Kirjoittajat: Marika Ahlavuo, Mika Lindholm, Hannu Hyyppä ja Kaisa Jaalama.
Työhön kiinnittymisessä rakennetaan pysyvää ja alati uudistuvaa vuorovaikutusta niin opiskelijan, työelämäkumppaneiden kuin oppilaitoksen opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa.
Kirjoitus perustuu kokemuksiimme opiskelijan työhön kiinnittymisestä nykyisten ja aiempien työelämäkumppaneiden kanssa tehtyjen projektien osalta Metropolia Ammattikorkeakoulun rakennusalalla sekä Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön alalla. Esitämme syitä siihen, miksi ja millä tavoin syvempää yhteistyötä voitaisiin yritysten ja työelämäkumppanien kanssa toteuttaa. Rakennus- ja kiinteistöalat toimivat hyvänä esimerkkinä uudistuvista käytännönläheisistä aloista, joissa yritysten panostukset voisivat tukea nykyistä enemmän kilpailukykyisen koulutuksen kehittämistä.
Rakennus- ja kiinteistöalojen erikoispiirteitä
Rakennus- ja kiinteistöalat vastaavat noin kolmanneksesta maamme bruttokansantuotteesta ollen suurin yksittäinen liiketoiminnan sektori maassamme (Hyyppä 2012). Haasteena ovat nopea digitalisoituminen, monialaistuminen ja toistuvat laatuongelmat. Alojen käytännönläheisyys houkuttelee opiskelijoita jo hyvin aikaisin opintojen alussa ympärivuotiseen työharjoitteluun, mikä on ristiriidassa yhtenä ammattikorkeakoulujen tulosmittareista toimivan, vaaditun 55 opintopisteen, vuositahdin kanssa.
Muuttuva ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyö
Opiskelijalle varsinkin pidempiaikaiset työelämäprojektit, harjoittelut ja omaehtoinen työssäkäynti opintojen aikana antavat mahdollisuuden tutustua työnantajiin ja suunnata opintojen teoriaopinnot vastaamaan omia sekä alan tulevaisuuden tarpeita. Yrityksillä ei ole edelleenkään mahdollisuuksia matemaattisten aineiden teoriaopetukseen tai pedagogiseen ohjaukseen, joten alojen vaatima vankka teoriapohja on opittava korkeakoulussa. Tämä on haaste työn opinnollistamiselle.
Koulutetut työpaikkaohjaajat, jotka tuntevat oppilaitoksen sekä yrityksen käytössä olevat keinot, tavat ja tavoitteet, ovat saaneet kiitosta yhteistyökumppaneilta. Ongelmana työpaikkaohjaajien hyödyntämisessä on ollut rahan puute. Suuret rakennusyritykset ovat kokeneetkin tarpeelliseksi muodostaa omaan ohjaukseen perustuvia työpaikkaohjelmia. Yritysten sisäiset valmennusohjelmat turvaavat opiskelijalle sen, että yrityksen tavat ja erilaiset työnkuvat taitoineen ja osaamisineen tulevat harjoittelussa tutuiksi. Tulevaisuudessa uudistuvat muutokoulutukset huomioivat työelämälähtöiset opinnot ja harjoittelut nykyistä yksilöidymmin. Tätä kautta ammattikorkeakouluissa opiskelijoille tulee mahdollisuus hyödyntää yritysten tarjoamia työpaikkaohjelmia yhä enemmän opinnoissaan.
Metropoliassa on tehty suurimpien rakennusalan toimijoiden kanssa yhteistyösopimuksia. Näiden avulla on tunnistettu yritysten näkökulma koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämiseen. Valtaosa Metropolian rakennusalan 130 opinnäytetyöstä ja 80 innovaatioprojektista tehdäänkin yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa.
