Kestävää liiketoimintaa eteläisen Afrikan markkinoilla

Kirjoittajat: Nina Savela & Minna M. Keinänen-Toivola.

Eteläisen Afrikan maat ovat erityisen haavoittuvassa tilassa ilmastonmuutoksen edessä. Namibiaa, Sambiaa ja Etelä-Afrikkaa vaivaavat yhä paheneva kuivuus ja muut sään ääri-ilmiöt. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on vetänyt useampia projekteja, joiden tarkoituksena on ollut edesauttaa kestävää kehitystä paikallisissa olosuhteissa. Tällä hetkellä SAMK vetää keskisen Itämeren alueen pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan edistämiseen ja eteläisen Afrikan markkinoille tähtäävää SME Aisle -hanketta (2018–2021) yhdessä suomalaisten, ruotsalaisten, virolaisten ja latvialaisten partnerien kanssa.

Kestävyys koetuksella eteläisen Afrikan maissa – miksi se kiinnostaa?

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt luovat jo valmiiksi haavoittuviin yhteiskuntiin vaikeita ja toistuvia poikkeusolosuhteita. Monet eteläisen Afrikan maat ovat taloudessaan edelleen keskittyneet lähinnä raaka-aineiden tuottamiseen, joka on erityisen herkkä talouden osa sääolosuhteiden vaihtelulle. Lisäksi vaihtelut sääolosuhteissa ovat vieneet ja tulevat viemään elinkeinon monilta paikallisilta. Työttömyysprosentit ovat monessa eteläisen Afrikan maassa korkeat jo nyt. Etenkin nuorten osuus työttömistä on hälyttävä. Eri lähteissä on arvioitu, että ilmastopakolaisuuden ja työttömyyden seurauksena 100–200 miljoonaa ihmistä tulee jättämään maansa heikentyneiden elinolosuhteiden vuoksi vuoteen 2050 mennessä. Suurimman osan tästä väestöstä arvioidaan tulevan Afrikasta. Kurjistuvat olosuhteet maanosassa uhkaavat siis eteläisen Afrikan maiden lisäksi pahimmillaan myös meitä eurooppalaisia ennennäkemättömän pakolaiskriisiin muodossa.

Monessa eteläisen Afrikan maassa vesistöt ovat pilaantuneet kestämättömien teknologiaratkaisujen ja vaillinaisten ympäristölakien noudattamisen vuoksi. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien muutosten lisäksi myös luonnon monimuotoisuus on näiden vuoksi maissa erityisen altis menetyksille.

Historia on kuitenkin osoittanut sen, että globaaleihin ympäristöuhkiin voidaan puuttua varsin tehokkaasti sekä resurssein että yhteistyöllä. Vuonna 2015 solmittujen kestävän kehityksen tavoitteiden ja valtioiden vastuun rinnalla on viime vuosina nähty entistä enemmän yksityisen sektorin toimijoita ympäristökysymysten ratkaisevina osatekijöinä. Yritysyhteistyö on ollut myös tiivis osa SAMKin vetämiä projekteja eteläisessä Afrikassa.

Kestävyyteen tähtääviä projekteja eteläisessä Afrikassa

SAMK on toiminut Namibiassa jo vuodesta 2012. Aiemmin kestäviä yhteiskuntia on tuettu muun muassa kestävää kaupunkikehitystä tutkineessa NAMURBAN -projektissa, josta on kirjoitettu AMK-lehdessäkin vuosina 2016 ja 2018 (Keinänen-Toivola & Savela 2016; Järvenpää ym. 2018). Muita SAMKin vetämiä kestävän kehityksen projekteja ovat olleet muun muassa vihreään ja turvalliseen logistiikkaketjuun painottunut NAMHUB -hanke (2016) sekä merenkulun koulutukseen keskittynyt MARIBILIS -hanke (2017–2020). Ajatuksena projektien toimeenpanemisessa on ollut se, etteivät projektien kautta tarjotut teknologiat ja toimintatavat ole riittäviä sellaisinaan kohdealueen tilanteen parantamiseksi, vaan niiden tueksi edellytetään koulutusta ja tuotteiden sopeuttamista paikallisten yhteiskuntien oloihin. Parhaimmassa tapauksessa kokonaisvaltaisella lähestymistavalla maita voidaan tukea hyppäämään suoraan kiertotalouden ja uusiutuvan energian ajatusmalleihin.

