Eurooppalaista korkeakouluyhteistyötä digitalisaatiosta sienten kasvatukseen

---

Miten kansainvälinen RUN-EU-yhteistyö johti sienien kasvatukseen? Miltä kuulostaa ajatus autonosasta, joka on valmistettu sienistä tai ajoneuvon penkit, jotka on päällystetty nahan sijaan hedelmien kuorista tehdystä materiaalista? Nämä eivät ole tieteiskuvitelmia, vaan konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia kestäviä ratkaisuja eurooppalainen teollisuus kehittää vastauksena ilmastohaasteisiin.

RUN-EU eli The Regional University Network – European University (RUN-EU, 2020) on eurooppalaisten korkeakoulujen allianssi, joka pyrkii edistämään alueellista kehitystä sekä kestävää kasvua ja kasvattamaan Euroopan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on osa RUN-EU-verkostoa. Yhteisiä kurssi-ideoita kehitetään esimerkiksi EPA Mission -viikoilla, joihin osallistuu opettajia, asiantuntijoita ja opiskelijoita erilaisin taustoin eri RUN-EU-korkeakouluista.

Olimme mukana huhtikuussa 2025 Universidad de Burgosissa (UBU) Espanjassa innovoimassa uusia kursseja teemalla Smart Sustainable Manufacturing. Älykäs ja kestävä valmistus lähtee liikkeelle todellisten ongelmien tunnistamisesta, jonka jälkeen voidaan lähteä ratkaisemaan ongelmia teknologian keinoin. Burgosissa on paljon teollisuutta ja siellä valmistetaan esimerkiksi elintarvikkeita, lannoitteita, metallituotteita ja paperia. Yhtymäkohtia on meidän kirjoittajien koulutuspaikkakunnalle Forssaan, josta myös löytyy muun muassa rakennus-, elektroniikka-, metalli- ja elintarviketeollisuuden yrityksiä.

UBU:n kampuksella tutustuimme rakentamisen ja robotiikkalaboratorioihin. Kuulimme ja näimme mielenkiintoisia yritys- ja tutkimusesimerkkejä ja pääsimme myös vierailemaan yrityksissä. Aiheet esityksissä ja vierailuilla liittyivät Teollisuus 4.0- ja 5.0 -teemoihin kuten digitaalisiin kaksosiin, ennakoivaan kunnossapitoon tekoälyn ja sensoreiden avulla, kiertotalouteen ja sivuvirtoihin, IoT:hen ja tekoälyyn.

Ideoimiemme kurssien tavoitteena oli tähdätä älykkäämpään, tehokkaampaan ja kestävämpään valmistukseen sekä kannustaa innovointiin, jotta Euroopasta saadaan tuottavampi pitkällä tähtäimellä. Kurssi-ideoita kehitettiin inspiroivissa monialaisissa tiimeissä. Me kirjoittajat olimme eri tiimeissä, joka antoi meille mahdollisuuden verkottua, oppia ja vaihtaa ajatuksia laajemmin.

Toinen tiimeistämme työsti kurssi-idean liittyen PK-yritysten ja modernin teknologian välisen kuilun umpeen kuromiseen. Tavoitteena on opettaa perusteita uusista teknologioista ja digitalisaation mahdollisuuksista sekä ottaa käyttöön digitalisaatiokartoitusmalli näiden yritysten tarpeisiin. Toisen tiimin ideana oli rakentaa kurssi, joka perehdyttää kestävyyden käsitteisiin yhdistettynä liiketoimintaan. Ajatuksena on, että kurssin aikana ratkotaan yritysten tarjoamia haasteita ja ongelmia.

Persimoneista autojen sisätilaverhoiluun

Kiertotalouden näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen vierailu tehtiin Antolin-nimisen yrityksen tehtaalle. Kyseessä on auton osia alihankintana valmistava yritys, joka on kehittänyt kierrätettäviä materiaaleja erityisesti autojen sisäosien kuten erilaisten paneelien ja kytkinten valmistukseen korvaamaan perinteisiä yleisimmin käytettyjä materiaaleja kuten muoveja ja nahkoja. Vierailu avasi silmämme siihen, kuinka kokonaisvaltaisesti moderni autoteollisuus toimii ja miten suuri merkitys yhdellä toimittajalla voi olla koko ajoneuvon sisustuksen kehittämisessä. Antolin on toimittaja, joka kattaa koko tuotantoprosessin aina ideoinnista ja suunnittelusta lopulliseen toimitukseen asti.

Antolin on ollut kehittämässä esimerkiksi uutta, kestävää kasvipohjaista ratkaisua ajoneuvojen sisätilojen verhoiluun. PersiSKIN-nimellä kulkeva ekologinen materiaali pohjautuu kaki-hedelmän eli persimonin ylijäämätuotantoon. Kaki on kansallisesti tuotettu hedelmä, jonka vuosittainen ylijäämä on valtava, jopa 500 miljoonaa kiloa. PersiSKINin avulla tästä ylijäämästä voidaan hyödyntää 250 miljoonaa kiloa, mikä tuo suoria taloudellisia ja ekologisia hyötyjä koko tuotantoketjulle.

PersiSKIN on 80-prosenttisesti biopohjainen. Se on verhoilupintana ekologinen ja kustannustehokas ratkaisu perinteisten, fossiilipohjaisten materiaalien sijaan. Materiaalin avulla voidaan saavuttaa noin 340 tonnin säästö yhtä projektia kohden, mikä on merkittävä vähennys erityisesti autoalan kaltaisella teollisuudenalalla. Lisäksi raaka-aineen käyttöön liittyy huomattavia ilmastohyötyjä, sillä kasvihuonekaasupäästöt vähenevät jopa 1 300 tonnilla. Materiaalin valmistusprosessi sitoo noin 157 000 tonnia hiilidioksidia ja tuottaa samalla noin
71 000 tonnia happea ympäristöön.

PersiSKIN on erinomainen esimerkki siitä, kuinka biopohjaiset innovaatiot voivat muuttaa teollisuuden toiminta- ja ajattelutapoja hyödyntämällä olemassa olevia resursseja, pienentämällä ympäristövaikutuksia ja tarjoamalla samalla laadukkaan ja toimivan tuotteen.

Sienistä autonosia ja pakkauksia

Autoteollisuus etsii kuumeisesti muitakin uusia ratkaisuja hiilijalanjälkensä pienentämiseen ja kestävien materiaalien hyödyntämiseen. Yksi lupaavimmista innovaatioista nousee maan uumenista, kirjaimellisesti.

Myseelium, sienirihmastosta kehitetty biohajoava materiaali, on yksi luonnollinen vaihtoehto perinteisille muovivaahdoille. Se on 100-prosenttisesti biohajoava ja sen valmistusprosessi on huomattavasti energiatehokkaampi kuin perinteisten synteettisten materiaalien. Materiaalin keveys ja luonnollinen rakenne tekevät siitä houkuttelevan ratkaisun esimerkiksi autoteollisuuden rakenteellisiin ja eristäviin tarpeisiin.

Myseelium on myös älykäs ratkaisu, joka auttaa yrityksiä saavuttamaan vastuullisuustavoitteensa. Kun tavoitteena on vähentää muovin käyttöä ja siirtyä kohti kestävämpiä tuotantotapoja, tarjoaa myseelium aidosti luonnollisen vaihtoehdon tulevaisuuden rakentamiseen.

(Kuva 3. Sienistä valmistettuja autonosia)

Näimme vastaavan tyyppisiä toteutuksia jo Ecomondo-messuilla (https://blog.hamk.fi/hamk-beat/olemmeko-suomessa-kiertotalouden-ja-sen-digitalisaation-edellakavijoita/ ) pakkausmateriaalien muodossa.

Kestävä tulevaisuus syntyy yhteistyöstä ja esimerkeistä

RUN-EU-verkoston toiminta osoittaa, miten korkeakouluyhteistyö voi tukea alueellista kehitystä ja toimia alustana uusien ideoiden syntymiselle. Burgosin EPA Mission -viikko tarjosi paitsi mahdollisuuden kehittää yhteisiä kursseja, myös kurkistuksen teollisuuden tulevaisuuteen.

RUN-EU-yhteistyöstä innostuneena meillä alkaa keväällä 2026 yhteistyö Itävaltalaisen RUN-EU-kumppanimme Voralberg University of Applied Sciences (FHV:n) kanssa. Meidän ja FHV:n opiskelijat pääsevät yhdessä työstämään käyttöliittymädemoja ja kehittämään niiden saavutettavuutta (Viljakainen, 2025). Yhteistyötä tullaan jatkossa tekemään myös innovaatiokurssien puitteissa.

Lisäksi meillä on tänä syksynä käynnistynyt yhteistyö HAMKin Sienistä Bisnestä Kanta-Hämeeseen -hankkeen (SiMat, n.d.) kanssa. Toisen vuosikurssin opiskelijamme saavat osana lukuvuoden mittaisia projektejaan (Virta, 2025) SiMat-hankkeen toimeksiantona suunnitella sienien kasvatusympäristöt, joihin liitetään IoT- ja anturiratkaisuita. Sienien kasvatusta nivotaan myös 3D-mallinnuksen ja –tulostuksen opetukseen.

Olemme mukana myös HAMKin vetämässä DAVE – Datavetoisen kiertotalouden TKI-ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatioympäristö -hankkeessa (DAVE, n.d.). DAVE-hankkeen kautta käynnistettiin loppukeväästä 2025 Innovaatioekosysteemi, jossa Forssan seudun yritykset ja muut organisaatiot toimivat yhteistyössä oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tietoa ja esimerkkejä Burgosista ja Ecomondosta on jaettu ekosysteemin kautta alueen keskeisille toimijoille.

Kun korkeakoulut ja yritykset jakavat tietoa, kokemuksia ja osaamista, rakentuu silta innovaatioista toteutukseen – ja samalla Eurooppa ottaa askeleita kohti kestävää kasvua, materiaalin alkuperästä riippumatta.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS