Kirjoittajat: Tarmo Alastalo & Maarit Ignatius.
Tässä artikkelissa kuvataan Karelia-ammattikorkeakoulun (Karelia) opintojakson oppimis- ja ohjausprosessin systemaattista kehittämistä verkossa toteutettavaan muotoon, ja opettajan osaamisen kehittymistä pitkäkestoisella toiminnalla. Arvioimme, että tällainen pitkäkestoinen, tuettu kehittämisprosessi on hyödyksi jokaiselle opettajalle, koulutuksesta vastaaville esimiehille sekä opetuksen tukihenkilöille.
Karelian strategiakauden 2017–2020 yksi tunnistetuista kehittämisteemoista on digitalisaatio. Henkilöstön digiosaamisen kehittymistä, työnteon tapojen muutosta ja muuttuvaa opettajuutta tukemalla työyhteisössä edistetään joustavien opiskelumahdollisuuksien syntymistä ja monipuolistetaan ympärivuotista opiskelua. Strategian mukaan kukin opintojakson toteutus tulee suunnitella oppimisympäristöihin sellaiseksi, että se muodostaa pedagogisesti eheän kokonaisuuden. (Karelia 2016, 10–12.)
Alusta alkaen keskityttiin hyödyntämään Karelian tuettuja oppimisympäristöjä (Moodle/ Moodlerooms ja Adobe Connect/Collaborate LTI). Muutos, jota tavoiteltiin, oli niin toiminnallisella kuin pedagogisella tasolla opiskelijakeskeisyys, oppimis- ja ohjausprosessin kehittäminen yksilöllisemmäksi. Tavoitteena kehittämissykleissä oli myös opettajan niin digipedagogisen käyttötaidon lisääminen kuin uusien välineiden/työkalujen saaminen pitkäkestoiseen opiskelijan ohjaamiseen, opetukseen ja arviontiin, muun muassa palautteen antoon.
Kullaslahti (2011, 4) toteaa, että parhaiten opettajien e-oppimisessa kehittymistä tukee työhön kytkeytyvän oppimisen mahdollistava sekä sitä tukeva toiminta- ja johtamiskulttuuri. Kareliassa tällaista kulttuuria toteutetaan tarvelähtöisillä työpajolla, joissa opintojaksoja työstetään yhteistoiminnallisesti oppimisympäristöjen tekenologiaa hyödyntäen. Tarvelähtöisyydellä varmistetaan opetushenkilöstön riittävät digipedagogiset taidot käyttää oppimisympäristöjen mahdollisuuksia hyväksi kaikilla opintojaksoilla. Tavoitteena on myös, että opettajat pystyvät ylläpitämään kehittyneitä digipedagogisia taitoja digitalisuuden muutos- ja kehityspyörteissä.
Hallittu kehittämisprosessi tuo tuloksia
Valmentava johtaminen opintojakso opettajuuden muutoksen ja digipedagogisen kehittämisen työkaluna käytettiin soveltaen Puenteduran (2018) SAMR-mallia (kuva 1). SAMR-mallissa teknologiaa hyödynnetään opettamisessa ja oppimisen ohjaamisessa neljällä eri tasolla. Opettajan osaamistaso ja sen kehittyminen – tasolta toiselle siirtymisen toimet – on kuvattu kuvan 1 tekstiosuudessa. Kehittämis- ja kehittymistyön tukihenkilöinä, prosessissa mukana olivat pedagoiginen tuki, ict-tuki sekä kollegat.
- Korvaaminen-tasolla (Substitution) teknologia toimii suoraan korvikkeena perinteisille työkaluille ilman toiminnallista parannusta. Käytännössä tämä on tarkoittanut opettajan työssä muistitikun häviämisen käytöstä. Korvaavaksi työkaluksi tuli Moodle/Moodlerooms-oppimisympäristön aineiston jakomahdollisuudet muun muassa linkkeinä, tiedostoina ja kansioina.
- Lisääminen-tasolla (Augmentation) tieto- ja viestintätekniikan käyttöä on lisätty Moodle/Moodlerooms-oppimisympäristön mahdollistamin keinoin, pienin askelin. Tällä tasolla toiminnallista parannusta on jo havaittavista. Käytännössä opintojaksoon lisättiin vuorovaikutusmahdollisuuksia chat- ja keskustelukanavilla niin opiskelijoiden keskinäiseen vuorovaikutuksessa kuin tehtävien palauttamisissa ja vertaispalautteen antamisessa.
- Muutostasolla (Modification) teknologian käytön ohella myös työtavoissa, pedagogisilla valinnoilla on tapahtunut huomattavia muutoksia. Käytännössä opintojaksolla nämä muutokset näkyvät oppimisprosessin jäsentämisellä ja visualisoinnilla. Toisin sanoen opiskelijan tekeminen näkyväksi myös muulla tavalla kuin tekstinä. Lisäksi oppimistehtäviä uudistettiin teksteiltään ohjaavimmiksi ja ohjausta uudistettiin yksilölliseen suuntaan muun muassa palautteen annolla sekä mahdollistettiin yksilölliset tenttien aikaikkunat. Opintojakson ja opettajan esittelyt toteutettiin Adobe Connect/Collaborate -tallenteina.
- Uudelleenmäärittelytasolla (Redefinition) teknologia ja sen mahdollisuudet ovat täysin uudella tavalla käytössä. Tämän tason toiminnan muutoksen tavat eivät olisi mahdollisia ilman teknologiaa sekä opettajan halua kehittää opintojaksoaan opiskelijalähtöiseksi ja joustavammaksi. Oppimisympäristön (Moodlerooms) oppimisaktiviteettien hyödyntäminen on mahdollistanut yksilöllisten opinpolkujen rakentamisen. Käytännössä tämä on tarkoittanut prosessin etenemisen automatisointia muun muassa suoritusten seurannalla sekä interaktiivisten oppimistehtävien tekemisen uusien tenttityyppien avulla. Tallenteiden käyttöä lisättiin (luennot ja äänipalaute) Moodleroomsiin integroidun Collaborate-virtuaaliluokkahuone työkalua käyttäen.
Opintojakson kehittäminen toisin sanoen uudelleenmäärittely tason toimet jatkuvat edelleen. Moodleroomsin teknologia mahdollistaa muun muassa interaktiivisten tehtävien ja materiaalien laadinnan (H5P-aktiviteetti) ja mukautetun opiskelun suunnittelun PLD-työkalulla (Personalized Learning Designer). Tällä työkalulla voidaan automatisoida ja ohjata opintojakson eri elementtien suoritusjärjestystä niin, että jokaiselle opiskelijalle voi tulla yksilöllinen opintopolku, joka on räätälöity hänen oppimistaan ja osaamistaan vastaavaksi. PLD antaa opiskelijalle mahdollisuuden esimerkiksi nopeutettuun opiskelutahtiin. Yhteistoiminnallisuutta tullaan lisäämään muun muassa Office 365 -työkalujen käyttöönotolla (yhteiskirjoittaminen ja verkostoituminen) ja itsenäinen ryhmätyöskentely mahdollistetaan opiskelijoiden omilla Collaborate-istuntotiloilla.
Tällä kokemuksella emme suosittele siirtymistä suoraan korvaustasolta (S) uudelleenmäärittelytasolle (R). Nopealla siirtymisellä tasolta toiselle voi osaamisen kehittymisen ja oppimisen tavoitteet, niin opettajalla kuin opiskelijoilla, jäädä puutteellisiksi. Käymällä kaikki tasot läpi muutos ei ole liian laaja tai suuri yhdellä kertaa vaan opettajan digipedagoginen osaaminen kehittyy sopivalla tahdilla. Etenemistahdin määrittää aina opettaja, ei tekninen tai pedagoginen tukihenkilö.
Opettajan digipedagoginen osaaminen kasvaa – opiskelijoiden oppimistulokset paranevat
Prosessin aikana pedagoginen tuki on rohkaissut opettajaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehitysmahdollisuuksiaan niin pedagogisissa kuin teknologisissa asioissa. Ilman tällaista sitoutumista ja tavoitteellista kehittämistä ei opettajan digipedagoginen osaaminen olisi kehittynyt siinä määrin, mitä se nyt on kehittynyt. Eikä opiskelijoilla olisi niin joustavaa, yksilöllistä oppimisprosessin etenemismahdollisuutta. Opettajan digipedagoginen ja oppimisympäristöjen mahdollisuuksien tietämys on lisääntynyt sekä rohkeus kokeilla uusia tapoja toteuttaa opetusta ja ohjausta sekä kehittää opintojaksoja tuotemaisiksi on kasvanut osaamistason kohetessa valtavasti. Tietoisuus näistä kehittyneistä omista taidoista ja saadusta positiivisesta palautteesta myös motivoi opettajaa jatkokehittämään opintojaksoja.
