Siri Pekuri
Ikoni väreilee ruudulla. Rihinää, rahinaa. Ääni sanoo ”hei” ja huokaisen helpotuksesta. Ainakin kuuluu. Sitten aukeaa kamera, ja näen kun äiti ohjaa lastansa tämän omaan huoneeseen. ”No niin, nyt voi puhua rauhassa. Hei vaan.”
”Hei Päivi, olit varannut aikaa jatkuvan oppimisen ohjaukseen. Olen tutustunut ennakkotietoihisi, mutta haluaisitko vielä lisätä jotain tai kertoa omin sanoin tilanteestasi?” (Edellä kuvattu ei ole autenttinen tilanne, mutta voisi olla.)
Kun kirjaudun Teamsiin tai näppäilen puhelinnumeron, minulla on vain kapea näkymä siitä, miten voisin olla ajan varanneelle avuksi. Aikuisen elämään mahtuu niin paljon erilaisia opiskeluun vaikuttavia tekijöitä tai haasteita, että vain osa niistä on kartoitettavissa ennakkotietolomakkeesta. Voin toki selvittää etukäteen tietoja opinnoista tai aiheesta, josta henkilö on kertonut olevansa kiinnostunut. Mutta yhteinen keskustelu avaa paljon muita kokonaistilanteeseen vaikuttavia tekijöitä, jotka on otettava opinnoissa ja niiden valinnassa huomioon.
Jos henkilö käyttää ohjaustilanteessa kameraa, on tilannetta ja toivomuksia helpompi tulkita kuin pelkän Teams- tai puhelinkeskustelun kautta. Kohtaaminen – tapahtuipa se miten hyvänsä – on kuitenkin aina tilanne, jossa yksilön toiveet ja pyrkimykset yritetään kartoittaa mahdollisimman hyvin. Tämä voi tapahtua sanallisesti muotoiltujen toiveiden ja ajatuksista kertovien äänenpainojen avulla tai sitten ilmeiden, eleiden ja kerrotun muodostaman yhdistelmän kautta. Kaksi ennestään tuntematonta kohtaa, mutta tavoite on yhteinen – löytää mielekäs opinto ja kenties suunta myöhemmälle elämälle.
Olen nyt tehnyt vuoden jatkuvan oppimisen opinto-ohjaajan työtä. Aikoja minulle nettiajanvarauksen kautta ovat varanneet nuoret, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa, alanvaihtajat, työelämässä olevat, uutta osaamista kaipaavat aikuiset ja muuten vaan opiskelun imua tuntevat henkilöt.
Ajanvaraajalla on usein jo tehtynä päätös siitä, että opiskelu aloitetaan. Ohjauksella halutaan usein lähinnä sparrausta aloituspäätökseen tai vahvistusta siihen, että opiskelu-urakka on toteutettavissa oman työn ohessa. Tai halutaan yhdessä pohtia, onko valittu opinto oikea – kaivataan lisätietoa tai vahvistusta siihen käsitykseen, mikä nettisivujen pohjalta opiskelusta on syntynyt. Myös opiskelun käytännön järjestelyitä halutaan tarkentaa. Joskus myös pohditaan laajemmin uutta suuntaa elämälle.
Edellä kuvattuun sisältyvät vain hakeutumisvaiheen ohjattavat eli he, jotka eivät vielä ole aloittaneet opiskelua. Tämän lisäksi ohjausaikoja voivat varata jo erilaisissa pidemmissä jatkuvan oppimisen opinnoissa olevat osallistujat. Näitä koulutuksia meillä Hämeen ammattikorkeakoulussa ovat esimerkiksi avoimen osaajakoulutukset ja erilaiset laajemmat täydennyskoulutukset, joita järjestetään sekä hankerahalla että tavallisena maksullisena täydennyskoulutuksena.
Mihin jatkuvan oppimisen ohjausta tarvitaan?
Jo koulutuksissa olevilla tarve ohjaukseen syntyy usein elämäntilanteen muutoksesta tai muusta oppimisen vaikeudesta. Yhteydenotto opinto-ohjaajaan saattaa onnistua matalammalla kynnyksellä kuin opettajaan. Yhdessä opettajan ja osallistujan kanssa neuvottelemalla ja tilannetta kartoittamalla löytyy ratkaisuja järjestelyihin, joilla opintoja pystytään viemään eteenpäin.
Joskus kyse saattaa olla myös motivaatio-ongelmista. Keinoja opiskelun tilapäisen tahmeuden helpottamiseksi on olemassa, ja niistä pyritään löytämään opiskelijalle sopivat. Sekin saattaa jo auttaa, että ohjaaja kyselee kuulumisia ja sitä, mikseivät opinnot ole edenneet aikataulussa.
Kun joku on yhteydessä ja kyselee opinnoista, tämä voi toimia sysäyksenä aloittaa opiskelut uudelleen. Siksi tärkeä apuväline ohjaajan työssä ovat erilaiset seurantajärjestelmät. Näistä osa toimii jatkuvan oppimisen ohjauksessa, mutta osan kohdalla täytyy vielä tehdä paljonkin käsityötä tai soveltamista. Seurantajärjestelmät on usein rakennettu tutkinto-opiskelun näkökulmasta, ja lyhytaikaisemmassa opiskelussa niiden käyttämät mittarit eivät välttämättä ole tarkoituksenmukaisia.