Projekteissa lähdetään siitä ajatuksesta, että niiden toimintatavat tukevat ekologista kestävyyttä. Tämän lisäksi projektien toteutuksessa on tärkeää sosiaalinen kestävyys, mikä konkreettisesti tarkoittaa sitä, että paikallisten ihmisten koulutusta ja työllisyyttä pyritään tukemaan. Lisäksi SAMKin hankkeissa on otettu huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Projekteissa korostuu vahvasti paikallinen omistajuus. Paikalliset ovat oman ympäristönsä parhaita asiantuntijoita ja SAMKin kumppanit jakavatkin kestävän kehityksen arvot hyvässä yhteisymmärryksessä. Haasteita kestävän kehityksen näkökulmasta tuovat projektihenkilöstön matkat kohdealueille ja niistä aiheutuvat päästöt. Eteläisen Afrikan toimijoiden keskuudessa kasvokkain tapaaminen on edelleen kaikkein merkittävin yhteistyön muoto ja tätä yhteistyötä on haasteellista korvata täysin etäyhteyksillä.

Tulevaisuudessa kestävien projektien avainteemana tulee olemaan syy-seuraussuhteiden laajempi ymmärtäminen. Esimerkiksi keskusteluun on vasta viime aikoina noussut yhteiskuntien digitalisoituminen ja tästä seuraava energiankäytön lisääntymisen ja kasvavien hiilidioksidipäästöjen välinen suhde. Ympäristö- ja ilmastokysymyksillä onkin tapana olla niin sanottuja häijyjä ongelmia (eng. wicked problems), jolloin yhden ongelman ratkaiseminen tuo esiin monta uutta. Nämä ongelmat konkretisoituvat etenkin eteläisen Afrikan maissa, joissa valtiot pyrkivät samalla kitkemään kasvavaa työttömyyttä, kasvattamaan taloutta ja siirtymään uusiutuvan energian ratkaisuihin. Kestävän kehityksen teknologiat ja ratkaisut ovat potentiaalisia työvoiman luojia pitkälle tulevaisuuteen. Parhaimmassa tapauksessa ne nostavat kohdemaiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten instituutioiden kestokykyä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. On siksi ensisijaisen tärkeää, että teknologiaan sisältyvät mahdollisuudet tulevat selvästi perustelluiksi paikallisille kumppaneille. Ratkaisujen tulee olla laajalti sekä paikallisen väestön hyväksymiä että paikallisiin olosuhteisiin sopivia.

Tiivis yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on korostunut SAMKin vetämissä projekteissa eteläisessä Afrikassa. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat muun muassa olleet lukuisat vierailut puolin ja toisin alueilla, lukemattomat epäviralliset keskustelut toimijoiden välillä, tutkimusyhteistyö sekä molemminpuolisen koulutuksen tarjoaminen toimintaympäristöistä.

SAMKin vetämässä SME Aisle -projektissa pienet ja keskisuuret yritykset vievät tuotteitaan ja osaamistaan eteläisen Afrikan markkinoille. Yritykset tulevat keskisen Itämeren alueelta Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. SME Aislen kantava periaate on, että kaikki eteläiseen Afrikkaan suuntautuva liiketoiminta perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Projekti keskittyy Namibian, Etelä-Afrikan ja Sambian markkinoille. Tähän mennessä mukana olevat yritykset ovat muun muassa auttaneet toimittamaan matkapuhelimia Sambiaan osana väestön digitaalista osallistamista, tarjonneet uusiutuvaa energiaa tehokkaasti hyödyntäviä ja energiaa tehokkaasti varastoivia akkuteknologioita Namibiaan ja Sambiaan, vieneet aurinkopaneeleita Namibiaan sekä aloittaneet vettä säästävän lannoitteen tarjoamisen maanviljelijöille Sambiassa. Neuvotteluja käydään parhaillaan esimerkiksi logistiikkaketjuja tehostavista ratkaisuista, automaattisesta jätteidenlajitteluasemasta Namibiassa ja Etelä-Afrikassa sekä elektronisen hallinnon ratkaisuista Namibiassa ja Sambiassa.

Keskeisenä toimintatapana ovat säännölliset partnerien ja pk-yritysten yhteiset delegaatiomatkat Namibiaan, Etelä-Afrikkaan ja Sambiaan.  Kun ihmiset tuntevat toisensa, se on pohja luottamuksellisille väleille ja kestävälle liiketoiminnalle. Lisäksi projekti on tukenut paikallisten toimijoiden vierailuja keskisen Itämeren alueelle (Kuva 1), julkaissut videomateriaalia paikallisille toimijoille keskisen Itämeren alueen yritysten liiketoimintatavoista sekä puolestaan valmentanut projektissa mukana olevia yrityksiä liittyen paikallisiin olosuhteisiin, kulttuuriin, ympäristöön ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Projektissa on tehty lukuisia avoimesti netissä saatavilla olevia julkaisuja eteläisen Afrikan markkinoista.