Opintojakson kehittäminen on mahdollistanut opettajalle siirtää tietotaitoaan myös muihin opintojaksoihin. Niissä on voinut ottaa nopeutettuna käyttöön samanlaisia työkaluja ja toiminnallisuuksia kuin tuetuissa opintojaksoissa on käyttänyt. Opettajalla on ollut mahdollisuus soveltaa osaamistaan sekä jakaa sitä työyhteisössä kuin myös laajemmin, muun muassa Itä-Suomen korkeakoulujen yhteisissä koulutustilaisuuksissa.
Voimme myös todeta, että opetus ja ohjaus ovat olleet opintojaksojen toteutuksilla linjakasta (Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen ja Nevgi, 2010; 41, 48–52, 65–66, 71–76). Tämän todentaa palaute, jota on kerätty toteutuksittain systemaattisesti. Opintojaksot on laadittu niin, että ne ovat tukeneet opiskelijan oppimisen etenemistä ja mielekkyyttä sekä ovat ottaneet huomioon itsenäisen työskentelyn ja opiskelijan työn kuormittavuuden. Eritysmaininnan opintojaksot ovat saaneet vaiheistamisesta, joka on tukenut ja helpottanut aikataulussa pysymistä. Visuaalisuus ja selkeä opintojaksorakenne ovat palautteen mukaan auttaneet opiskelijoita siinä, että he ovat tietoisia, mitä heitä odotetaan. Mitä pitää tehdä, missä ajassa, kenen kanssa ja miten laajasti, mitä teknisiä työkalauja käytetään, keneltä saa palautetta jne.
Reflektiivisyyttä on tuettu oppimispäiväkirjan avulla, joka on toiminut läpileikkaavana oppimistehtävän koko opintojakson ajan. Päiväkirja on toiminut myös aktiivisuuden edistäjänä. Opiskeltava aines on kytketty päiväkirjaan ja opiskelijat ovat itse kuvailemillaan sekä kokemillaan tapauksilla kehittäneet asiantuntijuusajatteluaan. Opintojakson visualisointi on auttanut opiskelijoita havainnollistamaan opittavaa asiaa kuvallisen kerronnan avulla.
Osaamistavoitteet, opittavat sisällöt, tavoitteellista oppimista tukevat opetusmenetelmät, vuorovaikutusta aktivoivat oppimisaktiviteetit, tavoitteita tukevat oppimistehtävät ja yksilölliset osaamisen arviointimenetelmät on sisällytetty opintojaksoon. Samoin erilaisia tapoja (yksilö-, yhteis- ja äänipalaute) hyödyntävä ohjauksen käyttö on tukenut oppimista palautteen perusteella. Opiskelijoiden oppimismotivaatio on lisääntynyt ja heidän oppimistuloksensa ovat parantuneet vuosi vuodelta.
Kirjoittajat
Tarmo Alastalo, insinööri YAMK, työyhteisövalmentaja ja lehtori, Karelia-amk, tarmo.alastalo(at)karelia.fi
Maarit Ignatius, FM, monimuotopedagogiikan suunnittelija, Karelia-amk, maarit.ignatius(at)karelia.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Karelia. 2016. Karelia-ammattikorkeakoulun strategia vuosille 2017–2020. Joensuu: LaserMedia Oy.
Kullaslahti, J. 2011. Ammattikorkeakoulun verkko-opettajan kompetenssi ja kehittyminen. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66752/978-951-44-8452-0.pdf Saatavilla 10.8.2018.
Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen, A. ja Nevgi, A. 2010. Laadukkaasti verkossa – Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://www.helsinki.fi/julkaisut/aineisto/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf Saatavilla 13.8.2018.
Puentedura, R.R. 2018. Ruben R. Puentedura’s Blog. http://hippasus.com/rrpweblog/archives/2018/02/SAMRAndTheEdTechQuintet_PragmaticApproachesAndNewDirections.pdf Saatavilla 13.8.2018.[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]