Uusiutuva energia kiertotalouden ratkaisuna Namibiassa

Kirjoittajat: Teija Järvenpää, Nina Savela ja Minna Keinänen-Toivola.

Voimakkaasti kehittyvissä Afrikan maissa energiankulutus ja -tarve kasvavat. Väestönkasvu megakaupunkeineen johtaa myös kasvaviin jätemääriin. Satakunnan ammattikorkeakoulun syyskuussa 2017 päättyneessä Tekes BEAM NAMURBAN-projektissa tutkittiin kaupunkikehityksen resurssitehokkaita ratkaisuja käyttäen Namibiaa pilottimaana. Näkökulmina olivat niin valtio-oppi, teknologia kuin liiketoimintapotentiaali suomalaisille yrityksille. Aiemmassa AMK-lehden artikkelissa on kuvattu projektin lähtökohdat (Keinänen-Toivola & Savela 2016), kun tässä artikkelissa keskitymme projektin tuloksiin Namibian energiasektorin osalta.

Namibian energiasektori – haasteet ja mahdollisuudet

Namibian energiasektori nojaa voimakkaasti tuontienergiaan sähkön ja öljyn osalta. Sähkönkulutus on kasvanut jatkuvasti, mutta maan sähköntuotantokapasiteetti ei ole kasvanut olennaisesti. Maa on näin ollen voimakkaasti riippuvainen muualta ostettavasta sähköstä. Namibiassa tuotettava sähkö on pääasiassa peräisin vesivoimasta, joka on altis ilmasto- ja vesiolosuhteiden muutoksille. Epävarmaa energiatilannetta yritetään korjata valmisteilla olevalla suurella kaasuvoimalaitoksella, jonka on määrä tuottaa sähköä Namibian tarpeisiin sekä myyntiin.

Namibian energiasektoriin liittyy myös kotitalouksissa käytettävä puu ja puuhiili. Suuri osa namibialaisista on edelleen sähköverkon ulkopuolella ja he ovat riippuvaisia puupolttoaineista energian tarpeen tyydyttämiseksi. Namibian valtio on jo historiassa pannut täytäntöön pienemmän mittakaavan projekteja syrjäisimmällä maaseudulla yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa sähkönsaannin turvaamiseksi ilman verkkoa. Mahdollisuuksia vielä mittavampaan toimintaan kuitenkin on.

Heikkouksiin lukeutuvat edelleen voimassa oleva yhden ostajan malli (a single-buyer model), jonka myötä itsenäiset palveluntarjoajat eivät kykene helposti osallistumaan sähköntuotannon markkinoille. Syöttötariffeja (feed-in tariffs) ja nettomittausta (net-metering) koskeva lainsäädäntö on Namibiassa vielä puutteellinen. Lisäksi Namibiassa on puutetta koulutuksesta uusiutuvan energian sektorilla, eikä uusiutuvan energian teknologia ole hintansa puolesta mahdollista kaikille. Paikoin huonokuntoisen sähköverkon ylläpitokustannuksia lisää ulkomailta tuotava materiaali.

Tulevaisuuden uhkiin lukeutuvat kasvava riippuvuus tuontisähköstä muista eteläisen Afrikan SADC-maista. Nämä maat kärsivät haasteista tarjota riittävästi sähköä kansalaisilleen, mikä taas saattaa nostaa sähkön hintaa myös Namibiassa. Lisäksi maassa kärsitään alueittain haastavasta kuivuudesta ja koska vesivoimalla tuotetaan mittava osuus maan sähköstä, kuivuus saattaa vaarantaa tulevaisuuden sähköntuotannon maassa.

Namibiassa hallitus on osoittanut kasvavissa määrin halua avata uusiutuvan energian markkinoita itsenäisille energian tuottajille. Yhteistyö teknillisten korkeakoulujen ja rahoittajien kanssa on lisännyt teknologian kehitystä. Lisäksi yhteiskunnallinen keskustelu uusiutuvan energian muotoja kohtaan on lisääntynyt. Tämä on konkreettisesti näkynyt yhä suurempien uusiutuvaa energiaa hyödyntävien projektien määrän kasvussa sekä julkista ja yksityistä sektoria yhdistävien seminaarien ja konferenssien järjestämisenä.