Nyt kun aikuisopintoraha lakkautettiin, yksi tärkeä näkökulma opintojen valinnassa ovat myös yksilön taloudelliset mahdollisuudet. Joissain tapauksissa työnantaja tunnistaa tarvittavan osaamisen ja tukee työntekijöidensä opintoja maksamalla ne joko kokonaan tai osittain. Opintoja saattaa helpottaa myös mahdollisuus käyttää työaikaa opiskeluun tai yhdistää koulutuksessa suoritettavia tehtäviä omaan työhön, jolloin sekä työantaja että opiskelija hyötyvät opintojen etenemisestä.
Jos opiskelija kuitenkin rahoittaa opintonsa itse, voivat taloudelliset tekijät muodostua joillakin opintoihin osallistumisen esteeksi. Silloin pyritään löytämään edullisia ja mielekkäitä vaihtoehtoja kuten avoimen toteutuksia, soveltuvia MOOC-opintoja tai hankerahoituksella toteutettavia, osallistujille maksuttomia vaihtoehtoja, jos näitä suinkin on tarjolla.
Etenkin maksulliseen koulutukseen ohjattaessa opinto-ohjaajalla on suuri eettinen vastuu sen suhteen, mitä koulutusta hän ohjattavalle ehdottaa. Onko se varmasti ohjattavan tavoitteita edistävää ja taloudellisen uhrauksen arvoista? Ohjauksessa keskeinen periaate on antaa ohjattavalle tilaa jäädä pohtimaan ratkaisua, eikä tarjota valmiiksi pureskeltua vaihtoehtoa.
Tämä pätee myös koulutuksen keskeyttämisen problematiikkaan. Joskus keskustelun pohjalta kirkastuu selkeästi, että koulutus on jossain elämäntilanteessa liikaa ohjattavalle, vaikkei hän sitä täysin tiedostaisikaan. Silloin on vastuunäkökulmasta välttämätöntä tuoda esille myös keskeyttämisen vaihtoehto.
Jatkuvan oppimisen ohjauksen haasteet ja mahdollisuudet
Mitkä sitten ovat tähän mennessä kerätyn kokemuksen ja oman tuntuman perusteella suurimmat erot jatkuvan oppimisen ohjauksen ja tutkintojen ohjauksen välillä? Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen ohjauksen haasteena, on opiskelun sattumanvaraisuus ja huonompi ennustettavuus. Jatkuvan oppimisen kokonaisuuksiin hakeutuu motivaatioltaan ja taustaltaan hyvin erilaisia henkilöitä. Tavoitteet ja päämäärät eivät aina ole selkeät, esimerkiksi silloin, jos työnantaja on ohjannut koulutukseen.
Toinen haaste on opiskelun lyhytkestoisuus. Aikaikkuna korjausliikkeille ei ole kovin suuri.
Kolmas haaste on edellä kuvattu verkkotyöskentelyn korostuminen. Kohtaamisia hankaloittaa, jos tekniikka ei toimi tai ei pysty lukemaan pieniä signaaleja kuten ilmeitä ja eleitä opiskelu- tai ohjaustilanteessa vaikkapa kameran puuttumisen vuoksi.
Neljäs haaste on uudelleenohjaustarpeen korostuminen. Vaikka palvelun tarkoitus on selitetty ajanvarauksen yhteydessä, jatkuva oppiminen on käsitteenä vielä vieras. Palvelun piiriin hakeutuu usein tutkinto-opiskelijoita, jotka eivät ole saaneet omaa opinto-ohjaajaa kiinni, tai sitten suoraan tutkintoon hakeutumassa olevia.
Jatkuvan oppimisen kentän hajanaisuutta korostaa myös se, että eri korkeakouluissa ohjaus on järjestetty hyvin eri tavalla. Kollegoja ei ole kovin paljon, tai sitten he tekevät samaa työtä eri nimikkeillä, jolloin ohjaukseen voi olla eri näkökulmia.
Jatkuvan oppimisen opinto-ohjaukseen sisältyy haasteista huolimatta paljon hienoja hetkiä. On mahtavaa, kun joku ohjattava kertoo käymästään hyvästä koulutuksesta vielä pidemmän ajan jälkeen.
Koen olevani etuoikeutettu ollessani osa tätä sopivan koulutuksen etsimisen prosessia. Aina ratkaisua ei välttämättä löydy ohjauksen aikana. Joskus ensimmäinen valinta voi olla vähemmän hyvä, mutta se voi silti olla tarpeellinen matkalla kohti lopullista päämäärää.
Ajattelen, että kaikesta oppimisesta on hyötyä, ja varsinaisia vääriä valintoja ei ole. On valintoja, jotka voivat jollain hetkellä tuntua oikealta. Oppiessaan ihminen kuitenkin kasvaa ja muuttuu henkisesti, jolloin hän voi hetken päästä tarvita jotain ihan muuta. Termi ”jatkuva oppiminen” kuvastaa tätä hyvin, ja sisältää mahdollisuuden etsiä yhä uudelleen juuri sitä omaa reittiään.
Moni on ohjauksen lopussa todennut, että ihanaa, kun on tällainen palvelu. Osallistuja saa viimeisen rohkaisun kohti tavoiteltavaa päämäärää, ja kokee, että opiskelu tulee haasteista huolimatta olemaan mahdollista.
Tarve jatkuvan oppimisen ohjaukselle on vahva, ja se tekee tästä työstä hyvin motivoivaa. On hienoa olla rakentamassa uudenlaista, helposti tavoitettavaa ohjausta erilaisiin tarpeisiin työelämässä ja sen ulkopuolella.
Kirjoittaja
Siri Pekuri, KM, aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot, ammatillisen opinto-ohjaajan pätevyys, jatkuvan oppimisen opinto-ohjaaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, siri.pekuri(at)hamk.fi
Vastaa