2/2017

Hyvinvoinnin muodonmuutosta rakentamassa

Kirjoittajat: Leena Unkari-Virtanen, Eeva Tawast, Jari Pihlava, Päivi Eskelinen-Roos, Raili Honkanen-Korhonen. Kuva: Lapinlahden alue talvella. Piirroskuva (Juulia Niiniranta) hankkeessa toteutetusta hyvinvointikyselystä.

Taustaa

Tyhjilleen jäänyt Lapinlahden vanha psykiatrinen sairaala muutettiin mielen hyvinvoinnin keskukseksi Osallistu Lapinlahden Lähteellä -hankkeessa 2015-2017. ESR-rahoitteisen hankkeen – tuttavallisesti Lähteen –  kohderyhmään kuului vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia yli 54-vuotiaita naisia, nuoria, mielenterveyskuntoutujia ja osatyökykyisiä. Hankkeessa rakennettiin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille ja kuntoutujille polkuja työttömyydestä työhön sairaalan tiloihin perustetussa kahvilassa ja kunnostustöissä.

Puitteet hankkeelle tarjosi vanha Carl Ludwig Engelin piirtämä sairaalarakennus, joka sijaitsee kauniilla puistoalueella Helsingin keskustan ja meren tuntumassa. Hanke tarjosi kuntoutujille ja vapaaehtoistoimijoille osallistumisen mahdollisuuksia kahvila-, tapahtuma- ja remonttityöpajoissa.

Kahvila Lähde toimi hankkeessa osallistujien porttina muuhun toimintaan. Hankkeen alkaessa kesällä 2015 kaikki toimintaan mukaan tulijat saivat aluksi kahvilaan työvuoroja, tausta-ajatuksena oli kahvilan kautta auttaa rakentamaan kuvaa Lähteen toiminnan eri mahdollisuuksista. Kahvilan kanssa rinnan käynnistyi tapahtumatyöpaja: rakennuksen auditorio, puisto ja galleriaksi muutetut käytävät avattiin tapahtumille, joita eri tahot saivat tarjota tiloihin. Vaikka tapahtumat valikoitiin hyvinvointiteemaan sopiviksi, niitä oli nopeasti lähes päivittäin. Tapahtumiin liittyviä erilaisia tehtäviä jaettiin vapaaehtoisilloissa.

Remonttiryhmä kunnosti rapistunutta ja osin kosteusvaurioista kärsinyttä rakennusta yhdessä Stadin ammattiopiston opiskelijoiden ja Helsingin kaupungin kanssa. Hanketta koordinoiva Suomen Mielenterveysseura ryhtyi erikoisjärjestelyillä vuokraamaan kunnostettuja potilashuoneita hyvinvointi- ja taidetoimijoille.

Muutamassa kuukaudessa vanhassa sairaalarakennuksessa oli päivittäin täysi hyörinä. Käytävillä asteli hankkeen osallistujia rakentamassa polkuaan työelämään, vapaaehtoistoimijoita, ammattikoulujen ja -korkeakoulujen opiskelijoita suorittamassa mm. työharjoitteluaan, tapahtumissa ja Galleria Lähteessä kävijöitä, Kahvila Lähteen asiakkaita sekä vuokralaisia ja heidän asiakkaitaan.

Hanke ja Pro Lapinlahti -yhdistys saivat toiminnastaan useita palkintoja, kuten Lääkäriseura Duodecimin kulttuuripalkinnon (2016), Helsingin kaupungin kannustinpalkinnon vapaaehtoistyöstä (2016), Helsingin rakennuslautakunnan Rakentamisen Ruusun (2017).

Lapinlahden Lähteen toimintakulttuuria rakennettiin tavoitteellisesti viiden teeman ympärille:

  • Yritys ja oivallus – kokeilukulttuuri
  • Työ ja merkityksellisyys
  • Mieli ja hyvinvointi
  • Taide ja arki
  • Yhteisö ja osallisuus

Vaikka hanke on tätä kirjoitettaessa päättymässä, sen ydinryhmä jatkaa työskentelyään kahvilan suuressa takahuoneessa ja tiimipalavereihin kalustetuissa neuvotteluhuoneissa. Toimintaan on jo ennätetty palkata siinä polkunsa aloittaneita henkilöitä, ja osa on siirtynyt hankkeen tavoitteiden mukaisesti muun työelämän palvelukseen.

Hyvinvointikonseptin muotoilu

Metropolia Ammattikorkeakoulun asiantuntijatiimin tehtävänä hankkeessa oli luoda toiminnan pohjalta hyvinvointikonsepti, jota voidaan monistaa ja siirtää muihin vastaaviin tyhjeneviin tiloihin. Tiimiin koottiin monialaisesti hyvinvoinnin ja kulttuurin lehtoreita muotoilemaan konseptia eri näkökulmia huomioiden. Samalla tiimillä oli selkeästi yhteinen lähtökohta muotoilulle – positiivinen psykologia, jonka pohjalta tiimi myös tuotti hankkeelle hyvinvointia vahvistavaa toimintaa.