Kaiken kaikkiaan seitsemän yritystä on solminut tähän mennessä kauppasopimuksen paikallisten kumppanien kanssa ja kolme on perustanut yhteisyrityksen paikallisilla markkinoilla. SME Aisle -projektissa tehtävä työ on osoittanut, että vastuullinen liiketoiminta on yksi peruspilari kestävän kehityksen edistämisessä eteläisessä Afrikassa.

Vastaavanlaisia hankkeita suunnitteleville ammattikorkeakouluille on tärkeää kartoittaa aihepiiriin liittyvää osaamista ja kohdemaan tuntemusta. Projektien suunnitteluvaiheessa hyödyllisiä asiantuntijaverkostoja kannattaa Suomessa etsiä ottamalla selvää tietyn aihepiirin verkostoitumistapahtumista ja seminaareista. Kohdemaissa hyvinä yhteyksinä toimivat Suomen suurlähetystöt ja Team Finland -verkostot. Verkostojen kartoittaminen ei pelkästään auta löytämään potentiaalisia yhteistyökumppaneita, vaan myös tarjoaa hyviä keskusteluyhteyksiä maissa jo olleille toimijoille. Maissa olevat toimijat osaavat kertoa kokemuksiaan hanketoiminnasta kohdemaassa. Päätöksenteko voi lisäksi kohdemaissa olla nopeudeltaan hyvinkin erilaista kuin mihin suomalaiset toimijat ovat kotimaassa tottuneet, eikä yllätyksiltä yleensä vältytä projektityössä. Täten projektisuunnitelmassa olisi hyvä luoda riskiarvio hankkeesta ja varata suunnitelmaan riittävää joustoa. Parhaimmassa tapauksessa hankkeiden avulla luodut suhteet edistävät kestävää yhteistyötä vuosiksi eteenpäin.

Kuva 1. Namibialainen yritysdelegaatio vieraili Ruotsissa, Latviassa, Virossa ja Suomessa marraskuussa 2019. Viikko huipentui Raumalla, Satakunnan ammattikorkeakoulun vieraana. Artikkelin kirjoittajat kuvassa: keskellä Savela ja toinen oikealta Keinänen-Toivola.
Kuva 1. Namibialainen yritysdelegaatio vieraili Ruotsissa, Latviassa, Virossa ja Suomessa marraskuussa 2019. Viikko huipentui Raumalla, Satakunnan ammattikorkeakoulun vieraana. Artikkelin kirjoittajat kuvassa: keskellä Savela ja toinen oikealta Keinänen-Toivola.

Kirjoittajat

Nina Savela, VTM, projektitutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, nina.savela(at)samk.fi

Minna M. Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi


Järvenpää, T., Savela, N., Keinänen-Toivola, M. (2018). Uusiutuva energia kiertotalouden ratkaisijana. AMK-lehti/UAS Journal, 2018;1. Haettu 2.4.2020 https://uasjournal.fi/1-2018/uusiutuva-energia/

Keinänen-Toivola, M. & Savela, N. (2016). Kestävä kaupunkikehitys avainasemassa kehittyvillä markkinoilla. AMK-lehti/UAS Journal, 2016;4. Haettu 2.4.2020 osoitteesta https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/kestava-kaupunkikehitys-avainasemassa-kehittyvilla-markkinoilla/

Vihreä yrittäjyys kukoistaa liiketoimintaosaamista kasvattamalla

Kirjoittajat: Sanna-Mari Renfors & Jaana Ruoho.

Vihreät yrittäjät tarvitsevat kohdennettua liiketoimintaosaamista

Vihreän talouden kasvu synnyttää uutta liiketoimintaa ja luo hyvinvointia. Se tarjoaa ns. vihreille mikroyrittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia korkean arvonlisän tuotteiden ja palvelujen kasvavan kysynnän myötä. Esimerkiksi luonnonkosmetiikan kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti ja kiinnostus luonnonvaraisten kasvien hyödyntämiseen elintarvikkeina on viime vuosina lisääntynyt Suomessa nopeasti (kts. Pro luonnonkosmetiikka ry, 2019; Työ- ja elinkeinoministeriö, 2019). Kuluttajat arvostavat yhä enemmän kestäviä liiketoimintakonsepteja, kuten vastuullista vaatetuotantoa ja kierrätysmuotia, ilmastoystävällisiä ravintoloita ja ekokampaamoja.

Vihreällä yrittäjyydellä tarkoitetaan luontoa kestävästi resurssinaan hyödyntävää mikroyrittäjyyttä. Tämä sisältää erilaisia luonnontuotteisiin ja -palveluihin liittyviä toimialoja: luontomatkailu, luonnonkosmetiikka, luontoon pohjautuvat hyvinvointipalvelut, elintarvikkeiden ja juomien valmistus sekä  tekstiileihin liittyvät innovaatiot.

Vihreälle liiketoimintamallille ominaista on se, että toiminta vaikuttaa myönteisesti kestävyyden eri osa-alueisiin ja vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia. Vihreät mikroyrittäjät hyötyisivät rohkeiden ja raikkaiden liiketoimintamallien kehittämisestä alan hyvin perinteisten liiketoimintamallien rinnalle. Erilaiset digitaaliset ja osuustoiminnalliset liiketoimintamallit, vuokraaminen ostamisen sijaan, kierrätysmateriaalien tehokkaampi hyödyntäminen sekä erilaiset voittoa tavoittelevan ja yleishyödyllisen toiminnan yhdistelmät ovat esimerkkejä toimialalle sopivista kestävistä liiketoimintamalleista, joita ei ole täysimittaisesti hyödynnetty.

Tällä hetkellä vihreiden yrittäjien kapea liiketoimintaosaaminen estää kuitenkin jalostamasta innovatiivisia ideoita kannattavaksi ja kestäväksi liiketoiminnaksi sekä kysyntään vastaavaksi tuotetarjonnaksi. Vihreitä arvoja ei ole integroitu osaksi liiketalouden koulutusta, eikä luonnonvara- tai ympäristöalan koulutus pureudu syvällisesti liiketoiminnan kehittämiseen. Tämän vuoksi ammatillista koulutusta tulee uudistaa ja tätä kautta vahvistaa vihreiden yrittäjien tarvitsemaa liiketoimintaosaamista.

Uusi täydennyskoulutuskokonaisuus vastaa yrittäjien tarpeisiin

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) edistää ekologista kestävyyttä keskisen Itämeren yhteisessä Interreg NatureBizz -hankkeessa (1.3.2018–31.10.2020). SAMKin koordinoima hanke lisää vihreiden mikroyrittäjien räätälöityä ja kohdennettua koulutustarjontaa, joka mahdollistaa näiden yrittäjien liiketoiminnan kehittämisen heidän omien luontoarvojensa mukaisesti. Tällöin liiketoiminnan kehittäminen on sidottu vahvasti ekologisesti kestävän kehityksen edistämiseen.

Ensimmäiseksi hankkeessa tunnistettiin vihreiden yrittäjien liiketoiminnan osaamistarpeet haastattelemalla yrittäjiä ja alan kehittäjäorganisaatioita (n=73) Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Tämän jälkeen yhteisten osaamistarpeiden pohjalta luotiin uusi täydennyskoulutuskokonaisuus. Koulutuskokonaisuus pilotoidaan keväällä 2020 neljässä maassa vihreää yrittäjyyttä suunnittelevien tai jo toimivien yrittäjien kanssa.

Vihreät arvot ovat tärkeä osa uutta koulutuskokonaisuutta

Yrittäjien ja kehittäjäorganisaatioiden mukaan vihreässä yrittäjyydessä ja liiketoiminnassa korostuu liiketoiminta, jossa yhdistyvät luonnonvarat, talous ja yhteiskunta. Yrittäjillä on vahva kiinnostus yhteiskunnan ja ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia kohtaan, ja liiketoimintaan liittyy vahvasti luonnonarvojen korostaminen, hyvinvoinnin tuottaminen ja kaupallinen tavoite. Ihmisten fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä luonnonmukainen elämä ovat vihreille yrittäjille tärkeitä arvoja, myös eläinten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota.  Lisäksi yritysten työtekijät ja jopa jälleenmyyjät jakavat samat arvot.

Vahvan arvopohjan vuoksi yritysten tuotteet heijastavat ekologisia ja eettisiä arvoja. Yrittäjät jatkojalostavat luonnon raaka-aineista tuotteita, jotka tekevät hyvää fyysisesti ja henkisesti sekä vahvistavat laajemmin yhteiskunnan hyvinvointia. Innovatiiviset erikoistuotteet kuten puuvedet käyvät kaupaksi, marjajauheet maistuvat maailmalla ja uusin hittiraaka-aine räjähdysmäisesti kasvavan luonnonkosmetiikan valmistuksessa on männynkaarna.

Kuva 1. Puolukan hinta nousee 150-kertaiseksi jauheena pussissa (Kuva: Sanna-Mari Renfors).
Kuva 1. Puolukan hinta nousee 150-kertaiseksi jauheena pussissa (Kuva: Sanna-Mari Renfors).

Haastatteluiden mukaan tärkeimmät liiketoiminnan osaamistarpeet kohdistuvat näin ollen erityisesti korkean arvonlisän tuotteiden kehittämiseen, kuluttajaviestintään, jakeluketjun hallintaan ja brändin kehittämiseen.  Yrittäjien tulisi jatkojalostaa raaka-aineista kestäviä tuotteita, erilaistaa tuotetarjontaansa hyödyntämällä erilaisia luontoresursseja ja brändätä sekä itsensä, yrityksensä että tuotteensa vahvemmin. Toimiva jakeluketju on puolestaan avain sekä tarvittavien raaka-aineiden saatavuuden takaamiseksi että tuotteiden toimittamiseksi kuluttajien saataville. Kuluttajaviestinnän avulla yritykset kouluttavat kuluttajia tuotteidensa hyödyistä ja käytöstä sekä motivoivat heitä vastuullisiin valintoihin.  Merkittävä osa yritystoimintaa on kuluttajien ohjaaminen ja informointi siitä, miten kestävä elämäntyyli luodaan ja miten hyvinvointia kasvatetaan.

Tunnistettujen osaamistarpeiden pohjalta luotu uusi täydennyskoulutuskokonaisuus sisältää kahdeksan eri moduulia. Moduulit käsittelevät vihreää yrittäjyyttä, kestävää ja eettistä kuluttamista, tuotteen ja brändin kehittämistä, kuluttajaviestintää, jakeluketjun- ja laadunhallintaa sekä vientiä. Jokainen moduuli sisältää käytännön työkalun liiketoiminnan kehittämiseksi. Moduulikuvaukset ja muut hankkeen tuottamat materiaalit, kuten raportit osaamistarpeista ja käsikirja moduulien sisällöistä, ovat muiden koulutusorganisaatioiden hyödynnettävissä ja ladattavissa hankkeen nettisivuilla.

Kuva 2. Koulutuskokonaisuus sisältää kahdeksan moduulia (Kuva: NatureBizz-hanke).
Kuva 2. Koulutuskokonaisuus sisältää kahdeksan moduulia (Kuva: NatureBizz-hanke).

Koulutuskokonaisuuden pilotointiin osallistui noin 60 yrittäjää tai yrittäjyyttä suunnittelevaa neljässä eri maassa. Palaute koulutuksesta oli erittäin positiivista. Avainsana kerätyssä palautteessa oli inspiraatio: liiketoimintaosaamisen lisääntymisen lisäksi osallistujat kokivat inspiroituneensa koulutuksessa ja saaneensa motivaatiota omaan yrittäjyyteensä erilaisten yritysesimerkkien kautta.

Kirjoittajat

Sanna-Mari Renfors, FT, tutkijayliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, sanna-mari.renfors(at)samk.fi

Jaana Ruoho, KTM, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, jaana.ruoho(at)samk.fi


Pro luonnonkosmetiikka ry. (2019). Luonnonkosmetiikka-alan kasvu kiihtyy. Tiedote 20.3.2019.

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2019). Luonnontuotealan toimialaraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Toimialaraportti 2019:32.

eTourismCurriculum Finland: digitaalisen matkailuliiketoiminnan opetusverkosto

Kirjoittajat: Juho Pesonen, Outi Kähkönen, Päivi Hanni-Vaara

Johdanto

Matkailu on Suomessa kasvava vientiala, joka työllisti 140 000 työntekijää vuonna 2014 ja tuotti vientiin rinnastettavaa matkailutuloa yli neljä miljardia euroa (TEM 2016). Digitaalisuus sekä tieto- ja viestintäteknologiat ovat muuttaneet matkailualaa vallankumouksellisesti. Tiedon etsiminen, matkan ostaminen ja elämysten jakaminen on siirtynyt mitä suuremmissa määrin verkkoon. Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät tarjoavat palveluitaan pääasiassa sähköisiä kanavia pitkin, ja perinteiset kivijalkatoimistot ovat lähestulkoon kadonneet katukuvasta. Automatisointi ja teknologian mahdollistamat itsevarausjärjestelmät ovat monin tavoin muuttaneet matkustuskokemustamme. Matkakohteiden ja yritysten kilpailukyvyn voidaan osittain katsoa määräytyvän sen perusteella, miten ne pystyvät tuomaan itsensä esille ja miten ne kykenevät viestimään vuorovaikutteisesti sähköisissä kanavissa. Digitaalisessa matkailuliiketoiminnassa on kuitenkin Suomessakin paljon kehityskohteita (TEM 2015).

Digitaalisen matkailuliiketoiminnan osaamista ei suomalaisissa korkeakouluissa ole tietääksemme ollut tähän asti juurikaan saatavilla, vaikka sen merkitys matkailualan kehittämiselle on elintärkeää. Tätä varten suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksen (MOT) koordinaatiolla luotu uudenlainen verkostomallinen virtuaalinen opetuskokonaisuus eTourismCurriculum Finland. Tässä artikkelissa esitellään eTourismCurriculum Finlandin toiminta digitaalisen matkailuliiketoiminnan opetusverkostona. Kyseinen opetuskokonaisuus on jopa kansainvälisellä tasolla harvinainen tapa toteuttaa korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Verkoston luomisessa kertyneet kokemukset ovat hyödyllisiä uusien korkeakouluverkostojen rakentamisessa.

Verkoston rakentaminen ja toiminnan aloittaminen

Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksella oli vuosina 2011–2014 Etelä-Savon maakuntaliiton Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama eMatkailu-hanke, jonka päämääränä oli parantaa matkailun sähköisen liiketoimintaosaamisen tutkimusedellytyksiä (EURA). Hankkeessa selvitettiin sähköisen matkailuliiketoiminnan koulutuksen tasoa ja kerättiin myös yhteystietoja sähköisen matkailuliiketoiminnan kurssien vastuuopettajista eri oppilaitoksissa. Tarkoituksena oli muodostaa lista niistä henkilöistä, joilla olisi tarjota osaamista aihepiirin opetuksen kehittämiseksi. Vuoden 2012 lopussa tiedusteltiin kaikilta näiltä opettajilta mielenkiintoa lähteä mukaan kansallisesti kehittämään matkailun verkkoliiketoiminnan opetusta suomalaisissa korkeakouluissa. Kiinnostus aihepiiriin oli alusta lähtien erittäin suurta. Verkkoliiketoiminnan merkitys ja etenkin sen osaamisen kehittäminen olivat monessa oppilaitoksessa tunnistettuja aihealueita. Ensimmäisessä tapaamisessa paikalla oli yhdeksän henkilöä, jotka edustivat Haaga-Helia AMK:ta, Rovaniemen AMK:ta, Jyväskylän AMK:ta, Satakunnan AMK:ta, MOT:a ja Savonlinnan seudun osaamiskeskusta. Kaikki toimijat osallistuivat alusta lähtien toimintaan omilla resursseillaan, eikä yhteistyötä ole rahoitettu millään tavalla muuten kuin koordinointina eMatkailu-hankkeesta vuosina 2013 ja 2014.

Verkostomallinen toiminta eTourismCurriculumissa

eTourismCurriculum-verkoston toiminta on alusta lähtien ollut kansallista. Mukana on ollut toimijoita ympäri Suomea eri oppilaitoksista, niin opintopäälliköitä kuin sähköisen matkailuliiketoiminnan opettajia. Tätä varten verkoston toiminnassa on hyödynnetty virtuaalisia työkaluja kuten Dropboxia, Basecampia ja Skypeä. Vuosina 2013–2015 työryhmä tapasi virtuaalisesti yhdeksän kertaa. Verkoston vakiinnuttua kuukausittaiset tapaamiset on järjestetty ainoastaan virtuaalisesti.

Verkostomallisen, kansallisen toiminnan rakentaminen on ollut haastavaa. Verkoston toiminnan muotoutuessa on haettu ja selvitetty ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia, mutta sopivaa rahoitusinstrumenttia ei ole löytynyt. eTourismCurriculumissa tarkoitus on ollut kehittää malli, joka toimisi ilman, että mukana olevien oppilaitoksien välillä pitäisi siirtyä rahaa. Tällöin olisi mahdollista pitää hallintokulut mahdollisimman pieninä ja tuottaa opintopisteitä kustannustehokkaasti.

Kahden ensimmäisen vuoden aikana tapaamisissa suunniteltiin sekä kurssien sisältöjä että toimintamalleja. Keväällä 2015 kehiteltiin toimintamalli, joka on nyt verkoston käytössä. Tässä mallissa jokainen verkoston oppilaitos sitoutuu järjestämään yhden, omaa erikoisosaamistaan vastaavan viiden opintopisteen kurssin sekä oman että verkoston muiden oppilaitosten opiskelijoiden käyttöön. Tällä tavalla pystytään seitsemän oppilaitoksen voimalla muodostamaan 35 opintopisteen opintokokonaisuus kaikkien kursseja järjestävien oppilaitosten saataville.

Kurssit päätettiin järjestää Open Moodle -järjestelmässä, sillä Moodle oli alustana tuttu monelle vastuuopettajalle. Siellä oli mahdollista luoda käyttäjätunnukset sekä ulkopuolisille opettajille että opiskelijoille. Oppilaitokset sidottiin toimintaan kaksivuotisella sopimuksella, jossa he sitoutuivat tarjoamaan verkoston käyttöön viiden opintopisteen vuosittaisen opettajaresurssin, resursseja kurssien kokonaiskehittämiseen oppilaitoksen omien käytänteiden mukaan, opiskelijoiden ilmoittautumisen kursseille ja arvosanojen rekisteröimisen omiin järjestelmiin sekä OpenMoodle-järjestelmän maksut.

Kaikki kurssit päätettiin järjestää englanniksi. Myös aihepiirin materiaalista suurin osa on englanniksi. Tällöin kurssit on mahdollista järjestää myös kansainvälisille opiskelijoille. Digitaalisen matkailuliiketoiminnan opetus verkostossa alkoi kesällä 2016. Kursseille voivat osallistua verkoston oppilaitosten opiskelijat sekä opiskelijat avoimen AMK:n kautta. Verkostoa koordinoi Itä-Suomen yliopisto, ja siinä ovat mukana Laurean ja Haaga-Helian lisäksi Karelian, Lapin, Jyväskylän ja Satakunnan ammattikorkeakoulut. Käytännössä oppilaitosten vastuuopettajat hoitavat opintojen markkinoinnin ja toimivat myös oppilaitosten yhteyshenkilöinä.

Johtopäätökset

Opetuksesta on tulossa jatkuvasti vähemmän ja vähemmän aikaan ja paikkaan sidottua. Virtuaaliset työkalut mahdollistavat monipuoliset opetusmenetelmät sekä tehokkaan yhteistyön. Jopa tämän verkoston luomisen aikana sähköiset työkalut ovat kehittyneet uudelle tasolle ja virtuaalitapaamiset onnistuvat tänä päivänä jo loistavasti.

eTourismCurriculumilla on paljon annettavaa suomalaiselle korkeakoulutukselle. Tämän verkostomallin avulla mukana olevat oppilaitokset saavat kukin 35 opintopistettä opintoja opiskelijoilleen viiden opintopisteen opetusresurssilla. eTourismCurriculumissa ei ole verkostomaksua, vaan ainoastaan alustan ylläpitomaksut, jotka riippuvat opiskelijamääristä. Kurssit soveltuvat lisäksi erinomaisesti kansainvälisille opiskelijoille, kesäopintoihin ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin. Lisäksi kursseja on yleensä mahdollista skaalata ylöspäin, eli virtuaalikursseille on mahdollista ottaa suuri määrä opiskelijoita ympäri Suomea. Tällä hetkellä tavoitteena onkin avata kaikki kurssit Avoimen ammattikorkeakoulun puolelle mahdollisimman nopeasti.

Virtuaaliopintojakson kehittäminen on innostanut opettajia hyödyntämään virtuaalisia työkaluja aiempaa monipuolisemmin ja jakamaan kokemuksia näistä kokeiluista myös opettajakollegoille omassa korkeakoulussa ja eTourismCurriculum-verkostossa. Asiantuntijoiden kokoaminen yhteen sekä avoin tietojen ja taitojen vaihto on lisännyt osaamista koko verkostossa ja kehittänyt tällä tavalla eTourismCurriculumin sisältöjen lisäksi myös muiden kurssien pedagogiikkaa ympäri Suomen mukana olevissa oppilaitoksissa.

Matkailun digitaalinen liiketoiminta kehittyy ja muuttuu huimaa vauhtia, minkä vuoksi haasteena on tarjota ajantasaisia ja ennakoiviakin opintoja. Haasteena tällaisessa verkostossa on myös jäsenten sitoutuminen. Oppilaitokset sidotaan tuottamaan oma kurssinsa kahden vuoden sopimuksilla kerrallaan. Toisaalta yksittäisen toimijan poisjääminen tai vaihtuminen ei opintokokonaisuutta romuta. Kurssit on alusta lähtien suunniteltu siten, että opiskelijoiden ei tarvitse käydä niitä tietyssä järjestyksessä. Opiskelijoiden ei myöskään tarvitse opiskella kaikkia kursseja, vaan he voivat omien mielenkiinnon kohteiden mukaan valita omaa osaamista parhaiten täydentävät eTourismCurriculum-kurssit.

Kirjoittajat

Juho Pesonen, tutkimuspäällikkö, Itä-Suomen yliopisto, juho.pesonen(at)uef.fi
Outi Kähkönen, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, outi.kahkonen(at)lapinamk.fi
Päivi Hanni-Vaara, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, paivi.hanni-vaara(at)lapinamk.fi

EURA. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman projektin kuvaus. Haettu 22.3.2017 osoitteesta https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A31481

TEM (2015). Digitaalisen matkailumarkkinoinnin ja myynnin haasteet ja ratkaisuehdotukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 69/2015.

TEM (2016). Matkailu on Suomessa kasvava vientiala ja merkittävä työllistäjä. http://ruralfinland.karelia.fi/images/Tiedostot/Julkaisut/Matkailun_luvut_kuvina_2015.pdf

Ylikulutus kuriin kiertotaloudella

Tänä vuonna ihmiskunta kulutti loppuun maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat elokuun 8. päivään mennessä. Tämä ns. ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin tekemiin laskelmiin, joiden perusteella ihmiskunnan kulutus ylitti maapallon kapasiteetin ensimmäistä kertaa 1970-luvun alussa, ja tämän jälkeen ylikulutuspäivä on siirtynyt yhä aikaisemmaksi vuoden kulussa. (http://www.overshootday.org.)

Noin 80 prosenttia maapallon ihmisistä elää maissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin tuottavat. Ihmiskunta tarvitsisi noin 1,5 kertaisen maapallon, jotta kulutus ja biokapasiteetti vastaisivat toisiaan. Tosin suomalaisten elintasolla tämä ei riittäisi vielä mihinkään: jos maailmassa ei olisi kuin suomalaisia tarvittaisiin kolme maapalloa, ja rikkaiden Lähi-idän maiden elämäntyylillä neljäkään ei vielä riittäisi. (WWF 2014, 37)

Ihmiskunta tarvitsisi noin 1,5 kertaisen maapallon, jotta kulutus ja biokapasiteetti vastaisivat toisiaan.

Yksi keino vähentää tai jopa lopettaa tulevien sukupolvien kustannuksella eläminen on kiertotalouden kehittäminen. Perinteisesti talous on jatkumo, jossa hankitaan raaka-aineita, jalostetaan ne tuotteiksi ja myydään kuluttajalle. Kun tuote menee pois muodista tai rikkoutuu, se päätyy jätteenä hävitettäväksi. Kiertotaloudessa virta käännetään kierroksi, jossa yhden jäte on seuraavan raaka-aine. (ks. esim. Seppälä ym. 2016, 10-13)

Herääminen luonnonvarojen rajallisuuteen on Suomen kaltaiselle maalle sekä uhka että mahdollisuus. Sitran vuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle jopa 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin, ja globaalien markkinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa.  (Sitra 2014, 1; 9-10 ja 63-64)

Lapin AMK on määritellyt luonnonvarojen älykkään käytön yhdeksi strategiseksi painopisteeksi, mihin kiertotalous kytkeytyy vaivattomasti. Rakennustekniikalla on annettavaa rakentamisen energiatehokkuuden lisäämiseen, materiaalitekniikassa painotetaan tuotteiden ja rakenteiden koko elinkaarta suunnittelusta uusiokäyttöön ja optisen mittaustekniikan ryhmä pyrkii parantamaan kaivosten raaka-ainetehokkuutta. Keskeisessä roolissa on myös luonnonvara-ala, jonka TKI –toiminta tukee jo nyt biomateriaalien tehokasta ja luontoa säästävää hyödyntämistä.

Kiertotalouden väljästä määrittelystä johtuen sen työllistävää vaikutusta on vaikea laskea. Suuntaa-antavina voi pitää Rooman klubin huhtikuussa 2015 julkaisemia lukuja, joiden mukaan Ruotsissa kiertotalous synnyttää noin 100 000 uutta työpaikkaa. (Sitra 2015) Tältä pohjalta voinee arvioida työllistävän vaikutuksen Suomessakin nousevan vähintään 50 000:een.

Kiertotalouden suuren työllistämispotentiaalin vuoksi Lapin AMK esitti uutena avauksena sopimuskaudelle 2017 – 2020 laajuudeltaan 60 opintopisteen ”Kiertotalous ja sivuvirrat” –koulutuksen aloittamista. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat arktiseen kiertotalouteen markkinalähtöisesti.  Kasvualusta Lapissa on vahva: hiljattain julkistetun Suomen kiertotalouden tiekartan kärkihankkeista useampikin on merilappilaista tekoa, ja kiertotalouteen kytkeytyvän liiketoiminnan liikevaihto on alueella jo tällä hetkellä noin 200 miljoonaa euroa (Sitra 2016). Ja mikäli kiinalaistaustaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamo toteutuu, niin aletaan painia eurooppalaisessakin vertailussa raskaassa sarjassa.

Kirjoittaja

Reijo Tolppi, HT, vararehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, reijo.tolppi(at)lapinamk.fi

Painetut lähteet:

Seppälä, J., Sahimaa, O., Honkatukia, J., Valve, H., Antikainen, R., Kautto, P., Myllymaa, T., Mäenpää, I., Salmenperä, H., Alhola, K., Kauppila, J. & Salminen, J. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2016.

SITRA 2014: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Helsinki: Sitra, 2014. Sitran selvityksiä 84/2016.

SITRA 2016: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016 – 2025. Helsinki: Sitra 2016. Sitran selvityksiä 117 / 2016.

WWF 2014: Living Planet Report 2014. Species and spacies, people and places. Switzerland: WWF, 2014.

Verkkolähteet:

Sitra 2015: Kiertotalous Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn veturiksi. Sitra uutiset 20.7.2015. Haettu 22.6.2016.

www.overshootday.org. Haettu 22.6.2016.