crebert, G., Bates M., Bell B., Patrick, C.-J. & Cragnolini V. (2004). “Developing Generic Skills at University, During Work Placement and in Employment: Graduates’ Perceptions.” Higher Education Research & Development 23 (2): 147–165. Haettu 1.11.2022 osoitteesta https://doi.org/10.1080/0729436042000206636
Euroopan unionin neuvosto 2017. Neuvoston suositus eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä. Annettu 22.5.2017. Haettu 14.11.2022 osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32017H0615(01)&from=EN
Goggin, D., Sheridan, I., Lárusdóttir, F., & Guðmundsdóttir, G. (2019). Towards the identification and assessment of transversal skills, INTED2019 Proceedings, pp.2513–2519. Haettu 1.11.2022 osoitteesta https://dx.doi.org/10.21125/inted.2019.0686
Isacsson, A., Salonen, A. O., & Guilland, A. (2016). Transversaalit taidot tulevaisuuden ammattikorkeakoulun mahdollisuutena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 18(4), 61–67. Haettu 25.10.2022 https://journal.fi/akakk/article/view/84854
ITSHEC (2021). Integration of transversal skills in health and social care, higher education and curriculum. Haettu 25.10.2022 osoitteesta https://itshec.upf.edu/
Järvensivu, A. (2022). ”Se on tapa tavallaan elää” – Tulevaisuuden työn tekijät yrittäjyyden ja palkkatyön kategorisoinnin kyseenalaistajina. Työelämän tutkimus, 20; 1, 4–28.
Jääskelä, P., Nykänen, S. & Tynjälä. P. (2018). Models for the development of generic skills in Finnish higher education, Journal of Further and Higher Education, 42:1, 130-142, Haettu 25.10.2022 osoitteesta https://doi.org/10.1080/0309877X.2016.1206858
Myllykoski-Laine, S., Lahdenperä, J., Nikander, L. & Postareff, L. (2022). Students’ experiences of the development of generic competences in the Finnish higher education context – the role of the teaching-learning environment and approaches to learning, European Journal of Higher Education. Haettu 1.11.2022 osoitteesta https://doi.org/10.1080/21568235.2022.2058975
OECD (2021). Future of education and skills 2030. Skills for 2030 (PDF). Haettu 1.11.2022 osoitteesta https://www.oecd.org/education/2030-project/teaching-and-learning/learning/skills/Skills_for_2030_concept_note.pdf
Paaso, L. & Maunu, A. (2022). Osaamisidentiteetin rakennusaineksia: Ammattiin opiskelevien nuorten tulevaisuuskuvia tutkimassa. Sosiaalipedagoginen Aikakauskirja, 23(1), 41–70. Haettu 1.11. osoitteesta https://doi.org/10.30675/sa.103014
Raatikainen, E. & Rantala-Nenonen, K. (2022a). Pedagogical framework. In Carrió M & Rosa N, coordinators. Learning strategies to promote transversal skills on health and social care studies: a methodological guide. Barcelona: ITSHEC; 2022. p. 7–20. Haettu 1.11.2022 osoitteesta http://hdl.handle.net/10230/54598
Raatikainen, E. & Rantala-Nenonen, K. (2022b). Trust as a transversal skill. Tikissä blogi. Haettu 1.11.2022 osoitteesta https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2022/03/31/trust-as-a-transversal-skill/
Raatikainen, E. & Rantala-Nenonen, K. (2021a). Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education. Tikissä blogi. Haettu 1.11.2022 osoitteesta https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2021/11/09/interprofessional-approach-for-transversal-skills-in-higher-education/
Raatikainen, E. & Rantala-Nenonen, K. (2021b). Transversaalit taidot ammatillisen kasvun jäsentäjänä. Teoksessa Jakonen, M., Houni, P., Mutanen, A. & Halonen, I (toim). Työn järjestyksiä. YFI -julkaisuja. 11. 2021. Haettu 25.10.2022 osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8939-2
Rantala-Nenonen, K., Raatikainen, E., Juvonen-Jääskeläinen, H., Hyle, J., Leppäniemi, M. & Nurmi, T. (2022). Transversaaliset taidot ovat moniammatillisen työyhteisön perusta. Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi 14.4.2022. Haettu 25.10.2022 osoitteesta
https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2022/04/14/transversaaliset-taidot-ovat-moniammatillisen-tyoyhteison-perusta/
UNESCO (2016). School and teaching practices for twenty-first century challenges: lessons from Asia-Pacific region, regional synthesis report; 2014 regional study on transversal competencies in education policy and practice (Phase II). Haettu 1.11.2022 osoitteesta https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000244022
Virtanen, A. & Tynjälä, P. (2019). Factors explaining the learning of generic skills: a study of University students’ experiences. Teaching in Higher Education, 24 (7), 880-894. Haettu 25.10.2022 osoitteesta https://doi.org/10.1080/13562517.2018.1515195
Transversal skills – new competences for international working life
Changes in working life, mobility of people and diverse careers require, in addition to profession-specific skills, transversal skills common to all fields (UNESCO 2016). They are accentuated in varying working conditions and individual transitions across the lifespan (Isacsson et. al. 2016, Raatikainen & Rantala-Nenonen 2021b). They promote mobility and dialogue between different fields, even though field-specific professional expertise remains at the center of expertise. Recent years have shown, with many global crises, how transversal skills are required from professionals in unexpected circumstances. Similarly, good cooperation skills, critical thinking, and emotional skills are also crucial factors to tackle crises. Additionally, creativity is needed. These challenges have taught us how to react at short notice for the good of people, across sector or continent boundaries. Despite this, transversal skills have not been sufficiently identified in the competence goals or teaching in higher education, institutions (Virtanen & Tynjälä 2019). Pedagogical framework for transversal skills (EQF 7) has been developed in Metropolia UAS Master’s Degree Programme in Social Services since 2020, in cooperation with its international partners (ITSHEC project).
