Elina Pekonen, YTL, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Teija Korhonen, TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Saila Lindroos, MSc, FM, väitöskirjatutkija, kehittämispäällikkö, Rinnekodit
Mirka Sunimento, VTM, AmO, viestinnän ja markkinoinnin lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Anu Kinnunen, KT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Savonian YAMK-opinnäytetyöprosessissa monialaiset opiskelijaryhmät innovoivat ja kehittävät yhdessä ratkaisuja pirullisiin kehittämishaasteisiin (wicked problems) (Hoffmann, 2024) monialaisen opettajatiimin sekä työelämäkumppaneiden tukemana. Malli perustuu challenge‑based learning (CBL) lähestymistapaan, jossa oppiminen tapahtuu todellisia kehittämishaasteita ratkomalla monialaisessa yhteistyössä (ks. kuvio 1). Menetelmä yhdistää teoreettisen tiedon, tutkimuksellisen työskentelyn ja käytännön ongelmanratkaisun valmentaen opiskelijoita toimimaan kompleksisissa työelämätilanteissa (Nichols ym., 2016; Huesca ym., 2024).
Opinnäytetyöprosessi toteutuu tutkimusryhmissä. Monialaisten ryhmien työskentely ja ohjaus toteutuu verkossa strukturoidun, ryhmätuetun mallin mukaisesti, jossa työn edistäminen tapahtuu ohjaajan, vertaisoppijoiden sekä työelämäkumppanin tukemana. Säännöllinen verkossa toteutettava ryhmäohjaus vahvistaa oppimista, motivaatiota ja vertaistukea tarjoamalla turvallisen ja yhteisöllisen tilan tiedon jakamiselle ja yhteiselle reflektoinnille, mikä lisää opiskelijoiden varmuutta ja asiantuntijuutta (Williams ym., 2024). Hyvin suunniteltu ryhmäohjausmalli tuottaa laadukkaita oppimistuloksia ja keventää samalla ohjaajien työmäärää (Kasper ym., 2025).
Ohjaus toteutetaan monialaisissa opettajatiimeissä, mikä mahdollistaa laaja‑alaisen asiantuntijuuden hyödyntämisen opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa. Prosessi toteutetaan tiiviissä työelämäyhteistyössä, jossa työelämän edustajat osallistuvat kehittämistarpeiden määrittelyyn ja ratkaisujen arviointiin, vahvistaen työn laatua ja käytännön sovellettavuutta.
Kuvio 1: Savonian monialainen opinnäytetyömalli (YAMK)
Rinnekodeilla opinnäytetyöyhteistyö rakentaa tietopohjaa ja vauhdittaa palveluinnovaatioita
Rinnekodit toimii opinnäytetöiden työelämäkumppanina. Opinnäytetyöt tuottavat yritykselle merkittävää hyötyä, kuten vahvistavat tietopohjaa ja tuottavat työkaluja, joita hyödynnetään kokonaisvaltaisesti kehittämistyössä.
Rinnekodit on sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoava yhteiskunnallinen yritys. Palveluiden tavoitteena on tuottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jota seurataan ja arvioidaan vaikutusketjujen kautta.
– Rinnekodeilla vaikutusketjut auttavat meitä hahmottamaan toimintamme merkitystä ja tarkoitusta, kertoo Rinnekotien kehittämispäällikkö Saila Lindroos.
Rinnekotien vammaispalveluiden asumispalveluissa keskeisin mittari on asiakkaan osallisuuden toteutuminen, joka on myös yksi ihmisoikeuksista (CRPD, 2006). Rinnekodeilla osallisuuden toteutumista arvioidaan muun muassa asiakaskokemuskyselyjen avulla. Osallisuus edistää hyvinvointia, mikä vaikuttaa merkittävästi sekä yksilöihin että koko yhteiskuntaan. Esimerkiksi vammaisen henkilön vahvistuneen hyvinvoinnin seurauksena hänen sairaalassa viettämä aika vähenee, mikä näkyy suotuisasti hyvinvointialueen budjetissa.
Vaikutusketjujen ja niihin liittyvien mittareiden jatkokehittäminen on Rinnekodeilla YAMK-opinnäytetöiden ytimessä. Opiskelijat pääsevät näin kehittämään toiminnan ydinalueita ja tuottavat strategista kehittämistä tukevaa tietoa. Yhteiskehittäminen tuottaa muutoksia, joita johto voi hyödyntää toiminnan ohjaamiseen. Samalla opiskelijat saavat arvokasta kokemusta palveluiden tiedolla johtamisen haasteista ja mahdollisuuksista.
