Monica Aejmelaeus & Laura Matikainen
Energiasiirtymä luo energia-, rakennus- ja kiinteistöaloilla uusia koulutustarpeita. Metropolian hanke Uudet osaamispolut energia-alalle tuotti ammattilaisille käyttäjälähtöisesti suunniteltuja lyhyitä täydennyskoulutuskokonaisuuksia, joita pystyi suorittamaan joustavasti työn ja muun elämän ohessa. Vuonna 2025 käynnistyneessä Vihreän teknologian vientiosaamista digitaalisesti -hankkeessa jatketaan edellisen jalanjäljissä tarjoamalla maksuttomia mikrokursseja. Mikrokurssit on suunniteltu vahvistamaan energia-alalla toimivien kaupallista ja teknistä osaamista sekä vastaamaan työmarkkinoiden ajankohtaisiin tarpeisiin.
Energiasiirtymä luo uusia koulutustarpeita energia-, kiinteistö- ja rakennusaloilla. Suomen tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielujen aikaansaamat poistumat ovat samalla tasolla. Tavoitteen mukaan vuodesta 2035 eteenpäin hiilinielujen vaikutukset olisivat päästöjä suuremmat (Huttunen, Kuuva, Kinnunen, Lemström ja Hirvonen 2022, 12).
Päästötavoitteiden toteutuminen edellyttää muun muassa uusiutuvan energiatuotannon lisäämistä, kasvihuonekaasupäästöjä tuottavan energiantuotannon minimoimista sekä laajempaa kiertotalouden ratkaisujen hyödyntämistä (Kuusela ym. 2023, 12–13). Uusiutuvan energiatuotannon lisääminen vaatii pitkällä aikavälillä yrityksiltä investointeja vihreään teknologiaan. Jotta Suomi voi tehdä osansa ilmastonmuutoksen torjunnassa, on siirryttävä käyttämään kestävämpiä energiaratkaisuja. Samalla tämä avaa mahdollisesti ovet suomalaisen teknologian viennille. (Huttunen ym. 2022, 117.) Suomalaisyritysten yhteenliittymän Climate Leadership Coalitionin ja konsulttiyhtiö Boston Consultin Groupin (2023) tutkimuksessa arvioidaan, että vihreä siirtymä voi tuoda Suomelle 85–100 miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä.
Energiasiirtymän seurauksena osa vanhoista työpaikoista saattaa kadota (Kuusela ym. 2023, 23), ja uusia syntyy tilalle. Niihin tarvitaan myös uutta osaamista. Tekniset taidot ja insinööriosaaminen korostuvat, sillä siirtymän haasteet liittyvät usein olemassa olevan tieteellisen tiedon soveltamiseen uusiin käyttötarkoituksiin (Vona ym. 2018).
Täydennyskoulutusten ja lyhyiden koulutuskokonaisuuksien avulla energia-, kiinteistö- ja rakennusalojen ammattilaiset voivat päivittää osaamistaan työelämän ohella. Metropolia Ammattikorkeakoulun Vihreän teknologian vientiosaamista digitaalisesti -hankkeessa on tavoitteena vastata energiasiirtymän osaamisvajeeseen kouluttamalla energia-alan ammattilaisten teknistaloudellista osaamista.
Energia-alan osaamista tarvitaan lisää hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen
Kunnianhimoinen energiasiirtymän tavoite on aikaansaanut energia-, rakennus- ja kiinteistöaloilla osaamisvajeen. Tavoite aiheuttaa sen, että alat tarvitsevat nopealla aikavälillä uutta osaamista täydentämään jo aikaisemmin hankittua.
Koska uudet ratkaisut yleistyvät nopeasti, tutkintokoulutuksen on haastavaa pysyä vauhdissa mukana. Siksi on tärkeää tarjota täydennyskoulutusta työelämässä oleville, joilla on jo perustaidot hallussa. Tarvitaan myös toimialakohtaista osaamistarpeiden ennakointia lähivuosien kehityksestä, sillä osa kestävän energian työtehtävistä on vasta muotoutumassa tai syntymässä lähitulevaisuudessa (Kuusela ym. 2023, 23–24, 146).
Valtioneuvoston selvityksessä Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet on tiivistetty energia-alan osaamistarpeiksi seuraavasti:
- teknologia- ja kehittämisosaaminen
- strateginen liiketoiminta- ja verkosto-osaaminen
- tuotanto- ja logistiikkaosaaminen
- kulutus- ja asiakasosaaminen
- vastuullisuusosaaminen (Kuusela ym. 2023, 28–29).
Myös Ohrling, Heiskanen ja Matschoss (2021) ovat selvittäneet energiamurroksen avainalojen ammatillisia osaamis- ja koulutustarpeita. Selvitys pohjautui haastatteluihin, case-tutkimuksiin sekä muuhun kirjalliseen aineistoon. Selvityksessä kävi ilmi, että uusiutuvan energian alalla tarvittava osaaminen vaihtelee käytettävän teknologian mukaan. Keskeisiä osa-alueita ovat esimerkiksi korkeanpaikan asennukset, sähköasennustaidon laajentaminen sekä uusien järjestelmien mitoitus. Rakennetun ympäristön osalta tarvetta on erilaisten järjestelmien yhdistämiselle samaan kohteeseen eli hybridiratkaisuille. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että samassa kohteessa yhdistetään eri energiajärjestelmiä. Yleisesti korostuu tarve monialaiselle osaamiselle, joka yhdistää eri alojen tietoja ja taitoja.
Ammatillisen koulutuksen uudistus on osaltaan tarttunut murroksen haasteisiin, mutta nykyisen toimijakentän osaaminen ei ole kaikilta osin riittävällä tasolla, mikä herättää tarpeen täydennyskoulutuksille (Ohrling ym. 2021). Metropolia Ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian sekä Lähienergialiitto ry:n yhteisessä FrEE – Framtidens EnergiExpert – Tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun -hankkeessa tehdyssä energia-alan osaamistarpeiden tarvekartoituksessa selvisi, että yritykset toivoivat täydennyskoulutusta liittyen energian siirtoon ja varastointiin, sähkömarkkinoiden nykytilanteeseen sekä sähkön tuotannon tulevaisuuden näkymiin. Yritykset toivoivat teknisen myynnin osalta ohjeita järjestelmän luovutukseen käyttäjille sekä siihen, kuinka syvällisesti järjestelmän tulevia käyttäjiä tulisi perehdyttää (Lindholm ym. 2023, 38–39).
Lyhyistä osaamisen täydennyskoulutuksista haetaan ratkaisua osaamisvajeeseen jo työelämässä oleville. Tarkoituksena on mahdollistaa työn ohessa opiskelu joustavasti niin, että opiskelijat voivat samalla viedä oppimaansa itse työhön. Energiasiirtymän tavoite vaikuttaa myös alojen ammattilaisten kykyyn asennoitua muutokseen, sillä uuden oppiminen, etenkin vihreiden arvojen suhteen, vaatii asenteiden muuntamista työelämän arjessa.
Uudet osaamispolut energia-alalle -hankkeessa tutkittiin verkko-opetusta
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamassa jo päättyneessä kaksivuotisessa Uudet osaamispolut energia-alalle -hankkeessa tuotettiin maksuttomia lyhyitä 1–10 opintopisteen koulutuskokonaisuuksia. Koulutusten kohderyhmään kuuluivat työelämässä ja sen ulkopuolella olevat henkilöt sekä Metropolian ulkopuoliset ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijat.
Koulutukset liittyivät energia-, kiinteistö- ja rakennusaloihin sekä talotekniikkaan. Ne pystyi suorittamaan joustavasti työn ohella. Hanke onnistui lopulta hyvin: sen aikana järjestettyihin koulutuskokonaisuuksiin osallistui lähes 500 henkilöä ja opintopisteitä suoritti yli 300 henkilöä. Yhteensä opintopisteitä kertyi 1225.
Hankkeen aikana tutkimme, miten palvelumuotoilua voi hyödyntää verkkokurssien digipedagogisessa suunnittelussa. Teimme haastattelututkimusta, jossa kiinteistö-, rakennus- ja energia-alojen ammattilaisilta ja näille aloille pyrkiviltä kysyttiin, miten he haluavat opiskella töiden ohella ja mitkä seikat vaikuttavat heidän opiskelumotivaatioonsa.
Tavoitteena oli suunnitella hankkeen kurssit käyttäjälähtöisesti, joten hyödynsimme palvelumuotoilun tuplatimanttimallia (Design Council 2022). Haastattelututkimus sijoittui mallin ensimmäiseen vaiheeseen, jossa tutkitaan ja kartoitetaan palvelun käyttäjien tarpeita. Tutkimuksen tuloksena syntyneitä digipedagogisia suosituksia hyödynnettiin kurssien suunnittelussa ja jatkokehittämisessä tuplatimanttimallin toisen vaiheen mukaisesti.