Yritysten ja korkeakoulumaailman yhteistyö on saanut monipuolisia muotoja
Metropolian työharjoitteluseminaari on vuosittain järjestettävä rekrytointitapahtuma, jossa kymmenet yritykset esittelevät työllistymispolkujaan opiskelijoille. Seminaarit, sponsoroidut opinnot (esim. työturvallisuuskortti), ekskursiot, järjestöjen yrityspäivät ja pop-up -rekrytointitilaisuudet sekä monet alan ilmaiset ja kohdennetut messutapahtumat ovat esimerkkejä uudistuvista yritysten ja järjestöjen tapahtumista, joilla innostetaan nuoria alan töihin. Samalla alaa ja yrityksiä autetaan uusien työntekijöiden löytämisessä uudistuviin työtehtäviin.
Metropolian ja HTW Berlinin kansainvälisen maisteriohjelman ”Construction and Real Estate Management” tavoitteena on tuottaa kansainvälisiin projekteihin ammattilaisia ja integroida heitä suomalaisiin yrityksiin. Kaksoistutkinto-ohjelma sisältää vuoden opintoja ulkomailla ja toisen vuoden opintoja Suomessa.
Yritysten ja korkeakoulumaailman välistä yhteistyötä ovat viime vuosina vahvistaneet myös erilaiset innovaatiokilpailut, joissa sovelletaan uuden teknologian mahdollisuuksia rakennetun ympäristön tarpeisiin. SICK Oy on esimerkki innovaatiokilpailuja edistäneestä yrityksestä. SICK on yksi maailman johtavista anturien ja anturisovellusten valmistajista teollisuuden-, logistiikan- ja prosessiautomaation sovelluksiin. (SICK 2017).
Hackathonit (Virtanen ym. 2015) ovat kilpailuhenkisiä koodaustapahtumia, jotka järjestetään yhteistyössä lukuisten yritysten kanssa. Tyypillisesti osallistujat muodostavat ryhmiä, jotka rajoitetussa ajassa ideoivat ja kehittävät toiminnallisen prototyypin. Esimerkkinä alan opiskelijoiden suosion saaneesta, toteutetusta tapahtumasta on Water Hackathon, jonka Aalto-yliopisto järjesti yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, CGI:n ja Karttakeskuksen kanssa.
Yritysten huippuosaajat voimavarana opetuksessa?
Suomessa koulutusjärjestelmä käyttää opetukseen yhä vähemmän rahaa ja työvoimaa sekä halvempia tai mielellään ilmaisia ohjelmistoja ja aineistoja. Ammattikorkeakouluissa on kuitenkin ylläpidetty traditiota, jossa Suomen eturivin rakennusalan ja muiden alojen huippuosaajat yrityksistä ja muualta työelämästä käyvät korkeakouluissa luennoimassa vahvistaen työelämän ja koulutuksen välistä vuoropuhelua. Metropolian rakennusalan opinnoissakin eri alojen vaikuttajat kuten Mikael Jungner, Risto Vahanen, Atte Blom ja Timo Vuorensola ovat esitelmöineet opiskelijoille niin johtajuudesta kuin sosiaalisten taitojen tärkeydestä työelämävalmiuksissa.
Metropolia AMK:n ja Aalto-yliopiston rakennus- ja kiinteistöalojen yhteistyö käynnistyi 2007. Yhteistyössä on koulutettu osaajia tulevaisuuden digiajan työtehtäviin rakennusalan ja laajemmin rakennetun ympäristön alalle. Toimivan yhteistyön tuloksena on saatu jatkojalostettua lukuisia ajankohtaisia alan yhteisjulkaisuja ja yhteisiä ulkopuolisesti rahoitettuja tutkimushankkeita. Opiskelijoiden työllistyminen alalle on ollut joustavaa, koska Aalto-yliopistolla ja Metropolialla on vahvoja kumppanuuksia kiinnostaviin työelämätoimijoihin. Innovaatio- ja opinnäytetöissä on ennakoitu lähitulevaisuudessa alaa läpileikkaavia haasteita, joita opiskelijat ovat selvittäneet kirjallisuushakujen, yrityskyselyin ja haastatteluin. Opiskelijoiden selvitystöiden kohteina ovat olleet esim. terveellinen rakennus, palvelutalon pihapiirin uudistaminen yhteistyössä hyvinvointi- ja rakennusalojen opiskelijoiden kanssa, sosiaalisen median mahdollisuudet sekä RFID-tunnisteiden käyttömahdollisuudet rakentamisessa.
