CASE: Osaamisperustainen, työsuhteessa tapahtuva hoitotyön harjoittelu

Kirjoittajat: Anniina Friman, Kaisa Friman, Tiina Tarr, Tuija Lehtikunnas & Sini Eloranta.

Tässä kirjoituksessa kuvataan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) ja Turun ammattikorkeakoulun (Turun amk) kehittäjä-kumppanuutta alueellisessa kehitystyössä ja esitellään malli, jossa terveysalan opiskelijoiden aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja hyödynnetään uudella tavalla työsuhteessa toteutetussa ohjatussa harjoittelussa.

Korkeakoujen tulisi valmistaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään. Opintojen joustavuudella sekä yksilöllisöllisillä valinnoilla voidaan nopeuttaa opintoja ja siten lyhentää läpäisyaikoja. (Opetushallitus 2015, 9; OSPE 2014.) Terveysalan opintoihin kuulu olennaisena osana ohjattu harjoittelu kliinisessä hoitoympäristössä. Ohjatun harjoittelun avulla opiskelija perehtyy terveysalan keskeisimpiin työtehtäviin, ja oppii soveltamaan osaamistaan autenttisissa asiakas- ja potilaskontakteissa sekä oppimisympäristöissä. Harjoittelut kattavat kolmanneksen terveysalan koulutuksesta. (Liljedahl 2018, 272–275; Kälkälä ym. 2016, 229–242; Romppainen 2011, 7–9.)

Tässä artikkelissa kuvattavan hankkeen taustalla on Terveyskampus Turku -verkostotyö. Siihen perustuen aloitettiin vuonna 2016 VSSHP:n ja alueen ammattikorkeakoulujen hoitotyön opettajien yhteistoiminta, jossa tavoitteena on kehittää ja vahvistaa osaamisperustaisen koulutuksen työelämäläheisyyttä ja oppimisympäristöjä sekä tukea hoitohenkilökunnan ohjausvalmiuksia ja osallisuutta ammattikorkeakoulujen toiminnassa. (Health Campus Turku 2019.)

Uudenlaisen yhteistyön myötä ideoitiin työsuhteessa tapahtuvan harjoittelun malli, jossa kolme lähihoitajataustaista sairaanhoitajaopiskelijaa palkattiin VSSHP:iin kirurgiselle vuodeosastolle lähihoitajan vakanssiin neljän kuukauden ajaksi. Opiskelijat toimivat organisaatiossa tyypillisen uuden työntekijän tapaan, vastaten potilaiden hoidosta lähihoitajan tutkinnon antamin vastuin, mutta samalla kehittämällä osaamistaan sairaanhoitajan tehtävissä. Tavallisesti harjoittelu toteutetaan neljän-viiden viikon mittaisena, palkattomana jaksona. Turun amk:n monimuoto-toteutuksen opiskelijat suorittivat työsuhteessa 6-8 op:n harjoittelukokonaisuuden teoriaopintoihin integroituen, ja jakoivat keskenään vakanssin työvuorot kyseisenä ajanjaksona. (ks. Kuvio 1.)

Kuvio 1. Hankkeessa kehitetty työsuhteessa toteutuva harjoittelumalli.

Ennen harjoittelun aloittamista opiskelijoiden tuli kuvata kirjallisesti osaamistaan suhteessa kirurgisen hoitotyön harjoittelun osaamistavoitteisiin. Harjoittelun ohjaavan opettajan kanssa käytyjen keskusteluiden jälkeen jokaisen opiskelijan aiemmin hankittu sekä näytöin amk:ssa todennettu osaaminen tehtiin kaikille osapuolille näkyväksi työelämän edustajien edellyttämässä työhaastattelussa. Tieto opiskelijan osaamisesta toimi kunkin opiskelijan yksilöllisen harjoittelun osaamistavoitteiden laadinnan lähtökohtana.

