Kirjoittajat: Johanna Hautamäki, Annukka Tapani, Minna Sipponen, Leila Kakko.
Artikkeli kuvaa käytännön esimerkin kautta, miten ammattikorkeakoulu voi toimia työelämän kehittämiskumppanina hyvinvointipalvelujen ideoinnissa. Yhteistyössä Centria AMK:n, Lapin AMK:n ja TAMKin välillä toteutettiin Tulevaisuuden hyvinvointia tuottavat palvelumallit maaseutualueella vuonna 2025 –työpaja osana TKI-osaajavalmennusta. Restonomiopiskelijat osallistuivat työpajaan, jossa he ideoivat tulevaisuuden hyvinvointipalveluja maaseutuympäristöön palvelumuotoilun keinoin.
Työpaja sijoittuu osaksi pidempää ennakointiprosessia, jota Centrialla toteutetaan yhteistyökumppanin ProAgria Keski-Pohjanmaan kanssa AppSim hankkeessa. Prosessi käynnistyi toivottavan tulevaisuuskuvan määrittelystä, minkälainen olisi maaseudun tulevaisuus vuonna 2025. Tulevaisuuskuvat täydentävät ProAgrian strategiaa, mihin suuntaan palvelutarjontaa ja osaamista tulisi kehittää. Tulevaisuuskuvia syntyi kolme: ”Teknologia integroitu arkeen”, ”Se on hyvä elämäntapa” ja ”Lähellä kaikkea”. Mukana tulevaisuuskuvia luomassa olivat ProAgrian työntekijät, asiakkaat ja ne, jotka eivät saa elantoaan maaseudusta.
Tulevaisuuskuvia laadittaessa tunnistettiin vahva vastasignaali kaupungistumiselle ja globalisoitumiselle, lokalisoituminen ja maaseudun merkityksen kasvaminen. Esille nousi kysymys, miksi viedä maaseutua kaupunkiin kattopuutarhojen ja muiden keinotekoisten ratkaisujen avulla, kun esimerkiksi uudet teknologiset ratkaisut mahdollistavat palveluiden saavutettavuuden maaseudulle.
Restonomiopiskelijoilta ideoita sähköisiin ja paikallisiin kohtaamisiin
Restonomiopiskelijoille järjestettiin Tulevaisuuden hyvinvointia tuottavat palvelumallit maaseutualueella vuonna 2025 –työpaja Tampereen ammattikorkeakoululla. Työpajaan osallistui 39 kolmannen vuoden opiskelijaa ”Uudet viisastenkivet ”-opintojaksolla. Opintojaksolla yhtenä tavoitteena on kiinnittää huomiota toimialalla ja yhteiskunnassa oleviin ja syntyviin ilmiöihin, trendeihin ja heikkoihin signaaleihin.
Työpajan tavoitteena oli saada kaupunkilaisten ja eri toimialan edustajien näkökulmaa rikastamaan aiheen käsittelyä, tuomaan tuoreita ideoita ja näkökulmia. Työskentelyä alustettiin Risto Linturin tuottamalla teknologian tulevaisuuden aineistolla ja esittelemällä aiemmin rakennetut Pro Agrian tulevaisuuskuvat.
Työpajan aluksi opiskelijat virittäytyivät ryhmissä aiheeseen vapaamuotoisella keskustelulla, jossa he pohtivat, mitä hyvinvointi on. Seuraavassa vaiheessa he tutustuivat Sitran megatrendeihin ja valitsivat sieltä tärkeimmän megatrendin maaseudun tulevaisuuden hyvinvoinnin tuottamisen kannalta. Ryhmät ideoivat vapaasti aiheen tiimoilta, miten valittu megatrendi vaikuttaisi vuonna 2025 hyvinvoinnin tuottamiseen maaseudulla. Toisessa vaiheessa he jatkojalostivat nousseita ajatuksia siihen, minkälaisilla uusilla palveluideoilla hyvinvointia voitaisiin tuottaa maaseutualueella tulevaisuudessa. Opiskelijat esittelivät tulokset tarinan muodossa.
Työskentelyn tuloksena syntyi kahdeksan palveluideaa. Niistä neljä keskittyi sähköisten palvelujen edistämiseen, kaksi osaamisen ja kohtaamisten lisäämiseen ja kaksi luonnon mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Sähköisiä palveluja tuotteiden ostajien ja myyjien, mutta myös ruuan alkuperän esille tuomiseen, tarjottiin kyläyhteisön omina verkkopalveluina ”Pönde” ja ”Luomujuna” palveluideoissa. ”Luomujunassa” ideana on tilata tuotteita yhdessä ja kuljettaa paluumatkalla ”vaikka Sirkka maalta kaupunkiin”; kuljetuspalveluna voisi toimia robottiauto. ”Pönde” on lisäksi verkkoyhteisö, sen kautta voi myydä esimerkiksi keräämiään mustikoita, mukana on myös seuranhakutoiminto ja tapahtumakalenteri lavatanssitietoineen. Erityisesti yksinäisyyttä ratkaisemaan kehittyi ”Lypsylove” verkkopalveluidea. ”Lypsylovessa” harjoitellaan taitotason mukaan vuorovaikutustaitoja ennen palvelusta löytyvän ”maajussin morsiamen” oikeaa kohtaamista. ”FPS” eli Food Print Service puolestaan ratkaisee ruuan 3D tulostamisen avulla ongelman siitä, että maaseudulta ei aina ehdi ravintolaan syömään.
”TUPA täynnä taitoa” idea keskittyi kohtaamiseen ja osaamisen vaihtoon. Ytimenä oli, että myös kaupunkilaisnuoret voivat avustaa maaseudulla ikäihmisiä esimerkiksi tietotekniikan kanssa, vanhemmat taas voivat siirtää perinnetietoutta nuorille. Kohtaamisia voidaan lisätä myös sillä, että saadaan nopeat kulkuyhteydet maaseutumaisten asujaimistojen ja kaupunkialueiden välille. Ihmiset mieluimmin asuisivat maalla, koska asuminen on siellä halvempaa kuin kaupungissa. Kun alueelle tulee asukkaita, tarvitaan palveluja, palvelut siis luovat palveluja. Tästä syntyi idea ”luo oma palvelusi”.
”SPA aisti” on luomukylpylä, jonka perusajatus on rauhan, luonnon ja hiljaisuuden kokeminen aistien kautta. ”MeTäs elämyspalvelu” taas tarjoaa seikkailutoimintaa luonnossa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistäen.
Työpajan aikana kerättiin palautetta opiskelijoilta ja lisäksi neljännes osallistuneista vastasi sähköiseen palautekyselyyn. Palautteen perusteella opiskelijat kokivat työpajan mielekkäänä, erityisesti he arvostivat ohjauksen osallistavaa merkitystä ja motivaatiota. Työpajan työskentelytahti oli vastaajista sopiva, ohjeistusta ja työskentelyä oli sopivassa suhteessa. Työpajaan osallistuneiden opiskelijoiden tulevaisuuden hyvinvoinnin visioista jäi mieleen useimmilla oma aihe ja se että ”riittävästi on tarpeeksi”. Yksi vastaaja kiteyttää kehitettyjen ideoiden pääjuonta: ”Monilla ryhmillä oli ajatuksena korjata tilannetta, että ihmiset eivät joutuisi olemaan tahtomattaan yksin.”
Opiskelijat nostivat positiivisena asiana esille työpajan erilaisuuden, luovuuden ja innovoinnin. Työpajan toteutuksen kehittämiskohteet vaihtelivat aikataulusta työskentelyyn liittyviin yksityiskohtiin. Opiskelijat kokivat tulevaisuuden palvelutuotteiden luonnin myös haastavaksi, kuten eräs vastaaja kommentoi: ”Periaatteessa tämä oli oman mukavuusalueen ja tietämyksen ulkopuolella oleva aihe, mutta oli hyvä haastaa itseään.” Opiskelijat kokivat tarvitsevansa tulevaisuudessa hyvinvointipalveluita tuotettaessa mm. kulttuuriosaamista, ymmärrystä kuntien hyvinvointirakenteesta, tietoa maaseudun ihmisten tottumuksista sekä palvelumuotoilu- ja markkinointiosaamista.
Tulevaisuuden osaamisen ennakointia
Työpajan tuloksia esiteltiin ProAgrialle ja käytiin keskustelua heidän näkemyksistään. Yhteistyö on antanut heille ajatuksia siitä, mikä on tähän työpajaan osallistuneiden nuorten näkökulmasta hyvinvoinnissa tärkeää ja miten he maailmaa rakentaisivat. Nämä tulokset ovat vahvistaneet ProAgrian näkemystä siitä, että keskiössä ovat ihmiset ja teknologia mahdollistaa tämän ytimen ympärille erilaisia esimerkiksi yhteisöllisiä yhteydenpitämisen tapoja. ProAgria tunnisti opiskelijoiden palveluideoista lähtökohtana käytetyt tulevaisuuskuvat, luonnonmukaisuutta ja luontoon paluun arvostamista. ”Hienoja oivalluksia ja jo ihan realistisesti toteutettavissakin olevia ideoita, vaikka annettiin ideointiin vapaat kädet ilman realismin rajoitusta.”
Työelämäkumppanin näkökulmasta saavutettiin uusia ennakoivia näkökulmia oman toimintaympäristön kehitykseen.
Laajemmassa kontekstissa tällä työskentelyllä haettiin uusia suuntia siihen, millaista osaamista tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen tulisi kouluttaa opiskelijoille, jotta he osaavat kehittää uusia palveluita muuttuvassa yhteiskunnassa. Centriassa meneillään oleva laajempi yhteisöllinen ennakointiprosessi ProAgrian kanssa ja tässä kuvattu työpaja osana sitä tuottavat tietoa, jota kaikki osapuolet voivat hyödyntää eri tavoin: näkökulmista hyötyvät yhtä lailla maaseutuyrittäjät, maaseudun yrittäjyyttä kehittävät toimijat kuin ammattikorkeakoulut monialaista tulevaisuuden osaamista ja opetusta kehittäessään. Laajan näkökulman saavuttamiseksi hyvinvoinnin kehittämiseen osallistetaan mukaan sekä opiskelijat ja opettajat että ammattikorkeakoulun TKI-toiminta ja työelämäkumppanit. Työelämäkumppanin näkökulmasta saavutettiin uusia näkökulmia ja ennakointitietoa oman toimintaympäristön kehitykseen. Opiskelijat saivat osallistumisesta kokemuksia kehittämismenetelmistä omassa työssä sovellettavaksi sekä kokemusta työelämälähtöisestä ennakointiprosessista.
Työpajan tulosten pohjalta Centrialla sote-alan YAMK opiskelijat jatkoivat tulevaisuuden hyvinvointia tuottavien palveluiden ideointia omassa työpajassaan Hyvinvointiyrittäjyys -opintojakson osana. ProAgrian osalta tulevissa työskentelyissä yhteistyössä Centrian kanssa tullaan käyttämään tuotettua aineistoa taustamateriaalina tulevaisuuden maaseutuyrittäjyyden ja hyvinvointipalvelujen edistämiselle. TAMKissa ja Lapin amk:ssa työpajatyöskentely tullee osaksi opetustoimintaa, esimerkiksi alustuksessa käytetyt sitran megatrendit tulevat hyödynnetyiksi jatkossakin. Näin ollen tehdystä kokeilusta on hyötyä niin työelämäkumppaneille, kumppanuuksien rakentamiseen kuin ammattikorkeakoulujen oman toiminnan kehittämiseen.
Kirjoittaja
Johanna Hautamäki, TaM, projektipäällikkö, Centria-ammattikorkeakoulu, johanna.hautamaki(at)centria.fi
Annukka Tapani, VTT, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, annukka.tapani(at)tamk.fi
Minna Sipponen, Restonomi (YAMK), lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, minna.sipponen(at)lapinamk.fi
Leila Kakko, MMM, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, leila.kakko(at)tamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
AppSim. 2017. AppSim- Soveltava simulaatiopedagogiikka, digitaalisuus ja palvelumuotoilu osaamisen kehittäjinä. Haettu 15.1.2017 osoitteesta www.centria.fi/appsim
Sitra. 2016. Megatrendikortit 2016. Haettu osoitteesta 15.1.2017 http://www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Megatrendikortit.pdf
TKI-osaajavalmennus 2016-2017. Haettu osoitteesta 15.1.2017. http://www.arene.fi/sites/default/files/PDF/2016/SSR_Osaajavalmennus_esite_2016.pdf
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