Uudenlaiset tavat kytkeä yrityksiä opetukseen
Lukuisat koulutusorganisaatiot, avoimet yliopistot ja verkossa pidettävät sadat yliopistojen tarjoamat avoimet kurssit (MOOCit) edistävät perusopetuksen rinnalla työmarkkinoiden tarpeisiin pohjautuvien kurssien tarjontaa. Opetussisältöjen toteutuksen osittainen kilpailuttaminen voisi avata läheisemmän suhteen yritysmaailmaan. Usealla alan yrityksellä on vuosien yhteistyössä kertynyt ainutlaatuista ja yksityiskohtaista osaamista sekä myös pedagogista näyttöä omalta toiminta-alaltaan. Uusi vaihtoehto koulutuksen toteuttamisessa voisi olla, että tutkimus- ja opetusinfrastruktuurit olisivat oppilaitoksen hallinnassa, jolloin opetussuunnitelman mukaiset kurssit ja opintokokonaisuudet, tai osa niistä, kilpailutettaisiin. Tällä voitaisiin turvata opetuksen uudistuminen ja ajantasaisuus. Kilpailutetun opetuksen toteuttaisi valittu voittanut osapuoli, yritys, tutkimuslaitos, korkeakoulu tai näistä koostuva konsortio. Koulutusorganisaatiot voisivat yritysten rahoittamilla maksullisilla opintojaksoilla säästää miljoonia ja opetus uudistuisi. (Hyyppä & Ahlavuo 2017.)
Lopuksi
Rahoitusmallin aiheuttama paine rakennus- ja kiinteistöalojen opetuksen jatkon kannalta johtanee siihen, että alan suurimpien toimijoiden kanssa siirrytään vähitellen yritysten sisäisten valmennusohjelmien kautta opinnollistamaan työssä opittuja taitoja. Toisaalta korkeakoulutuksen muovaantuminen opetuksen mahdollisen kilpailuttamisen, yritysyhteistyön, hackathonien, innovaatiokilpailujen ja MOOCien myötä voi tukea monipuolisia opetussisältöjä ja opiskelijan oppimista, jos ne osataan nivoa mielekkäästi ja pedagogisesti osaksi opetussuunnitelmia ja oppimisen tavoitteita.
Kirjoittajat
Marika Ahlavuo, tiedetuottaja, koordinaattori, kulttuurituottaja Aalto-yliopisto, marika.ahlavuo(at)aalto.fi
Mika Lindholm, osaamisaluepäällikkö, TkL, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Rakentaminen ja arkkitehtuuri, mika.lindholm(at)metropolia.fi
Hannu Hyyppä, professori, TkT, dos. Aalto-yliopisto, hannu.hyyppa(at)aalto.fi
Kaisa Jaalama, tohtorikoulutettava, HtM, Aalto-yliopisto, kaisa.jaalama(at)aalto.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Hyyppä, H. (2012). Rakennus-ja kiinteistöalan tulevaisuuden näkymiä. Metropolia ammattikorkeakoulu, rakennus- ja kiinteistöala.
Hyyppä, H. & Ahlavuo, M. (2017). Opetusta kilpailuttamalla uutta osaamista? Maankäyttö 3/2017:18:20.
Karttakeskus (2018). Water Hackathon Aalto-yliopiston-projektikurssi 19.1.-2.2.2018. Haettu 1.4.2018 osoitteesta http://www.karttakeskus.fi/water-hackathon/
SICK (2017). SICK 25 v Innovaatiokisan tulokset. Haettu 1.4.2018 osoitteesta https://www.sick.com/fi/fi
Virtanen, J-P. & Hyyppä, H. & Ahlavuo, M. & Hyyppä, J. & Laitala, A. (2015). Hackathon rantautuu maankäyttöalalle. Maankäyttö 3/2015:6:9.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