Namibiassa vahvuuksiin kuuluvat runsaat luonnonvarat, joita voidaan käyttää uusiutuvan energian lähteinä, kuten aurinko-, tuuli- ja bioenergia. Noin 300 aurinkoista päivää vuodessa antavat hyvät mahdollisuudet aurinkoenergian hyödyntämiselle maassa. Aurinkoenergiajärjestelmien määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti ja kasvun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. On arvioitu, että Namibiassa yli 200 aurinkosähköjärjestelmää on kytketty sähköverkkoon (Roedern 2015). Lisäksi Namibian pitkä ja tuulinen Atlantin valtameren länsirannikko tarjoaa tuulienergian valjastamismahdollisuuksia. Bioenergiaa on toistaiseksi hyödynnetty lähinnä polttopuun ja puuhiilen muodossa, mutta SAMKin NAMURBAN-projektissa havaittiin, että Namibiassa on mahdollisuuksia myös biokaasun tuotantoon (Järvenpää 2017).

Biokaasun hyödynnettävyys Namibiassa

Energiapulaan ja jätteiden hyötykäyttöön yksi mahdollinen ratkaisu on biokaasuteknologia. Namibiassa biohajoavia jätteitä ja sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden jätteitä, jätevesiä ja jätevesilietteitä, teurastamojätettä ja karjan lantaa voidaan käyttää biokaasun tuotantoon. Biokaasua voidaan tuottaa hallituissa oloissa biokaasulaitoksessa, jossa hapettomissa oloissa mikro-organismit hajottavat orgaanisen aineksen ja tuottavat lopulta metaania ja hiilidioksidia eli biokaasua. Biokaasua voidaan käyttää niin lämmön- ja sähköntuotantoon kuin liikennepolttoaineeksi. Biokaasu on erinomainen esimerkki kiertotalouden ajatuksesta: biokaasun tuotantoon voidaan käyttää maatalouden, teollisuuden ja yhdyskunnan orgaaniset jätteet ja sivuvirrat. Lisäksi biokaasun tuotantoprosessissa syntyvää mädätysjäännöstä voidaan edelleen hyödyntää lannoitteena, jolloin ravinteet saadaan takaisin kiertoon.

Kala on Namibian tärkeimpiä vientituotteita, ja useat kalanjalostuslaitokset tuottavat jonkin verran perkuujätettä, jota löytyy laitoksien jätevesistä. Kuitenkin kalan perkaus keskittyy pyyntialuksiin, mistä perkuujäte päätyy mereen. Kalanjalostuslaitokset maalla keskittyvät kalojen pakkaamiseen, eikä siellä näin ollen synny suuria määriä biojätettä. Eri toimijoiden välinen yhteistyö mahdollistaisi riittävän syötteen saatavuuden. Lisäksi biokaasun tuotanto soveltuu hyvin esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden yhteyteen, sillä jätevesilietettä on saatavilla tasaisesti ja puhdistamoilla biokaasua voidaan käyttää lämmitykseen, sähköntuotantoon ja mekaanisena energiana puhdistusprosessiin.

Monipuoliselle biokaasulle on useita hyödyntämismahdollisuuksia, joista lämmöntuotanto on edullisempaa ja yksinkertaisempaa kuin sähköntuotanto. Lämpöä voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen toiminnoissa ja biokaasureaktorin lämmityksessä. Vaikka Namibian lämpimässä ilmastossa biokaasureaktori saattaa pärjätä jopa pelkästään hyvällä eristyksellä, lisälämmitys takaa tasaisen lämpötilan biokaasureaktorissa ja myös paremman biokaasun tuoton. Tärkeää on, että biokaasulle on kustannustehokas käyttötarkoitus.

Orgaaninen jäte hajoaa hapettomissa oloissa myös kaatopaikoilla synnyttäen biokaasua. Jos metaania ei kerätä kaatopaikoilta talteen, vapautuu se ilmakehään kasvihuoneilmiötä voimistaen. Kaatopaikoilta kerättävää biokaasua voidaan hyödyntää energiana samoin kuin biokaasulaitoksella tuotettua biokaasuakin. Noin 69 prosenttia yhdyskuntajätteestä Afrikassa sijoitetaan kaatopaikoille, jolloin kaatopaikkakaasun hyödyntämiselle on potentiaalia (Roopnarain & Adeleke 2017). Jätteen läjityspaikat ja kaatopaikat muodostavat suuren biokaasun tuotantokokonaisuuden, jota on vielä toistaiseksi heikosti hyödynnetty energiantuotantoon Namibiassa.

Biokaasu on vielä toistaiseksi melko tuntematon käsite Namibiassa. Tietoisuus ja positiiviset kokemukset teknologian hyödyllisyydestä ja toimivuudesta lisäävät energiamuodon suosimista. Lisäksi tarvitaan koulutusta biokaasulaitoksen käytöstä. Kokonaisratkaisun eli tuotteen ja palveluiden tarjoamisen nähdään olevan Namibiassa kaiken perusta (Järvenpää 2017). Namibia tarjoaa paljon mahdollisuuksia biokaasun tuotannon kehittämiseksi, energialle on tarvetta ja syötemateriaalia biokaasun tuotantoon on saatavilla. Haasteita biokaasun tuotannon yleistymiselle asettavat biokaasuteknologian investointikulut sekä uusiutuvan energian kannustimien puute Namibiassa.

Biokaasun tuotanto tarjoaa teknisen mahdollisuuden nykyaikaiseen ja hajautettuun energiantuotantoon. Biokaasun ja muun uusiutuvan energian lisäämisellä Namibia voisi vähentää riippuvuuttaan tuontienergiasta ja lisätä energiaomavaraisuuttaan. Myös yksittäisten ihmisten kohdalla energian saannin turvaamisella on merkittävä vaikutus, ja Namibian maaseudun energian tarpeen tyydyttämiseksi biokaasu voi olla yksi vaihtoehto.

NAMURBAN-projektissa tultiin siihen tulokseen, että avaintekijöitä onnistuneen biokaasulaitoksen toteuttamisessa Namibiaan ovat biokaasulaitoksen oikea laitoskoko, sopivuus paikallisiin olosuhteisiin sekä palveluiden kuten koulutuksen tarjoaminen teknisen ratkaisun lisäksi. Namibian biokaasumarkkinoille nähdään potentiaalisena suomalaisena vientituotteena kokonaisratkaisun kehittäminen, missä otetaan huomioon soveltuva tuote sekä palvelu.

Kirjoittajat

Teija Järvenpää, insinööri (AMK), projektitutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, teija.t.jarvenpaa(at)samk.fi
Nina Savela, VTM, jatko-opiskelija, Turun yliopisto, nina.savela(at)utu.fi
Minna Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi


Järvenpää, T. (2017). Biokaasun tuotannon soveltuminen Namibiaan. Opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Haettu 18.1.2018 osoitteesta http://www.theseus.fi/handle/10024/138070

Keinänen-Toivola, M. & Savela, N. (2016). Kestävä kaupunkikehitys avainasemassa kehittyvillä markkinoilla. AMK-lehti/UAS journal, vol. 2016, no 4. Haettu 23.1.2018 osoitteesta https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/kestava-kaupunkikehitys-avainasemassa-kehittyvilla-markkinoilla

Roedern, C. (2015). From energy consumer to energy prosumer. 25.6.2015. Renewable Energy Industry Association of Namibia. Haettu 18.1.2018 osoitteesta http://www.reiaon.com

Roopnarain, A. & Adeleke, R. (2017). Current status, hurdles and future prospects of biogas digestion technology in Africa. Renewable and Sustainable Energy Reviews, 1162-1179. Haettu 18.1.2018 osoitteesta https://doi.org/10.1016/j.rser.2016.09.087

SAMK vie koulutusta kahdelle mantereelle

Kirjoittajat: Minna Keinänen-Toivola, Viveka Höijer-Brear, Tiina Savola, Markku Paukkunen, Ari-Pekka Kainu.

Kuva:  SAMK:n Kiinan toimiston päätehtävänä on koulutusyhteistyön, koulutusviennin sekä yritysyhteistyön kehittäminen Jiangsun provinssissa.

Ystävyyskaupunki Kiinassa ja merentutkimusalus Namibiassa

SAMK:n koulutusviennin lähtölaukaukset Aasiassa ja Afrikassa olivat hyvin erilaiset. Kiinassa yhteistyö käynnistyi kaupunkien välisestä yhteistyöstä ja Namibiassa meriklusterin laivakaupasta. Yhteistyösopimukset Porin ja kiinalaisen Changzhoun kaupungin sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Jiangsu Polytechnic University:n (JPU) välillä allekirjoitettiin helmikuussa vuonna 2008. Jiangsu Polytechnic University nousi alueensa merkittävimmäksi yliopistoksi Changzhou University:ksi vuonna 2010. Perinteinen koulutusyhteistyö on sisältänyt vuosittaisia opiskelija- ja opettajavaihtoja. Vuonna 2010 yhteistyö laajentui sopimuksen mukaisesti myös tutkimusyhteistyöhön, ensin tekniikan alalle ja sitten talous- sekä sosiaali- ja terveysaloille. Changzhou:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen tieteen foorumi on järjestetty Changzhou:ssa ja Porissa vuorovuosina alkaen vuodesta 2010. SAMK:n muut partnerikorkeakoulut ovat Zhejiang University of Technology, Suzhou University of Science and Technology ja Shanghai University of Finance and Economics. SAMK on mukana Kiinassa myös ARENE yhteistyön kautta, sekä yhteistyössä HAMK, JAMK, TAMK ja LAMK kanssa.

Namibiassa koulutusvienti käynnistyi STX Europe:n Rauman telakalla rakennetun merentutkimusalus Mirabilis:in myötä. Namibialaiset olivat laivan rakennusprojektin aikana Raumalla seuraamassa aluksen valmistumista. Merenkulun koulutusprojekteja ovat olleet MARINAM- (v. 2012 – 2015) ja MARIBIA-projektit (v. 2013 – 2015) sekä maaliskuussa 2017 alkanut MARIBILIS-projekti (Finnish National Agency for education, 2017). SAMK:lla on neljä yhteistyösopimusta paikallisten yliopistojen kanssa, jotka ovat Namibia University of Science and Technology, University of Namibia, The International University of Management ja Welwitchia University. Namibiassa koulutusviennin rinnalla tuli kestävän kehityksen tutkimus- ja yritysyhteistyö Tekes BEAM NAMURBAN-projektissa vuonna 2015 (Keinänen-Toivola & Savela 2016).

Koulutusviennin tiivistäminen

Kiinassa parlamentaarinen yhteistyö ja ystävyyskaupunkitoiminta ovat keskeisiä tekijöitä konkreettiseen yhteistyöhön alueellisten koululaitosten, julkisten sekä yksityisten yritysten kanssa. Syksyllä 2015 SAMK perusti oman Kiina-toimiston Changzhouh:n, jossa työskentelee kaksi henkilöä. Syksyllä 2016 solmittiin kaksoistutkintosopimus sairaanhoitajakoulutuksesta, joka on ensimmäinen varsinainen koulutusviennintuote SAMK:n ja Kiinan välillä (Rouhiainen-Valo 2016).  SAMK:lla on käynnissä Step C -niminen projekti, jonka tavoitteena on ollut avata Kiinan kasvavia markkinoita erityisesti sairaanhoidon ja matkailun aloilla.

Suomen valtio tiivisti koulutusyhteistyötään Namibiassa vuonna 2016. Minna Keinänen-Toivolan vetämään Namibian koulutusvientidelegaatioon (2.–8.10.2016) osallistui yliopisto- ja AMK- toimijoita ympäri Suomea (Keinänen-Toivola ym. 2017). SAMK:n delegaatiossa oli osaajia kaikilta osaamisalueiltamme: tekniikka, logistiikka- ja meriteknologia, hyvinvointi- ja terveys sekä palveluliiketoiminta.   Yhtenä konkreettisena delegaation tuloksena oli Turun yliopiston Rauman yksikössä helmikuussa 2017 alkanut 24 namibialaisen luokanopettajan koulutus. SAMK:n ensimmäinen vaihto-opiskelija Namibia University of Science and Technology:stä oli laivakoneinsinööri Elizabeth Mabakeng (Kuva 1) (Sankari 2017).

Kuva 1. Vaihto-opiskelija Elizabeth Mabakeng tutustumassa laivakonesimulaattoriin merikapteeni Heikki Koiviston kanssa.

Sairaanhoitajakoulutusta 2+2 mallilla Kiinaan

Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Changzhou yliopiston kaksoistutkintosopimus (2+2 vuotta) mahdollistaa kiinalaisille opiskelijoille EU-vaatimusten mukaisen sairaanhoitajakoulutuksen. Changzhou yliopiston opiskelijat opiskelevat kaksi ensimmäistä vuotta omassa yliopistossaan (Kuva 2), jonka jälkeen heille tarjotaan mahdollisuus suorittaa kaksi viimeistä vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Opetussuunnitelmat tukevat toisiaan.

Kaksoistutkinnon lisäksi on käyty keskusteluja alueen vaikuttajien kanssa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnista ja muistisairauksien tunnistamisesta. Tämä aihealue koskettaa Kiinaa laajasti väestörakenteen muutoksen takia.  Changzhoun yliopiston opettajat ja opiskelijat ovat toivoneet alusta asti hyvin yksityiskohtaista tietoa koulutuksen sisällöstä, rakenteesta ja muista opiskelijoiden elämään liittyvistä tekijöistä. Satakunta on ”sykähdyttänyt”, mutta ennen kuin opiskelijat tekevät päätöksensä, he haluavat tietää tarkalleen mitä he ovat tulossa opiskelemaan ja millainen paikka Satakunnan ammattikorkeakoulu on.

Kuva 2. Sairaanhoidon opetusta Kiinassa.

Fysioterapiaa AMK:n yhteistyönä Namibiaan

Namibian koulutusvientidelegaation yhtenä tuloksena fysioterapian suomalaiset koulutustahot SAMK, SAIMIA, SEAMK ja XAMK ryhtyivät rakentamaan yhteistä fysioterapian täydennyskoulutustuotetta” Training for Trainers” yksityiselle namibialaiselle Welwitchian yliopistolle. Koulutustuotteen suunnittelu toteutettiin tehtävää varten muodostetussa konsortiossa loppuvuodesta 2016 (Kuva 3). Kyseisen alan edustajien osallistuminen alusta alkaen prosessiin on ollut keskeistä sekä myyjä- että ostajamaassa. Osallistujien niukan ajan hallitsemiseksi erotettiin ammatillisen ydin- ja yleisosaamisen suunnittelu.

Yhteistyön aikana osallistujille rakentui kuva, mihin konsortion suomalaiset korkeakoulut profiloituvat fysioterapian- ja erityisesti englanninkielisen fysioterapian opetustarjonnan osalta. University of Namibian ostaa kandidaattitason fysioterapiakoulutusta etelä-afrikkalaiselta korkeakoululta, mikä rajasi konsortioltamme pois tämän tutkinnonvientimahdollisuuden. Welwitchian kanssa jatkettiin neuvotteluja ”Training for Trainers”paketin rakentamisesta, johon luodaan mahdollisuus jatkaa kuntouksen maisteritasolla.  Koulutettava saisi tällöin eurooppalaisen tutkinnon.

SAMK:sta on hoitotyön opiskelijoita parhaillaan Welwitchia yliopistossa harjoitteluvaihdossa. Koulutusvientiyhteistyö poiki Welwitchia:n kanssa konkreettisia tuloksia myös toiselle alalle. Welwithcia yliopiston kautta syksyllä aloitti Industrial managementin ohjelmassa kolme namibialaista opiskelijaa, joiden opiskelu tapahtuu verkossa.

Kuva 3. Welwitchia yliopiston vierailu SAMK:n Porin rakenteilla olleelle kampukselle joulukuussa 2017.

Haasteiden ja mahdollisuuksien kohtaaminen

Kiinassa kieli- ja kulttuurikysymykset ovat haasteita SAMK:lle ja muille suomalaisille toimijoille. Toisaalta Kiinassa hoito- ja sosiaalityötä ei nuorten keskuudessa arvosteta, sillä siinä on matala palkkataso. Koulutusmateriaalin tulee löytyä kiinaksi. Etä- ja verkko-opetukseen suhtaudutaan varauksellisesti.

Namibiassa yhteistyötä on helpottanut maiden jo yli 140 vuotta kestäneet läheiset välit. Yhteistyö namibialaisten kanssa on osoittanut, uskonto on namibialaisille tärkeä, aikakäsitys on erilainen ja menestys vaatii paikallista läsnäoloa. Namibiassa koulutusjärjestelmä rakentaa etäopetusmahdollisuuksia jo alakoulusta alkaen. Namibiassa suuri haaste on koulutuksen hinta.

Ponnahduslauta laajemmille markkinoille

Yhteistyö useiden eri tahojen kanssa Kiinassa ja Namibiassa toimivat pilottikohteina laajemmille markkinoille.  Kiinassa Changzhou – Wuj:n 6 miljoonan asukaan alue on osa nopeasti kehittyvän 80 miljoonaan asukkaan Jangtse Deltaa. ARENE:n puolesta Kiinan koulutusmarkkinoita lähestytään laajemmalla yhteistyöllä, jossa yhteistyökumppaneiksi on useita valtiollisia toimijoita Kiinassa.

Namibia kuuluu 300 miljoonan asukkaan Southern Africa Development Community:n. Namibiassa, kuten useassa naapurimaassa opetuskielenä on englanti. Walvis Bayn satama tulee olemaan lähivuosina liikenteen solmukohta useille naapurimaille.

Tärkeät lähtökohdat koulutusviennissä ovat maltillisuus ja eettisyys, mitään ei voida siirtää toiseen kulttuuriin suoraan. Pitkäjänteistä kehittämistyötä vaaditaan sekä henkilöstön henkisellä puolella, että järjestelmän tasolla, jotta hyvät käytännöt jalkautuvat osaksi jokapäiväistä työtä.

Kirjoittajat

Minna Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi
Viveka Höijer-Brear, MSc (Physiotherapy), lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, viveka.hoijer-brear(at)samk.fi
Tiina Savola, VTM, osaamisaluejohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, tiina.savola(at)samk.fi
Markku Paukkunen, DI, projektipäällikkö/vanhempi Kiina-neuvonantaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, markku.paukkunen(at)samk.fi
Ari-Pekka Kainu,KM, kansainvälisten asioiden päällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, ari-pekka.kainu(at)samk.fi

Finnish National Agency for education. (2017). Improving Maritime Education of Namibia with Double Degree Program of Maritime Engineering and with the Integration of R/V MIRABILIS as a Living Lab (MARIBILIS).  Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.cimo.fi/programmes/hei_ici_index/programmes/hei_ici/projects/maribilis.

Keinänen-Toivola, M., Koivisto, H., Olenius, M., Kortelainen, K. (2017). NAMURBAN Project in Action. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: https://youtu.be/6-l4Q5MQyBQ.

Keinänen-Toivola, M., Savela, N. (2016). Kestävä kaupunkikehitys avainasemassa kehittyvillä markkinoilla.  AMK-lehti/UAS journal vol 2016, no 4.  Haettu 21.11.2017 osoitteesta: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/kestava-kaupunkikehitys-avainasemassa-kehittyvilla-markkinoilla/.

Rouhiainen-Valo, T. (2016). Yhteistyösopimus kiinalaisen Changzhoun yliopiston kanssa allekirjoitettiin. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.samk.fi/uutiset/yhteistyosopimus-kiinalaisen-changzhoun-yliopiston-kanssa-allekirjoitettiin/.

Sankari, A. (2017). Laivakoneinssi Elizabeth – ensimmäinen vaihto-opiskelijamme Namibiasta. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.samk.fi/uutiset/laivakoneinssi-elizabeth-ensimmainen-vaihto-opiskelijamme-namibiasta/.

Kestävä kaupunkikehitys avainasemassa kehittyvillä markkinoilla

Kaupungistuminen kehittyvissä maissa

Urbanisoitumis- eli kaupungistumisprosessi on viime vuosikymmenten aikana keskittynyt yhä selvemmin kehittyviin maihin. Ominaista kehitykselle on se, että urbanisaatio tapahtuu alueilla, jotka eivät ole sosio-ekonomisesti kehittyneitä ja joissa teollinen tuotanto on vähäistä. Lisäksi rajalliset resurssit vaikuttavat alueilla asuviin ihmisiin ja luovat uusia haasteita paikallisten poliitikkojen ja asiantuntijoiden suunnittelutyöhön. (Potter 2008.) Näitä ovat muun muassa riittämätön infrastruktuuri ja resurssien, kuten veden ja sähkön vaikea saatavuus, slummiutuminen ja siitä koituvat turvallisuus- ja terveysriskit sekä kasvava rikollisuus ja korruptio. Asioita, jotka voivat pahimmillaan vaikuttaa merkittävästi maan taloudelliseen kasvuun ja kehitykseen. Ongelmien voidaan odottaa radikalisoituvan monessa maassa ilmastonmuutoksen myötä. (Frost ja Sullivan 2014.)

Namibian haasteet rakentamisessa, vedessä ja energiassa

Namibia on Lounais-Afrikassa Atlantin rannikolla sijaitseva 2,3 miljoonan asukkaan valtio, joka itsenäistyi vuonna 1990 Etelä-Afrikasta. Etelä-Afrikan vallan ja apartheidin aikaisten vapaata liikkuvuutta ja asumista rajoittavien säädösten poistuessa väestön muutto etenkin maaseudulta kaupunkiin voimistui merkittävästi (Indongo ym. 2013). Edelleen hallituksella on vaikeuksia riittämättömän maan sekä taloudellisten resurssien puutteen vuoksi tarjota laadukasta ja energiatehokasta asumista väestölle. Lisäksi Namibiassa on havaittavissa maailman suurimmat tuloerot gini-kertoimella mitattuna (Worldbank 2016), mikä luo erityistä painetta väestön muuttoon kaupunkeihin parempien palveluiden, työllisyysmahdollisuuksien ja koulutuksen toivossa.

Namibian valtio kamppailee yhä pahenevan vesikriisin ja kasvavien energiavaatimusten keskellä, jotka rasittavat kaupunkien toimintakykyä. Namibian maaperä on yksi Afrikan hedelmättömimmistä. On arvioitu, että 97 prosenttia vedestä menetetään kokonaishaihtumisen seurauksena. Namibiassa joudutaankin tukeutumaan suurilta osin pohjavesivarantoihin, jotka täyttyvät hitaasti vaihtelevien vesisateiden ja lyhytaikaisten virtausten vuoksi. Nykyinen kaupunkikehitys kuluttaa toiseksi eniten vettä maataloussektorin jälkeen ja on arvioitu, että Namibia tulee kärsimään absoluuttisesta vesipulasta vuoteen 2020 mennessä. (Khabi ja Mashauri 2014.) Namibiassa on hallinnon osalta reagoitu vallitsevaan tilanteeseen hitaasti. Maassa muun muassa noudatetaan edelleen vesilainsäädäntöä vuodelta 1956.

Namibia pyrkii energiaomavaraisuuteen ja luottaa sähkön tuotannossa lähinnä kaasuun ja dieselpolttoaineeseen. Kasvavat sähkön ja energian hinnat, riittämättömät energiavarannot ja riippuvuus maan ulkopuolisista energialähteistä aiheuttavat uhkaa maan tulevaisuuden kehitykselle. Namibialla on suunnitelmissa perustaa uusi Kudun kaasukenttää hyödyntävä voimala, jonka on määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä. Namibiassa suhtaudutaan vaihtelevasti uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin teknologioihin. Maassa on vasta hiljattain alettu heräämään uusiutuvan energian mahdollisuuksiin energiaomavaraisuuden saavuttamisessa (kuva 1).

SAMK tutustumassa Innosun-yrityksen 5 MW aurinkovoimaan (kuvaaja Minna Keinänen-Toivola)
Kuva 1. SAMK tutustumassa Innosun-yrityksen 5 MW aurinkovoimaan. Kuva: Minna Keinänen-Toivola

Moni valtion omistama yhtiö toimii maassa tehottomasti, mikä herättää epäilyksen siitä, kuinka Namibia kykenee vastaamaan tehokkaasti lisääntyvään veden ja energian kysyntään kasvavissa kaupungeissa. Vesi- ja energiasektoreilla keskeisiä palveluiden tarjoajia ovat valtion omistamat yritykset NamPower ja NamWater, jotka myös vaikuttavat siihen, keillä on oikeus käyttää palveluita ja millä hinnoin. Esimerkiksi uusiutuvaan energiaan perustuvia energiaratkaisuja tarjoavien itsenäisten energiatuottajien on toistaiseksi ollut hankala päästä markkinoille olemattoman kilpailun vuoksi.

Kohti kestävää kaupunkikehitystä yhteiskunnan ymmärtämisellä

Namibian valtio julkisti keväällä 2016 maan kehittämissuunnitelman (Harambee Prosperity Plan vuosille 2016/2017–2019/2020). Harambeen suunnitelmassa tavoitteina ovat tehokas hallinto, taloudellinen edistys, sosiaalinen eteneminen, infrastruktuurin kehitys, kansainväliset suhteet ja yhteistyö. Infrastruktuurin kehityksessä pääteemat ovat energia, vesi, liikenne ja ICT.

Lokakuussa 2015 alkanut Satakunnan ammattikorkeakoulun ja paikallisen yliopiston Namibia University of Science and Technology:n NAMURBAN -tutkimusprojekti kohtaa Namibian kansalliset suunnitelmat. Hankkeen päätavoitteena on kehittää tutkimukseen pohjautuva Namibian kaupunkiolosuhteisiin resurssitehokas konsepti, joka tuottaa veteen, uusiutuvaan energiaan, asumiseen, kierrätykseen ja ICT:hen liittyviä kokonaisratkaisuja. Mukana on lukuisia suomalaisia yrityksiä, kuten Fimuskraft Oy, GA90 Recycling Oy, Naps Solar Systems Inc., Rannan Teollisuuskone Oy, Riffid Oy, Sansox Oy, ja SWOcean Oy (kuva 2).

Heikki Koivisto/SAMK ja Fimuskraft Oy:n Ahti Koivunen tutustumassa Merlus Food Processor:n kalojen jalostusprosessiin. Kuva: Minna Keinänen-Toivola
Kuva 2. Heikki Koivisto/SAMK ja Fimuskraft Oy:n Ahti Koivunen tutustumassa Merlus Food Processor:n kalojen jalostusprosessiin. Kuva: Minna Keinänen-Toivola

Kokonaisratkaisujen luonnissa keskeistä on paikallistason toimijoiden, kuten kaupunkien johdon kuunteleminen (kuva 3) sekä yhteiskunnan kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen. Teknologian lisäksi projektissa tutkitaan kestävien kaupunkijärjestelmien saavuttamiseen liittyvien eri toimijoiden (esim. yksityinen ja julkinen sektori) välisiä vuorovaikutussuhteita, toimintaa ohjaajia lakeja ja säädöksiä sekä teknisten infrastruktuurien omistussuhteita. Yhdessä nämä tekijät toimijoiden erilaisten tulevaisuuden odotusten kanssa määrittelevät urbaanien infrastruktuurien hallinnan tilaa vesi- ja energiasektoreilla Namibiassa.

Tutkimuksessa keskeisenä tavoitteena on luoda skenaarioita eli arvioita tulevaisuuden vesi- ja energiasektorien kehityksestä ja siitä, kuinka näiden sektoreiden osalta vallitsevat hallintojärjestelmät mahdollisesti mukautuvat tulevaisuuden vaatimuksiin ja muuttuviin olosuhteisiin. Tavoitteeseen sitoutuu ajatus yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä, jotta saavutetaan kestävät kaupunkijärjestelmät tulevaisuudessa.

keinanen_toivola_kuva3
Kuva 3. NAMURBAN projektin vetäjä Minna Keinänen-Toivola keskustelemassa kaupunkikehityksestä Walvis Bayn pormestarin kanssa. Kuva: Meri Olenius

Kirjoittajat

Minna Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teknologia-osaamisalue, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi
Nina Savela, valtiotieteiden kandidaatti, pro gradu-työntekijä, Turun yliopisto, nina.savela(at)utu.fi

Frost and Sullivan Africa 2014. Presentation “Business Impact in Africa, Mega Trends driving mega opportunities in Sub Saharan Africa”

Indongo N., Angombe S. ja Nickanor N. 2013. Urbanisation in Namibia, Views from semi-formal and informal settlements. University of Namibia. Windhoek. Haettu 19.11.2016 osoitteesta http://www.unam.edu.na/wp-content/uploads/2014/09/Urbanisation-in-Namibia.pdf

Khabi N., Mashauri, D. 2014. Sustainable Domestic and Industrial Water Utilisation in Namibia. European Journal of Scientific Research Vol. 127 (1): 46-57.

Potter, R. B. 2008. Geographies of Development: An introduction to Development Studies. Routledge Ltd.

Worldbank 2016. Haettu 19.11.2016 osoitteesta http://www.worldbank.org/en/country/namibia/overview