Tiimi osallistui Lähteen toimintaan monissa eri rooleissa, kuten opiskelijoiden ohjaajina, työpajojen vetäjinä, tarkkailijoina, luennoitsijoina, työnohjaajina, fasilitaattoreina, kahvilan asiakkaina, tapahtumissa kävijöinä, tutkijoina, asiantuntija-konsultteina ja ohjausryhmän esittelijöinä.

Konseptoinnin keskeiset kysymykset nousivat positiivisen psykologian teemoista:

  • Miten luodaan hyvä polku Lapinlahden Lähteen toimintaan?
  • Miten mahdollistetaan merkityksellinen toiminta?
  • Miten rakennetaan positiivinen yhteisö?
  • Minkälaista on hyvinvointia vahvistava toiminta?

Tiimi rakensi hyvinvointikonseptia keräämällä eri tavoin osallistujatietoa. Syksyllä 2015 tiimi aloitti työnsä  tarkastelemalla hankkeen toimintaa perhosperspektiivistä, toimintaa seuraten. Metropolian asiantuntijatiimin käyttämiä perhosperspektiivin menetelmiä olivat mm.:

Etnografinen havainnointi Sekä tiimin lehtoreita että opiskelijoita osallistui hankkeen eri tilaisuuksiin ja toimintoihin, esimerkiksi vapaaehtoisiltoihin, luentoihin, taidenäyttelyihin jne. Havaintoja tarkasteltiin säännöllisissä palavereissa tiimin asiantuntijatiedon ja kokemuksien valossa. Yhteisen ymmärryksen pohjalta muotoiltiin Lähteelle hyvinvointia tukevaa toimintaa, kuten “positiivisen yhteisön rakennuspaja”.

Joukkoistetut karttapohjaiset kyselyt otettiin tiedonhankinnan välineeksi kesällä 2016. Vastaajan omaa hyvinvointia voimaannuttavia ja luotaavia kyselyitä suunnattiin eri kävijäryhmille, kuten tiimin järjestämiin hyvinvointipajoihin osallistuneille, satunnaisille kävijöille ja vapaaehtoisiksi aikoville. Samalla tutkittiin kyselyn vaikutusta vastaajan hyvinvointiin. Tilastollisen analyysin tuloksena voitiin todeta kyselyillä olleen merkittävä hyvinvointia tukeva vaikutus.

Kuva 1. Hyvinvointia paransi tutkimuksen mukaan kysely, johon vastaaminen edellytti oman hyvinvoinnin miettimistä.

Palautteita tapahtumista kerättiin silloin, kun tiimi oli tapahtuman järjestäjänä tai kun opiskelijoille oli annettu oppimistehtävänä palautteen kerääminen. Myös opiskelijat osallistuivat palautteen ja osallistujatiedon keräämiseen ja analysointiin (Blomqvist & Vilppula 2016). Palautteen perusteella hyvinvointia kohensi mm. positiivisen psykologian osallistava luento, jossa osallistujien huomio kohdennettiin omien vahvuuksien ja voimavarojen tarkasteluun.

Perhosperspektiivin lisäksi tiimi käytti osana tiedonhankintaa kehittelemiään luovia ja osallistavia työpajamenetelmiä, kuten yhteiskehittelyä ja fasilitoituja työpajoja. Tiimin keräsi myös näillä menetelmillä tietoa hyvinvoinnin tukemisen keinoista konseptia varten. Samalla yhteisölliset ja osallistavat kohtaamiset valaisivat hyvinvoinnin kannalta kriittisiä kohtia toiminnassa huomioitaviksi konseptin lopullisessa muotoilussa.

Kuva 2. Lapinlahden moniäänistä tarinaa rakennettiin vapaaehtoisilloissa mm. legohahmojen avulla.

Keskeisiksi huomioiksi kriittisistä kohdista nousivat mm. seuraavat:

  • Tehtävän, motivaation ja kyvykkyyden kohtauttaminen avaa mahdollisuuden toimia osana Lapinlahden yhteisöä.
  • Yhteinen strukturoitu aika mahdollistaa kohtaamiset, joissa toiminnan merkityksellisyys lujittuu. Positiivista työyhteisöä rakentavaan toimintaan osallistuminen on syytä liittää alusta lähtien osaksi työtehtäviä.
  • Tehostettu, myös työnohjauksellinen tuki on tarpeen erityisesti yhteisvastuullisten tehtävien ja pelisääntöjen sopimisessa Lähteen kaltaisessa, kokeilukulttuuriin perustuvassa avoimessa toimintaympäristössä.
  • Toiminnan vakiinnuttua tarvitaan uusi suunnitelma ja ponnistus mentorijärjestelmän tai muunlaisen “toisen polven toimijuuden” rakentamiseksi.

Konsepti kantaa tietoa ja kokemuksia

Lapinlahden Lähteen toiminnasta luotu hyvinvointikonsepti julkaistaan visuaalisena ja tarinallisena versiona. Näin konsepti avaa näkymän suureen kokonaisuuteen mutta myös antaa johtolankoja tilannekohtaiseen konkretisointiin. Narratiivinen, tarinallinen esitystapa kannattelee toiminnan prosesseja, luo siltaa havainnoista tulkintoihin sekä avaa osallisuuden ja oivallusten vaikutuksia.

Lapinlahden psykiatrisen sairaalan tarina on jo itsessään lohdullinen ja väkevä. Lapinlahden tarina antaa tilaa monenlaisille elämän tuomille käänteille, myös luvan irtaantua hetkeksi menestymisen ja jopa terveyden vaatimuksista. Moni hankkeen työpajoihin ja toimintaan osallistunut kokikin liittyvänsä osaksi tätä Lapinlahden tarinaa. Oman tarinan löytäminen ja jatkaminen on vahva voimavara myös mahdollisissa tulevissa tyhjiin tiloihin avattavissa mielen hyvinvoinnin keskuksissa.

Konseptoinnissa paljon käytetty visualisointi puolestaan kiteyttää monimutkaisia jäsennyksiä helpommin tavoitettaviksi. Esimerkkinä kiteytyksestä on seuraava taulukkopohja, joka tarjoaa välineen toteuttaa ja arvioida kriittisiä hyvinvointia rakentavia toimintoja Lapinlahden Lähteen kaltaisessa toiminnassa:

Taulukko 1: Toiminnan check pointit.

RAKENNE PROSESSI LOPPUTULOS
DIALOGISUUS

KOHTAAMINEN

VUOROVAIKUTUS

yksilö
ryhmä
yhteisö
VAHVUUDET, VOIMAVARAT

(Positiivisen psykologian lähtökohdat)

yksilö
ryhmä
yhteisö
MERKITYKSELLINEN JA ARVOKAS TOIMINTA yksilö
ryhmä
yhteisö

Tarinoiden ja kiteytysten lisäksi Lapinlahden hyvinvointikonseptiin kuuluu hankkeeseen kehitetyt toiminnalliset työpajat ja työvälineet. Työtapojen ja  -välineiden taustatyössä yhdistyy tutkimustieto ja asiantuntijatiimin monialainen osaaminen. Esimerkiksi “Arvopaja” on Eeva Tawastin hankkeessa kehittelemä työskentelytapa, jonka menetelmä-, teoria-, ja tutkimuspohjana on hyödynnetty mm. Maiselin (2012, 2014), Niemiec, Ryan & Decin (2009) sekä Verkasalon (1996) julkaisuja. Tiimin jäsenet soveltaneet ovat soveltaneet Arvopaja-konseptia jo monissa yhteyksissä.

Tarinat ja konsepti julkaistaan avoimilla Metropolian verkkosivuilla. Toiminnallinen osa hyvinvointikonseptia jalkautetaan käytäntöön tulevissa hankkeissa ja konsultaatiopalveluissa.

Lapinlahdessa toiminta puolestaan jatkuu hankkeen päättymisen jälkeenkin vilkkaana. Toiminnan jatkumo on turvattu perustetuissa yhteiskunnallisissa yrityksissä ja toiminnasta kummunneissa uusissa hankkeissa. Lapinlahdessa kävijälle, tapahtumiin osallistujalle tai vapaaehtoistoimijalle hankkeen päättyminen ei juurikaan näy.

Lue lisää Lapinlahden Lähteestä ja hyvinvointikonseptista:

Osallistu Lapinlahden Lähteellä. http://lapinlahdenlahde.fi/fi/lapinlahden-lahde/hanke-esr/

Hyvinvoinnin muodonmuutos -blogi. http://blogit.metropolia.fi/hyvinvoinnin-muodonmuutos

Hyvinvointikonseptin loppujulkaisu ja mikrokirja (julk. kesäkuussa 2017). http://www.metropolia.fi/palvelut/hankeyhteistyo/tutkimus-ja-kehityshankkeet/lapinlahden-lahde/

Kirjoittaja

Leena Unkari-Virtanen, MuT, leena.unkari-virtanen(at)metropolia.fi
Eeva Tawast, PsM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoispsykologi, eeva.tawast(at)metropolia.fi
Jari Pihlava, TtM, VET psykoterapeutti, toimintaterapeutti, jari.pihlava(at)metropolia.fi
Päivi Eskelinen-Roos, KM, paivi.eskelinen-roos(at)metropolia.fi
Raili Honkanen-Korhonen, lehtori, musiikkipedagogi (YAMK), tarinateatteriohjaaja, raili.honkanen-korhonen(at)metropolia.fi

Blomqvist, K. & Vilppula, T. 2016. Osallistu Lapinalhden Lähteellä. Vapaaehtoistyöntekijöiden kokemuksia toiminnan merkityksellisyydestä. Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 21.4.2017 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108783/Osallistu%20lapinlahden%20lahteella.pdf?sequence=1

Maisel, E. 2014. Life Purpose Boot Camp: The 8-Week Breakthrough Plan for Creating a Meaningful Life. Novato: New World Library.

Niemiec, C., Ryan, R. & Deci, E. 2009. The path taken: Consequences of attaining intrinsic and extrinsic aspirations in post-college life. Journal of Research in Personality. 2009;43(3):291-306.

Verkasalo, M. 1996. Values: desired or desirable? Väitöskirja. Helsingin yliopisto.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *