Jaana Sipilä
Maatalousala kansainvälistyy. Opiskelijat tarvitsevat uusia, kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä taitoja viedäkseen alaa eteenpäin.
Miten kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja tiimityön osaamista voidaan edistää opintojen aikana? Parhaimmillaan näiden osaamisten kartuttaminen on osa ammattialaan liittyvää oppimista.
Näköpiirissä monikulttuurinen ja monimuotoinen työelämä
Suomi on asettanut tavoitteeksi vähintäänkin kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton ja kolminkertaistaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän vuoteen 2030 mennessä. Valmistumisen jälkeen Suomeen jäävien ja työllistyvien osuus halutaan nostaa noin 50 prosentista 75 prosenttiin. (Valtioneuvosto 2021, s. 21.)
Maailman talousfoorumi julkaisi ennusteen tulevaisuuden työpaikoista, joka on osa laajaa työelämän tulevaisuutta käsittelevää The Future of Jobs -raporttia (World Economic Forum 2025). Ennusteen mukaan teknologia-ala kasvaa aloista nopeimmin, mutta eniten tulevaisuudessa työvoimaa kuitenkin tarvitaan maataloudessa (YLE 2025).
Ruuan alkutuotanto Suomessa on tärkeässä asemassa (Niemi ym. 2013). Tarvitsemme tämän ylläpitämiseksi tulevaisuudessa alan asiantuntijoita. Samaan aikaan maatalousalalla on kohtaanto-ongelma eli alalta poistuu enemmän väkeä kuin tulee vuonna 2028. Kaikista aloista juuri maa- ja metsätalouden johtajista ja asiantuntijoista on neljänneksi isoin kohtaanto-ongelma ja myös maataloustyöntekijöistä on pulaa (Opetushallitus 2025, s. 3). Yksi mahdollisuus ongelman ratkaisuun on alan kansainvälistyminen ja työvoiman saaminen muualta, koska ala ei houkuttele tarpeeksi suomalaisia nuoria.
Tulevaisuuden työelämässä myös maataloudessa tarvitaan kielitaidon lisäksi kulttuurienvälisen viestinnän osaamista sekä kykyä toimia monenlaisista kieli-, kulttuuri- ja ammattitaustoista tulevien ihmisten kanssa (Osaamisen ennakointifoorumi 2024, s. 5). Meillä kaikilla on tarve tulla huomatuksi, tuntea kuuluvamme joukkoon ja osallistua itsellemme tärkeiden asioiden edistämiseen. Osallisuuden kokemus tukeekin yksilön ja yhteisön hyvinvointia ja lisää yhteisöllisyyttä. (Osallisuuden edistäjän opas 2023, ss.13–14.)
Monimuotoistuvissa työyhteisöissä yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta on edistettävä aktiivisesti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa perehdyttämistä, yhteisiä käytäntöjä ja pelisääntöjä, psykologisen turvallisuuden rakentamista tai tutustumis- ja verkostoitumistilaisuuksien järjestämistä (Työterveyslaitos 2022).
Tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttajina korkeakoulujen tulee edistää monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta (Jousia ym. 2022, s. 90) sekä vahvistaa korkeakouluyhteisön osallisuutta edistävää kulttuuria ja oppimisympäristöjä (European Commission/EACEA/Eurydice 2022, s. 97). Ammattikorkeakoulusta valmistuvalla tulee olla oman ammattialansa asiantuntijuuden lisäksi osaamista monikulttuurisissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä ja verkostoissa toimimiseen (Arene 2022).
Navettaviikolta kulttuurienvälistä osaamista
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Mustialan kampuksella on opiskeltu maataloutta jo vuodesta 1840. Nopea kansainvälistyminen englanninkielisen AMK-koulutuksen aloitettua näkyy ja tuntuu maaseudulla omassa rauhassaan toimivalla kampuksella. Miten tukea aiempaa monikulttuurisemman opiskelijayhteisön muodostumista? Maaseutuelinkeinojen koulutuspäällikkö Emma Nylund kertoo löytäneensä tähän erinomaisen tavan: laitetaan opiskelijat tekemään työtä yhdessä!
Navettaviikko käsittää viisi päivää työtä opetusnavetassa. Opiskelijat huolehtivat henkilökunnan ohjauksessa kaikista navetan töistä pienryhmässä, jossa on kaksi opiskelijaa suomenkielisestä koulutuksesta ja kaksi opiskelijaa englanninkielisestä koulutuksesta. Opetusassistentti Oshani Bamunu Mudiyanselage kertoo, että kansainväliset opiskelijat saattavat aluksi arastella lehmiä, jotka ovat kookkaampia kuin heidän kotimaassaan. Suomalaiset puolestaan voivat ujostella englannin puhumista. Navetan työt on kuitenkin hoidettava, joten haasteista on päästävä yli puolin ja toisin.
– Perjantaihin mennessä kaikki puhuvat englantia keskenään, eivätkä lehmätkään enää pelota niin paljoa, Nylund vahvistaa hymyillen.
Innovaatiokilpailusta rohkeutta kansainväliseen tiimityöhön
Kansainvälisen osaamisen lisäksi opiskelijoita haastetaan monialaisen yhteistyön taidoissa. Hackathonissa opiskelijat ideoivat yhdessä teknisiä ratkaisuja maatilaympäristöön.
Lopputuotosta tärkeämpää on saada kansainväliset ja suomenkieliset opiskelijat kohtaamaan toisensa ja oppimaan yhdessä työskentelyä. Opiskelijat saavat myöhemmin opinnoissa ja työelämässä arvokkaita oivalluksia monialaisesta tiimityöstä, kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta, ammatillisesta viestinnästä, ongelmanratkaisusta ja innovaatioprosessin toteuttamisesta.
Hackathon-päivä tuo yhteen ensimmäisen vuoden suomen- ja englanninkieliset opiskelijat Forssan kiertotalouden insinöörikoulutuksesta ja Mustialan maaseutuelinkeinojen agrologikoulutuksesta. Myös monimuoto-opiskelijat voivat osallistua tapahtumaan.
– Osa suomenkielisistä opiskelijoista vähän jännittää sitä, kuinka he tulevat englannilla toimeen, mutta se on mennyt ihan hyvin, kertoo tieto- ja viestintätekniikan lehtori Johanna Salmia.
– Mukavuusalueen rajoja venytetään myös siksi, että hackathonissa muodostetaan tiimi itselle aiemmin tuntemattomien opiskelijoiden kanssa, kuvailee puolestaan lehtori Ari Hietala.
Kansainvälinen osaaminen on agrologin asiantuntijuutta
Maaseudun osaajapula puhututtaa (Maaseudun Tulevaisuus 2024). Yhtenä ratkaisuna on nähdä maahanmuuttajat maatilojen työntekijöinä, itsellisinä viljelijöinä ja osana maaseudun yhteisöä. HAMKin maatalouskoulutuksen opiskelijat Mustialassa ovat yhtenä osana tuomassa alalle kansainvälisyyttä. Pienin askelin opiskelijat oppivat toisiltaan ammattiosaamista, kielitaitoa, kulttuurien välistä ymmärrystä sekä yhteisöllisyyden kehittämistä.
Opiskelijoita vaikuttaa motivoivan kansainvälisyysosaamisen kehittäminen siten, että se on kiinteä osa oman ammattialan opintoihin liittyvää tekemistä. Suomalaisten opiskelijoiden on mahdollista suorittaa harjoittelut ulkomailla. Lisäksi vaihto-opiskelijoiden määrä on kasvanut opinnoissa englanninkielisen toteutuksen aloittamisen jälkeen.
Omassa korkeakoulussa toteutettavat eri kielisten koulutusten väliset tehtävät ja projektit antavat kaikille opiskelijoille mahdollisuuden kansain- ja kulttuurienvälisen osaamisen kehittämiseen. Ensimmäisen vuoden yhteistyöhön valmentavat toteutukset rakentavat pohjaa myöhemmille, vaativammille monialaisille yhteisprojekteille. Tällaisia mahdollisuuksia tulisikin olla tarjolla kaikille opiskelijoille suunnitelmallisesti opintojen eri vaiheissa. Myönteiset kokemukset voivat rohkaista hakeutumaan kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden kanssa toteutettaviin opintoihin esimerkiksi RUN-EU Eurooppa-yliopiston kautta tai lähtemään pidemmäksi aikaa vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille.
Tavoite, että kansainvälisistä opiskelijoista 75 prosenttia jäisi maahan, varmasti auttaisi alaa uhkaavaa työvoimapulaa. Kotimaahansa palaavat tai muualle muuttavat opiskelijat voivat myös mahdollistaa opiskeluaikana muodostettujen verkostojensa avulla uusia väyliä vientiin. Tarvitsemmehan niitä, jotka vievät maailmalle osaamistamme niin puhtaasta ruoantuotannosta kuin ilmastoviisaasta maataloudesta.
Yhteisöllisyys ei synny itsestään eikä se kanna, ellei sille tarjota edellytyksiä. Kun osallisuus on suunniteltu osaksi kaikkea oppimista ja muuta tekemistä, lähtökohta kohtaamisille on olemassa. Edellytysten tarjoaminen aitoihin kansainvälisiin kohtaamisiin vaatii paljon toiminnan muutosta opettajilta ja opetusmaatilan henkilöstöltä. Mustialassa tähän työhön ovat sitoutuneet kaikki kampuksella työtä tekevät, ja myös työyhteisö on muuttunut kansainväliseksi.
Valmistuttuaan opiskelijalla on tosielämän kokemuksia monikulttuurisessa kampusyhteisössä toimimisesta ja kansainvälisessä tiimissä työskentelystä sekä oman alansa kansainvälistä verkostoa jo opiskeluajalta. Se on juuri sitä, mistä opiskelijalle itselleen on hyötyä ja mitä kansainvälistyvä työelämä tarvitsee.
Kuva: Carl Bergman
Kirjoittaja
Jaana Sipilä, FM, AmO, koulutusasiantuntija, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, jaana.sipila(at)hamk.fi
Lähteet
Arene. (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Saatavilla https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572.
European Commission/EACEA/Eurydice. (2022). Towards equity and inclusion in higher education in Europe. Eurydice report. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Saatavilla https://eurydice.eacea.ec.europa.eu/publications/towards-equity-and-inclusion-higher-education-europe.
Hämeen ammattikorkeakoulu. (2024). Kansainväliset opiskelijat – työvoimaa ja piristys yrityksen kilpailukyvylle. Verkkoartikkeli 8.10.2024. Saatavilla https://www.hamk.fi/kansainvaliset-opiskelijat-tyovoimaa-ja-piristys-yrityksen-kilpailukyvylle/.
Jousilahti, J., Tanhua, I., Paavola, J., Alanko, L., Kinnunen, A., Louvrier, J., Husu, L., Levola, M. & Kilpi, J. (2022). KOTAMO: Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilasta Suomessa. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164426.
Maaseudun Tulevaisuus. (2024). Maaseudulle tarvitaan käsipareja myös ulkomailta – hupenevan työvoiman ja vähenevien tilojen Suomessa maahanmuutto voisi tuoda lisävirtaa myös maatalouteen. Juhani Reku. 11.10.2024. Saatavilla https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus/ca84106e-6073-4b58-afec-a596451a85c7.
Niemi, Jyrki; Knuuttila, marja: Liesivaara, Petri ja Vatanen, Eero (2013). Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. MTT Raportti 80. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Saatavilla http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti80.pdf.
Osaamisen ennakointifoorumi. (2024). Koulutuksen kehittämissuuntia. Osaamisen ennakointifoorumin toimenpide-ehdotuksia osaamistarpeiden pitkän aikavälin muutoksen huomioimiseen. Saatavilla https://www.oph.fi/fi/tilastot/laaja-alaiset-osaamistarpeet-2040.
Osallisuuden edistäjän opas. (2023). Ohjaus 10/2023. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146717/URN_ISBN_978-952-408-088-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Opetushallitus. (2025). Ammattialojen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto vuonna 2028. Saatavilla https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiMTE1MDY3YzgtYjUzNC00ZDFiLWE5NjAtMmY1OWZhZmY1YjJiIiwidCI6IjdjMTRkZmE0LWMwZmMtNDcyNS05ZjA0LTc2YTQ0M2RlYjA5NSIsImMiOjh9.
Työterveyslaitos. (2022). Kaikki mukaan – yhteisöllisyyden ja verkostojen rakentaminen. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa -opas. Saatavilla https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-asiantuntijaorganisaatiossa/kaikki-mukaan-yhteisollisyyden-ja-verkostojen-rakentaminen.
Valtioneuvosto. (2021). Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74. Helsinki: Valtioneuvosto. Saatavilla https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163408/VN_2021_74.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
World Economic Forum. (2025). The Future of Jobs Report 2025. Insights Report. January 2025. Saatavilla https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2025/.
Yle. (2024). Maailman talousfoorumi ennustaa työn tulevaisuuden – nämä työpaikat teknologia vie. Saatavilla https://yle.fi/a/74-20138466.
Abstract
Higher education graduates from all fields will enter an increasingly international world of work. Professionals are required to cooperate with people from different backgrounds, communicate in intercultural contexts, and follow international developments in their professional fields. How can intercultural competencies be rooted into studies – particularly in the traditional fields such as agriculture?
In higher education, international campuses and cooperation between Finnish- and English-taught degree programmes offer opportunities to cultivate these skills. At best, bringing students to study together can strengthen a sense of belonging and inclusion for all students and support the integration of international students into Finland.
The article offers practical examples from bachelor’s degree programme in agriculture for strengthening intercultural competencies and boosting the sense of community. There are various ways to encourage Finnish-speaking and international degree students to meet during their studies and on campus. The key is integrating professional and international competencies in the curriculum and in everyday studies. The article focuses on examples from the first year of study.
Vastaa