Harjoittelun käynnistyttyä ohjaava opettaja sekä työelämäohjaajat tukivat edelleen opiskelijoita aiemmin hankitun osaamisen jäsentämisessä sekä henkilökohtaisten osaamistavoitteiden tarkentamisessa. Opetussuunnitelmassa olevien sairaanhoitajien osaamistavoitteiden ohjaamina laadittiin viikottain henkilökohtaiset tavoitteet oppimiselle. Tavoitteiden saavuttamisen tiivis seuranta mahdollisti ohjauksellisen suunnanmuutoksen joustavasti, mikäli opiskelijan oppimisprosessi sitä vaati. Tyypillisesti toteutettavassa harjoittelussa, opiskelijoiden tavoitteiden saavuttamista arvioidaan vain kahdesti, väli- ja loppuarvioinnissa.

Harjoittelussa mukana olleilla opiskelijoilla oli lähihoitajan tutkinto sekä kokemusta työelämässä toimimisesta erilaisissa sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Erikoissairaanhoito ja kirurginen hoitotyö oli opiskelilijoille kuitenkin uutta. Opiskelijoiden osaamisen kehittymistä jakson aikana arvioitiin aktiivisesti ohjauskeskusteluissa sekä opiskelijoiden oppimispäiväkirjoja hyödyntäen. Oppimispäiväkirjojen avulla opiskelijat reflektoivat osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja saivat välitöntä palautetta ohjaavalta opettajalta sekä työelämäohjaajiltaan.

Hankkeessa mukana olleen yamk-opiskelijan opinnäytetyönä tehdyn soveltavan tutkimuksen avulla arvioitiin harjoittelun kokemuksia sekä opiskelijoiden että työyhteisön näkökulmasta. Aineisto kerättiin opiskelijoiden osaamisperustaisten oppimispäiväkirjojen, nauhoitettujen ohjauskeskusteluiden sekä työyksikön henkilökunnalle tehdyn kyselyn avulla. Saatujen tulosten perusteella kehitettiin työsuhteessa tapahtuvan harjoittelun mallista entistä toimivampi kokonaisuus, jota tulevaisuudessa on mahdollista käyttää ja soveltaa eri terveysalan yksiköissä.

Opiskelijoiden kokemuksia

Tulokset osoittivat, että työsuhteessa tapahtuva harjoittelu tuki opiskelijoiden osaamisen kehittymistä sekä ammatillista kasvua. Opiskelijat kokivat osaamisen kehittyneen monipuolisesti eri osa-alueella. Opiskelijat olivat selkeästi sitoutuneita sekä motivoituneita alaan sekä harjoitteluun, mitä toki vahvisti pelkästään opiskelijoiden työhistoria hoitoalalta. Kyseisten opiskelijoiden aiemmin hankittu osaaminen oli peräisin täysin toisenlaisessa ympäristössä, mikä ajoittain aiheutti opiskelijoille haasteita sekä riittämättömyyden tunnetta. Hankitun osaamisen tunnustaminen ja siitä saatu rahallinen oli perheellisille opiskelijoille jo lähtökohtaisesti tärkeä syy osallistua tämänkaltaiseen harjoittelutoteutukseen.

”Lähihoitajuus toi tietynlaisen ”roolin”, että on osattava tai pärjättävä, olenhan jo valmis hoitaja.”

”…koska harjoittelumme on työsuhteessa, me pääsemme ikään kuin paremmin sisälle työyhteisöön, mutta toisaalta meiltä myös odotetaan enemmän.”

”…olen oppinut harjoittelussa laajasti asioita, syvemmällä tasolla, mitä tavallisessa harjoittelussa.”

Lopuksi

Hankkeen tavoitteena oli kehittää harjoittelumalli, jossa huomioitaisiin opiskelijoiden aiemmin hankittu osaaminen sekä vahvistettaisiin entisestään työelämälähtöistä oppimista. Hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä oli alueellinen tiivis yhteistyö koulutus- ja työorganisaatioiden välillä sekä yhteiskehittämiseen perustuva toimintatapa.

Työsuhteessa toteutetun harjoittelun kokemukset osoittivat, että opiskelijoiden osaaminen ja asiantuntijuus vahvistuivat työsuhteessa toteutetun harjoittelujakson aikana. Osaamisperustainen koulutus mahdollistaa täysin uudenlaisen yhteistyön korkeakoulun ja työelämän välillä sekä tukee opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä tulevaisuudessa lomasijaisuuksiin ja pysyviin työsuhteisiin sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Ilmeistä on, että terveysalalla, etenkin monimuoto- ja aikuisopiskelijoiden keskuudessa osaamisen tunnistamiseen pohjautuvalle, palkalliselle harjoittelulle riittää kysyntää ja mallin potentiaali myös tulevaisuuden rekrytointeja ajatellen olisi syytä huomioida.

YAMK-harjoittelun kehittämistyön tulokset osoittivat toisaalta, että harjoittelumalli vaatii vielä lisää kehittämistä. Syksyllä 2018 käynnistettiin samassa työyksikössä hankkeen toinen osakokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää mallia entisestään myös muille yksiköille paremmin soveltuvaksi. Kehittämistyön ja koko projektin lähtökohtana sekä voimavarana toimi koulutuksen ja työelämän välinen tiivis yhteistyö, ja sen aikaansaama merkittävä potentiaali. Tiiviissä alueellisessa yhteistyössä on mahdollista saada aikaan innovaatioita, jotka parhaimmillaan palvelevat koulutuksen, työelämän ja etenkin yksittäisen opiskelijan tarpeita.

Kirjoittajat

Anniina Friman, Bioanalyytikko (YAMK), AmO-opiskelija, sivutoiminen tuntiopettaja, Turun ammattikorkeakoulu, Terveys ja hyvinvointi, anniina.friman(at)turkuamk.fi

Kaisa Friman, Sairaanhoitaja, TtM, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, Terveys ja hyvinvointi, kaisa.friman(at)turkuamk.fi

Tiina Tarr, Fysioterapeutti, TtM, opetuskoordinaattori, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, tiina.tarr(at)tyks.fi

Tuija Lehtikunnas, Sairaanhoitaja, TtT, sairaalaylihoitaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, tuija.lehtikunnas(at)tyks.fi

Sini Eloranta, Sairaanhoitaja, TtT, dosentti, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, Terveys ja hyvinvointi, sini.eloranta(at)turkuamk.fi


Health Campus Turku (2019). Saatavissa: www.healthcampusturku.fi

Kälkäjä, M., Ruotsalainen, H., Sivonen, P., Tuomikoski, A-M., Vehkaperä, A. & Kääriäinen, M. (2016). Opiskelijaohjauskäytännöt, -resurssit ja ohjaajat terveysalalla: opiskelijaohjaajien näkökulma. Hoitotiede 2016, 28 (3), 229–242.

Liljedahl, M. (2018). On learning in the clinical environment. Perspect Medical Education. 2018 Aug; 7(4): 272–275.

Opetushallitus (2015). Osaamiperusteisuus todeksi –askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille. Oppaat ja käsikirjat 2015:2. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/159910_osaamisperusteisuus_todeksi_askelmerkkeja_koulutuksen_jarjestajille.pdf

OSPE (2014). i. Kullaslahti, J. & Yli-Kauppila, A. (toim.). Turun yliopiston Brahea-keskus, Turun yliopisto. Saatavissa: http://ospe.utu.fi/materiaalit/Osaamisperustaisuudesta_tekoihin.pdf

Romppainen, M. (2011). Hoitotyön opiskelijoiden merkitykselliset hoitamisen kokemukset ja niistä oppiminen kliinisessä oppimisympäristössä. Väitöskirja. Hoitotieteenlaitos. Itä-Suomen yliopisto. 1–2, 8.

Työhön kiinnittyminen rakennus- ja kiinteistöalojen opinnoissa

Kirjoittajat: Marika Ahlavuo, Mika Lindholm, Hannu Hyyppä ja Kaisa Jaalama.

Työhön kiinnittymisessä rakennetaan pysyvää ja alati uudistuvaa vuorovaikutusta niin opiskelijan, työelämäkumppaneiden kuin oppilaitoksen opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa.

Kirjoitus perustuu kokemuksiimme opiskelijan työhön kiinnittymisestä nykyisten ja aiempien työelämäkumppaneiden kanssa tehtyjen projektien osalta Metropolia Ammattikorkeakoulun rakennusalalla sekä Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön alalla. Esitämme syitä siihen, miksi ja millä tavoin syvempää yhteistyötä voitaisiin yritysten ja työelämäkumppanien kanssa toteuttaa. Rakennus- ja kiinteistöalat toimivat hyvänä esimerkkinä uudistuvista käytännönläheisistä aloista, joissa yritysten panostukset voisivat tukea nykyistä enemmän kilpailukykyisen koulutuksen kehittämistä.

Rakennus- ja kiinteistöalojen erikoispiirteitä

Rakennus- ja kiinteistöalat vastaavat noin kolmanneksesta maamme bruttokansantuotteesta ollen suurin yksittäinen liiketoiminnan sektori maassamme (Hyyppä 2012). Haasteena ovat nopea digitalisoituminen, monialaistuminen ja toistuvat laatuongelmat. Alojen käytännönläheisyys houkuttelee opiskelijoita jo hyvin aikaisin opintojen alussa ympärivuotiseen työharjoitteluun, mikä on ristiriidassa yhtenä ammattikorkeakoulujen tulosmittareista toimivan, vaaditun 55 opintopisteen, vuositahdin kanssa.

Muuttuva ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyö

Opiskelijalle varsinkin pidempiaikaiset työelämäprojektit, harjoittelut ja omaehtoinen työssäkäynti opintojen aikana antavat mahdollisuuden tutustua työnantajiin ja suunnata opintojen teoriaopinnot vastaamaan omia sekä alan tulevaisuuden tarpeita. Yrityksillä ei ole edelleenkään mahdollisuuksia matemaattisten aineiden teoriaopetukseen tai pedagogiseen ohjaukseen, joten alojen vaatima vankka teoriapohja on opittava korkeakoulussa. Tämä on haaste työn opinnollistamiselle.

Koulutetut työpaikkaohjaajat, jotka tuntevat oppilaitoksen sekä yrityksen käytössä olevat keinot, tavat ja tavoitteet, ovat saaneet kiitosta yhteistyökumppaneilta. Ongelmana työpaikkaohjaajien hyödyntämisessä on ollut rahan puute. Suuret rakennusyritykset ovat kokeneetkin tarpeelliseksi muodostaa omaan ohjaukseen perustuvia työpaikkaohjelmia. Yritysten sisäiset valmennusohjelmat turvaavat opiskelijalle sen, että yrityksen tavat ja erilaiset työnkuvat taitoineen ja osaamisineen tulevat harjoittelussa tutuiksi. Tulevaisuudessa uudistuvat muutokoulutukset huomioivat työelämälähtöiset opinnot ja harjoittelut nykyistä yksilöidymmin. Tätä kautta ammattikorkeakouluissa opiskelijoille tulee mahdollisuus hyödyntää yritysten tarjoamia työpaikkaohjelmia yhä enemmän opinnoissaan.

Metropoliassa on tehty suurimpien rakennusalan toimijoiden kanssa yhteistyösopimuksia. Näiden avulla on tunnistettu yritysten näkökulma koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämiseen. Valtaosa Metropolian rakennusalan 130 opinnäytetyöstä ja 80 innovaatioprojektista tehdäänkin yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa.

Yritysten ja korkeakoulumaailman yhteistyö on saanut monipuolisia muotoja

Metropolian työharjoitteluseminaari on vuosittain järjestettävä rekrytointitapahtuma, jossa kymmenet yritykset esittelevät työllistymispolkujaan opiskelijoille. Seminaarit, sponsoroidut opinnot (esim. työturvallisuuskortti), ekskursiot, järjestöjen yrityspäivät ja pop-up -rekrytointitilaisuudet sekä monet alan ilmaiset ja kohdennetut messutapahtumat ovat esimerkkejä uudistuvista yritysten ja järjestöjen tapahtumista, joilla innostetaan nuoria alan töihin. Samalla alaa ja yrityksiä autetaan uusien työntekijöiden löytämisessä uudistuviin työtehtäviin.

Metropolian ja HTW Berlinin kansainvälisen maisteriohjelman ”Construction and Real Estate Management” tavoitteena on tuottaa kansainvälisiin projekteihin ammattilaisia ja integroida heitä suomalaisiin yrityksiin. Kaksoistutkinto-ohjelma sisältää vuoden opintoja ulkomailla ja toisen vuoden opintoja Suomessa.

Yritysten ja korkeakoulumaailman välistä yhteistyötä ovat viime vuosina vahvistaneet myös erilaiset innovaatiokilpailut, joissa sovelletaan uuden teknologian mahdollisuuksia rakennetun ympäristön tarpeisiin. SICK Oy on esimerkki innovaatiokilpailuja edistäneestä yrityksestä. SICK on yksi maailman johtavista anturien ja anturisovellusten valmistajista teollisuuden-, logistiikan- ja prosessiautomaation sovelluksiin. (SICK 2017).

Hackathonit (Virtanen ym. 2015) ovat kilpailuhenkisiä koodaustapahtumia, jotka järjestetään yhteistyössä lukuisten yritysten kanssa. Tyypillisesti osallistujat muodostavat ryhmiä, jotka rajoitetussa ajassa ideoivat ja kehittävät toiminnallisen prototyypin. Esimerkkinä alan opiskelijoiden suosion saaneesta, toteutetusta tapahtumasta on Water Hackathon, jonka Aalto-yliopisto järjesti yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, CGI:n ja Karttakeskuksen kanssa.

Kuva 1. Tiivis yhteistyö kaupunkien, toisen asteen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, yritysten ja kuntien sekä kaupunkien kanssa on ainoa tapa tuottaa pysyviä tuloksia digitalisoituvan rakennusalan kanssa. Kuva Espoon kaupungin ja OMNIAn aikuisten osaamiskiihdyttämön avajaista.

Yritysten huippuosaajat voimavarana opetuksessa?

Suomessa koulutusjärjestelmä käyttää opetukseen yhä vähemmän rahaa ja työvoimaa sekä halvempia tai mielellään ilmaisia ohjelmistoja ja aineistoja. Ammattikorkeakouluissa on kuitenkin ylläpidetty traditiota, jossa Suomen eturivin rakennusalan ja muiden alojen huippuosaajat yrityksistä ja muualta työelämästä käyvät korkeakouluissa luennoimassa vahvistaen työelämän ja koulutuksen välistä vuoropuhelua. Metropolian rakennusalan opinnoissakin eri alojen vaikuttajat kuten Mikael Jungner, Risto Vahanen, Atte Blom ja Timo Vuorensola ovat esitelmöineet opiskelijoille niin johtajuudesta kuin sosiaalisten taitojen tärkeydestä työelämävalmiuksissa.

Metropolia AMK:n ja Aalto-yliopiston rakennus- ja kiinteistöalojen yhteistyö käynnistyi 2007. Yhteistyössä on koulutettu osaajia tulevaisuuden digiajan työtehtäviin rakennusalan ja laajemmin rakennetun ympäristön alalle. Toimivan yhteistyön tuloksena on saatu jatkojalostettua lukuisia ajankohtaisia alan yhteisjulkaisuja ja yhteisiä ulkopuolisesti rahoitettuja tutkimushankkeita. Opiskelijoiden työllistyminen alalle on ollut joustavaa, koska Aalto-yliopistolla ja Metropolialla on vahvoja kumppanuuksia kiinnostaviin työelämätoimijoihin. Innovaatio- ja opinnäytetöissä on ennakoitu lähitulevaisuudessa alaa läpileikkaavia haasteita, joita opiskelijat ovat selvittäneet kirjallisuushakujen, yrityskyselyin ja haastatteluin. Opiskelijoiden selvitystöiden kohteina ovat olleet esim. terveellinen rakennus, palvelutalon pihapiirin uudistaminen yhteistyössä hyvinvointi- ja rakennusalojen opiskelijoiden kanssa, sosiaalisen median mahdollisuudet sekä RFID-tunnisteiden käyttömahdollisuudet rakentamisessa.

Uudenlaiset tavat kytkeä yrityksiä opetukseen

Lukuisat koulutusorganisaatiot, avoimet yliopistot ja verkossa pidettävät sadat yliopistojen tarjoamat avoimet kurssit (MOOCit) edistävät perusopetuksen rinnalla työmarkkinoiden tarpeisiin pohjautuvien kurssien tarjontaa. Opetussisältöjen toteutuksen osittainen kilpailuttaminen voisi avata läheisemmän suhteen yritysmaailmaan. Usealla alan yrityksellä on vuosien yhteistyössä kertynyt ainutlaatuista ja yksityiskohtaista osaamista sekä myös pedagogista näyttöä omalta toiminta-alaltaan. Uusi vaihtoehto koulutuksen toteuttamisessa voisi olla, että tutkimus- ja opetusinfrastruktuurit olisivat oppilaitoksen hallinnassa, jolloin opetussuunnitelman mukaiset kurssit ja opintokokonaisuudet, tai osa niistä, kilpailutettaisiin. Tällä voitaisiin turvata opetuksen uudistuminen ja ajantasaisuus. Kilpailutetun opetuksen toteuttaisi valittu voittanut osapuoli, yritys, tutkimuslaitos, korkeakoulu tai näistä koostuva konsortio. Koulutusorganisaatiot voisivat yritysten rahoittamilla maksullisilla opintojaksoilla säästää miljoonia ja opetus uudistuisi. (Hyyppä & Ahlavuo 2017.)

Kuva 2. Uusi digitekniikka, avoimet aineistot, kiinteä yritysyhteistyö ja henkilöstön liikkuvuus ovat rakennus- ja kiinteistöalojen valtteja.

Lopuksi

Rahoitusmallin aiheuttama paine rakennus- ja kiinteistöalojen opetuksen jatkon kannalta johtanee siihen, että alan suurimpien toimijoiden kanssa siirrytään vähitellen yritysten sisäisten valmennusohjelmien kautta opinnollistamaan työssä opittuja taitoja. Toisaalta korkeakoulutuksen muovaantuminen opetuksen mahdollisen kilpailuttamisen, yritysyhteistyön, hackathonien, innovaatiokilpailujen ja MOOCien myötä voi tukea monipuolisia opetussisältöjä ja opiskelijan oppimista, jos ne osataan nivoa mielekkäästi ja pedagogisesti osaksi opetussuunnitelmia ja oppimisen tavoitteita.

Kirjoittajat

Marika Ahlavuo, tiedetuottaja, koordinaattori, kulttuurituottaja Aalto-yliopisto, marika.ahlavuo(at)aalto.fi

Mika Lindholm, osaamisaluepäällikkö, TkL, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Rakentaminen ja arkkitehtuuri, mika.lindholm(at)metropolia.fi

Hannu Hyyppä, professori, TkT, dos. Aalto-yliopisto, hannu.hyyppa(at)aalto.fi

Kaisa Jaalama, tohtorikoulutettava, HtM, Aalto-yliopisto, kaisa.jaalama(at)aalto.fi


Hyyppä, H. (2012). Rakennus-ja kiinteistöalan tulevaisuuden näkymiä. Metropolia ammattikorkeakoulu, rakennus- ja kiinteistöala.

Hyyppä, H. & Ahlavuo, M. (2017). Opetusta kilpailuttamalla uutta osaamista? Maankäyttö 3/2017:18:20.

Karttakeskus (2018). Water Hackathon Aalto-yliopiston-projektikurssi 19.1.-2.2.2018. Haettu 1.4.2018 osoitteesta http://www.karttakeskus.fi/water-hackathon/

SICK (2017). SICK 25 v Innovaatiokisan tulokset. Haettu 1.4.2018 osoitteesta https://www.sick.com/fi/fi

Virtanen, J-P. & Hyyppä, H. & Ahlavuo, M. & Hyyppä, J. & Laitala, A. (2015). Hackathon rantautuu maankäyttöalalle. Maankäyttö 3/2015:6:9.