– Kun yhdistämme eri alojen opiskelijoiden osaamisen omaamme, syntyy innovaatioita, toteaa Lindroos.
Monialaisuus ja kumppanuus sote-alan innovaatioiden kehittämisessä
Innovaatioiden synty edellyttää erilaisten ihmisten ja osaamistaustojen kohtaamista. Kun monialaiset opiskelijaryhmät tarkastelevat palveluiden vaikuttavuutta yhdessä yritysjohdon ja asiantuntijoiden kanssa, syntyy uusia näkökulmia ja innovatiivisia ratkaisuja. Kumppanuuteen perustuva yhteistyö on innovaatioiden kehittämisen ydin (Barnett ym., 2011), ja se vaatii kaikilta osapuolilta joustavuutta sekä toistensa lähtökohtien ymmärtämistä.
Tästä esimerkkinä on digitaalinen innovaatio, jonka tavoitteena oli edistää psykiatristen palvelujen saavutettavuutta: sote-opiskelijat toivat kehittämiseen asiakas- ja palveluprosessiymmärryksen sekä näkökulman hoidon laatuun, kun taas digitalisaation opiskelijat vastasivat teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta. Kustannusvaikuttavuuden arviointi tunnistettiin jatkokehittämistarpeeksi.
Barnett, J., Vasileiou, K., Djemil, F., Brooks, L., & Young, T. (2011). Understanding innovators’ experiences of barriers and facilitators in implementation and diffusion of healthcare service innovations: A qualitative study. BMC Health Services Research, 11, 342. Viitattu 12.3.2026. Saatavilla: https://doi.org/10.1186/1472-6963-11-342
CRPD. (2006). Convention on the Rights of Persons with Disabilities. United Nations. Viitattu 12.3.2026. Saatavilla: https://www.un.org/development/desa/disabilities/convention-on-the-rights-of-persons-with-disabilities.html
Hoffmann, M. (2024). Learning to engage with wicked problems in teams. Journal of Didactics of Philosophy, 8, 1–25. Viitattu 12.3.2026. Saatavilla: https://doi.org/10.46586/JDPh.2024.11216
Huesca, G., Rodríguez-Rosales, A., Lara-Prieto, V., Ruiz-Cantisani, M.I. & Acevedo, J. (2024). Effectiveness of Challenge-Based Learning in Undergraduate Engineering Programs from Competencies and Gender Perspectives. Education Sciences, 14(3), 255. Viitattu 12.3.2026. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/educsci14030255
Kasper, J., Røe, Y., Molin, M., & Hjellset, V. T. (2025). Supervising master’s theses in a group setting—Experiences gained through a novel didactic approach. Creative Education, 16(12), 2156–2170. Viitattu 12.3.2026. Saatavilla: https://doi.org/10.4236/ce.2025.1612130
Nichols, M., Cator, K. & Torres, M. (2016). Challenge Based Learning Guide. Redwood City, CA: Digital Promise. Viitattu 12.3.2026. Saatavilla: https://www.challengebasedlearning.org/wp-content/uploads/2019/02/CBL_Guide2016.pdf
Williams, T., Ryder, D., Befayed, M., Lata, R., & Auld, S. (2024). Student and supervisor perspectives on engaging in collaborative thesis supervision as an online group. New Zealand Journal of Teachers’ Work, 21(2), 164–169. Viitattu 12.3.2026. Saatavilla: https://doi.org/10.24135/teacherswork.v21i2.639
In Savonia’s YAMK (Master’s level UAS) thesis process, multidisciplinary student groups collaboratively develop solutions to complex “wicked problems” in working life, following a challenge based learning approach. The process is supported by multidisciplinary teaching teams and close cooperation with working life partners, who jointly define development needs and evaluate the proposed solutions. Theses are carried out in online research groups using a structured group supervision model, which strengthens learning, motivation, and peer support while fostering the development of students’ professional expertise.
Thesis collaboration with Rinnekodit illustrates the model in practice: the theses strengthen the organization’s knowledge base and support service innovation, particularly in the assessment of impact and inclusion. Multidisciplinary partnership enables the development of client centered, practice oriented solutions to real social and health care challenges.
Vastaa