2/2020

Kestävää liiketoimintaa eteläisen Afrikan markkinoilla

Kirjoittajat: Nina Savela & Minna M. Keinänen-Toivola.

Eteläisen Afrikan maat ovat erityisen haavoittuvassa tilassa ilmastonmuutoksen edessä. Namibiaa, Sambiaa ja Etelä-Afrikkaa vaivaavat yhä paheneva kuivuus ja muut sään ääri-ilmiöt. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on vetänyt useampia projekteja, joiden tarkoituksena on ollut edesauttaa kestävää kehitystä paikallisissa olosuhteissa. Tällä hetkellä SAMK vetää keskisen Itämeren alueen pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan edistämiseen ja eteläisen Afrikan markkinoille tähtäävää SME Aisle -hanketta (2018–2021) yhdessä suomalaisten, ruotsalaisten, virolaisten ja latvialaisten partnerien kanssa.

Kestävyys koetuksella eteläisen Afrikan maissa – miksi se kiinnostaa?

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt luovat jo valmiiksi haavoittuviin yhteiskuntiin vaikeita ja toistuvia poikkeusolosuhteita. Monet eteläisen Afrikan maat ovat taloudessaan edelleen keskittyneet lähinnä raaka-aineiden tuottamiseen, joka on erityisen herkkä talouden osa sääolosuhteiden vaihtelulle. Lisäksi vaihtelut sääolosuhteissa ovat vieneet ja tulevat viemään elinkeinon monilta paikallisilta. Työttömyysprosentit ovat monessa eteläisen Afrikan maassa korkeat jo nyt. Etenkin nuorten osuus työttömistä on hälyttävä. Eri lähteissä on arvioitu, että ilmastopakolaisuuden ja työttömyyden seurauksena 100–200 miljoonaa ihmistä tulee jättämään maansa heikentyneiden elinolosuhteiden vuoksi vuoteen 2050 mennessä. Suurimman osan tästä väestöstä arvioidaan tulevan Afrikasta. Kurjistuvat olosuhteet maanosassa uhkaavat siis eteläisen Afrikan maiden lisäksi pahimmillaan myös meitä eurooppalaisia ennennäkemättömän pakolaiskriisiin muodossa.

Monessa eteläisen Afrikan maassa vesistöt ovat pilaantuneet kestämättömien teknologiaratkaisujen ja vaillinaisten ympäristölakien noudattamisen vuoksi. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien muutosten lisäksi myös luonnon monimuotoisuus on näiden vuoksi maissa erityisen altis menetyksille.

Historia on kuitenkin osoittanut sen, että globaaleihin ympäristöuhkiin voidaan puuttua varsin tehokkaasti sekä resurssein että yhteistyöllä. Vuonna 2015 solmittujen kestävän kehityksen tavoitteiden ja valtioiden vastuun rinnalla on viime vuosina nähty entistä enemmän yksityisen sektorin toimijoita ympäristökysymysten ratkaisevina osatekijöinä. Yritysyhteistyö on ollut myös tiivis osa SAMKin vetämiä projekteja eteläisessä Afrikassa.

Kestävyyteen tähtääviä projekteja eteläisessä Afrikassa

SAMK on toiminut Namibiassa jo vuodesta 2012. Aiemmin kestäviä yhteiskuntia on tuettu muun muassa kestävää kaupunkikehitystä tutkineessa NAMURBAN -projektissa, josta on kirjoitettu AMK-lehdessäkin vuosina 2016 ja 2018 (Keinänen-Toivola & Savela 2016; Järvenpää ym. 2018). Muita SAMKin vetämiä kestävän kehityksen projekteja ovat olleet muun muassa vihreään ja turvalliseen logistiikkaketjuun painottunut NAMHUB -hanke (2016) sekä merenkulun koulutukseen keskittynyt MARIBILIS -hanke (2017–2020). Ajatuksena projektien toimeenpanemisessa on ollut se, etteivät projektien kautta tarjotut teknologiat ja toimintatavat ole riittäviä sellaisinaan kohdealueen tilanteen parantamiseksi, vaan niiden tueksi edellytetään koulutusta ja tuotteiden sopeuttamista paikallisten yhteiskuntien oloihin. Parhaimmassa tapauksessa kokonaisvaltaisella lähestymistavalla maita voidaan tukea hyppäämään suoraan kiertotalouden ja uusiutuvan energian ajatusmalleihin.

