Ammatillinen opettajankoulutus osaamisen viitekehysten valossa

Kirjoittajat: Seija Mahlamäki-Kultanen, Iiris Happo & Sirpa Perunka.

Ammatillisen opettajankoulutuksen säädöspohja ja opetussuunnitelmien kehittäminen

Ammatillinen opettajankoulutus on tarkoitettu ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajille ja opettajiksi aikoville. Se tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden (A 986/1998). Koulutukseen pääsy edellyttää pääsääntöisesti korkeakoulututkintoa ja vähintään 3 vuoden työkokemusta. Asetuksessa 1129/2014 linjataan opettajankoulutuksen tavoitteet ja opintojen rakenne. Tavoitteena on saada valmiudet ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista ja kehittää omaa opetusalaa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen. Opintoihin sisältyy kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua ja muita opintoja. Ammatillisia opettajakorkeakouluja koskeva lainsäädäntö ei nykyisellään määrittele opettajankoulutusta osaamisperusteiseksi. Asetus ammattikorkeakouluista on laadittu ennen Bolognan prosessia ja osaamisperusteisuuden käyttöönottoa eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa (Eurooppalainen tutkintojen viitekehys EQF 2009). Tästä huolimatta ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat kehittäneet koulutuksiaan voimakkaasti osaamisperusteiseen ajatteluun ja toimintamalliin. Opettajankoulutuksen osaamistavoitteet sisältävät paljon yhteisiä piirteitä ja ovat asettuneet tutkimuksellisen asiantuntijatyön tasoon kaikissa opettajankoulutusta järjestävissä korkeakouluissa (Mahlamäki-Kultanen & Nokelainen 2014).

Ammatillisen opettajankoulutuksen osaamistavoitteisiin kohdistuva tutkimus on nyt erityisen ajankohtaista. Tutkintojen ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamista käsitellyt työryhmä jätti loppuraporttinsa 23.1.2019 ja totesi muun muassa ammatillista opettajankoulutusta koskevan lainsäädännön vaativan selkiyttämistä (Osaaminen ratkaisee 2019). Työryhmä harkitsi ammatillisen opettajankoulutuksen ottamista mukaan viitekehykseen ja totesi, ettei nykyisten säädösten tilanne vielä mahdollista sitä. Viitekehyksestä on säädetty laissa (93/2017) ja valtioneuvoston asetuksessa (120/2017).

Ammattikorkeakoululain 932/2014 mukaan ammattikorkeakouluilla on opetussuunnitelmatyön autonomia. Kaikki ammatilliset opettajakorkeakoulut (Haaga-Helia, HAMK, JAMK, OAMK ja TAMK) osallistuvat OKM:n opettajankoulutusfoorumiin ja sen rahoittamiin kehittämishankkeisiin, kuten tämän artikkelin kontekstina toimiva Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hanke (OPEKE). OPEKEssa ammatilliset opettajakorkeakoulut rakentavat yhteisiä strategisia linjauksia opetussuunnitelmien sisällönanalyysin ja tulevaisuustyön pohjalta vuosina 2017-2019. Opettajankoulutusfoorumi on linjannut kaikille opettajille yhteiset osaamiskuvaukset monivaiheisessa prosessissa (Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja 2016). Osaamiskuvaukset ovat laaja-alainen perusosaaminen, uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus sekä oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen.

Ammatillisen opettajan työ muutoksessa

Mäki ym. (2015, 48-49) ennakoivat ammatillisen opettajan työn osaamisalueita vuoteen 2025 ja tunnistivat osaamisvaatimusten laajuuden ja haastavuuden. Vastaavasti Korpi, Hietala, Kiesi ja Räkköläinen (2018) arvioivat valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta osaamisperusteisuuden tilaa ammatillisessa koulutuksessa ja miten ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat osaltaan tukeneet ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden, asiakaslähtöisyyden ja tehokkuuden kehittymistä. Arviointi toteutettiin ennen ammatillisen koulutuksen reformiuudistusta. Sen mukaan ammatillisten opettajankoulutusten toteuttamistavat ja pedagogiset lähtökohdat vaihtelevat osaamisperusteisuudessa. Osaamisperusteisuuden toteutumista on tuettu aktiivisesti, joskin haasteita ja kehittämiskohtia havaittiin olevan edelleen.

Ammatillisen koulutuksen reformissa osaamisperusteisuus korostuu entisestään (Raudasoja, Norontaus, Tapani & Ylitervo 2018). Osaamisperusteisuuden käsitteen tulkinnat (Malinen & Salo 2018) ja käytännön toteutukset vaihtelevat, mutta keskeinen tavoite osaamisperusteisessa koulutuksessa on saada jokaisen opiskelijan osaaminen näkyväksi ja todennetuksi (Happo, Karjalainen & Perunka 2018). Osaamista opiskelijat voivat hankkia eri tavoin, eri aikajänteellä ja eri konteksteissa (Osaamisperusteisuus todeksi 2014). Osaamisperusteisuuden toteutuminen edellyttää linjakkuutta korkeakoulun strategiasta opetussuunnitelmiin, oppimisen ympäristöihin ja arviointiin asti (Biggs 1996).

Käynnissä oleva kehittämishanke OPEKE yhtenäistää edelleen käytänteitä ja luo perustaa ammatillisten opettajankoulutusten yhteisille strategisen tason linjauksille. Tavoitteena on, että opiskelija saa aidon kokemuksen osaamisperusteisuuden toteutumisesta ja henkilökohtaistetusta oppimisprosessista (vrt. Kilja 2018). Omakohtainen kokemus osaamisperusteisesta opiskelusta auttaa opettajia toteuttamaan osaamisperusteisuutta myös omassa työssään (Happo & Perunka 2016).

Opetussuunnitelma-analyysin toteutus ja tulokset

OPEKEn A2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen -työryhmä (Iiris Happo, Harri Keurulainen, Pirjo Männynsalo, Sirpa Perunka, Anu Raudasoja, Katja Rönkkönen, Mika Saranpää) analysoi 2018/2019 ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmia laadullisella sisällönanalyysillä. Vertailukohtana olivat kansallinen tutkintojen viitekehys ja opettajankoulutusfoorumin yhteinen osaamiskuvaus.

Analyysi osoitti, että ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmat vastaavat kattavasti molempia vertailussa käytettyjä osaamisvaatimuksia (taulukko 1).

TAULUKKO 1. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmien analyysi

Tutkintojen kansallinen viitekehys, osaamisvaatimuksetOpettajankoulutus-
foorumin opettajankoulutuksille linjaamat osaamiskuvaukset
OPEKE A2-työryhmän analyysi ammatillisten opettajankoulutusten opetussuunnitelmistaNäyte ammatillisten opettajankoulutusten opetussuunnitelmista
Tason 7. kuvaus (VNA 120/2017)1 = laaja-alainen perusosaaminen
2 = uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus
3 = oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen
x = osaamisvaatimus ilmenee opetussuunnitelmissa
1. Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. 1 x ”--hallitsee kasvatustieteen ja ammattikasvatustieteen keskeisimmät käsitteet, jäsentää kasvatusalan ilmiöitä tieteellisesti ja analyyttisesti.” (OAMK)
2. Ymmärtää oman ja muiden alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. 1 x ”--osaa tarkastella ja analysoida opettajuutta osana yhteiskunnallista ja koulutuspoliittista päätöksentekoa ja toimintaa.” (TAMK)
3. Ratkaisee vaativia ongelmia myös luovin toteutuksin tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. 2 x ”--käyttää ja kehittää oppimiskeskeisiä ohjaus-, opetus- ja arviointimenetelmiä yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa.” (Haaga-Helia)
4. Työskentelee itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä tai toimii yrittäjänä. 1 x ”--tuntee oman alansa työelämän ja yrittäjyyden edellyttämät osaamisvaatimukset ja kykenee jäsentämään niitä opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ja toteutusta varten.” (HAMK)
5. Johtaa ja kehittää monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. 2 x ”--taitoa ja tahtoa kehittää ammatillista oppimista, työelämää ja yrittäjyyttä alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla kulloinkin tarkoituksenmukaisten kumppanuussuhteiden verkostoissa aktiivisesti toimien.” (JAMK)
6. Johtaa asioita ja/tai ihmisiä. 3 x ”--soveltaa opetuksessaan nykyisen pedagogisen käsityksen mukaisia opetus-, ohjaus- ja arviointimenetelmiä monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hän ohjaa ammattiin opiskelevien ammatillista kasvua ja perustelee pedagogiset ratkaisunsa.” (OAMK)
7. Arvioi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kartuttaa oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaa muiden kehittymisestä. 1, 3 x ”--käyttää ja kehittää oppimiskeskeisiä ohjaus- opetus- ja arviointimenetelmiä yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa; ammatillinen opettaja kehittää oppimisympäristöjä ja -prosesseja eri verkostoissa ja yhteisöissä.” (Haaga-Helia)
8. Valmius elinikäiseen oppimiseen. 3 x ”--analysoi oman asiantuntijuutensa kehittymistä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.” (HAMK)
9. Toimii erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat. 2 x ”--kykyä toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa ja kumppanuusverkostoissa oppimiselle asetettujen tavoitteiden kannalta mielekkäällä ja eettisesti perustellulla tavalla.” (JAMK)
10. Viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään. 1, 2, 3 x ”--ohjaamisessa korostuu opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien oppimista, työskentelyä ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä tukeva vuorovaikutus.” (TAMK)
11. Viestii ja on vuorovaikutuksessa toisella kotimaisella kielellä sekä kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä. x ”--kykyä toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa ja kumppanuusverkostoissa--kehittää ammatillista oppimista, työelämää ja yrittäjyyttä--kansainvälisellä tasolla--” (JAMK)