Haastattelututkimuksen lisäksi teimme käyttäjätestausta, johon rekrytoimme kahdeksan energia-alan opiskelijaa testaamaan kehittämäämme Energiasiirtymä tänään -verkkokurssia. Verkkokurssia muokattiin ja jatkokehitettiin käyttäjätestauksen aikana jatkuvasti opiskelijoiden palautteiden perusteella.
Haastattelututkimusten tulosten sekä testauksessa saatujen käyttäjäkokemusten perusteella verkkokurssin suunnittelussa huomioitavia asioita ovat:
- sisällön tarkka rajaus
- kaiken materiaalin löytyminen samalta alustalta
- helppo navigointi
- visuaalinen edistymisenseuranta
- mahdollisuus valita, missä formaatissa tutustuu materiaaliin (esim. teksti, video, podcast)
- interaktiivisuus ja pelillisyys
- laadukkaasti käsikirjoitetut ja tuotetut lyhyet opetusvideot
- ryhmäkeskustelut tehtävänantoina.
Tutkimukset ovat osoittaneet opiskelumotivaation tärkeyden verkko-opinnoissa (Lim ja Kim 2002; Park ja Choi 2009; Yukselturk ja Bulut 2007). Kun huomioidaan hankkeessa tehdyssä haastattelututkimuksessa ja käyttäjätestauksessa esiin nousseet asiat, on mahdollista luoda opiskelijoita palvelevia ja motivoivia oppijakeskeisesti suunniteltuja verkkokursseja.
Hankkeessa pyritään edistämään alan teknistaloudellista osaamista
Tänä vuonna alkaneessa Vihreän teknologian vientiosaamista digitaalisesti -hankkeessa jatketaan edellisen hankkeen jalanjäljissä. Energiajärjestelmien murros on kovassa vauhdissa globaalisti ja se on kiihdyttänyt koko energiasektorin uudelleenajattelua maailmalla. Energiateknologioiden kehityksessä ja käyttöönotossa teknologinen muutos on ollut nopeaa.
Hankkeiden toteuttamiseen on ollut tarjolla rahoitusta ja teknologisia ratkaisuja hyvin, mutta vihreään siirtymään liittyvä teknistaloudellinen osaamisvaje, koulutusten puute ja haasteet löytää osaavaa työvoimaa on tunnistettu energiasiirtymän viennin pullonkaulaksi. Vihreä siirtymä muuttaa alan työelämää ja asettaa uudenlaisia vaatimuksia työelämässä tarvittaville osaamisille ja taidoille (Kuusela ym. 2023, 22–29). Uudessa hankkeessa tarkoituksena onkin edistää Suomen vientialojen vihreään siirtymään liittyvää kaupallista ja teknistä vientiliiketoimintaosaamista.
Hanketta rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Hankkeessa on tarkoituksena tarjota sadalle ammattilaiselle tai opiskelijalle osaamisperustaisia ja työelämälähtöisiä verkossa suoritettavia mikrokursseja, joita voi suorittaa työn tai opiskelun ohella. Yhden opintopisteen laajuisia mikrokursseja tarjotaan sekä suomen että englannin kielillä.
Mikrokurssit on suunniteltu tarvekartoitusta ja osaamistarvekompassia hyödyntäen.
Osaamistarvekompassi on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen kehittämä verkkopalvelu, joka hyödyntää ajantasaista tietoa työelämän osaamistarpeista ennakoidakseen työn ja osaamisen kohtaantoa. Hyödynnämme lisäksi edellisessä hankkeessa kehittämiämme digipedagogisia jatkuvan oppimisen malleja.
Mikrokurssit tarjoavat opiskelijoille tietopaketin puhtaan siirtymän tuottamista innovaatioista ja niiden vientiä edistävistä käytänteistä. Kurssien sisältöjä kehittävät Metropolian liiketalouden lehtorit. Tärkeimmät aihealueet liittyvät vihreään siirtymään ja kansainväliseen liiketalouteen sekä kestävyyshaasteisiin, tarkemmin toimitusketjun ja sopimusten hallintaan sekä energiajärjestelmiin.
Metropolian hankkeissa kehitetyt työelämälähtöiset ja joustavasti suoritettavissa olevat koulutukset mahdollistavat osaamisen kehittämisen niin, että sisällöt vastaavat sekä ajankohtaisia että tulevaisuuden työmarkkinoiden vaatimuksia. Täydennyskoulutuksen avulla voidaan tukea paitsi yksilön jatkuvaa oppimista myös koko Suomen vihreän siirtymän edistämistä ja vientivetoisen talouden kasvua. Pyrittäessä kohti kestävämpää ja hiilineutraalia tulevaisuutta koulutuksen rooli on keskeinen – ja Metropolian hankkeet tarjoavat konkreettisia työkaluja tämän vision toteuttamiseen.
Artikkelikuva mrganso / Pixapay
Kirjoittajat
Monica Aejmelaeus, väitöskirjatutkija (teologian maisteri/TM), digipedagogiikan asiantuntija, Metropolia Ammattikorkeakoulu, monica.aejmelaeus(at)metropolia.fi
Laura Matikainen, kulttuurituottaja AMK, projektiasiantuntija (Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut), Metropolia Ammattikorkeakoulu, laura.matikainen@metropolia.fi
Lähteet
Boston Consulting Group. (2023). Vihreän siirtymän mahdollisuudet Suomelle. Viitattu 24.2.2025. Saatavilla https://on.bcg.com/3XvRpGa.
Design Council. (2022). UK Design Council, London. Viitattu 29.1.2025. Saatavilla https://www.designcouncil.org.uk/news-opinion/what-framework-innovation-designcouncils-evolved-double-diamond.
Huttunen, R., Kuuva, P., Kinnunen, M., Lemström, B. & Hirvonen, P. (2022). Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:53. Viitattu 29.1.2025. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-811-0.
Kuusela, O-P., Mykrä, N., Jousilahti, J., Neuvonen, A., Arola, T., Markkanen, I., Nokkala, T., Lehtonen, A., Heikkinen, H., Oinonen, I., Alhola, K., Huttunen, S., Paloniemi, R., Pohjola, J. & Saarinen, T. (2023). Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:31. Viitattu 29.1.2025. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-463-7.
Lim, D. H. & Kim, H. (2002). Motivation and learner characteristics affecting online learning and learning application. Journal of Educational Technology Systems, 31(4), 423–439. doi:10.2190/0LW0-KE8X-MDYH-X27F.
Lindholm, F., Koutonen, E., Gröndahl, H., Rapanen, K., Stukolkina, L., Aejmelaeus, M., Hyökyvaara, P. & Ylä-Lyly, S. (2023). Energia-alan osaamistarpeiden tiekartta: käyttäjälähtöisen tarvekartoituksen tuloksia. FrEE – Framtidens EnergiExpert – Tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun -hanke. Yrkeshögskolan Novia. Saatavilla https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231122148481.
Ohrling, T., Heiskanen E. & Matschoss, K. (2021). Energiamurros ja osaaminen: tarkastelu energiamurroksen avainalojen ammatillisista osaamis- ja koulutustarpeista. Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS, Vuosikerta. 2/2021, Smart Energy Transition -hanke, Helsinki. Viitattu 29.1.2025. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-0251-2.
Park, J. H. & Choi, H. J. (2009). Factors influencing adult learners’ decision to drop out or persist in online learning. Journal of Educational Technology & Society, 12(4), 207–217. Viitattu 29.1.2025. Saatavilla http://www.jstor.org/stable/jeductechsoci.12.4.207.
Vona, F., Marin, G., Consoli, D. & Popp, D. (2018). Environmental regulation and green skills: an empirical exploration, Journal of the Association of Environmental and Resource Economists, 5(4), pp.713-753.
Yukselturk, E. & Bulut, S. (2007). Predictors for student success in an online course. Journal of Educational Technology & Society, 10(2), 71–83. Viitattu 29.1.2025. Saatavilla https://www.academia.edu/4094102/Predictors_for_Student_Success_in_an_Online_Course.
Abstract
Energy transformation is progressing rapidly on a global scale, accelerating the rethinking of the entire energy sector worldwide. The lack of technical and economic expertise and training related to the clean transition has been identified as a bottleneck for exports.
In 2025, Metropolia launched the Vihreän teknologian vientiosaamista digitaalisesti project, following in the footsteps of the Uudet osaamispolut energia-alalle project. The aim is to enhance the commercial and technical export business expertise related to Finland’s green transition industries by offering 100 individuals skill-based and work-oriented micro-courses, which can be completed online. These micro-courses are one credit in scope and are designed to be completed alongside work. They have been developed to address current labor market demands and designed using research-based digipedagogical practices developed in the previous project.
Vastaa