Projekteissa lähdetään siitä ajatuksesta, että niiden toimintatavat tukevat ekologista kestävyyttä. Tämän lisäksi projektien toteutuksessa on tärkeää sosiaalinen kestävyys, mikä konkreettisesti tarkoittaa sitä, että paikallisten ihmisten koulutusta ja työllisyyttä pyritään tukemaan. Lisäksi SAMKin hankkeissa on otettu huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Projekteissa korostuu vahvasti paikallinen omistajuus. Paikalliset ovat oman ympäristönsä parhaita asiantuntijoita ja SAMKin kumppanit jakavatkin kestävän kehityksen arvot hyvässä yhteisymmärryksessä. Haasteita kestävän kehityksen näkökulmasta tuovat projektihenkilöstön matkat kohdealueille ja niistä aiheutuvat päästöt. Eteläisen Afrikan toimijoiden keskuudessa kasvokkain tapaaminen on edelleen kaikkein merkittävin yhteistyön muoto ja tätä yhteistyötä on haasteellista korvata täysin etäyhteyksillä.

Tulevaisuudessa kestävien projektien avainteemana tulee olemaan syy-seuraussuhteiden laajempi ymmärtäminen. Esimerkiksi keskusteluun on vasta viime aikoina noussut yhteiskuntien digitalisoituminen ja tästä seuraava energiankäytön lisääntymisen ja kasvavien hiilidioksidipäästöjen välinen suhde. Ympäristö- ja ilmastokysymyksillä onkin tapana olla niin sanottuja häijyjä ongelmia (eng. wicked problems), jolloin yhden ongelman ratkaiseminen tuo esiin monta uutta. Nämä ongelmat konkretisoituvat etenkin eteläisen Afrikan maissa, joissa valtiot pyrkivät samalla kitkemään kasvavaa työttömyyttä, kasvattamaan taloutta ja siirtymään uusiutuvan energian ratkaisuihin. Kestävän kehityksen teknologiat ja ratkaisut ovat potentiaalisia työvoiman luojia pitkälle tulevaisuuteen. Parhaimmassa tapauksessa ne nostavat kohdemaiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten instituutioiden kestokykyä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. On siksi ensisijaisen tärkeää, että teknologiaan sisältyvät mahdollisuudet tulevat selvästi perustelluiksi paikallisille kumppaneille. Ratkaisujen tulee olla laajalti sekä paikallisen väestön hyväksymiä että paikallisiin olosuhteisiin sopivia.

Tiivis yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on korostunut SAMKin vetämissä projekteissa eteläisessä Afrikassa. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat muun muassa olleet lukuisat vierailut puolin ja toisin alueilla, lukemattomat epäviralliset keskustelut toimijoiden välillä, tutkimusyhteistyö sekä molemminpuolisen koulutuksen tarjoaminen toimintaympäristöistä.

SAMKin vetämässä SME Aisle -projektissa pienet ja keskisuuret yritykset vievät tuotteitaan ja osaamistaan eteläisen Afrikan markkinoille. Yritykset tulevat keskisen Itämeren alueelta Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. SME Aislen kantava periaate on, että kaikki eteläiseen Afrikkaan suuntautuva liiketoiminta perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Projekti keskittyy Namibian, Etelä-Afrikan ja Sambian markkinoille. Tähän mennessä mukana olevat yritykset ovat muun muassa auttaneet toimittamaan matkapuhelimia Sambiaan osana väestön digitaalista osallistamista, tarjonneet uusiutuvaa energiaa tehokkaasti hyödyntäviä ja energiaa tehokkaasti varastoivia akkuteknologioita Namibiaan ja Sambiaan, vieneet aurinkopaneeleita Namibiaan sekä aloittaneet vettä säästävän lannoitteen tarjoamisen maanviljelijöille Sambiassa. Neuvotteluja käydään parhaillaan esimerkiksi logistiikkaketjuja tehostavista ratkaisuista, automaattisesta jätteidenlajitteluasemasta Namibiassa ja Etelä-Afrikassa sekä elektronisen hallinnon ratkaisuista Namibiassa ja Sambiassa.

Keskeisenä toimintatapana ovat säännölliset partnerien ja pk-yritysten yhteiset delegaatiomatkat Namibiaan, Etelä-Afrikkaan ja Sambiaan.  Kun ihmiset tuntevat toisensa, se on pohja luottamuksellisille väleille ja kestävälle liiketoiminnalle. Lisäksi projekti on tukenut paikallisten toimijoiden vierailuja keskisen Itämeren alueelle (Kuva 1), julkaissut videomateriaalia paikallisille toimijoille keskisen Itämeren alueen yritysten liiketoimintatavoista sekä puolestaan valmentanut projektissa mukana olevia yrityksiä liittyen paikallisiin olosuhteisiin, kulttuuriin, ympäristöön ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Projektissa on tehty lukuisia avoimesti netissä saatavilla olevia julkaisuja eteläisen Afrikan markkinoista.

Kaiken kaikkiaan seitsemän yritystä on solminut tähän mennessä kauppasopimuksen paikallisten kumppanien kanssa ja kolme on perustanut yhteisyrityksen paikallisilla markkinoilla. SME Aisle -projektissa tehtävä työ on osoittanut, että vastuullinen liiketoiminta on yksi peruspilari kestävän kehityksen edistämisessä eteläisessä Afrikassa.

Vastaavanlaisia hankkeita suunnitteleville ammattikorkeakouluille on tärkeää kartoittaa aihepiiriin liittyvää osaamista ja kohdemaan tuntemusta. Projektien suunnitteluvaiheessa hyödyllisiä asiantuntijaverkostoja kannattaa Suomessa etsiä ottamalla selvää tietyn aihepiirin verkostoitumistapahtumista ja seminaareista. Kohdemaissa hyvinä yhteyksinä toimivat Suomen suurlähetystöt ja Team Finland -verkostot. Verkostojen kartoittaminen ei pelkästään auta löytämään potentiaalisia yhteistyökumppaneita, vaan myös tarjoaa hyviä keskusteluyhteyksiä maissa jo olleille toimijoille. Maissa olevat toimijat osaavat kertoa kokemuksiaan hanketoiminnasta kohdemaassa. Päätöksenteko voi lisäksi kohdemaissa olla nopeudeltaan hyvinkin erilaista kuin mihin suomalaiset toimijat ovat kotimaassa tottuneet, eikä yllätyksiltä yleensä vältytä projektityössä. Täten projektisuunnitelmassa olisi hyvä luoda riskiarvio hankkeesta ja varata suunnitelmaan riittävää joustoa. Parhaimmassa tapauksessa hankkeiden avulla luodut suhteet edistävät kestävää yhteistyötä vuosiksi eteenpäin.

Kuva 1. Namibialainen yritysdelegaatio vieraili Ruotsissa, Latviassa, Virossa ja Suomessa marraskuussa 2019. Viikko huipentui Raumalla, Satakunnan ammattikorkeakoulun vieraana. Artikkelin kirjoittajat kuvassa: keskellä Savela ja toinen oikealta Keinänen-Toivola.
Kuva 1. Namibialainen yritysdelegaatio vieraili Ruotsissa, Latviassa, Virossa ja Suomessa marraskuussa 2019. Viikko huipentui Raumalla, Satakunnan ammattikorkeakoulun vieraana. Artikkelin kirjoittajat kuvassa: keskellä Savela ja toinen oikealta Keinänen-Toivola.

Kirjoittajat

Nina Savela, VTM, projektitutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, nina.savela(at)samk.fi

Minna M. Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi


Järvenpää, T., Savela, N., Keinänen-Toivola, M. (2018). Uusiutuva energia kiertotalouden ratkaisijana. AMK-lehti/UAS Journal, 2018;1. Haettu 2.4.2020 https://uasjournal.fi/1-2018/uusiutuva-energia/

Keinänen-Toivola, M. & Savela, N. (2016). Kestävä kaupunkikehitys avainasemassa kehittyvillä markkinoilla. AMK-lehti/UAS Journal, 2016;4. Haettu 2.4.2020 osoitteesta https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/kestava-kaupunkikehitys-avainasemassa-kehittyvilla-markkinoilla/

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli