Marjo Leppä & Sami Heikkinen
Ammattikorkeakoulut ovat monialaisia toimijoita, joiden tehtävänä on tukea työelämän toimintaa koulutuksen, TKI:n tai näiden yhdistelmän kautta. Monialainen toiminta on kompleksista ja sen toteuttaminen vaatii siihen sopivia lähestymistapoja. Teatteri on esimerkki organisaatiosta, jossa monialainen työskentely on osa jokapäiväistä toimintaa. Tässä kirjoituksessa pohditaan, millaisia teatterituotannon käytänteitä ja malleja voidaan soveltaa ammattikorkeakoulujen kentälle.
Sisältö määrittää, millaista osaamista monialaisessa projektissa tarvitaan
Teatteriesityksen tuotanto on tuotekehitysprojekti (Lehner 2009, 195). Jokainen esitys on uniikki teos, jonka toteutusprosessia ohjaavat taiteelliset tavoitteet, työryhmä, kohdeyleisö, toimintaympäristö ja resurssit. Esitettävän teoksen sisältö määrittelee projektiin tarvittavan osaamisen sekä eri ammattikuntien resurssien painotuksen. Esimerkiksi näytelmän visuaalisen maailman toteutus voi painottua fyysisiin lavasteisiin tai toisaalta hyödyntää merkittävästi videoprojisointeja. Musikaalituotannossa taas äänitekniikan ja musiikin toteutuksen resurssit ovat suuremmat kuin puhenäytelmässä, vaikka molemmissa musiikki onkin tärkeä osa teosta.
Ammattikorkeakoulut operoivat TKI-toimintaa projektien muodossa. Työryhmän jäsenet valitaan käytettävissä olevista resursseista. Usein käynnissä on yhtäaikaisesti useampia projekteja. Käytettävissä olevaa osaamista jaettaessa pitää varmistaa, että jokaiseen hankkeeseen löytyy monialaisesti niiden tarvitsema osaaminen. Kun hankkeisiin tarvittava osaaminen poimitaan ammattikorkeakoulun henkilöstön osaajista, voidaan päätyä tilanteeseen, jossa tietyt osaajat toimivat asiantuntijoina useissa rooleissa. Osaamista pitää allokoida siten, että eri osaajat ovat mukana hankkeissa siten, etteivät eri roolit ole samanaikaisesti liian vaativia ja rasittavia.
Yhteistyötä eri alojen osaajien kesken
Teatteriesityksen tuotantoon osallistuu kymmenien eri ammattikuntien edustajia lavasterakentajista, koreografeihin, teatteriteknikoihin ja näyttelijöihin. Jokainen tiimin jäsen on mukana päätöksenteossa ja heidän ammattitaitonsa vaikuttaa tuotantoprosessin sujuvuuteen sekä lopullisen esityksen laatuun. Tämä monialaisuus vaatii mukana olijoilta jatkuvaa kommunikointia ja keskinäistä ymmärrystä siitä, miten omat ratkaisut vaikuttavat muiden tiimin jäsenten toimintaan. Valmiissa teatteriesityksessä eri ammattilaisten osaaminen on kiedottu yhdeksi kokonaiseksi elämykseksi. Onnistuakseen tämä vaatii osallistujilta T-muotoista osaamista, jossa yhdistyvät vahva ammatillinen substanssiosaaminen eli T-kirjaimen pystyviiva sekä ymmärrys oman osaamisen linkittymisestä muiden ammattikuntien työskentelyyn eli T-kirjaimen vaakaviiva (Nejatian, Nejati, Zarei ja Soltani 2013, 112).
Koska kyky työskennellä monialaisessa tiimissä ja T-muotoinen osaaminen ovat tärkeitä työelämävalmiuksia, pitäisi niiden kehittäminen itsessään nähdä osaamistavoitteeksi, jota ammattikorkeakoulujen kannattaa edistää niin koulutuksessa kuin TKI-projektien toteutuksessa. Monialaisessa tiimissä työskentely kehittää myös taitoa viestiä oman osaamisalueen mahdollisuuksista ja tarpeista sekä nostaa näiden asioiden merkitystä esiin tiimityöskentelyssä.
Kunnianhimoisen taiteellisen sisällön ja vahvan projektihallinnan tasapaino
Teatterituotanto on aikatauluihin sidottu projekti, jonka on valmistuttava ensi-iltaan ajallaan (Lindgren ja Packendorff 2007, 355). Teatterituotannon toteutuksessa yhdistyy kaksi näkökulmaa: 1) projektin tavoite, eli mitä halutaan saavuttaa sekä 2) projektin toteutusprosessi, eli miten tavoitteeseen edetään. Koska jokainen teatteriesitys on uniikki ja innovatiivinen teos, tarvitsee sen toteuttaminen selkärangakseen koordinoidun ja johdetun tuotantoprosessin. Teatterin tuotantoympäristössä tähän pyritään organisaation sisäisesti määrittelemän produktioiden tuotantomallin kautta, joka huomioi taiteelliset tavoitteet, henkilöstön ja resurssit. Jotta monialaisten tiimien työskentely ja resurssit voidaan keskittää taiteelliseen prosessiin ja itse esityksen laatuun, täytyy organisaatiolla olla vakiintunut mutta samalla joustava toimintamalli projektien toteuttamiseen.
Ammattikorkeakoulut tarvitsevat toimivia organisaation sisäisiä tuotantomalleja voidakseen kehittää omia monialaisia yhteistyötoimintojaan. Työelämän tarjoamat haasteet ovat kompleksisia ja vertautuvat teatterin luoviin prosesseihin. On helpompaa keskittyä innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen, kun luovan prosessin tukena on selkeä toimintamalli, joka tukee työskentelyä eri vaiheissaan. Näiden mallien kehittäminen pitää olla joustavaa ja systemaattista, jotta asiantuntijoille voidaan tarjota mahdollisuus keskittyä omaa erityisosaamista vaativiin osa-alueisiin.
Kirjoittajat
Marjo Leppä, MSc (Events Management) on Lahden kaupunginteatterin tuottaja, joka on aiemmin työskennellyt ammattikorkeakoulussa. marjo.leppa@gmail.com
Sami Heikkinen, FM, KTM on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka on aiemmin työskennellyt tapahtumatuotannon parissa. sami.heikkinen@lab.fi
Lähteet
Lehner, J. M. (2009) The staging model: The contribution of classical theatre directors to project management in development contexts. International Journal of Project Management, vol. 27, no. 3, 195-205.
Lindgren, M. ja Packendorff, J. (2007) Performing arts and the art of performing – On co-construction of project work and professional identities in theatres. International Journal of Project Management, vol. 25, no. 4, 354-364.
Nejatian, M., Nejati, M., Zarei, M.H. ja Soltani, S. (2013) Critical enablers for knowledge creation process: synthesizing the literature. Global Business and Management Research: An International Journal, vol. 5, no. 2, 105-119.
Abstract
What can theatre teach about multidisciplinary activities?
Universities of applied sciences (UAS) support enterprises through RDI. Multidisciplinary competence is the unique strength of UASes. Simultaneously, multidisciplinarity increases the complexity of operations and sets its challenges for executing joint operations with enterprises.
The repertoire theatre is an example of multidisciplinary activities whose doctrines can be applied to the development of multidisciplinary activities of UASes. The theatrical performance production combines the skills and creativity of many different professions to produce a holistic experience.
Models of multidisciplinary activities in the theatre can provide lessons for UASes. This article examines the factors that enable multidisciplinary projects to succeed in theatre and sets out approaches to apply these models and principles of repertoire theatre to the RDI of UASes. The article shows how UASes can develop collaborative activities to promote working life cooperation.