Johtopäätökset

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmat on laadittu kansallisen tutkintojen asetuksen 120/2017 kuvaaman viitekehyksen tason 7 mukaan, vaikka ammatillinen opettajankoulutus ei vielä ole osa lainsäädännöllistä tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehystä. Opetussuunnitelmat noudattavat osaamisperusteisuuden ja koulutuksen linjakkuuden periaatteita (vrt. Biggs 1996). Ne ovat myös linjassa OKM:n opettajankoulutusfoorumin opettajankoulutukselle laatimien yhteisten osaamiskuvausten kanssa (Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja 2016), kun otetaan huomioon hakukelpoisuuden edellyttämä korkeakoulututkinto ja työkokemusvaatimus.

Ammatilliset opettajakorkeakoulut kehittävät opetussuunnitelmiaan yhteistyössä työelämän ja kumppanioppilaitostensa kanssa opetusalaa koskevien ennakointien ja tutkimusten sekä opiskelijapalautteiden ohjaamina. Nykyiset osaamiskuvaukset heijastavat ammatillisen opettajan työn kasvanutta vaativuutta.

Kirjoittajat

Seija Mahlamäki-Kultanen, FT, johtaja, HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, seija.mahlamaki-kultanen(at)hamk.fi

Iiris Happo, KT, yliopettaja, OAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, iiris.happo(at)oamk.fi

Sirpa Perunka, KT, lehtori, OAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, sirpa.perunka(at)oamk.fi


Ammattikorkeakoululaki 932/2014.

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998.

Biggs, J. (1996). Enhancing Teaching through Constructive Alignment. Higher Education 32, ss. 347–364.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF). (2009). EUROOPAN KOMISSIO. Koulutus ja kulttuuri. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Haettu 15.1.2019 osoitteesta https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/broch_fi.pdf

Happo, I., Karjalainen, A. & Perunka, S. (2018). Osaamisen pyramidi opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun toteutumisen tukena ammatillisessa opettajankoulutuksessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Haettu 11.2.2019 osoitteesta http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018060525272

Happo, I. & Perunka, S. (2016). Miten Sinä haluaisit osaamisesi osoittaa? Henkilökohtaistetun opintopolun toteutuminen Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetusharjoittelussa Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 18(2), ss. 54–72.

Kilja, P. (2018). Opintojen henkilökohtaistaminen aikuisoppijoiden kokemana. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 160. Jyväskylä.

Korpi, A., Hietala, R., Kiesi, J. & Räkköläinen, M. (2018). Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus. Osaamisperusteisuuden tila. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 85/201. Haettu 22.1.2019 osoitteesta https://osaamisperusteisuus.karvi.fi/download/2020/

Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 93/2017.

Mahlamäki-Kultanen, S. & Nokelainen, P. (2014). Onko suutarin lapsella kengät? Ammatillisten opettajien pedagogisen kelpoisuuden antavan koulutuksen opetussuunnitelmien analyysi. Teoksessa S. Mahlamäki-Kultanen, A. Lauriala, A. Karjalainen, A. Rautiainen, M. Räkköläinen, E. Helin, P. Pohjonen & K. Nyyssölä (toim.). Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Opetushallitus. Muistiot 2014:4, ss. 23–35. Haettu 15.1.2019 osoitteesta http://www.oph.fi/download/163626_opettajankoulutuksen_tilannekatsaus.pdf

Malinen, A. & Salo, P. (2018). Ammatillinen opettajuus syvenevänä osallisuutena työelämän käytännöissä. Teoksessa A. Norontaus, A. Raudasoja, A. Tapani ja R. Ylitervo (toim.). Innokkaasti edelläkävijänä! Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita. Parasta osaamista -verkostohanke 11/2018. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 4.2.2019 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154032/HAMK_innokkaasti-edellakavijana_ejulkaisu_8_2018.pdf

Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L., Guttorm, T., Mäntylä, R., Stenlund, R. & Weissmann, K. (2015). Opettajankouluttajan osaaminen. Ammatillisen opettajankouluttajan työn tulevaisuus 2025. Haettu 5.2.2019 osoitteesta https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/hh_opettajankouluttajan_osaaminen_netti.pdf

OPEKE – ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen. Haettu 15.1.2019 osoitteesta https://www.hamk.fi/projektit/opeke/

Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja. Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia. (2016). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:34. Haettu 15.1.2019 osoitteesta https://minedu.fi/documents/1410845/3985888/Opettajankoulutuksen+kehitt%C3%A4misen+suuntaviivoja+-+Opettajankoulutusfoorumin+ideoita+ja+ehdotuksia/0e6d21d6-3d3d-49a7-9c1f-bf9595a28211/Opettajankoulutuksen+kehitt%C3%A4misen+suuntaviivoja+-+Opettajankoulutusfoorumin+ideoita+ja+ehdotuksia.pdf

Osaaminen ratkaisee. Viitekehyksen laajentamistyöryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:3. Haettu 6.2.2019 osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161306?fbclid=IwAR1TWJT_NmM35vcZnNS_gWqNiDcXrDP2zWXJP0C-sLWV2vAtHFon6VxTWp8

Osaamisperusteisuus todeksi – askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille. (2014). Opetushallituksen oppaat ja käsikirjat 2014:8. Haettu 4.2.2019 osoitteesta http://www.oph.fi/download/159910_osaamisperusteisuus_todeksi_askelmerkkeja_koulutuksen_jarjestajille.pdf

Raudasoja, A., Norontaus, A., Tapani, A. & Ylitervo, R. (toim.). (2018). Innokkaasti edelläkävijänä! Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita. HAMKin julkaisuja 4/2018. Haettu 6.2.2019 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154032/HAMK_innokkaasti-edellakavijana_ejulkaisu_8_2018.pdf

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.

Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 120/2017.

Kymmenen vuotta opettajankoulutuksen vientiä – mitä olemme oppineet

Kirjoittajat: Jari Laukia, Pekka Risku.

Kansainvälinen kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan alkoi 1990-luvun lopulla ensimmäisten Pisa-tutkimusten myötä. Suomessa huomattiin, että suomalainen koulutus oli innovaatio, josta oltiin maailmalla kiinnostuneita. Voitaisiinko koulutusta viedä ulkomaille? Vuonna 2015 valtioneuvosto asetti tavoitteeksi kasvattaa koulutuksen vientiä merkittävästi vuoteen 2015 mennessä (Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi 2010). Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat olleet koulutusviennin kärkipäässä. Ammatillinen opettajankoulutus ei ole ollut tutkinto, vaan opettajan kelpoisuuteen vaadittava koulutus, joten sitä on voitu toteuttaa myös maksullisena.  Monissa taloudellisesti nousevissa maissa ammatillisen koulutuksen toimintamallien kehittäminen, laadun parantaminen ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen on herättänyt kiinnostusta. Nyt, noin kymmenen vuoden koulutusvientikokemuksella, on aika arvioida toimintaa, mitä koulutusvienti on vaatinut, mitä olemme oppineet ja saaneet aikaan.

Miten löydämme asiakkaat?

Koulutusvienti onnistuu, mikäli asiakkaan tarpeet ja odotukset ja ammattikorkeakoulujen osaaminen kohtaavat. Suomalaisen koulutuksen hyvä maine on auttanut kontaktien luomisessa. Koulutuksen tason parantaminen kiinnostaa kansainvälisesti. Koulutus on poliittinen asia. Monissa taloudellisesti kehittyvissä maissa hallitukset ja ministeriöt ovat kiinnostuneita kehittämään erityisesti ammatillista- ja yliopistokoulutusta ja hakevat maailmalta vaikutteita. Kansantalouksien kansainvälinen kilpailukyky on usein mainittu asia koulutuksesta puhuttaessa. Myös koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset ovat kiinnostuneita omasta kilpailukyvystään ja maineestaan. Tällöin opettajien osaaminen on keskiössä.

Suomessa on käynyt paljon delegaatioita. Näiden vierailujen avulla on luotu kontakteja koulutusvientiin. Suomen suurlähetystöt, opetus-ja kulttuuriministeriö ovat heränneet tukemaan koulutusvientiä (Laukia & Mauffret, 2015).

Yhteistyö yksittäisten oppilaitosten, yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa on osoittautunut tuloksekkaaksi. Oppilaitokset voivat nopeastikin tehdä päätöksiä henkilökuntansa kouluttamisesta. Niillä on usein myös varattu taloudellisia resursseja henkilöstön kouluttamiseen.  Usein koulutuksen järjestäjillä on näkemys siitä mitä haluavat, ja ne pystyvät arvioimaan vastaako suomalainen ammatillinen opettajankoulutus heidän tavoitteitaan.

Asiakkaina ovat olleet myös ministeriöt. Tällöin on kyseessä ollut ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen rakentaminen järjestelmänä ja systeeminä. Myös tähän yhteyteen on voitu kytkeä opettajankoulutusjärjestelmän rakentamista (Laukia, Isacsson, Juutilainen 2017).

Viemme muutosta

Koulutusmarkkinat ovat kansainvälisiä ja kilpailtuja. Asiakkaat ovat hyvin perillä eri maiden tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Tähän kilpailutilanteeseen olemme vastanneet tuotteistamisella ja korkealla laadulla. Lisäksi lähtökohtanamme on ollut, että viemme muutosta. Monet Suomea suuremmat maat vievät koulutussysteemiä tai järjestelmää. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa viemme suomalaista ammatillista opettajankoulutusta asiakas huomioon ottaen yhdessä kyseisen maan tai oppilaitoksen toimintaa kehittäen. Pieni Suomi voi halutessaan olla koulutuksen, oppimisen ja tutkimuksen suurvalta.

Oman osaamisen ja koulutusten tuotteistaminen asiakkaan tarpeisiin on yksi olennainen asia onnistuneessa koulutusviennissä. Tuotteistaminen on tarkoittanut sitä, että koulutuksen toteutustavoissa ja toimintatapojen ja sisältöjen täsmentämisessä on otettu tilaajan toiveet ja kulttuuri huomioon. Kuitenkin koulutuksen tavoitteet ovat niin pitkälle kuin mahdollista samat kuin Suomessa.

Muutoksen tekeminen vaatii usein vaivannäköä ja omien toimintatapojen arvioimista uudelleen sekä täällä Suomessa, että kohdemaassa. Ulkomailla toteutetun koulutuksen toimintatavat ja menetelmät on pitänyt suunnitella kohdemaan olosuhteisiin sopiviksi. Tavoitteet kuitenkin ovat samat kuin Suomessa (Laukia & Pietilä 2016).

Sopimusten juridiset seikat, laskutukset ja toteutusten käytännön järjestelyt ulkomailla tai Suomessa vaativat omaa osaamista ja ammattitaitoa.

Innostunut henkilökunta koulutusviennin takana

Asiantunteva ja koulutuksen viennistä kiinnostunut henkilökunta on toiminnan onnistumisen kannalta välttämätön. Osaaminen koulutuksen vientiin voidaan saavuttaa vähitellen, askeleittain. Ensin toteutetaan pienempiä, lyhyempiä koulutuksia, opitaan työskentelemään eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Kokemuksen ja kulttuuriosaamisen karttuessa, mahdollisista epäonnistumisista oppien olemme voineet tarttua suurempiin koulutustoteutuksiin ja toimia rohkeasti ulkomailla. Henkilökunnalla tulee olla riittävä mahdollisuus vaikuttaa koulutusviennin sisältöihin (Laukia & Pietilä 2016). Henkilökunnalla tulee olla myös rohkeutta vaatia opiskelijoilta sitoutumista, työntekoa ja osaamisen karttumista.

Neuvottelutaito, sopimusten tekeminen on yksi vientikoulutuksen osaamisalue. Neuvottelutaito, varsinkin kun kyseessä on ammatillinen opettajankoululutus, jota ei monessakaan maassa ole juuri lainkaan, on keskeistä. Molemmilla osapuolilla pitää olla yhteinen näkemys siitä mitä ollaan tekemässä. Luottamus on myös koulutusviennissä tärkeää. Henkilökohtaiset tapaamiset auttavat asiassa.

Koulutusviennin vaikuttavuus

Maailmanpankin hiljattain ilmestyneen raportin mukaan oppilaat eivät opi ja opettajat työskentelevät tehottomasti. Opiskelijoiden ja opettajien lisäksi oppimiseen vaikuttaa koulutuksen liittyvä infrastruktuuri ja yhteiskunnallinen ja poliittinen ilmasto. (Learning to realise education`s promise).  Raportin mukaan kaikilla yhteiskunnilla on mahdollisuus kehittää tehokas koulutusjärjestelmä, mikäli erilaiset rakenteelliset ja poliittiset esteet saadaan poistettua. Myös koulutuksen ja oppimisen laadunarviointi oppimista tukeva koulukulttuuri vaikuttavat koulutuksen laatuun.

Opettajankoulutuksen vienti kuuluu olennaisena osana ammattikorkeakoulun laatujärjestelmään. Opiskelijapalautteet, kohdeoppilaitoksen johdon kanssa koulutuksen aikana ja koulutusten päätyttyä käytävät keskustelut antavat kuvaa toiminnan onnistumisesta ja vaikuttavuudesta. Toiminnan pitää myös olla taloudellisesti kannattavaa.

Paras palaute toiminnan vaikuttavuudesta on havaita, että koulutukseen osallistuneet opettajat ovat muuttaneet toimintatapojaan koulutuksen aikana ja sen jälkeen. He ovat saaneet uusia menetelmiä ja uusia ideoita opettajana toimimiseen. Yksi parhaista vaikuttavuuteen liittyvistä palautteista on ollut yliopiston johdon palaute siitä, että yliopiston opiskelijoiden valmistumisasteet ovat selvästi parantuneet opettajakorkeakoulun toiminnan ansiosta. Olemme olleet vaikuttamassa oppimista parantavaan oppilaitoskulttuuriin,Vaikka kohdemaa ja kohdeoppilaitos saattavat maantieteellisesti olla hyvinkin kaukana meistä, voivat saman tyyppiset asiat hyvinkin askarruttaa koulutusmaailmaa.

Parhaimmillaan koulutusvienti kehittää toimintaa myös kotimaassa.  Eri kulttuureista tulevat havainnoivat toimintaamme täysin toisella tavalla kuin mihin itse olemme tottuneet. Tässä vuorovaikutuksessa meidän on toisinaan myös kyseenalaistettava oma toimintamme.

Koulutusviennin avulla kartutamme kokemuksiamme toimia tehokkaasti eri kulttuureissa. Tämä osaaminen parantaa koulutusviennin mahdollisuuksia edelleen. Maailmalla meitä haastetaan kulttuurisesti ja osaamisen näkökulmasta. Muiden kulttuurien ymmärtäminen lähtee oman maan historian ja kulttuurin ymmärtämisestä. Tätä lähtökohtaa arvostetaan kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.

Kirjoittajat

Jari Laukia, FT, johtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, jari.laukia(at)haaga-helia.fi
Pekka Risku, FT, johtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, pekka.risku(at)jamk.fi

Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi. Suomen koulutusvientistrategia. Työryhmäselvityksiä. Helsinki, opetus- ja kulttuuriministeriö.

Laukia J., Mauffret M. (2015). Työmatka Bogotan koneessa –  Kokemuksia ammatillisen opettajankoulutuksen viennistä teoksessa Jari Laukia, Annica Isascsson, Kimmo Mäki, Marianne Teräs toim. Katu-uskottava ammatillinen koulutus – Uusia ratkaisuja oppimiseen. Haaga-Helian julkaisut. Unigrafia, Helsinki.

Laukia, J., Isacsson, A., Juutilainen, P-K., toim. (2017). Vocational education with a Finnish touch. Haaga-Helia Publications Series 7 / 2017. Unigrafia, Helsinki.

Laukia, J., Pietilä I., (2016). Vocational teacher education  –  with the Haaga-Helia touch teoksessa Vanhanen, Riikka toim. Export of education by Finnish universities of Applied Sciences. Reflections on Best practises. Bublications of JAMK university of Applied Sciences, 226.

Learning to realise education`s promise. World development report. A World Bank Group Flagship Report. USA. (2018).