1/2019

Ammatillinen opettajankoulutus osaamisen viitekehysten valossa

Kirjoittajat: Seija Mahlamäki-Kultanen, Iiris Happo & Sirpa Perunka.

Ammatillisen opettajankoulutuksen säädöspohja ja opetussuunnitelmien kehittäminen

Ammatillinen opettajankoulutus on tarkoitettu ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajille ja opettajiksi aikoville. Se tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden (A 986/1998). Koulutukseen pääsy edellyttää pääsääntöisesti korkeakoulututkintoa ja vähintään 3 vuoden työkokemusta. Asetuksessa 1129/2014 linjataan opettajankoulutuksen tavoitteet ja opintojen rakenne. Tavoitteena on saada valmiudet ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista ja kehittää omaa opetusalaa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen. Opintoihin sisältyy kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua ja muita opintoja. Ammatillisia opettajakorkeakouluja koskeva lainsäädäntö ei nykyisellään määrittele opettajankoulutusta osaamisperusteiseksi. Asetus ammattikorkeakouluista on laadittu ennen Bolognan prosessia ja osaamisperusteisuuden käyttöönottoa eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa (Eurooppalainen tutkintojen viitekehys EQF 2009). Tästä huolimatta ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat kehittäneet koulutuksiaan voimakkaasti osaamisperusteiseen ajatteluun ja toimintamalliin. Opettajankoulutuksen osaamistavoitteet sisältävät paljon yhteisiä piirteitä ja ovat asettuneet tutkimuksellisen asiantuntijatyön tasoon kaikissa opettajankoulutusta järjestävissä korkeakouluissa (Mahlamäki-Kultanen & Nokelainen 2014).

Ammatillisen opettajankoulutuksen osaamistavoitteisiin kohdistuva tutkimus on nyt erityisen ajankohtaista. Tutkintojen ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamista käsitellyt työryhmä jätti loppuraporttinsa 23.1.2019 ja totesi muun muassa ammatillista opettajankoulutusta koskevan lainsäädännön vaativan selkiyttämistä (Osaaminen ratkaisee 2019). Työryhmä harkitsi ammatillisen opettajankoulutuksen ottamista mukaan viitekehykseen ja totesi, ettei nykyisten säädösten tilanne vielä mahdollista sitä. Viitekehyksestä on säädetty laissa (93/2017) ja valtioneuvoston asetuksessa (120/2017).

Ammattikorkeakoululain 932/2014 mukaan ammattikorkeakouluilla on opetussuunnitelmatyön autonomia. Kaikki ammatilliset opettajakorkeakoulut (Haaga-Helia, HAMK, JAMK, OAMK ja TAMK) osallistuvat OKM:n opettajankoulutusfoorumiin ja sen rahoittamiin kehittämishankkeisiin, kuten tämän artikkelin kontekstina toimiva Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hanke (OPEKE). OPEKEssa ammatilliset opettajakorkeakoulut rakentavat yhteisiä strategisia linjauksia opetussuunnitelmien sisällönanalyysin ja tulevaisuustyön pohjalta vuosina 2017-2019. Opettajankoulutusfoorumi on linjannut kaikille opettajille yhteiset osaamiskuvaukset monivaiheisessa prosessissa (Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja 2016). Osaamiskuvaukset ovat laaja-alainen perusosaaminen, uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus sekä oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen.

Ammatillisen opettajan työ muutoksessa

Mäki ym. (2015, 48-49) ennakoivat ammatillisen opettajan työn osaamisalueita vuoteen 2025 ja tunnistivat osaamisvaatimusten laajuuden ja haastavuuden. Vastaavasti Korpi, Hietala, Kiesi ja Räkköläinen (2018) arvioivat valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta osaamisperusteisuuden tilaa ammatillisessa koulutuksessa ja miten ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat osaltaan tukeneet ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden, asiakaslähtöisyyden ja tehokkuuden kehittymistä. Arviointi toteutettiin ennen ammatillisen koulutuksen reformiuudistusta. Sen mukaan ammatillisten opettajankoulutusten toteuttamistavat ja pedagogiset lähtökohdat vaihtelevat osaamisperusteisuudessa. Osaamisperusteisuuden toteutumista on tuettu aktiivisesti, joskin haasteita ja kehittämiskohtia havaittiin olevan edelleen.

Ammatillisen koulutuksen reformissa osaamisperusteisuus korostuu entisestään (Raudasoja, Norontaus, Tapani & Ylitervo 2018). Osaamisperusteisuuden käsitteen tulkinnat (Malinen & Salo 2018) ja käytännön toteutukset vaihtelevat, mutta keskeinen tavoite osaamisperusteisessa koulutuksessa on saada jokaisen opiskelijan osaaminen näkyväksi ja todennetuksi (Happo, Karjalainen & Perunka 2018). Osaamista opiskelijat voivat hankkia eri tavoin, eri aikajänteellä ja eri konteksteissa (Osaamisperusteisuus todeksi 2014). Osaamisperusteisuuden toteutuminen edellyttää linjakkuutta korkeakoulun strategiasta opetussuunnitelmiin, oppimisen ympäristöihin ja arviointiin asti (Biggs 1996).

Käynnissä oleva kehittämishanke OPEKE yhtenäistää edelleen käytänteitä ja luo perustaa ammatillisten opettajankoulutusten yhteisille strategisen tason linjauksille. Tavoitteena on, että opiskelija saa aidon kokemuksen osaamisperusteisuuden toteutumisesta ja henkilökohtaistetusta oppimisprosessista (vrt. Kilja 2018). Omakohtainen kokemus osaamisperusteisesta opiskelusta auttaa opettajia toteuttamaan osaamisperusteisuutta myös omassa työssään (Happo & Perunka 2016).

Opetussuunnitelma-analyysin toteutus ja tulokset

OPEKEn A2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen -työryhmä (Iiris Happo, Harri Keurulainen, Pirjo Männynsalo, Sirpa Perunka, Anu Raudasoja, Katja Rönkkönen, Mika Saranpää) analysoi 2018/2019 ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmia laadullisella sisällönanalyysillä. Vertailukohtana olivat kansallinen tutkintojen viitekehys ja opettajankoulutusfoorumin yhteinen osaamiskuvaus.

Analyysi osoitti, että ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmat vastaavat kattavasti molempia vertailussa käytettyjä osaamisvaatimuksia (taulukko 1).

TAULUKKO 1. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmien analyysi

Tutkintojen kansallinen viitekehys, osaamisvaatimuksetOpettajankoulutus-
foorumin opettajankoulutuksille linjaamat osaamiskuvaukset
OPEKE A2-työryhmän analyysi ammatillisten opettajankoulutusten opetussuunnitelmistaNäyte ammatillisten opettajankoulutusten opetussuunnitelmista
Tason 7. kuvaus (VNA 120/2017)1 = laaja-alainen perusosaaminen
2 = uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus
3 = oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen
x = osaamisvaatimus ilmenee opetussuunnitelmissa
1. Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. 1 x ”--hallitsee kasvatustieteen ja ammattikasvatustieteen keskeisimmät käsitteet, jäsentää kasvatusalan ilmiöitä tieteellisesti ja analyyttisesti.” (OAMK)
2. Ymmärtää oman ja muiden alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. 1 x ”--osaa tarkastella ja analysoida opettajuutta osana yhteiskunnallista ja koulutuspoliittista päätöksentekoa ja toimintaa.” (TAMK)
3. Ratkaisee vaativia ongelmia myös luovin toteutuksin tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. 2 x ”--käyttää ja kehittää oppimiskeskeisiä ohjaus-, opetus- ja arviointimenetelmiä yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa.” (Haaga-Helia)
4. Työskentelee itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä tai toimii yrittäjänä. 1 x ”--tuntee oman alansa työelämän ja yrittäjyyden edellyttämät osaamisvaatimukset ja kykenee jäsentämään niitä opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ja toteutusta varten.” (HAMK)
5. Johtaa ja kehittää monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. 2 x ”--taitoa ja tahtoa kehittää ammatillista oppimista, työelämää ja yrittäjyyttä alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla kulloinkin tarkoituksenmukaisten kumppanuussuhteiden verkostoissa aktiivisesti toimien.” (JAMK)
6. Johtaa asioita ja/tai ihmisiä. 3 x ”--soveltaa opetuksessaan nykyisen pedagogisen käsityksen mukaisia opetus-, ohjaus- ja arviointimenetelmiä monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hän ohjaa ammattiin opiskelevien ammatillista kasvua ja perustelee pedagogiset ratkaisunsa.” (OAMK)
7. Arvioi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kartuttaa oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaa muiden kehittymisestä. 1, 3 x ”--käyttää ja kehittää oppimiskeskeisiä ohjaus- opetus- ja arviointimenetelmiä yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa; ammatillinen opettaja kehittää oppimisympäristöjä ja -prosesseja eri verkostoissa ja yhteisöissä.” (Haaga-Helia)
8. Valmius elinikäiseen oppimiseen. 3 x ”--analysoi oman asiantuntijuutensa kehittymistä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.” (HAMK)
9. Toimii erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat. 2 x ”--kykyä toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa ja kumppanuusverkostoissa oppimiselle asetettujen tavoitteiden kannalta mielekkäällä ja eettisesti perustellulla tavalla.” (JAMK)
10. Viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään. 1, 2, 3 x ”--ohjaamisessa korostuu opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien oppimista, työskentelyä ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä tukeva vuorovaikutus.” (TAMK)
11. Viestii ja on vuorovaikutuksessa toisella kotimaisella kielellä sekä kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä. x ”--kykyä toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa ja kumppanuusverkostoissa--kehittää ammatillista oppimista, työelämää ja yrittäjyyttä--kansainvälisellä tasolla--” (JAMK)

Johtopäätökset

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmat on laadittu kansallisen tutkintojen asetuksen 120/2017 kuvaaman viitekehyksen tason 7 mukaan, vaikka ammatillinen opettajankoulutus ei vielä ole osa lainsäädännöllistä tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehystä. Opetussuunnitelmat noudattavat osaamisperusteisuuden ja koulutuksen linjakkuuden periaatteita (vrt. Biggs 1996). Ne ovat myös linjassa OKM:n opettajankoulutusfoorumin opettajankoulutukselle laatimien yhteisten osaamiskuvausten kanssa (Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja 2016), kun otetaan huomioon hakukelpoisuuden edellyttämä korkeakoulututkinto ja työkokemusvaatimus.

Ammatilliset opettajakorkeakoulut kehittävät opetussuunnitelmiaan yhteistyössä työelämän ja kumppanioppilaitostensa kanssa opetusalaa koskevien ennakointien ja tutkimusten sekä opiskelijapalautteiden ohjaamina. Nykyiset osaamiskuvaukset heijastavat ammatillisen opettajan työn kasvanutta vaativuutta.

Kirjoittajat

Seija Mahlamäki-Kultanen, FT, johtaja, HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, seija.mahlamaki-kultanen(at)hamk.fi

Iiris Happo, KT, yliopettaja, OAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, iiris.happo(at)oamk.fi

Sirpa Perunka, KT, lehtori, OAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, sirpa.perunka(at)oamk.fi


Ammattikorkeakoululaki 932/2014.

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998.

Biggs, J. (1996). Enhancing Teaching through Constructive Alignment. Higher Education 32, ss. 347–364.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF). (2009). EUROOPAN KOMISSIO. Koulutus ja kulttuuri. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Haettu 15.1.2019 osoitteesta https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/broch_fi.pdf

Happo, I., Karjalainen, A. & Perunka, S. (2018). Osaamisen pyramidi opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun toteutumisen tukena ammatillisessa opettajankoulutuksessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Haettu 11.2.2019 osoitteesta http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018060525272

Happo, I. & Perunka, S. (2016). Miten Sinä haluaisit osaamisesi osoittaa? Henkilökohtaistetun opintopolun toteutuminen Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetusharjoittelussa Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 18(2), ss. 54–72.

Kilja, P. (2018). Opintojen henkilökohtaistaminen aikuisoppijoiden kokemana. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 160. Jyväskylä.

Korpi, A., Hietala, R., Kiesi, J. & Räkköläinen, M. (2018). Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus. Osaamisperusteisuuden tila. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 85/201. Haettu 22.1.2019 osoitteesta https://osaamisperusteisuus.karvi.fi/download/2020/

Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 93/2017.

Mahlamäki-Kultanen, S. & Nokelainen, P. (2014). Onko suutarin lapsella kengät? Ammatillisten opettajien pedagogisen kelpoisuuden antavan koulutuksen opetussuunnitelmien analyysi. Teoksessa S. Mahlamäki-Kultanen, A. Lauriala, A. Karjalainen, A. Rautiainen, M. Räkköläinen, E. Helin, P. Pohjonen & K. Nyyssölä (toim.). Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Opetushallitus. Muistiot 2014:4, ss. 23–35. Haettu 15.1.2019 osoitteesta http://www.oph.fi/download/163626_opettajankoulutuksen_tilannekatsaus.pdf

Malinen, A. & Salo, P. (2018). Ammatillinen opettajuus syvenevänä osallisuutena työelämän käytännöissä. Teoksessa A. Norontaus, A. Raudasoja, A. Tapani ja R. Ylitervo (toim.). Innokkaasti edelläkävijänä! Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita. Parasta osaamista -verkostohanke 11/2018. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 4.2.2019 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154032/HAMK_innokkaasti-edellakavijana_ejulkaisu_8_2018.pdf

Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L., Guttorm, T., Mäntylä, R., Stenlund, R. & Weissmann, K. (2015). Opettajankouluttajan osaaminen. Ammatillisen opettajankouluttajan työn tulevaisuus 2025. Haettu 5.2.2019 osoitteesta https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/hh_opettajankouluttajan_osaaminen_netti.pdf

OPEKE – ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen. Haettu 15.1.2019 osoitteesta https://www.hamk.fi/projektit/opeke/

Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja. Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia. (2016). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:34. Haettu 15.1.2019 osoitteesta https://minedu.fi/documents/1410845/3985888/Opettajankoulutuksen+kehitt%C3%A4misen+suuntaviivoja+-+Opettajankoulutusfoorumin+ideoita+ja+ehdotuksia/0e6d21d6-3d3d-49a7-9c1f-bf9595a28211/Opettajankoulutuksen+kehitt%C3%A4misen+suuntaviivoja+-+Opettajankoulutusfoorumin+ideoita+ja+ehdotuksia.pdf

Osaaminen ratkaisee. Viitekehyksen laajentamistyöryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:3. Haettu 6.2.2019 osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161306?fbclid=IwAR1TWJT_NmM35vcZnNS_gWqNiDcXrDP2zWXJP0C-sLWV2vAtHFon6VxTWp8

Osaamisperusteisuus todeksi – askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille. (2014). Opetushallituksen oppaat ja käsikirjat 2014:8. Haettu 4.2.2019 osoitteesta http://www.oph.fi/download/159910_osaamisperusteisuus_todeksi_askelmerkkeja_koulutuksen_jarjestajille.pdf

Raudasoja, A., Norontaus, A., Tapani, A. & Ylitervo, R. (toim.). (2018). Innokkaasti edelläkävijänä! Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita. HAMKin julkaisuja 4/2018. Haettu 6.2.2019 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154032/HAMK_innokkaasti-edellakavijana_ejulkaisu_8_2018.pdf

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.

Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 120/2017.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *